Alkuperäinen kirjoittaja Väsynyt Veera;11174542:
Suhteemme on muuttunut kaverilliseksi. Pienet lapset väsyttävät ja ovat vieneet seksihaluni tosin kuin mieheltäni. Seksinpuute ja siitä seuraava jatkuva vonkaaminen aiheuttaa riitoja.
Nyt mieheni sanoi, ettei voi enää elää näin. Että seksiä on joko minun tai jonkun muun kanssa. Vaihtoehtona on ero. Minua ei siis huvita, mutta ajatus, että mieheni rakastelisi jonkun toisen kanssa on mahdoton. Erokin kauhistuttaa. Miten pärjäisin kahden pienen lapsen kanssa taloudellisesti? Olen osapäivätöissä ja joutuisin varmaan turvautumaan sosiaalitoimistoon.
En ymmärrä, eihän seksinpuutteeseen ole kukaan kuollut. Enkö mieheni enää rakasta minua ja enkö ole hänelle tärkeä ilman seksiäkin? Hän kyllä sanoo, että kestäisi seksittömyyden, jos se johtuisi jostain fyysisestä syystä, mutta haluttomuuteni ei kelpaa syyksi.
Auttakaa siskot. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ainakin meillä tilanne purkautui rehellisellä keskustelulla ja halulla ymmärtää toista osapuolta.
Itse koin sen että vaimo ei jaksanut tai halunnut seksiä niin että hän ei enään rakastanut minua.
Ja ihan samoin kuin useimmat naiset mieskin haluaa olla rakastettu ja haluttu.
Vaimoni taas koki että hänen yrityksensä läheisyyteen, halaukset ja suukot johtivat aina siihen että halusin seksiä - jota hän ei jaksanut/halunnut ja se johti siihen että myös läheisyys loppui.
Ratkaisuna meillä oli että yritin huomioida vaimoani paremmin ja järjestää hänelle hiukan aikaa levätä ja omistautua ihan vain itselleen. Yritin myös ottaa halit haleina ja nauttia läheisyydestä ilman "sivutarkoituksia". Vaimoni lupasi (ja piti lupauksensa) huolehtia siitä että seksiäkin olisi vähintään kerran viikossa vaikka väsyttäisi eikä aina niin kovasti haluttaisikaan.
Muutaman kuukauden kuluttua tilanne oli parantunut selvästi ja molemmista tuntui että olimme päässeet pahimman yli. Jälkikäteen vaimoni totesi että huonosti olisi käynyt jos olisi lopettanut seksin kokonaan. Ei vain ollut ymmärtänyt kuinka tärkeää se oli (ja on) meidän parisuhteessa.
Vieläkin (molemmat 60+) vällyt heiluu pari kertaa viikossa ja rakkaus kukoistaa.
Ainoa neuvoni on, mieti rakastatko miestäsi ja mitä olisit omalta osaltasi valmis tekemään suhteenne edestä. Mitä haluat miehesi tekevän? Kysy rakastaako hän sinua? Ja jutelkaa, jos mahdollista järjestäkää lastenvahti yöksi ja lähtekää vaikka hotelliin nauttimaan hyvästä illallisesta ja parista lasista viiniä. Mutta ennenkaikkea olkaa rehellisiä ja kertokaa toisillenne mitä haluatte ja miltä tuntuu. Kaikissa pitkissä suhteissa tulee parempia ja huonompia vaiheita.
Vai mistä luulet sen "myötä- ja vastoinkäymisissä" tulevan?
Kaikkea hyvää!