Eikö teille kotiäideille tuu koskaan huono omatunto, kun vaan maleksitte kotona? Etenkin yhden lapsen äidit?

Ei ole niin minkäänlaista morkkista, mä en koe maleksivani täällä :xmas: Lapset ovat 3,5v ja 1v ja hommaa noiden kanssa riittää...

 

Kotihoidontuki vittuilua? Oikeastiko olet sitä mieltä? Pitäiskö yhteiskunnan maksaa kaikki sellaselle, joka omasta halustaan jää kotiin useaksi vuodeksi hoitaman lasta? Minusta ei todellakaan. En väitä, että kotihoidontuella kovin hyvin pärjäisi, mutta minusta on tosi hieno juttu, että Suomessa ylipäänsä tällainen tuki on. Itse ainakin tiedostin kotihoidontuen pienuuden jo raskausaikana, ja säästin rahaa juuri hoitovapaata varten. En todellakaan odota, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa elämiseni kokonaan silloin, kun olen kotiäitinä.

Kyllä, ihan rehellisesti olen tätä mieltä. Minusta kotihoidontuki pitäisi nostaa samalle tasolle kuin peruspäiväraha, samoin minimiäitiyspäiväraha. Kotihoito on kuitenkin yhteiskunnalle TODELLA edullinen vaihtoehto sille, että lapset olisi kunnallisessa päivähoidossa. Ja kotiäiti tekee arvokasta työtä kotona, jos verrataan esim. työttöminä kotona makaaviin. Paremman rahan saa kun jää työttömäksi ja pistää muksut hoitoon, se ei ole oikein! :attn: Kotihoidontuella ei todellakaan täysin elätä itseään ja lastaan VAIKKA se olisi peruspäivärahan suuruinen, mutta se olisi siinä vaiheessa jo todellinen vaihtoehto monelle sellaiselle joille se nyt ei taloudellisesti ole mahdollista.

Minusta on vittuilua se, että amiskasta valmistunut voi jättäytyä kortistoon työttömäksi lusmuksi ja nostaa parempaa tukea kuin se, joka tekee lisää veronmaksajia ja tekee arvokasta kasvatustyötä hoitamalla kotona lastaan ja monesti on jo ennen kotiäidiksi jäämistään tehnyt vuosia töitä ja maksanut veroja valtion kassaan.

Täysin samaa mieltä!

 

Tässä sen taas huomaa, kuinka TYÖKESKEISEKSI meidät on kasvatettu ja kuinka työkeskeinen tää yhteiskunta on !!! Heti tuntee itsensä lusmuksi, jos haluaa hoitaa lapsensa kotona ja itse!! Ja tuntuu, et monet selittelee ihan hirveesti sitä, jos on esim. monta vuotta kotona lasten kanssa! Sehän se just on lapselle paras, et hoidetaan kotona! Ite oon ollu kohta 6 vuotta lasten kans kotona, enkä tunne itseäni pätkääkään lusmuksi!!!

 

Vaikka meillä on helppo lapsi (1,5v) niin en nyt sanoisi että tämä on lusmuilua. Mutta se että me asutaan maatilalla tekee sen että on muutakin puuhaa kuin kotityöt. Mutta joka päivä kun tekee pari lämmintä ruokaa ja siivoilee menee siinäkin aikansa. Siihen päälle leipomiset yms.

Meillä on vielä matkaa tästä jopa kauppaan puolen tunnin ajomatkan verran joten jos jossain tulee käyntiä niin aikaa saa varata.

Puuhailen päivän kaikenlaista, poika kulkee mukana. Illat on sitten yhteistä aikaa.

 

Odotappas ap kun sinunkin lapsesi kasvaa ja pääset kunnolla häntä kasvattamaan. Neljän alle kouluikäisen kanssa ei ole kyllä tekemisen puutetta ollut, eikä puhettakaan että vois ottaa rennosti ja laiskotella. Ruuanlaittoa, pyllynpesua, siivousta, riitojen selvittelyä, salapoliisityötä, pukemista, syöttämistä, rauhoittelua, jäähyjen antamista, käytöstapojen opettamista, satujen lukemista, leikkimistä, yhdessä olemisesta ja tekemisestä nauttimista...

Mikään työ ei ole niin raskasta ja samalla antoisaa ja arvokasta kuin kotiäidin työ!!

 

Kotiäiti (vierailija)
Odotappas ap kun sinunkin lapsesi kasvaa ja pääset kunnolla häntä kasvattamaan. Neljän alle kouluikäisen kanssa ei ole kyllä tekemisen puutetta ollut, eikä puhettakaan että vois ottaa rennosti ja laiskotella. Ruuanlaittoa, pyllynpesua, siivousta, riitojen selvittelyä, salapoliisityötä, pukemista, syöttämistä, rauhoittelua, jäähyjen antamista, käytöstapojen opettamista, satujen lukemista, leikkimistä, yhdessä olemisesta ja tekemisestä nauttimista...

Mikään työ ei ole niin raskasta ja samalla antoisaa ja arvokasta kuin kotiäidin työ!!

juuri näin

 

Ei tuu huono omatunto, koska mähän teen sitä kaikista arvokkainta hommaa mitä koskaan voisin tehdä!

Enhän mä vois tehdä mitään parempaa, kun huolehtia omista lapsistani ja hoitaa heitä.

Eikä mun kotonaolo ole mitään maleksimista, kyllä nuo 1- ja 2-vuotiaat pitää siitä huolen

 

No eipäs tosiaankaan ole. Teen lasten kanssa kaikkea kivaa. Just tultiin uimasta ja nyt on lasten kavereita kylässä.

 

Maleksitte

 

Siis ei voi mitään, mutta itse koen välillä olevani oikein yhteiskunnan lusmu, kun vaan laiskottelen kotona. Mulla on yksi 1,5 v lapsi. Mies herää joka päivä aikaisin töihin ja tuo perheelle rahan - minä vain täällä maleksin päivät pitkät. Yhden lapsen kanssa on tosi helppoa vielä, ei tarvitse tehdä hirveästi ruokaa eikä siivota alvariinsa. Ehkä sitten tilanne olis eri, jos lapsia olis useampi. Silloin olis järkevääkin ehkä olla kotona, koska hoitomaksut on jo niin suuret..

Oonko mä ainoa tällaisten ajatusten kanssa, vai kokeeko joku muukin joskus näin?

Ex-fuckin-cuse me? Ootko sä todellinen?

No ei todellakaan! Rankkaa tämä on. (Kaksi lasta) Työstä käy, paitsi että on pidemmät päivät kun tavallisella duunarilla.

 

Juu samalta tuntuu heti menisin töihin jos töitä vain saisin.

Kyllä, mutta lusmuilu loppuu kohta. Minä menen töihin ensi kuun alusta. Lapsi yli vuoden ikäinen.

 

Kyllä, ihan rehellisesti olen tätä mieltä. Minusta kotihoidontuki pitäisi nostaa samalle tasolle kuin peruspäiväraha, samoin minimiäitiyspäiväraha. Kotihoito on kuitenkin yhteiskunnalle TODELLA edullinen vaihtoehto sille, että lapset olisi kunnallisessa päivähoidossa. Ja kotiäiti tekee arvokasta työtä kotona, jos verrataan esim. työttöminä kotona makaaviin. Paremman rahan saa kun jää työttömäksi ja pistää muksut hoitoon, se ei ole oikein! :attn: Kotihoidontuella ei todellakaan täysin elätä itseään ja lastaan VAIKKA se olisi peruspäivärahan suuruinen, mutta se olisi siinä vaiheessa jo todellinen vaihtoehto monelle sellaiselle joille se nyt ei taloudellisesti ole mahdollista.

Minusta on vittuilua se, että amiskasta valmistunut voi jättäytyä kortistoon työttömäksi lusmuksi ja nostaa parempaa tukea kuin se, joka tekee lisää veronmaksajia ja tekee arvokasta kasvatustyötä hoitamalla kotona lastaan ja monesti on jo ennen kotiäidiksi jäämistään tehnyt vuosia töitä ja maksanut veroja valtion kassaan.

Samaa mieltä kanssasi.

 

Kotiäiti (vierailija)
Mikään työ ei ole niin raskasta ja samalla antoisaa ja arvokasta kuin kotiäidin työ!!

juuri näin

Noo, kyllä mulle tulee ainakin joitakin ainakin yhtä raskaita ja antoisia ja arvokkaita töitä mieleen...mutta voidaan päättää, että kotiäidin työ lyö kaikki työt laudalta.

 

kyllä tulee välillä olo että maleksin vaan vaikka lapsia on useampia :/

 

en mä lusmuile, vaikka yksi lapsi vasta onkin. tehdään ruokaa, käydään kaupassa, leikitään ja pelataan, pidetään koti kasassa ja hoidetaan siivoaminen pitkin hampain ei laiskottelua mistään kohtaa.

toki joku nyt sanoo että työssäkäyvä tekee nää asiat muiden lisäksi, totta. muut käy kodin ulkopuolella töissä, mä teen töitä kotona (ja teen noi yllämainitut asiat lisäksi), kasvatan mun lasta ja hoidan, samaan tyyliin kuin se että lapsi olis tarhassa vieraalla päivät hoidossa. sillä erotuksella että tää kotiäidin "työ" on huonopalkkaisin mitä tiedän

mutta mikäs sen hienompaa kun nähdä oman lapsen oppivan kaikkea uutta ja mielekästä.

 

Ei mulle tullut tollanen mieleenkään kun olin kotona.

Kyllä mä kerkeen duunini tehdä tän elämän aikana,
vaikka olinkin kotona lasten kanssa muutaman vuoden.
Ja sitä paitsi emmä maleksinut...tein kotitöitä ja liikuin tosi aktiivisesti lapsen/ lasten kanssa.
Kerrankin oli aikaa pitää yhteyttä ystäviinkin kunnolla

Aikansa kutakin.

 

AP: Jos tuollaiselta tuntuu, niin tehkää toinen lapsi!

Olin itse kotona kun lapset pieniä enkä päivääkään vaihtaisi pois. Ehtii sitä uraa luomaan myöhemminkin - koko loppuelämänsä mutta lapset ovat vain kerran pieniä. Meillä lapsilla ikäeroa 1v 7 kk, joten odotin jo toista kun esikoinen oli 1v ja kiirettä kyllä piti juosta taaperon perässä, enkä olisi edes kauaa pystynyt lasten välissä töissä olemaankaan (raskas hoitoalan työ). Päivittäin retkeiltiin, puistoiltiin, siivottiin, leivottiin, käytiin kirjastossa ja shoppailtiin...kyllä siinä päivät kuluivat tosi nopeaan, eikä koskaan ollut semmoinen olo ettenkö olisi "tehnyt mitään". Työtä se lastenkasvatuskin on, mukaan lukien leikkiminen ja laulaminen yhdessä lapsen kanssa, ajattele siltä kannalta.

 

Anteeksi, mutta miten ihmeessä mikään työ tai raha tai ylipäänsä MIKÄÄN voisi olla arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin se, että hoitaa itse omaa lastansa? Miten ihmeessä se on vähemmän lusmua, että työntää lapsensa jonkun muun hoidettavaksi, että pääsee ns. toteuttamaan itseään töissä?

 

Juu ei tuu, mun mielestä tää on elämän parasta aikaa ja nautin siitä kun (useimmiten) osaan ottaa rennosti lapseni kanssa.

 

Ei ole tuntunut enkä ole kokenut lastenhoitoa lusmuiluksi, ennen kuin luin täältä palstalta joidenkin mielipiteitä. Silloin vasta tajusin, että jotkut saattavat ajatella minustakin, että olen lusmu, koska hoidan lapsiani kotona, ja kaksi lastani ovat sattuneet syntymään kolmen vuoden ikäerolla.

Tämä palsta sai siis minut ajattelemaaan, että pitääkö minun kokea syyllisyyttä jopa lasteni ikäerosta.

 

Ja toisaalta, miksi "tehdä" lapsia ollenkaan jos joku muu elämässä on niin paljon tähdellisempää? Ja voihan ne pienet laittaa hoitoonkin ja mennä töihin jos ei kotona oleminen toimi.

 

Ai tästä kehkeyty tommost oikeen en muistanu koko ketjua enää. Mut niin, voin mä toki sen myöntää et nyttemmin mä ainaki oon laiska! Sillä nyttemmin poika kyllä viihtyy jopa sen 15min itekseen leikkimatolla tai nukkuu päivisin pari kertaa päikkärit. Sillo oon mieluummi koneel ku teen kotihommia. Eli oon laiska ja mukavuudenhalunen. Ja poika ei viihdy liinassa. Voin toki yrittää useammin ja pitäs opetella uusia sidontoja mut en oo viel jaksanu ku kolmisen kertaa on aina kauhee huuto alkanu ku oon laittanu liinaan. Iha pienenä viihty liinassa suht ok:sti.

Ja niist viikkailuista ei kuule kauheen hyvää leikkiä saa ku toinen huutaa täyttä huutoa tai sit haluaa tissiä. Ja kyllä, pystyisin imettämään ja tekeen esim. just ruokaa samaan aikaan. Mut poika ku ei rauhotu kunnolla muutoin ku sillo ku makuulteen imetän. Ja iha mieluummin kyl seuraan pojan kasvua ja kehitystä ja oon läsnä hälle kuin teen kotihommia sillo ku on vaatival päällä. Ehtii niit kotihommia senki jälkeen sit ku viihtyy iteksiään ees vähä paremmi :heart:

 

Ei ole tullut koskaan minkäänlaisia morkkiksia. Mies käy töissä, välillä se on ollut kotona ja mä olen käynyt töissä. Lasten etuja tässä kuitenkin ajatellaan, kun näin tehdään ja kotona ollaan.

 

Tavallaan ei tule huono omatunto, koska minulle on tärkeää, että pieni lapsi hoidetaan kotona. Niinä päivinä, kun olen oikein paljon lapseni kanssa ja siivoan, laitan ruokaa ja teen muita kotihommia, ehkä jopa leivon (risti seinään! ), koen olevani hyvä äiti ja vaimo. Mutta esim. nyt kun sen sijaan, että olisin pihalla leikkaamassa nurmikkoa, kun poika nukkuu päiväunia, jumituin tähän koneelle... Todellakin tunnen itseni lusmuksi. Pitääkö miehen vielä leikata se nurmikkokin töiden päälle??? Äh, nyt otan itsestäni niskaperse otteen ja menen leikkaamaan!

Ei toi liity äitiyteen vaan yleiseen elämänasenteeseen. Ehkä kotoa jo opittua?? Perhaps, perhaps, perhaps...


Mä voin vaikka lojua, jos mulla on sellainen päivä, eikä huonoa omaatuntoa. Huono omatunto tulee vasta rikotuista lupauksista (itselleni).

 

Kotihoidontuki vittuilua? Oikeastiko olet sitä mieltä? Pitäiskö yhteiskunnan maksaa kaikki sellaselle, joka omasta halustaan jää kotiin useaksi vuodeksi hoitaman lasta? Minusta ei todellakaan. En väitä, että kotihoidontuella kovin hyvin pärjäisi, mutta minusta on tosi hieno juttu, että Suomessa ylipäänsä tällainen tuki on. Itse ainakin tiedostin kotihoidontuen pienuuden jo raskausaikana, ja säästin rahaa juuri hoitovapaata varten. En todellakaan odota, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa elämiseni kokonaan silloin, kun olen kotiäitinä.

Kyllä, ihan rehellisesti olen tätä mieltä. Minusta kotihoidontuki pitäisi nostaa samalle tasolle kuin peruspäiväraha, samoin minimiäitiyspäiväraha. Kotihoito on kuitenkin yhteiskunnalle TODELLA edullinen vaihtoehto sille, että lapset olisi kunnallisessa päivähoidossa. Ja kotiäiti tekee arvokasta työtä kotona, jos verrataan esim. työttöminä kotona makaaviin. Paremman rahan saa kun jää työttömäksi ja pistää muksut hoitoon, se ei ole oikein! :attn: Kotihoidontuella ei todellakaan täysin elätä itseään ja lastaan VAIKKA se olisi peruspäivärahan suuruinen, mutta se olisi siinä vaiheessa jo todellinen vaihtoehto monelle sellaiselle joille se nyt ei taloudellisesti ole mahdollista.

Minusta on vittuilua se, että amiskasta valmistunut voi jättäytyä kortistoon työttömäksi lusmuksi ja nostaa parempaa tukea kuin se, joka tekee lisää veronmaksajia ja tekee arvokasta kasvatustyötä hoitamalla kotona lastaan ja monesti on jo ennen kotiäidiksi jäämistään tehnyt vuosia töitä ja maksanut veroja valtion kassaan.

Erittäin fiksusti kirjoitettu :flower: