Eikö teille kotiäideille tuu koskaan huono omatunto, kun vaan maleksitte kotona? Etenkin yhden lapsen äidit?

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

 

ei todellakaan. Jos on kerrankin on helppoa, rentoa ja kiireetöntä kotona niin siitä kannattaa nauttia ja vaikka vain lekotella sen lapsen/vauvan kanssa. Kyllä sitä vielä kerkeää raatamaan itse kukin.

 

Ei tule. Näin me ollaan ukon kanssa sovittu. Sillä on työ joka on sen intohomo, mun kotonaolo tekee mahdolliseksi, että se saa tehdä hommiaan silloin kun niitä on ja silloin kun haluaa. On pitkiäkin aikoja poissa kotoa. Lisäksi se voi keskittyä kun tietää että lapsi on hyvässä hoidossa kotona ja homma hoituu.
Muiden mielipiteet on yhdentekeviä.

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

 

kun ajattelee asiaa lapsen kannalta, kuinka tärkeää lapselle on olla oman vanhempansa kanssa, ei tarvitse tuntea lusmuilevansa vaikka kävisi siivooja hoitamassa kotityöt.

 

No ehkä yhden kanssa vois tuolta tuntua, mutta ei kyllä enää kolmen. Mä en todellakaan ehdi maleksimaan, saati sitten istumaan rauhassa. No okei, nyt ne kaikki ihme kyllä nukkuu samaan aikaan...

 

Eipä paljon kerkee maleksia, ku on neljä pientä. Kuiten keksit kuitata, niin nyt ekaa kertaa tälle päivälle kerkeen vähän istahtaa, ku kaks nuorimmaista nukkuu ja kaks vanhinta ulkona. Kyllä mullakin aika kävi pitkäksi yhden kans.

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

No kyllä se nyt vaan on tekosyy. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jos vauva haluaa olla kokoajan sylissä, mikset sä hoida kotiaskareita niin et vauva on liinassa? Tai viikkaa pyykkejä niin et vauva on lattialla ja teette siitä leikin (kukkuu tai vastaava)? Se, että vauva on vaativa ja muka estää kotitöiden tekemisen, on silkkaa sontaa. Kyllä ne kotihommat voi hoitaa vaikka vauva olisi kuinka vaativa. Mä oon jopa imettänyt samalla kun tein ruokaa Ja joo, ei kaikkien tarvi tehdä niin kuin minä, mutta sanoin vaan että se on mahdollista ja vaativaan vauvaan vetoaminen peittääkseen sen että ei vaan jaksa/halua/viitsi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa, on typerää.

 

Taidat ap olla kotona vääristä syistä. Mielestäni lastenhoitaminen kotona on arvokas tehtävä, eikä hoidu vain "lusmuilemalla". Lapset tarvitsevat virikkeitä ja siinä riittää äidille puuhaa koko päiväksi.

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

näin juuri.. Ja nyt raskaana ollessa kovasti laiskottaisi, ja SILTI on ne uhmat ja on se ruoka ja on ne kotihommat :saint: ja minä lusmu istun koneella

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

No kyllä se nyt vaan on tekosyy. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jos vauva haluaa olla kokoajan sylissä, mikset sä hoida kotiaskareita niin et vauva on liinassa? Tai viikkaa pyykkejä niin et vauva on lattialla ja teette siitä leikin (kukkuu tai vastaava)? Se, että vauva on vaativa ja muka estää kotitöiden tekemisen, on silkkaa sontaa. Kyllä ne kotihommat voi hoitaa vaikka vauva olisi kuinka vaativa. Mä oon jopa imettänyt samalla kun tein ruokaa Ja joo, ei kaikkien tarvi tehdä niin kuin minä, mutta sanoin vaan että se on mahdollista ja vaativaan vauvaan vetoaminen peittääkseen sen että ei vaan jaksa/halua/viitsi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa, on typerää.

Etpä taida tietää vaativista vauvoista mitään, joten parempi vain hiljaisuudessa kiillotella sitä sädekehää.

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

No kyllä se nyt vaan on tekosyy. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jos vauva haluaa olla kokoajan sylissä, mikset sä hoida kotiaskareita niin et vauva on liinassa? Tai viikkaa pyykkejä niin et vauva on lattialla ja teette siitä leikin (kukkuu tai vastaava)? Se, että vauva on vaativa ja muka estää kotitöiden tekemisen, on silkkaa sontaa. Kyllä ne kotihommat voi hoitaa vaikka vauva olisi kuinka vaativa. Mä oon jopa imettänyt samalla kun tein ruokaa Ja joo, ei kaikkien tarvi tehdä niin kuin minä, mutta sanoin vaan että se on mahdollista ja vaativaan vauvaan vetoaminen peittääkseen sen että ei vaan jaksa/halua/viitsi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa, on typerää.

Hei haloo, pienen vauvan kanssa mun mielestäni siivoominen ym ei ole niin pilkuntärkeää hommaa, oikeesti... Sitten on asia erikseen kun lapsi on vähän kasvanut. Saakais siitä vauva-ajasta edes yrittää nauttia, eikä ole pakko itseään pakottaa siivoomaan jos ei jaksa..

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

No kyllä se nyt vaan on tekosyy. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jos vauva haluaa olla kokoajan sylissä, mikset sä hoida kotiaskareita niin et vauva on liinassa? Tai viikkaa pyykkejä niin et vauva on lattialla ja teette siitä leikin (kukkuu tai vastaava)? Se, että vauva on vaativa ja muka estää kotitöiden tekemisen, on silkkaa sontaa. Kyllä ne kotihommat voi hoitaa vaikka vauva olisi kuinka vaativa. Mä oon jopa imettänyt samalla kun tein ruokaa Ja joo, ei kaikkien tarvi tehdä niin kuin minä, mutta sanoin vaan että se on mahdollista ja vaativaan vauvaan vetoaminen peittääkseen sen että ei vaan jaksa/halua/viitsi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa, on typerää.

Etpä taida tietää vaativista vauvoista mitään, joten parempi vain hiljaisuudessa kiillotella sitä sädekehää.

No kerropa sä mulle sun vaativasta vauvasta niin mä kerron omasta

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

No kyllä se nyt vaan on tekosyy. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jos vauva haluaa olla kokoajan sylissä, mikset sä hoida kotiaskareita niin et vauva on liinassa? Tai viikkaa pyykkejä niin et vauva on lattialla ja teette siitä leikin (kukkuu tai vastaava)? Se, että vauva on vaativa ja muka estää kotitöiden tekemisen, on silkkaa sontaa. Kyllä ne kotihommat voi hoitaa vaikka vauva olisi kuinka vaativa. Mä oon jopa imettänyt samalla kun tein ruokaa Ja joo, ei kaikkien tarvi tehdä niin kuin minä, mutta sanoin vaan että se on mahdollista ja vaativaan vauvaan vetoaminen peittääkseen sen että ei vaan jaksa/halua/viitsi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa, on typerää.

Hei haloo, pienen vauvan kanssa mun mielestäni siivoominen ym ei ole niin pilkuntärkeää hommaa, oikeesti... Sitten on asia erikseen kun lapsi on vähän kasvanut. Saakais siitä vauva-ajasta edes yrittää nauttia, eikä ole pakko itseään pakottaa siivoomaan jos ei jaksa..

No mikset sä sitten sano syyksi, että ei koe siivoamista tärkeäksi? Miksi se syy täytyy vierättää sen vauvan niskoille et on niin vaativa ettei äiti voi sen takia tehdä niitä kotihommia? Totta kai se on arvokysymys, en sitä kiellä, mutta se ärsyttää ettei voida sanoa suoraan että syy on arvostuksessa/väsymyksessä/laiskuudessa/mukavuudenhalussa yms vaan aina vedotaan siihen että kyllä mä muuten mutta kun vauva on vaan niin vaativa.

 

Mulla kolkuttaa omatunto, kun oon töissä. Itse olen lapseni halunnut ja tehnyt, joten ihan hullua etten sitten saa heidän kanssaan päiviä viettää ja heistä täysipainoisesti nauttia.

 

No mikset sä sitten sano syyksi, että ei koe siivoamista tärkeäksi?

Mulla ei ole vielä vauva syntynyt, joten mun ei varmaan tarvitse syitä selitellä.. Itse siivosin ja puunasin kun omani oli pieni, mutta en mä silti mene kenellekkään sanomaan että pitää pystyä samaan ja pitää tehdä sitätätätota kun minäkin olen siihen pystynyt.

ihan jokainen saa mun puolesta siivota tai olla siivoomatta, ihan sen mukaan minkä kokee itselleen hyväksi.

 

No mikset sä sitten sano syyksi, että ei koe siivoamista tärkeäksi?

Mulla ei ole vielä vauva syntynyt, joten mun ei varmaan tarvitse syitä selitellä.. Itse siivosin ja puunasin kun omani oli pieni, mutta en mä silti mene kenellekkään sanomaan että pitää pystyä samaan ja pitää tehdä sitätätätota kun minäkin olen siihen pystynyt.

ihan jokainen saa mun puolesta siivota tai olla siivoomatta, ihan sen mukaan minkä kokee itselleen hyväksi.

Ei kyse nyt ole siitä, että kaikkien pitää siivota. Mähän sanoin jo ekassa viestissä ettei kaikkien tarvi tehdä kuten minä. Enkä mä ole arvostellut kenenkään siivoamattomuutta. Mä arvostelin sitä, että vauvan niskoille vieritetään syy, ihan mihin tahansa, tässä tapauksessa siivoamattomuuteen. Kun ei se vauva kutenkaan ole itsessään se syy. Se syy voi olla, että ei koe siivoamista tarpeelliseksi vaan enemmin viettää yhdessä mukavia hetkiä sängyssä loikoillen tai vaunuillen tai mitä tahansa vauvan kanssa. Ja se on täysin ok. Erinomainen ja hyvä syy. Syy voi olla, että on yksinkertaisesti niin väsynyt ja kipeä vieläkin synnytyksen jälkeen ettei kykene eikä pysty. Edelleen täysin hyvä syy. Mutta se, että syytetään vauvaa, on musta järjetöntä. Ei se vauva mitään estä. Ja anteeksi nyt vaan jos mun korvaan särähtää pahasti se, että pientä viatonta syytetään asiasta joka ei ole sen syy. Se tosin tuntuu olevan tällä palstalla hyvinkin yleistä, että vedotaan johonkin ihan muuhun kun siihen todelliseen syyhyn. En sitten tiedä onko mussa jotain vikaa kun en voi oikein sulattaa tuollaista itsepetosta.

 

Ei se vauva mitään estä. Ja anteeksi nyt vaan jos mun korvaan särähtää pahasti se, että pientä viatonta syytetään asiasta joka ei ole sen syy.

Jonkun mielestä tää vaan VOI tuntua juuri sille syylle. ihan niinkuin joku noista sinun luettelemistasi hyväksyttävistä syistä. Me ihmiset koetaan asiat eri tavalla, eikä siitä voi kättä vääntää. Jos jostain äidistyä tuntuu, että vauvan vaativuuden takia ei jaksa siivota, vaan keskittyy mielummin vauvan hoitoon, se on täysin hyväksyttävä syy.

 

SS sulla onkin niin pikkuinen se pieni vielä että ei voi edes verrata tollasiin yli 3 vuotiaihin vielä sä kerkeet siivoomaan ja sähläämään kotihommia

Juu kyl mä ton tiedänkin Siks mä en viel podekaan huonoo omatuntoa ja mäkätän ain miehelle jos se joskus (noh, kerran ) väsyneenä kehtaa mulle jotain siivoomisesta sanoo. Ku poika kerran tarvihtee koko ajan jottain ni ne pienen pienet lepohetket ku vietän koneella ni en todellakaan oo lusmu! Tosin on tää nyt jo helpottanu ku tietää, et poika menee unelle ain 20-21. Sen jälkee saa omaa aikaa tai voi jopa pyykkejäki vähä laittaa :xmas: Ja juu, sit se riemu alkaa ku tulee uhmat sun muut ja pitäs ruokaaki joka pvä laittaa.. ai kamala

No kyllä se nyt vaan on tekosyy. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jos vauva haluaa olla kokoajan sylissä, mikset sä hoida kotiaskareita niin et vauva on liinassa? Tai viikkaa pyykkejä niin et vauva on lattialla ja teette siitä leikin (kukkuu tai vastaava)? Se, että vauva on vaativa ja muka estää kotitöiden tekemisen, on silkkaa sontaa. Kyllä ne kotihommat voi hoitaa vaikka vauva olisi kuinka vaativa. Mä oon jopa imettänyt samalla kun tein ruokaa Ja joo, ei kaikkien tarvi tehdä niin kuin minä, mutta sanoin vaan että se on mahdollista ja vaativaan vauvaan vetoaminen peittääkseen sen että ei vaan jaksa/halua/viitsi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa, on typerää.

Tuo sinun hieno tekniikkasiko sinusta on noin ärhäkän tehnyt? MINÄ kuule teen näin että.................................

 

Siis ei voi mitään, mutta itse koen välillä olevani oikein yhteiskunnan lusmu, kun vaan laiskottelen kotona. Mulla on yksi 1,5 v lapsi. Mies herää joka päivä aikaisin töihin ja tuo perheelle rahan - minä vain täällä maleksin päivät pitkät. Yhden lapsen kanssa on tosi helppoa vielä, ei tarvitse tehdä hirveästi ruokaa eikä siivota alvariinsa. Ehkä sitten tilanne olis eri, jos lapsia olis useampi. Silloin olis järkevääkin ehkä olla kotona, koska hoitomaksut on jo niin suuret..

Oonko mä ainoa tällaisten ajatusten kanssa, vai kokeeko joku muukin joskus näin?

:wave: Ajattelen aika lailla kans noin,meillä 2v ja aikuiset lapset asuu jo muualla.Helppoa kuin heinänteko olla kotona yhen kans ja vaikka siivoo,leipoo,laittaa ruokaa yms niin silti aikaa vaikka kuin ja kyllä siitä hieman huono omatunto tulee Mies tekee pitkiä päiviä töissä,mielellään menisin töihin jos vaan työpaikan saisin

 

Kyllä ois toki voinut tulla huono omatunto jos olisin vain maannut kotona soffalla, kattellut päiväsaippuoita ja mussuttanut suklaata.
Mutta kotiäitiaikani on kylläkin ollut täys kotitöita ja toimintaa. Silloin kun oli vain yksi lapsi niin hän tarvitsi leikkiseuraa, joten äitihän se oli joka lasta viiihdytti.
Nyt kun lapsia on 3 niin leikkivät paljon keskenään ja mulla on sitten enemmän aikaa kotihommille.
Plussalla piipahdan samalla kun hoidan muita asioita koneella. Täällä lorvimiseen ei vaan kotiäidiltä sitä aikaa oikein muuten irtoa (poikkeustilanteita lukuun ottamatta).

 

Kotihoidontuki vittuilua? Oikeastiko olet sitä mieltä? Pitäiskö yhteiskunnan maksaa kaikki sellaselle, joka omasta halustaan jää kotiin useaksi vuodeksi hoitaman lasta? Minusta ei todellakaan. En väitä, että kotihoidontuella kovin hyvin pärjäisi, mutta minusta on tosi hieno juttu, että Suomessa ylipäänsä tällainen tuki on. Itse ainakin tiedostin kotihoidontuen pienuuden jo raskausaikana, ja säästin rahaa juuri hoitovapaata varten. En todellakaan odota, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa elämiseni kokonaan silloin, kun olen kotiäitinä.

Kyllä, ihan rehellisesti olen tätä mieltä. Minusta kotihoidontuki pitäisi nostaa samalle tasolle kuin peruspäiväraha, samoin minimiäitiyspäiväraha. Kotihoito on kuitenkin yhteiskunnalle TODELLA edullinen vaihtoehto sille, että lapset olisi kunnallisessa päivähoidossa. Ja kotiäiti tekee arvokasta työtä kotona, jos verrataan esim. työttöminä kotona makaaviin. Paremman rahan saa kun jää työttömäksi ja pistää muksut hoitoon, se ei ole oikein! :attn: Kotihoidontuella ei todellakaan täysin elätä itseään ja lastaan VAIKKA se olisi peruspäivärahan suuruinen, mutta se olisi siinä vaiheessa jo todellinen vaihtoehto monelle sellaiselle joille se nyt ei taloudellisesti ole mahdollista.

Minusta on vittuilua se, että amiskasta valmistunut voi jättäytyä kortistoon työttömäksi lusmuksi ja nostaa parempaa tukea kuin se, joka tekee lisää veronmaksajia ja tekee arvokasta kasvatustyötä hoitamalla kotona lastaan ja monesti on jo ennen kotiäidiksi jäämistään tehnyt vuosia töitä ja maksanut veroja valtion kassaan.

 

Ei se vauva mitään estä. Ja anteeksi nyt vaan jos mun korvaan särähtää pahasti se, että pientä viatonta syytetään asiasta joka ei ole sen syy.

Jonkun mielestä tää vaan VOI tuntua juuri sille syylle. ihan niinkuin joku noista sinun luettelemistasi hyväksyttävistä syistä. Me ihmiset koetaan asiat eri tavalla, eikä siitä voi kättä vääntää. Jos jostain äidistyä tuntuu, että vauvan vaativuuden takia ei jaksa siivota, vaan keskittyy mielummin vauvan hoitoon, se on täysin hyväksyttävä syy.

Mä myönnän että meillä oli aika sotku välillä kun esikoinen oli pieni. Mua vaivasi masennus (osittain johtuen synnytyskokemuksesta joka sai mut tuntemaan epäonnistuneeksi), univelkaa oli ihan kamalasti, vauva söi ekat kuukaudet noin 1-2 tunnin välein jne. Muistan kuinka aina kun aloin jotain kotihommaa tekemään niin vauva heräsi välittömästi ja kaikki jäi ihan rempalleen :/ Ja esikoisen aikaan sitä oli herkkä vielä muiden mielipiteille siitä millainen äiti on hyvä äiti...
Onneksi olen osannut ottaa rennommin seuraavien vauvojen kanssa. Selviää itse vähemmällä stressillä.

 

Ei todellakaan tuu Eiköhän sekin riipu hyvin paljon vauvan persoonasta onko yhdenkään lapsen kanssa helppoa! Meil poika on ollu aika vaativa koko ikänsä. Siis kyllähä se sen parin kk jälkeen helpotti, mut ei edelleenkään yksinään viihdy ku sen max vartin. Teeppä siinä sit ruokaa ja pyykkää tai siivoa. Ei tuu nii mittään ku ei vaa ehi ku poika alottaa ain huutamisen.

Meillä just sama tilanne joten ei todellakaan tunnu että lusmuilisin kotona kun ei oo lusmuiluun aikaa. Eri asia jos lapsi vaan hymyilis ja leikkis itekseen pitkiä aikoja niin helppoahan se sit ois. Monilla mun kavereilla tilanne on just tää ja välillä käy vähän kateeks. Tai sit ne lusmuaa lapsineen pitkin kyliä ja kauppoja kun lapset vaan istuu kiltisti vaunuissa.

 

Onneksi olen osannut ottaa rennommin seuraavien vauvojen kanssa. Selviää itse vähemmällä stressillä.

näin juuri..Marraskuinen kun meille syntyy, en aio ottaa samaan malliin stressiä kuin mitä esikoisesta otin. Miehen kanssa on etukäteen jo puhuttu millaiseksi arki muuttuu kolmannen lapsen myötä, ja onneksi myöskään hänen maailmansa ei siihen kaadu että meidän kodin valtaa kenties kaaos alkuaikoina.