Seksiä vai ero?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väsynyt Veera
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meinaatko ettei sinuun olisi saanut sattua, mutta kumppania voi satuttaa pihtaamalla vaikka kuinka?


Selvennykseksi siis ettei mitään totaalilakkoa seksin suhteen koskaan ollut eikä tämä vaihe kestänyt kuin pari kuukautta. Seksiä siis viikoittain eikä silti riittänyt. Ihme kommentteja muuten täällä saa kun ei selvitä kaikkia yksityiskohtia. Taidanpa lopettaa tämän keskustelu-foorumin seuraamisen kokonaan. Ja meinaan kyllä, että minua ei saa satuttaa pettämisellä. Suhteen lopettaminen ensin ja sitten vasta toisiin lakanoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Väsynyt Veera;11174542:
Suhteemme on muuttunut kaverilliseksi. Pienet lapset väsyttävät ja ovat vieneet seksihaluni tosin kuin mieheltäni. Seksinpuute ja siitä seuraava jatkuva vonkaaminen aiheuttaa riitoja.

Nyt mieheni sanoi, ettei voi enää elää näin. Että seksiä on joko minun tai jonkun muun kanssa. Vaihtoehtona on ero. Minua ei siis huvita, mutta ajatus, että mieheni rakastelisi jonkun toisen kanssa on mahdoton. Erokin kauhistuttaa. Miten pärjäisin kahden pienen lapsen kanssa taloudellisesti? Olen osapäivätöissä ja joutuisin varmaan turvautumaan sosiaalitoimistoon.

En ymmärrä, eihän seksinpuutteeseen ole kukaan kuollut. Enkö mieheni enää rakasta minua ja enkö ole hänelle tärkeä ilman seksiäkin? Hän kyllä sanoo, että kestäisi seksittömyyden, jos se johtuisi jostain fyysisestä syystä, mutta haluttomuuteni ei kelpaa syyksi.

Auttakaa siskot. Mitä minun pitäisi tehdä?


Ainakin meillä tilanne purkautui rehellisellä keskustelulla ja halulla ymmärtää toista osapuolta.
Itse koin sen että vaimo ei jaksanut tai halunnut seksiä niin että hän ei enään rakastanut minua.
Ja ihan samoin kuin useimmat naiset mieskin haluaa olla rakastettu ja haluttu.
Vaimoni taas koki että hänen yrityksensä läheisyyteen, halaukset ja suukot johtivat aina siihen että halusin seksiä - jota hän ei jaksanut/halunnut ja se johti siihen että myös läheisyys loppui.

Ratkaisuna meillä oli että yritin huomioida vaimoani paremmin ja järjestää hänelle hiukan aikaa levätä ja omistautua ihan vain itselleen. Yritin myös ottaa halit haleina ja nauttia läheisyydestä ilman "sivutarkoituksia". Vaimoni lupasi (ja piti lupauksensa) huolehtia siitä että seksiäkin olisi vähintään kerran viikossa vaikka väsyttäisi eikä aina niin kovasti haluttaisikaan.

Muutaman kuukauden kuluttua tilanne oli parantunut selvästi ja molemmista tuntui että olimme päässeet pahimman yli. Jälkikäteen vaimoni totesi että huonosti olisi käynyt jos olisi lopettanut seksin kokonaan. Ei vain ollut ymmärtänyt kuinka tärkeää se oli (ja on) meidän parisuhteessa.
Vieläkin (molemmat 60+) vällyt heiluu pari kertaa viikossa ja rakkaus kukoistaa.

Ainoa neuvoni on, mieti rakastatko miestäsi ja mitä olisit omalta osaltasi valmis tekemään suhteenne edestä. Mitä haluat miehesi tekevän? Kysy rakastaako hän sinua? Ja jutelkaa, jos mahdollista järjestäkää lastenvahti yöksi ja lähtekää vaikka hotelliin nauttimaan hyvästä illallisesta ja parista lasista viiniä. Mutta ennenkaikkea olkaa rehellisiä ja kertokaa toisillenne mitä haluatte ja miltä tuntuu. Kaikissa pitkissä suhteissa tulee parempia ja huonompia vaiheita.
Vai mistä luulet sen "myötä- ja vastoinkäymisissä" tulevan?

Kaikkea hyvää!
 
Meidän pitkässä parisuhteessa on ollut haluttomuutta molemmilla, yhtäaikaa ja eri aikaa.
Onneksi keksimme ratkaisun jo heti ensimmäisessä haluttomuusjaksossa. Sam aohje on auttanut muissakin kerroissa. Mainittakoon että elämämme on ollut vastoinkäymisiä pullollaan, sellaisia jotka eivät jodtu itse parisuhteestamme vaan ulkopuolelta... läheisistä, työstä, kuolemasta, sairaudesta jne.

Meillä on toiminut se, että sovimme pitävämme kahdenkeskeiset"seksitreffit" kerran viikossa halutti tai ei. Molemmat sitoutuvat tähän ja siihen varataan aikaa ja mahdollisesti paikka jo etukäteen. (Nykyisin ajan varaaminen ei ole ongelma, ennen se oli). Kun molemmat tiedostivat mitä on odotettavissa ja mitä itseltä odotetaan nähin hetkiin tuli myös panostettua, edes vähän... Enemmänkin oli luvallista, mutta se kerta viikkoon vähintään on asia josta ei pidä luopua minkään tekosyyn varjolla jos haluaa perisuhteestaan huolehtia. Parisuhdehan on kahden kauppa, molempien osallistumista tarvitaan.

Jos seksin lopettaa, suhde tosiaankin voi muuttua veli-sisar-tyyppiseksi suhteeksi tai kaverisuhteeksi. Silloin on turha jakaa muitakaan tärkeitä asioita tai perheasioita, talous- tai asumisasioita. Se on tahdon-asia. Oma päätös.
 
Luin jostakin, että miehen voi kuohita kemiallisesti. Tapaa käytetään rikollisten hillitsemiseksi, mutta voisiko noita lääkkeitä tehdä myös muille kuin taparikollisille? Lääkeainepitoisuudet voisivat olla näissä lääkkeissä pienempiä ja vaikutus suunnilleen ehkä muutman tunnin. Haluttomien tai vähemmän haluavien naisten puolisot voisivat näin sopeuttaa halunsa naisensa mukaan.
 
Yksi keino omien seksihalujen palauttamiseen on tehdä itsensä viehättäväksi. Kokemuksesta tiedän, että jos nainen itse kokee itsensä ei-seksikkääksi, omatkaan halut eivät synny. Sähäkkä kampaus, siistit kynnet ja asu joka tukee itsetuntoa saavat ihmeitä aikaan. Useinhan käy niin, että arjen myötä itsestä ja ulkonäöstä huolehtiminen unohtuu, jää "tärkeämpien asioiden" jalkoihin, mutta kannattaa muistella hetki niitä aikoja kun seurustelitte. Jokaiseen tapaamiseen piti valmistautua erikseen, ja omasta hyvästä ulkonäöstä virtasi suoraa itseluottamusta: hei, tässä olen minä, maailman paras nainen juuri sinulle!
 

Yhteistyössä