Eikö abortti olekin tässä tapauksessa paras kaikille?

Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!

Minä ajattelisin tässä tapauksessa että tapoin yhden lapsenalun joten ansaitsenko näitä nykyisiäkään, miettisin millainen siitä syntymättömästä lapsesta olisi tullut..

 

Provo.

 

Näen sieluni silmillä, kun ap ajaa miesystävän kanssa apteekkiin, yli vuorten, synkkien metsien, kohdaten kaikenlaisia vastoinkäymisiä, maantierosvoja, lohikäärmeitä, mutta sitten he myöhästyvät...

harmi ku tästä ei voi "tykätä"

 

Oli lapsi suunniteltu tai vahinko, niin raskauden aikana se arvomaailma muuttuu joka tapauksessa. Jos abrtoit, mietit miten olisi käynyt jos et olisi. Jos pidät lapsen, et voisi hetken päästä kuvitellakkaan, ettei häntä olisi. Rakkaus lapseen syntyy yhdessä lapsen kanssa.

En oo kuullutkaan että opiskellessa ei olisi varaa ruokkia lapsia. Ois pitäny ottaa asioista paremmin selvää.

nimimerkillä kolme lasta vahingossa opiskellessa elättänyt ;D

 

Jos sä oikeasti et olisi tahtonut lasta, sä olisit kyllä vallan mainosti ehtinyt sieltä mökiltä apteekkiin hakemaan jälkiehkäisyä.
Nyt sä olet pelannut venäläistä rulettia: jos sitä pelaa, niin vastuu pitää kantaa.

 

Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!

No minä aion kuskata, ja niin moni muukin ystäväni. Hirvee kommentti. On mulle aborttikin tehty. Olin 19 ja kärsin vakavista mielenterveydellisistä ongelmista. Siinä elämäntilanteessa kykenemätön edes houlehtimaan itsestäni. Ei kaduta. Eikä kaduta sekään että tämän toisen vahingon pidin. Ikää oli silloin 23v. parisuhde juuri ap:n kuvailema, olin juuri valmistunut työttömäksi. PELKÄSIN ihan hel*etisti äidiksi tulemista, mutta en halunnut enää aborttia. Pikkuhiljaa pelko lieveni, enkä enää oikein edes muista etten jossain vaiheessa elämääni ollut satavarma ratkaisustani pitää lapsi. ...Ja kyllähän se parisuhdekkin sitten aikanaan kaatui, mutta ei koko maailma.

Kertoo aika paljon kirjottajasta, että jatkuvasti käy vahinkoja.

 

Kannattaa myös pitää mielessä yksi aika tärkeä seikka. Nimittäin kaikki ei pysty raskautumaan enää abortin jälkeen.

 

Kannattaa myös pitää mielessä yksi aika tärkeä seikka. Nimittäin kaikki ei pysty raskautumaan enää abortin jälkeen.

Kyllä on nyt keskiajalta tiedot,,,varhaisen voi tehdä lääkkeellisenä.

 

Minun mielestäni on TODELLA ITSEKÄSTÄ tehdä abortti tuollaisesta syystä. Säälin sinua, todella todella paljon jos siihen ratkaisuun päädyt ja varsinkin säälin syntymätöntä lastasi. Sinulla on oikeus päättää omasta elämästäsi mutta entä sen pienen elämästä? Hän ei ole syyllinen sinun virheisiisi.

Olisi voinut tulla minun suusta!

No mitetitäänpä sitten sitä lapsi raukkaa, joka syntyy perheeseen, johon häntä ei haluttu, jossa häntä ei ehkä rakasteta lapsen ansaitsemalla tavalla!

Tai vaikka hänet adoptoitaisiin rakastavaan perheeseen, ei lapsi siltikään saisi kokea sitä äidinrakkautta, joka jokaiselle lapselle itsestäänselvyytenä kuuluisi.

Ei nämä todellakaan ole niin suoraviivaisia asioita.
Toivon todella, että tässä tapauksessa syytön ei joudu kärsimään.
Ap kärsii varmasti jossain vaiheessa, jos tekee abortin.
Sikiö ei kärsi vielä, jos Ap tulee siihen tulokseen, ettei ole valmis äidiksi, eikä halua tätä lasta. Surullista sinänsä, koska äitiys on maailman ihanin asia.

 

Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!

No minä aion kuskata, ja niin moni muukin ystäväni. Hirvee kommentti. On mulle aborttikin tehty. Olin 19 ja kärsin vakavista mielenterveydellisistä ongelmista. Siinä elämäntilanteessa kykenemätön edes houlehtimaan itsestäni. Ei kaduta. Eikä kaduta sekään että tämän toisen vahingon pidin. Ikää oli silloin 23v. parisuhde juuri ap:n kuvailema, olin juuri valmistunut työttömäksi. PELKÄSIN ihan hel*etisti äidiksi tulemista, mutta en halunnut enää aborttia. Pikkuhiljaa pelko lieveni, enkä enää oikein edes muista etten jossain vaiheessa elämääni ollut satavarma ratkaisustani pitää lapsi. ...Ja kyllähän se parisuhdekkin sitten aikanaan kaatui, mutta ei koko maailma.

Kertoo aika paljon kirjottajasta, että jatkuvasti käy vahinkoja.

Kertokoon. Ensimäisen vahingon taustathan tuossa tulivatkin selväksi, toisen vahingon tarina samantapainen kuin ap.llä. Aika naivia kuvitella että kaikki lapet olisivat tekemällä tehtyjä.

 

...Ja nykyään mulla on tapana ostaa varmuuden vuoksi jälkiehkäisypillerit mukaan, jos olen lähdössä pidemmäksi aikaa jonnekkin jumalan selän taakse...paitsi et vähän on ruvennut kutkuttamaan, et voi kun sattuiskin pikku vahinko....

 

Olen tapaillut erästä miestä nyt kaksi kuukautta, tuttu kyllä jo ennestään. Ehkäisy petti (kortsu hajosi), jäliehkäisyn sai olosuhteiden sanelemana haettua vasta liian myöhään ja eihän se toiminut, nyt olen raskaana. Olen 27, mies 28 ja opinnot kesken molemmilla, rahasta tiukkaa ja juttu nyt on ollut muutenkin lähinnä kevyttä kesäromanssia ilman sen kummempia sitoomuksia.

Mä en ole vielä uskaltanut sanoa miehelle mitään. Tiedän, että hän on vastuuntuntoinen mies ja haluaa lapsia ehkä jossain vaiheessa, mut se aika ei ehkä olisi nyt, eikä minullakaan. Ja kun ollaan tunnettu vasta niin vähän aikaa (tai siis muutamia vuosia, mut suhteen tynkää ollut vasta pari kk). Ihan kamala tilanne..

Tilanne ei ole kamalaa nähnytkään ja abortti ei ole paras ratkaisu sikiölle eikä edes sinulle.

 

...Ja nykyään mulla on tapana ostaa varmuuden vuoksi jälkiehkäisypillerit mukaan, jos olen lähdössä pidemmäksi aikaa jonnekkin jumalan selän taakse...paitsi et vähän on ruvennut kutkuttamaan, et voi kun sattuiskin pikku vahinko....

Joo, oikein on vastuuntuntoista.

No, ei hätää! Teetät sitten abortin, "se on varmasti paras ratkaisu kaikille".

 

Olen tapaillut erästä miestä nyt kaksi kuukautta, tuttu kyllä jo ennestään. Ehkäisy petti (kortsu hajosi), jäliehkäisyn sai olosuhteiden sanelemana haettua vasta liian myöhään ja eihän se toiminut, nyt olen raskaana. Olen 27, mies 28 ja opinnot kesken molemmilla, rahasta tiukkaa ja juttu nyt on ollut muutenkin lähinnä kevyttä kesäromanssia ilman sen kummempia sitoomuksia.

Mä en ole vielä uskaltanut sanoa miehelle mitään. Tiedän, että hän on vastuuntuntoinen mies ja haluaa lapsia ehkä jossain vaiheessa, mut se aika ei ehkä olisi nyt, eikä minullakaan. Ja kun ollaan tunnettu vasta niin vähän aikaa (tai siis muutamia vuosia, mut suhteen tynkää ollut vasta pari kk). Ihan kamala tilanne..

Miksi ihmeeessä täytyy kortsun kanssa sählätä, ellei lapsia tahdo. Huonoin mahdollinen ehkäisy.

 

Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!

Minä ajattelisin tässä tapauksessa että tapoin yhden lapsenalun joten ansaitsenko näitä nykyisiäkään, miettisin millainen siitä syntymättömästä lapsesta olisi tullut..

Peesi!

Nainen joka omaa lastaan raahaisi mukanaan "vahinkona", ei ole ansainnut elämässään lapsia ensinkään. En haluaisi olla tunne-elämältäni tuollainen mengele kuin tuo vahingontappaja kertoo olevansa.

 

Mielestäni on väärin että jo kohdussa olevaa lasta ruvetaan pois ottamaan, kauniisti
sanottuna. Elämä yllättää. Miehellä oikeus tietää.
Se olis sulla nyt ykkösasina kertoa sille.
Ja mistä tiedät että joudut yh:na olemaan?
Kaikki ajatuksesi ovat spekulaatioita, ei vielä mitään todellisuutta.
Luulen kyllä että teillä voisi olla harmonista yhdessä, lapsen kanssa.
Näkisin että lapsi tuo onnea sinulle ja miehellekin.
Joutuisit muutoin vuosien päästä muistelemaan ja laskemaan lapsesi
ikää, nyt kaikki on edessä, lapsesi henki on käsissäsi.

Ei se hemmetti vieköön ole noin helppoa ja suoraviivaista! Sä et voi tietää mun taustoista ja tavoitteista tässä elämässä. Ja kun mä en ole ikinä ole ollut erityisen lapsirakas, vaikka oma onkin ehkä sitten eri juttu, mutta en ehkä ole valmis siihen nyt.

Miksi sä sitten tulet täältä kysymään jos haluat vain tietynlaista vastausta? Eihän kukaan täällä voi tietää kenenkään taustoista eikä ymmärtää kenenkään toisen elämää ja tilanteita...silloin pitää itse tehdä ratkaisu ja seistä sen takana, senkin uhalla, että joskus katuu sydämensä pohjasta sitä ratkaisua.
Itse voin sanoa vaan, että aborttia voisin todella katua sydämeni pohjasta, lasta en koskaan. Vaikka elämä muuttuisi, olisi vaikeampaa, raskastakin, lapsi itsessään on kaiken sen arvoinen. Mutta en tosiaan voi tietää sinun elämästäsi ja siitä oletko valmis äidiksi vai saako lapsi huonon elämän kanssasi koska et häntä halua.

 

Kuuntele itseäs. Se on ihan sama mitä muut ihmiset kailottaa. Jos susta tuntuu, että se abortti on nyt se ainoo ratkasu, niin tee se! Tämä on nyt sun ratkasus, ei kenenkään muun. :flower: :hug:

 

Näen sieluni silmillä, kun ap ajaa miesystävän kanssa apteekkiin, yli vuorten, synkkien metsien, kohdaten kaikenlaisia vastoinkäymisiä, maantierosvoja, lohikäärmeitä, mutta sitten he myöhästyvät...

harmi ku tästä ei voi "tykätä"

Ai mut ja kotilohikäärmeen?

 

Onpa joo tosi hyvä syy. En vastusta aborttia kaikissa tilanteissa, mutta tuossa, ohhoh... Vittu mitä ihmisiä.

 

Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.

En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.

Miksi mulla meni tämä ohi niin lujaa, että tipahdin tuolilta.

Millä tavalla lapsi on sidoksissa siihen, että joutuisit tekemään hanttihommia, minimipalkalla. En nyt ihan ymmärrä miksi et voisi enään tämän jälkeen opiskella. Taidat olla niitä ihmisiä joille kaikki asiat on vaikeita, oli se sitten mikä tahansa. En tajunnut, mutta tarviiko edes.

Terveisin: 2 pienen lapsen amk opiskelija äiti.

 

Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.

En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.

Miksi mulla meni tämä ohi niin lujaa, että tipahdin tuolilta.

Millä tavalla lapsi on sidoksissa siihen, että joutuisit tekemään hanttihommia, minimipalkalla. En nyt ihan ymmärrä miksi et voisi enään tämän jälkeen opiskella. Taidat olla niitä ihmisiä joille kaikki asiat on vaikeita, oli se sitten mikä tahansa. En tajunnut, mutta tarviiko edes.

Terveisin: 2 pienen lapsen amk opiskelija äiti.

Ja tosiaan, ihmettelen mitä ap edes tuli hakemaan, kun ei vastaukset näytä kelpaavan, hyväksyntää? Tee abortti jos siltä tuntuu, thats it. Mielestäni sitä tuskin tarvitsee spekuloida palstalla tuntemattomien ihmisten kanssa, tai no spkeluloida ja spekuloida, jokaisessa tekstissäsihän kirjoitat että et halua lasta, mikä ongelma? Huoh.

 

Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.

En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.

Miksi mulla meni tämä ohi niin lujaa, että tipahdin tuolilta.

Millä tavalla lapsi on sidoksissa siihen, että joutuisit tekemään hanttihommia, minimipalkalla. En nyt ihan ymmärrä miksi et voisi enään tämän jälkeen opiskella. Taidat olla niitä ihmisiä joille kaikki asiat on vaikeita, oli se sitten mikä tahansa. En tajunnut, mutta tarviiko edes.

Terveisin: 2 pienen lapsen amk opiskelija äiti.

Ja tosiaan, ihmettelen mitä ap edes tuli hakemaan, kun ei vastaukset näytä kelpaavan, hyväksyntää? Tee abortti jos siltä tuntuu, thats it. Mielestäni sitä tuskin tarvitsee spekuloida palstalla tuntemattomien ihmisten kanssa, tai no spkeluloida ja spekuloida, jokaisessa tekstissäsihän kirjoitat että et halua lasta, mikä ongelma? Huoh.

Ehkä sitä juuri kaivataan. Joku kertomaan, että on ok olla erehtyväinen. Että virheitä sattuu. Mutta täällä virheet ja inhimilliset erehdykset eivät ole sallittuja. Täällä mammat on Jeesuksesta seuraavia pyhyydessään.

 

jos et itse halua pitää anna adoptioon

Samaa mieltä!

Minusta adoptioon antaminen ois paljon vaikeampi ratkaisu tehdä kuin alkuvaiheen abortti. Itse en pystyisi omaa lasta antamaan adobtioon.....

 

itestähän tässä elämässä kaikki on kiinni, ei lapsista, lasten kanssa van joutuu välillä tekemään enemmän kompromisseja ja uhrauksia. Olen itse kaksi akateemista tutkintoa omistaja, jolle tuli eka lapsi vuoden opiskelun jälkeen ja toinen opiskelujen loppusuoralla ja ihan hienosti kaikki hoitui, valmistuin jopa samassa ajassa kuin muutkin, enkä ollut edes kolmekymppinen vaan 22 kun eka lapsi tuli, mies opiskeli samaan aikaan, joten raha-asiat mietittiin tarkasti. Hyvin selvittiin. Olen uralla edennyt loistavasti perheeni tuella, tällä hetkellä lapsia 3, enkä todellakaan koe jääneeni mistään paitsi. Kaiken vapaa-ajan vietän lasteni kanssa, sillä he ovat tärkeintä elämässä, vanhin jo murkkuikäinen. Minulla on siis lapset sekä se ura ja voin sanoa, että se ura tulee kaukana kakkosena, jos pitää lapsiin verrata. Mieti tarkkaan mitä teet, abortti on liian helppo ratkaisu. Ja jatkaisitko abortin jälkeen samaan malliin ? Kohta voit olla samassa tilanteessa. Yhden ja kahdenkin lapsen kanssa voi opiskella, voi luoda uraa jne. ja jos annat sille lapselle mahdollisuuden tulet huomaamaan, että se on jotain nin ainutlaatuista, että ole voinut kuvitellakan, ei äidiksi varsinkaan esikoisen kohdalla olla valmiita ennen lasta, siihen kasvetaan raskauden myötä pikkuhiljaa ja lapsen synnyttyä. Sen perusteella ei voi aborttia tehdä....

 

Mikäs olosuhde siinä oli, ettei jälkiehkäisyä saanut haettua?

Mökkireissu, ei päässyt apteekkiin millään ajoissa.

Kait te sinne mökille menitte autolla, samalla autolla ois päässyt apteekkiinkin.