eksyksissä olen...

[sumusilmä]

mikä olisi parasta, jatkaa suhdetta joka ei useinmiten tunnu enää hyvälle, vai hypätä sinkkuelämään joka houkuttelisi todella....?

suhteessamme on ollut koko ajan luottamusongelmia, joka on minun puolelta johtanut kyllästymiseen ja olen hakenut muualta huomiota, jota en mieheltäni ole saanut. pettänyt en ole, suudellut kyllä toista. (nämä flirtit eivät ole merkinneet minulle mitään, en ole suonut heille ajatustakaan näkemisen jälkeen, olen vain piristänyt itseäni. tiedän, en hyväksyisi samaa mieheltäni, mutta minkäs teet kun houkutus on suuri ja elämä tuntuu nii-iin tylsältä.)

huomaan että suhteemme on viilentynyt molempien osalta. itse myönsin sen miehelleni, hän ei myöntänyt. sanoo rakastavansa minua, mutta kaikki muu menee edelleni. hänellä ei ole minulle aikaa, eikä hän sitä edes yritä järjestää.

hän teki jotain mitä ei olisi itse sallinut minun tekevän ja ei pidä sitä minään, selittelee ja syyttelee minua vanhoista ja sovituista jutuista, jotta saisi huomion käännettyä pois itsestään. kun yritän selittää sitä, hän syyttelee minua lisää. noidankehä.

en kuitenkaan halua tehdä hätiköityä päätöstä, sillä tiedän että kadun myöhemmin jos huomaan että väärä ratkaisu, ja paluuta ei sitten enää ole. toisaalta, tätä olen miettinyt ainakin puoli vuotta ellei pitempäänkin, joten ei kai olisi kovin hätiköityä.

tuntuu ettei meillä ole tulevaisuutta, mutta mistä saisin rohkeutta ja voimaa aloittaa uudelta pohjalta, yksin? pelkään yksinäisyyttä, en ole koskaan ollut yksin. tiedän ettei se ole syy jatkaa.

joskus menee paremmin, ja sitten tulee mieleen että mitä jos sittenkin. mutta ei. aina tulee pettymys jotenkin. en koe saavani ansaitsemaani huomiota. se suututtaa paljon.

anteeksi hajanainen teksti, mutta olen todellakin eksyksissä. en tiedä enää mitä tunnen ja mitä en. mistä apua? neuvokaa minua jos vain osaatte! haluan mielenrauhan ja oikean suunnan elämälleni, että voin keskittyä taas jatkamaan elämääni, miehen kanssa tai ilman...

 

[Metsässä]

Et ole yksin. Kyllä meitä on paljon,jotka ovat siinä tienhaarassa että jatkaako vai ei. Päätös on hirvittävän vaikea. Toisen on helppo antaa viisaita neuvoja, mutta itse on valinta tehtävä. Viikosta toiseen minäkin ryven synkissä ajatuksissa: teenkö niin vvai näin. Ja tiedän, että teinpä miten hyvänsä, en ole tyytyväinen...

 

[Kuule,]

mikä oli se asia mitä hän teki? Täällähän ei kukaan tunne toisiaan. Täällä on oikein hyvä avautua?

 

[Jokin mättää]

Varmaan ei se vastaus mitä kaipaat mutta olin itse asiassa miehesi tilassa. Luulin että kaikki oli hyvin, vaimo yritti aina välillä kertoa että ei ole mutta ajattelin menevän ohi. Hän ajautui toisen miehen syliin ja tunteet hänellä ihan sekaisin. En syytä häntä siitä mutta vaikka me miehet ei aina olla parhaat keskustelijat niin puhu ja puhu ja puhu vaikka vielä kerran. Ainoa asia mitä ei saa tehdä on lähteä pois koska silloin et saa häntä ikinä avautumaan. Mene vaikka hänen vierelle istumaan kun illalla katselee televisiota, jos tulee paha mieli niin itke, jos tulee paskaa niin anna takaisin mutta älä ole se joka kävelee pois siitä sohvalta. Jos hän yrittää murtaa sinua olemalla hiljaa niin jatka puhumista, kyllä hän kuulee ja viimeisenä jos kaikki tuntuu toivottamalta ja todellakin olet valmis testaamaan rajoja, kerro totuus että olet suudellut toista miestä ja mietit erille muuttamista. Jos ei se viimeistään häntä herätä niin jatka omaa elämää....

 

[sumusilmä]

mikä oli se asia mitä hän teki? Täällähän ei kukaan tunne toisiaan. Täällä on oikein hyvä avautua?

hän ei ole pettänyt, ja itse sanoo kaiken olleen viatonta mutta vaikea uskoa, kun tietää kuinka herkästi nykyaikana yksi asia johtaa toiseen. toisaalta näennäisesti viaton voi merkitä paljonkin ihmisen itsensä mielessä. hän ei halua menettää minua ja siksi valehtelisi jos jotain on tapahtunutkin. mutta kun luottamus ei ole kunnossa, niin on vaikea uskoa.

päätös on todella helppo jos ajattelen järjellä, jotenkin vain tiedän että tiemme erkanevat ennemmin tai myöhemmin. mutta sydän ei osaa päättää....

 

[sumusilmä]

että olen yrittänyt puhua, puhua ja puhua ja vieläkin puhua, mutta hän ei ymmärrä. hän näkee vain minun virheet mutta omiaan ei myönna vaan siirtää puheen minun tekemiin virheisiin. ei johda ihan mihinkään, molemmat vain turhautuu.

puhumista estää myös se että nykyään miehellä ei ole aikaa olla minun kanssa. eipä siinä oikein keskusteluja rakenneta kun ei olla yhdessä....

 

[iiris.]

Ajatukset aivan solmussa mullakin. Ollaan miehen kanssa yritetty ja yritetty, mutta aina tulee samat riidat ja varmasti molempia jo toisaalta sinkkuelämä houkuttelisi.. mutta on niin vaikea päästää irti, kun kuitenkin rakkautta vielä on. niin hänkin väittää, vaikka vaikea välillä uskoa. ei meilläkään miehen aika riitä mulle, muille asioille kyllä järjestyy aikaa.

Haluaisin, että tulisi joku päätös. en pysty enää arvailemaan, että miten käy. en jaksa. mutta mikään ratkaisu ei tunnu hyvältä. voiko senkään kanssa oppia olemaan, että toisella ei riitä aika? joilekkin yhteinen aika on tärkeämpää kuin toisille? haluaisin oppia... kovasti.

 

[sumusilmä]

että on muitakin jotka painii saman ongelman kanssa. yritin sanoa miehelle että olisi parempi erota, koska en jaksa enää, ja hän siihen että on meistä kiinni millainen suhde meillä on. aivan. mutta kun hän ei ymmärrä kun selitän hänelle asioita.

kyllä minä nyt yritän päästä irti tästä. yli puoli vuotta tuskaillut tämän suhteen kanssa, joten ei tämä ainakaan kovin oikein voi olla.

rohkeutta pitää kerätä, minun ja muidenkin naisten!