***ELOKUISET 2010 ,MEIDÄN KUU !!! *** Jo 38 vauvaa syntynyt !!!

41+0 :headwall: :headwall: hipheihurraa...

Tänään on kolmelta ekaluokkalaisten siunaaminen koulutielle kirkossa, kirkkokahvit ja saavat ruusut ja kirjat mukaan, ihan kiva että pääsen itekkin ku EDELLEEN kotona. Aamulla käytiin perheen kera lenkillä koirien kanssa ja ei yhtä ainoata supistusta eikä alakerran painetta, ihan tyhmää..nyt jännään ettei lähtis ainakaan tiistaita vasten yöllä syntyyn ku tytöillä koulunaloitus on aina jännittävää, että ois iskä tai äiti ainaski ekana aamuna saattelemassa kouluun. En tiiä..mitä ajatella..ihmetyttää vain niin kovin että miten tämä sinnittelee mahassa näin kauan ku muut on tulleet ajoissa..ja istukan kunto mietityttää..kai se on hyvä ku ei lähde syntymään, muiden kohdalla on ollu jo niin kalkkeutunut ja työnsä tehnyt alta 40 viikon. Onneks vauva liikkuu ihan hyvin, vaikka laiskasti edelleen..saapi joka ilta tarkkailla. Hikka on joka ilta puol kaheltatoista, jännä juttu. Hikkaa kyllä pari kertaa päivälläkin.

jonnuli ja hertta 41+0

 

B)

 

Tsemppiä kaikille univaikeuksistä, ylipäivistä tai ihan mistä vaan kärsiville :hug: :hug:

Mie bongasin eilen autossa YHDEN kipeämmän supparin, eli tuli siis sellasta aaltomaista juilintaa samalla, kun maha meni kovaks. En nyt voi sanoa, et se olis kovin kipeetä tehnyt, mut kai se on jo ihan hyvä enne, heh! Normaalisti vaan kovettaa masun, ei muuta. Pitää varmaan lähtee tankkaamaan tankki täyteen ja ajella vaan, jos lähtis synnytys käyntiin

Olo on kyllä tosi ristiriitainen synnytyksen suhteen, toisaalta haluais päästä jo tositoimiin (varsinkin, jos supistaa, toivoo että lähtis nyt kovenemaan) - toisaalta sit taas vois odottaa ihan hyvin vielä pari viikkoa, kun ei ole mitään vaivaa ja pelottaa, miten pärjää lasten kanssa. Kai tää kuuluu asiaan! Aiemmin tuntui muutenkin, että odotti synnytystä mielenkiinnolla, nyt sivuun on tullut pieni pelko siitä, et entäs jos asiat ei menekään "suunnitellusti". Huoh!

Hiusväri tuntuu valuvan kohta itsekseen pois päästä, kai olis aika mennä vähän huuuhtelemaan..

AnQ + tyyppi 38+4

 

:flower:

 

Täällä poksutaan 41+0!! Vauva vois vaikka juhlan kunniaksi ruveta antamaan jotain merkkejä synnytyksestä. Yöllä vaan heräsin kerran siihen, kun tuli toosi kova potku mahaan. Kuului oikeen sellainen naksahdus. Taitaa neitonen olla vähän käärmeissään, kun oon yrittänyt kävellä ja hänen olonsa on tullut ehkä epämukavaksi.

Nate Mäkin voisin liittyä sinne Jorviin menevään kuljetukseen!! Ois vaan jotain oireita..

Mies sanoi, että oppi nyt vasta sen logiikan miten noi viikot lasketaan ja sanoi, että nyt on sitten 41+0. Ihan hyvä, että tässä vaiheessa oppi, montakohan poksumispäivää saa vielä laskettua ennen kuin odottaminen on ohi.

ansuli ja kullanmuru 41+0

 

...

 

tsemppiä pikkumökö :hug:

korvapuustille :hug: halit myös. mulla meni monta viikkoa unettomana, se oli tosi ikävää. nyt kun sain verenpainelääkkeet, sen jälkeen olen nukkunut kuin tukki yöni. iso helpotus!

kärvistelijöille tsemppi :hug:

meillä olis vielä viikko koulutielle siunaamiseen ja koulunalkuun. toivottavasti saan olla molemmissa mukana, joko yhtenä tai kahtena kappaleena. ei tää kyllä tunnu tulevan ulos, rauhallinen on ja harkkasupistuksiakaan ei juuri tule. huomenna onneks on kontrollikäynti äitipolilla, näkeepä käyrässä, onko vaavi ok ja tietty painoarviokin on ihan kiva kuulla tämä on pysynyt sirommissa mitoissa kuin isoveljensä, joten saapa nähdä johtuuko se raskauden aikana sairastetusta vesirokosta, eri isästä vai olisiko tulossa tyttö... no, jospa parin viikon päästä sen sitten näkisi

:wave:
Sinimarja ja Ipana 38+2

 

Iso :hug: kaikille yliajalla meneville, tiedän ton tunteen todella hyvin kun mitään ei tapahdu ja aika kuluu!! Kaikki 3 lastanihan on menneet käynnistykseen asti ja sinne se menee tääkin. :headwall:

Tsempit myös meille kaikille muillekin :heart:

 

En oo hirveesti jaksanu nyt lukee teidän kirjotuksia, mitä nyt pikasesti silmäilly.

Hurjasti onnea kaikille vauvan saaneille :flower:

Ite edelleenkin yhtenä kappaleena :headwall: Mutta pientä toivonkipinää on ku eilen nipisteli ja naksu alapäässä, sekä tänään bongattu rusehtavaa limaa. Ja yöllä vielä näin unta että veet meni. Jos huomenna joudun neuvolaan meneen, niin itkun kans kyllä varmasti meen :/ Ja saa th kyllä luvan venytellä paikkoja.

Marlin ja Justiina 40+5

 

Tulin juuri päivystyksestä.. Vauveliini oli jotenkin vaisun oloinen, en liikkeitä havainnut. Joten päätin lähteä näytille. Sydänäänet kuunteli ja ne kuului hyvin, verenpaine normaali, pissa puhdas ja verikokeissakaan ei mitään. Rupesi onneksi liikkumaankin odotusajalla enemmän. Joten jospa vain hätäilin ihan turhaan. Kohdunpohjan korkeudeksi mittasi eka 36, mutta, kun sanoin, että viime nla:ssa oli 31, niin mittasi uudelleen. Sitten sai 34 . Kohdunsuuta ei kokeillu, hyvä niin.

Siinä, kun odottelin, että kutsuu huoneeseen, ni jopa 3 supistusta tunsin, mutta eivät olleet kipeitä. Ne kyllä tuntui erittäin selvästi tosin.

Mutta nyt etsimään kankaita, että jos saisin niitä vaippoja ommeltua tänään. On vain helvetin hiostava ilma. Tästä en tykkää yhtään.

RD & Pörriäinen 38+4 :heart:

 

poikkesin pikaisesti katsomaan ennenkuin lähden poikiin kanssa rannalle uimaan uin siis yhä kun puoltoista vko sitten lääkäri sanoi että kaikki kiinni ja saat uida niin kauan kuin vedet menee niin sillä kaavalla menen..
nyt otan jonkun muovi tuolin ja meen istuu siihen käsiä myöten järveen
voi helveee...tttttiii tätä kuumuuuttta.. ei pitäis manata ku tod näk ens talvena on taas venäjän talvi ja tulipalo pakkaset ja uuniin kannetaan halakoja joka päivä maitokärryllinen

noo niistä isoista vauvoista kyllä ovat alakautta hienosti mahtuneet tosin erppari on ollut kudottavissa viimekskin muistaakseni 5 kerroksessa.. :snotty: meni hiukka aikaa ku se sitä kursi..
ja tämä isompi 4,6kg toinen lapsi oli niin väsynyt ja veltto synnytyksestä että oli sen takia sokeritipassa ku ei syömään jaksanut eikä edes antanut niitä syntyneen refleksejä kuin toisena päivänä synnytyksestä. ja huom hänellä ei ollut sokereissa vikaa vaan siinä että oli tooosi väsynyt
sen jälkeen virkosi ja alkoi syömään normisti rinnalta siitä pienestä huulihalkiosta huolimatta :heart:
jopa lastenlääkäri sanoi että ompa ollut pojalle raskas synnytys kun kaikki reflut tuli vasta sitten 30 tunnin päästä syntymästä..

joo että sellasta.. tuntuu että täällä meillä mikkelissä pitää ruinata sektiota eikä käynnistystä siihen kuulostaa pääsevän helpommin..
sehän se vasta luonnollinen onkin.. |O

ääh anteeksi taas valivali..

 

Paljon jo syntynyt vauvoja, sylintäydeltä onnea kaikille!!! Kiva lukea synnytyskertomuksia ja miten kotona on sujunut pienen kanssa.

Ja lisää vauvoja on luvassa pikapuoliin oireista päätellen, voimia kaikille koitokseen!!

Huisin toipumisesta ja elon sujumisesta olisi kiva kuulla lisää, eikös sinulla ollut suunniteltu sektio? Mitä kivunlievitystä leikkauksen jälkeen käytettiin? Miltä pissakatetri tuntui pitää?

Kertokaa toki muutkin kokemuksianne sektiosta jos esim aik tehty!

Itsellä on huomenna 39+0 suunniteltu sektio perätilan vuoksi, vähän jännittää mitä tuleman pitää. Kipu mietityttää kun ei ole koskan tehty leikkausta ja toivon että haava paranee hyvin lämpösistä ilmoista huolimatta. Ilmoittelen sitten kun kotiudun kumpi tuli ja miten kaikki meni, mun puhelimella ei pääse nettiin.

Peppiina 38+6

 

peppiina tsemppiä huomiseen :flower: hyvin se menee :heart: :heart:

 

Peppiina; mulle tehty sektio aik, tehtiin spinaalipuudutuksessa. Puudutuksen laitto ei sattunut, pieni sähköisku meni jaloissa muttei paha ollenkaan. Puudutus sai aikaan nopean verenpaineen laskun josta seurasi nopea pahoinvoinnin aalto niin että oksensin kerran. Mutta se meni n. 3 min ohi kun antoivat heti verenpainetta nostavaa lääkettä. Mies sai olla mukana. Puristettiin toisiamme kädestä ja jännättiin mitä sermin toisella puolella tapahtuu. Kipua ei tuntunut toimenpiteen aikana. Jälkisupistukset tuntuivat hetken aikaa toimenpiteen jälkeen kaikkein kipeimmiltä mutta kipulääkitys vei ne hyvin pois. Burana+Panadol meni säännöllisesti ja lisäksi pitkävaikutteinen opiaatti. Sen lisäksi tarjosivat herkästi lyhytvaikutteista opiaattia, sitä otin välillä yöksi. Katetrin oloa ei tunne ollenkaan, ja se otettiin pois n. 10 tunnin jälkeen leikkauksesta. Syödä sain samoihin aikoihin. Myös vessaan kävelin samana iltana. Kannattaa lähteä liikkeelle mahd pian kun vaan olo sallii ja ottaa niin paljon kipulääkkeitä ettei ole kipuja! Sairaalasta pois läksin 3.päivänä. Kotona haava kiristeli aika pitkään, tärkeetä muistaa nousta sängystä kyljen kautta. Käveleminen meni aavistuksen lyhyemmillä askelilla ja vähän kumarassa jonkun aikaa. Iltaisin tai yöllä kannattaa kotona muistaa ottaa kipulääkettä, muuten on aamulla kipeä! Haavaa pitää muistaa suihkutella ja antaa ilmakylpyjä.

Lykkyä sinulle, kuulumisia odotellen!

 

...

 

Esikoinen käyty kirkossa siunaamassa koulutielle :heart: Oli jotenkin tunteellisia sanoja puheiden pitäjällä kun meinasi tulla kyyneleet silmiin.Vastahan se tuo esikoinenkin oli pienen pieni vauva ja nyt pian en joka hetki voi häntä suojella ja valvoakkaan kun alottaa koulutiensä :'( No toivoa täytyy että pärjää hyvin suuressa koulussaan ja oonhan minä toki iloinenkin koulunalusta.Ihanaa kun tyttö pääsee aloittamaan jotain uutta ja jännittävää.

Jonnuli Me taidetaan tuntea?? =) Nähtiin tuolla kirkossakin Harmi kun se teidän vauvelikin nyt jarruttelee siellä mahassa,mutta jospa pääsisit ainakin ti viemään tyttöä kouluun ja syntys sitten sen jälkeen.

Nuo yliaikapäivät on jotain ihan kauheeta ja sen takia päätinkin heti tänään alottaa ne mun maratooni kävelylenkit(jollei nyt vesisade pilaa mun suunnitelmia) jos niillä ois jotain merkitystä vauvan laskeutumiseen(vaik ihan alhaalla kuulemma jo olikin)ja paikkojen kypsymiseen.Onhan mulla jo kahden yön päästä täys aikanen vauvakin =) kun rv37 tulee täyteen =) Ihan hassua et viikkoja jo niin paljon..ja kaikki siivoilu on yhä kesken enkä sairaalakassiakaan oo pakannu vaik joka päivä muka aijon alottaa :ashamed: No matot pestiin kuitenki eilen miehen kans..tai mää vähän ruutailin niille vettä ja käskin miestä hinkata mattoja vielä paremmin ja kovemmin et varmana puhistuu

Ihania kuvia oli taas vauvoista :heart: Ei tosiaan malttas oottaa että näkee oman mussukankin :heart:

Ja kiva oli lukea taas synnytyskertomuksiakin :flower:

Onnittelut vauvan saaneille :heart: :heart:

Imetyksestä joku kirjotti et se oli ihan kamalaa.Niin aattelin kertoo et mulla kans ekan kans meinas huuto päästä eka imetyksillä ja varsinki sit ku rinnanpäät rikkoutukin mutta ne onneksi tottuu siihen ku vähän aikaa kuluu eikä imetys sit enään satu.Mutta vauvan oikea imuote on myös tärkeä ja siihen kanaatttaa pyytää jo sairaalassa apua.Tosin sielläkään ei kaikki oo osannu auttaa mut mun oma kätilö nappas mun rinnasta napakasti kiinni ja työnsi sen vauvan suuhun oikein Kiitos hänelle =) Mullahan nuo vauvat on ollu alussa todella uneliaita ja jouduin aluksi pyytään hoitajia/kätilöitä apuun herättelyssä et sain vauvan tissille.Vaikka kuin riisu ja pesi ja pyöritteli niin ei nuista kukaan oo meinannu herätä ja silti ei mitään keltasuutta oo ollu.Hieman vaan pistäny huolettaan tuo väsyneisyys varsinki ekan ja toisen kohdalla,mutta nyt mää jo tiiän että meidän vauvat saattaa nukkua vaikka ne työntäs hanan alle pyllynpesulle B) Tämä vauva saattaa kyllä olla levottomampi kun liikkuu niin paljon ja muuthan mulla on ollu mahassa jo niin hiljasia että oon jokaisen kohalla käyny oyssissa liikelaskennassa ja ultrassa.Nyt oon ollu tyytyväinen kun tää ei huolestuta mua sillain mut silti pelottaa että jos tää onkin sit joku koliikki vauva tai muuten vaan vaativa valvoskelija.No toivottavasti ei ainakaan masukipuja pienellä oo eikä muutakaan hätää sit ku syntyy.Mää oonki päässy nuiden muiden kans niin helpolla vauva ajat et jos tulee nyt vähän vaativampi vaavi niin saampahan sellasestakin kokemusta Toisaalta voi olla sit melko rankaa ku on neljä pientä hoidettavana ja yhen koulukuletukset..huh huh mut eiköhän siitä selviä.

Nyt muksuille ruoka ja sitten koiran kans piiiitkälle kävelylle kun aurinkokin mua nyt alko ilahuttaan ukkoskuuron jälkeen B)

Rakkaudesta äiti ja Aarre-Viljami :heart: 36+5

 

Peppiinalle tsemppiä huomiselle. Aattele, huomenna sulla on vauva sylissä :heart:

tsempit, :hug: ja jaksamiset kalkkiviivoilla kärvisteleville

Mä oon kadekadekade....käveleville.
Just kun aattelin aloittaa loppupäivien tsemppilyllerryslenkkeilyn, ni teloin jalkaani (peukkuvarpaan kynsi lähti irti )... ääh :headwall: No, löytynyt tarrasandaali menee löyhästi (hyvästi crocsit.. )
ja vähän voi varata ja kävellä, muttei se kovin mielekästä oo.
No paino jatkakoon nousuaan ja maha olkoon toimimatta.. :kieh: :headwall:

Månsku ja Iivari 38+1

 

Täällä kans vauva ollut jotenkin tosi hiljainen tänään.. Viime yönäkään en muista juuri liikkeitä tunteneeni. Hikka oli jossain vaiheessa. Meinasin jo et koht soitan äippäpolil et pitäskö käydä näytil, mut tossa ku käytiin vajaan tunnin ajomatkan päässä kyläilemässä niin takastullessa sain just sen kymmenisen liikettä laskettua, tosin jotenkin hirmu pieniä ja vaisuja..

Nooh, otan tosta montaw dew pullonj a menen pitkäkseni tökkimään vauvaa jos sais enemmän liiket aikaseks. Jos ei ala kunnol liikkuu ni sit varmaa soitan ainaki tonne vaiks sen kymmenisen liiket jotenki sain laskettuakin tos.. Huomen kyl neuvolakin taas.

Voikohan tohon vaikuttaa se et oon itekin jotenkin tosi väsyny??

Täällä tota limaa riittää kyl.. yöks! Sitä ruskeet limaa tuli vuorokauden verran, sit tuli suihkus sellanen kirkas klöntti ja sen jälkee tullu kirkast limaa enemmä ja vähemmä.. Supistuksia, vähän kipeitäkin tulee aina sillon tällön mut ei mitää kunnollist.. Mut eipä täsä noit viikkojakaan hirmusti ole. Mut toivoisin et ens viikolla vaikka jo syntyis kun mua toi koko alkaa kans pelottamaan.. :O Sai nyt 36+3 sen 3.4kg.... Tosin arvioi et 3.2kg, mut kuitenkin...

rv 36+6

 

:flower:

 

Kiva lukea maijamehin ja hiipin kuulumisia! Kiva että vauva-arki on lähtenyt hyvin käyntiin..

ansuli87 no parempi myöhään kuin ei milloinkaan tarkoitan sitä, että miehesi oppi laskemaan rv:t!

peppiinalle oikein paljon onnea huomiselle :heart:

Me kävästiin synttärikemuissa ja kyllähän tuo piristi nähdä muitakin ihmisiä välillä Aamusta oli mieli vähän tuulella käyvä, mut nyt ihan ookoo, väsyttää vaan. Huomenna loppuu sitten munkin ukon 2 vk kestäny loma :| työharjottelu alkaa, pitemmät päivät eikä pysty jäämään edes kotiin vauvan tulon jälkeen... Saapa nähä kuinka tää mamma on vauvan tulon jälkeen sit väsyny kaikista yöheräilystä. Miehen on kuitenki tärkeää saada nukkua kunnolla, muuten tulee univaikeuksia. Taitaa esikoinenkin vaan katsella lastenohjelmia kaikki päivät :ashamed: ainakin alussa. Vähän kauhulla ja vähän mielenkiinnolla ootan millaista se nyt tulee olemaan, esikoisella kun oli alussa rytmit ihan sekaisin ja ei öisin suostunut paljoa nukkumaan..

Voimia kaikille ja varsinkin teille, joilla la mennyt jo kaaaauan sitten yli :hug:

Juuh, minäkin kerroin biologiselle isälleni tänään että saamme perheenlisäystä ei olla paljon yhteyksiä pidetty...

Täällä poksuu huomenna 39+0 :heart:

 

:flower:

 

Ihanaa olla taas kotona! Ja nyytin kera :heart:

Paljon jaksuja mahansa kanssa "komeileville" :hug: Sekä kaikille uusille pikku vauvoille sekä perheille :flower:

Hiukka synnytyskertomusta. Anteeksi etukäteen jos on hieman sekavaa, mutta pää vielä hiukka pienellä vaihteella =)

TO 5.8
Illalla ajateltiin ukon kanssa vauhdittaa synnytystä, lempi S käyttöön 22 aikaan alkoi suppailee, 24 aikaan otin panadolin ja painuin nukkuu ja UNI maistui (supparit loppu :headwall: )
PE 6.8
02.30 heräsin supisteluihin joita tuli hurjat 3 kpl! Suihkuun nopeasti ja taas UNI maistui... |O
05 jälkeen heräsin taas suppareihin jotka tuli 4-6 min välein ja AUUUTS!!! enää ei auttanu suihkut eikä panadolit, kärvistelin kotona suppareita ooooooaaaaaaooooo äänillä läpi laulaen ensin melkein 2h suihkun puolella ja sit ympäri asuntoa kävellen, nojaten aina supparin tullessa ihan mihin tahansa... Esikkokin heräsi 06.30 aikaan ja seurasi lasten ohjelmien kera sitä kun äiti LAULOI (sanoin vaan tytölle että äiti laulaa ja yrittelin olla näyttämättä suurinta kipua ilmeilläni)...
Soitettiin hoitaja esikolle paikalle ja häntä odotellessa supparit kiihtyi ja välit oli noin 2-3 min, tajusin et voi tulla kiire
8 jälkeen lähdettin kohti sairaalaa ja synnärille kirjauduttiin sisään 08.47. Pyysin että ei käyrille ja onneksi kätilö katsoi mun ilmettä ja tutki kohdunsuun tilanteen ensin
Sanoin ennen ku kertoi tuon aukiolo tilanteen niin älä sit sano et 2cm auki, HEH!!! Miten väärässä olinkaan... Nimittäin oltiin 8cm auki!!!
Heippa epiduraali/ spinaali! Yritin kyl kovasti jos sais mutta ei niin ei (olis sittenki pitäny lähtee aikaisempaan kohti sairaalaa...) Tuli kätilölle kiire etsiä vapaa sali!
Salissa sain ilokaasun käsiini Kätilö arpoi(ehkä 30 sekunnin ajan) mitä tehdä ja päätti tilata pudendaali puudutuksen. Eka piikki kun laitettiin niin lekuri sano 9cm auki--- toine piikki 10cm auki!!!
Kalvot puhkaistiin että saatiin pinni pienelle koska ulkoisella mittauksella ei suostunu näyttää sykkeitä supistuksen aikana klo oli 09.23 sain omaan tahtiin ÄHKIÄ joo tosiaan ähkiä, ponnistutti niin pirusti ja 09.28 katostaan ponnistusvaihe alkaneeksi ja jo 3 min myöhemmin 09.31 oli tuhti sumopainijamme maailmassa :heart:

Synnytyksen kestoksi tuli 4h ja 16 min joista tosiaan sairaalassa ehdittiin olee 46 min =)

Jäppinen heräsi, myöhemmin lisää :wave:

 

peppiina
täällä menee hyvin , kotiin pääsin jo kahden yön jälkeen :heart:

synnyttäneiden osastolla saat parasta hoitoa siihen sektion jälkeiseen hoitoon, reippaasti liikkelle ja suihkuun , toipuminen alkaa siis siitä , se on tärkeintä.

aluksi saat sitä kunnon lääkettä heräämössä tippaan tai lihakseen, sitä kannattaa pyytää, ja sen jälkeen alkaa panadol ja burana molempia kolme kertaa päivässä, katetrin laitto riippuu laittajasta
tipan laitto sattuu eniten

spinaalin laitto ei satu yhtään, mutta tulee tosiaan paha olo ihan muutamaksi minutiksi, nou hätä.

mulla oli miehen lisäksi ystävä mukana työn merkeissä, se oli kivaa, olo oli koko ajan tolkuissa ja heräämössä myös, tärinä puudutuksen hävitessä oli tosi vähäistä verrattuna ekaan sektioon.

muistat vaan vaatia miehen ja lapsen heräämöön sua katsomaan ja leikkurissa pyydät saada suukotella lasta, se on tärkeintä :heart:

tsemppiä, ekat kaksi päivää on kipeimpiä sitten helpottaa

mä olin tänään jo vauvan kanssa pienellä kävelyllä :heart: ihanasti on mennyt , maito noussut ja tyttö ahmii :heart: nukkuu neljän tunnin sykleissä ja syö ja nukkuu ja kakkaa

viime yönä heräsi kerran puoli kolme ja nukkuin siitä puoli seitsemään ja siitä nukuttiin siiten yli kymppiin :heart: yhtä helpolta vaikuttaa kuin siis esikoinenkin oli :heart:

tää on niin ihanaa :heart: :heart: :heart:

huisi ja pikkuinen 3 vrk

tsemppejä edelleen kaikille tasapuolisesti :hug:

 

Huaah, mikä päivä takana, kävin ostoksilla päivällä (grrr 27 euroa siihen ruskovillan pipaan muunmuassa...) ja mä taidan jättää jo kaupassa käynnit vähemmälle, tuli niin sääliviä ilmeitä ihmisiltä että oksat pois. Kaikki luulee että olo on ihan hirvee, vaikka voisin kuvitella pahemmallekin tämän tuntuvan. Mutta iso kiitos kyllä kuuluu tuolle lämpöpumpulle, kun sillä saa tän töllin niin viileäksi. Tänään ei ole ollu mitään oloja, väsyttää vaan, kun yön hengailin hereillä melkein kokonaan - ei vaan tullu uni. Jospa tänään sais sit nukuttua....

Mun sektiokokemus oli sitä spinaalin laittoa ja sitten jotain kummaa "kohdun romahtamista" lukuunottamatta hyvä. Paranin nopsaan ja lähdin liikkeelle pian, se edistää tosi paljon sitä paranemista. Spinaalia oli laittamassa nuori tohtorismies, eikä auttanu mun piikkipelko yhtään tähän asiaan - 5. kerta muistaakseni vasta onnistu, kun tuli vähän iäkkäämpi lääkäri paikalle, joka nappas sen sit kerralla. Leikkaus meni nopeasti ja koko ajan kerrottiin mitä tapahtuu sermin takana, oli jotenkin tosi luottavainen olo. Parissa tunnissa tuli tunto takasin ja pääsin osastollekin. Sit sain tytönkin jo miehen paidan alta oman paitani alle, sieltä paidan alta vaan kuulu mahoton maiske, kun toinen koitti isältään tissä hakea
Sit jossain vaiheessa mulle tuli hiukka huono olo, ja tunsin että jotain hulahti jossain - oletin että katetri irtos tms, mutta mulla tulikin verta tosi paljon, ja kohtu jotenkin lysähti kasaan. Sain sit yöksi oksitosiinitipan ja se autto siihen, että se kohtu jotenkin supisteli normaaliin tilaan takaisin tms.. meinasvatte viedä pois sieltä osastolta jonnekin mutta onneks sit sain olla siellä tytön kanssa.
Haava parani nopsaan, suihkuttelin paljon sitä jo sairaalassa ja tikit ei tulehtunu tms.. ja kotona en tarvinnu pahemmin enää edes särkylääkettäkään, parina ekana iltana taisin varuiksi ottaa. Ihan jees kokemus siis, mulla ei muistin mukaan ollu mitään jälkisupistuksiakaan, en ainakaan muista että sillä tavalla olisi koskenu?? Karmee yskä ja flunssa mulla oli, se teki vähän tiukkaa kun piti yskiä sit sen haavan kanssa, mut selvis hengissä siitäkin.
Hyvin se leikkaus menee, ja omalla aktiivisuudella voi sitä toipumista tosiaan vauhdittaa - liikkeelle vain leikkurin jälkeen kun vain mahdollista =)

Mä jatkan nyt noiden valokuvien laittamista ja järjestelemistä, ja sen jälkeen teen itellni jalkakylvyn ja kuorin, hohkakivellä raaputtelen ja rasvailen jalat. Karmeessa kunnossa jalat tämmösten varvassandaalikävelyjen jäljiltä.... sit joutaskin melkein jo pötkölleen...


=) runttis ja sytkylä

 

Huisi & Neitikat: Oikein Paljon Onnea! :flower: :heart: