Eikö abortti olekin tässä tapauksessa paras kaikille?

Mikäs olosuhde siinä oli, ettei jälkiehkäisyä saanut haettua?

Mökkireissu, ei päässyt apteekkiin millään ajoissa.

Ei päässyt 24 tunnin sisällä apteekkiin?

Nää on kyllä näitä tilanteita, joissa aborttia käytetään ehkäisynä. "ei mökiltä päässyt apteekkiin". Siis viitsinyt vaivautua.

No, muuten tilanteestasi olen sitä mieltä, että ihan kokonaisuutena noin aikuisen pitäisi osata toimia jo niin, että kerrot miehelle ja mietitte asian yhdessä. Elämässä on kaikenlaisia tilanteita, ja aika iso osa ihmisistä hankkii perheen opiskeluaikana tai alkavat opiskella uutta alaa lapsia hankittuaan. Suomessa ei kukaan nälkään kuole tai taivasalle, jos kolmekymppisenä lapsen tekee ja opiskelee samalla. Ja paljon tiedän pariskuntiakin, joiden lapsi on saanut alkunsa tapailun alkupuolella ja ihan hyvin on mennyt jatkossakin. Et ole missään erikoisessa tilanteessa. Nykyajan ihmiset vaan tuntuu olevan niin hemmoteltuja, että koko elämä pitäisi voida suunnitella itse ja kalenteri kädessä,

 

Mua aina hämmentää näissä topiceissa se, että joku heittää tuon "anna adoptioon"-kommentin.

Moniko oikeasti pystyis siihen, että kantaa lasta sen 9kk ja luovuttaa pois synnytettyään? Luulen, ettei kovinkaan moni. Vähän heppoisin perustein ap on mielestäni päätöstä tekemässä. Kuulostaa tosiaan semmoselta "mukavuusabortilta" niin ku joku hyvin määritteli.

*muoks*
Niin ja mä kuulun myös niihin, jotka sai opiskeltua uuden ammatin kolmen lapsen jälkeen. Eli ...

 

Mua aina hämmentää näissä topiceissa se, että joku heittää tuon "anna adoptioon"-kommentin.

Moniko oikeasti pystyis siihen, että kantaa lasta sen 9kk ja luovuttaa pois synnytettyään? Luulen, ettei kovinkaan moni. Vähän heppoisin perustein ap on mielestäni päätöstä tekemässä. Kuulostaa tosiaan semmoselta "mukavuusabortilta" niin ku joku hyvin määritteli.

*muoks*
Niin ja mä kuulun myös niihin, jotka sai opiskeltua uuden ammatin kolmen lapsen jälkeen. Eli ...

Eli mitä?

 

Mua aina hämmentää näissä topiceissa se, että joku heittää tuon "anna adoptioon"-kommentin.

Moniko oikeasti pystyis siihen, että kantaa lasta sen 9kk ja luovuttaa pois synnytettyään? Luulen, ettei kovinkaan moni. Vähän heppoisin perustein ap on mielestäni päätöstä tekemässä. Kuulostaa tosiaan semmoselta "mukavuusabortilta" niin ku joku hyvin määritteli.

*muoks*
Niin ja mä kuulun myös niihin, jotka sai opiskeltua uuden ammatin kolmen lapsen jälkeen. Eli ...

Eli mitä?

Eli opiskelu onnistuu, vaikka olis lapsikin. Vaikka olis montakin lasta. Jos vaan haluaa.

 

Mikäs olosuhde siinä oli, ettei jälkiehkäisyä saanut haettua?

Mökkireissu, ei päässyt apteekkiin millään ajoissa.

Ei päässyt 24 tunnin sisällä apteekkiin?

Nää on kyllä näitä tilanteita, joissa aborttia käytetään ehkäisynä. "ei mökiltä päässyt apteekkiin". Siis viitsinyt vaivautua.

No, muuten tilanteestasi olen sitä mieltä, että ihan kokonaisuutena noin aikuisen pitäisi osata toimia jo niin, että kerrot miehelle ja mietitte asian yhdessä. Elämässä on kaikenlaisia tilanteita, ja aika iso osa ihmisistä hankkii perheen opiskeluaikana tai alkavat opiskella uutta alaa lapsia hankittuaan. Suomessa ei kukaan nälkään kuole tai taivasalle, jos kolmekymppisenä lapsen tekee ja opiskelee samalla. Ja paljon tiedän pariskuntiakin, joiden lapsi on saanut alkunsa tapailun alkupuolella ja ihan hyvin on mennyt jatkossakin. Et ole missään erikoisessa tilanteessa. Nykyajan ihmiset vaan tuntuu olevan niin hemmoteltuja, että koko elämä pitäisi voida suunnitella itse ja kalenteri kädessä,

MIstäs sinä tiedät ap:n viitsimisestä? Jos ovat olleet vaikka promilleja veress jossain hevon kuusessa kaverin kyydin varassa tai ties mitä.

terveisin, hevon kuusessa (josta ei ihan noin vaan oikeasti lähdetäkään) mökkeilevä.

 

Mikäs olosuhde siinä oli, ettei jälkiehkäisyä saanut haettua?

Mökkireissu, ei päässyt apteekkiin millään ajoissa.

Ei päässyt 24 tunnin sisällä apteekkiin?

Nää on kyllä näitä tilanteita, joissa aborttia käytetään ehkäisynä. "ei mökiltä päässyt apteekkiin". Siis viitsinyt vaivautua.

No, muuten tilanteestasi olen sitä mieltä, että ihan kokonaisuutena noin aikuisen pitäisi osata toimia jo niin, että kerrot miehelle ja mietitte asian yhdessä. Elämässä on kaikenlaisia tilanteita, ja aika iso osa ihmisistä hankkii perheen opiskeluaikana tai alkavat opiskella uutta alaa lapsia hankittuaan. Suomessa ei kukaan nälkään kuole tai taivasalle, jos kolmekymppisenä lapsen tekee ja opiskelee samalla. Ja paljon tiedän pariskuntiakin, joiden lapsi on saanut alkunsa tapailun alkupuolella ja ihan hyvin on mennyt jatkossakin. Et ole missään erikoisessa tilanteessa. Nykyajan ihmiset vaan tuntuu olevan niin hemmoteltuja, että koko elämä pitäisi voida suunnitella itse ja kalenteri kädessä,

MIstäs sinä tiedät ap:n viitsimisestä? Jos ovat olleet vaikka promilleja veress jossain hevon kuusessa kaverin kyydin varassa tai ties mitä.

terveisin, hevon kuusessa (josta ei ihan noin vaan oikeasti lähdetäkään) mökkeilevä.

Niin, ja vielä sellainen, että entäpä jos ap ei vaan tahdo perhettä. Jos ei lasta halua, niin on hemmetin vaikea asennoitua jaksamaan opiskeluarjessa vähillä rahoilla vahinkolapsen kanssa. Toki on tapauksia, joissa kaikki on järjestynyt ja kääntynyt hyväksi, mutta tiedänpä myös tapauksia, joissa ei ole käynyt ihan niin hyvin. Että näin.

 

Mua aina hämmentää näissä topiceissa se, että joku heittää tuon "anna adoptioon"-kommentin.

Moniko oikeasti pystyis siihen, että kantaa lasta sen 9kk ja luovuttaa pois synnytettyään? Luulen, ettei kovinkaan moni. Vähän heppoisin perustein ap on mielestäni päätöstä tekemässä. Kuulostaa tosiaan semmoselta "mukavuusabortilta" niin ku joku hyvin määritteli.

*muoks*
Niin ja mä kuulun myös niihin, jotka sai opiskeltua uuden ammatin kolmen lapsen jälkeen. Eli ...

Eli mitä?

Eli opiskelu onnistuu, vaikka olis lapsikin. Vaikka olis montakin lasta. Jos vaan haluaa.

Koska sinä jaksat. Koska halusit. Ja kuitenkaan aina ei ole kyse edes haluamisesta. Meitä on oikeasti eriliaisia. Tiedän ihmisiä, jotka hoitavat työt, opiskelut ja neljä lastakin siinä sivussa. Ja niitä, joille opiskelu on täysipäiväinen työ, joille ei henkinen puoli riittäisi perheelle siinä sivussa. Mutta tätähän ei voi myöntää, että kyse ei ole aina vain haluamisesta.

 

Mua aina hämmentää näissä topiceissa se, että joku heittää tuon "anna adoptioon"-kommentin.

Moniko oikeasti pystyis siihen, että kantaa lasta sen 9kk ja luovuttaa pois synnytettyään? Luulen, ettei kovinkaan moni. Vähän heppoisin perustein ap on mielestäni päätöstä tekemässä. Kuulostaa tosiaan semmoselta "mukavuusabortilta" niin ku joku hyvin määritteli.

*muoks*
Niin ja mä kuulun myös niihin, jotka sai opiskeltua uuden ammatin kolmen lapsen jälkeen. Eli ...

Eli mitä?

Eli opiskelu onnistuu, vaikka olis lapsikin. Vaikka olis montakin lasta. Jos vaan haluaa.

Koska sinä jaksat. Koska halusit. Ja kuitenkaan aina ei ole kyse edes haluamisesta. Meitä on oikeasti eriliaisia. Tiedän ihmisiä, jotka hoitavat työt, opiskelut ja neljä lastakin siinä sivussa. Ja niitä, joille opiskelu on täysipäiväinen työ, joille ei henkinen puoli riittäisi perheelle siinä sivussa. Mutta tätähän ei voi myöntää, että kyse ei ole aina vain haluamisesta.

Halua perheille saattaa löytyä, osalta ei. Osalla on, eikä voimat riitä. Kumma juttu. Mitä tämä tarkoittaa! MEITÄ ON ERILAISIA

 

Millä tavoin se on lapsen kannalta parasta? Kaikkee ei voi aina suunnitella valmiiks.
Et voi tietää saatko enää sitten niitä lapsia kun oikein haluat. Elämä voi jonakin päivänä nöyrryttää polvilleen ne jotka siihen suhtautuu turhankin kevyesti ja ylimielisesti.

Yleensä lapsen surmaamiseen yllyttäjillä, joita täällä on taas sankoin joukoin parveilee, on ns. oma lehmä ojassa.. haluaa että mahdollisimman moni muukin tekee saman julmuuden jotta oma teko ei tuntus niin pahalta ja huutava omatunto sais vähän lepyttelyä...

 

Mä en halua ryhtyä yh:ksi, ihan oikeasti. Tämä tilanne on hullu, asia olisi eri, jos olisimme tunteneet kauemmin, mutta nyt tilanne ei ole se.

Saatat joutua sellaseks joskus myöhemmin syntyneenkin lapsen kanssa. Alatko suunnitella sillonkin lapsen myrkyttämistä tai elävältä silpomista?

Aina ei voi saada kaikkea.

 

Mä en halua ryhtyä yh:ksi, ihan oikeasti. Tämä tilanne on hullu, asia olisi eri, jos olisimme tunteneet kauemmin, mutta nyt tilanne ei ole se.

Saatat joutua sellaseks joskus myöhemmin syntyneenkin lapsen kanssa. Alatko suunnitella sillonkin lapsen myrkyttämistä tai elävältä silpomista?

Aina ei voi saada kaikkea.

Peesi.

Ei pidä pelätä elämää niin paljon että tappaa sen.

 

Tietenkin teet abortin! Jos niin kerta haluat!

Hirveitä syyllistäjiä täällä taas.
Miksi IHMEESSÄ pitäisi jaksaa 9 kk olla vauva vatsassa ja käyttäytyä terveellisesti ja antaa se sitten adoptioon?? Miksi pitäisi jaksaa.
Jos se kerta oli puhdas vahinkokin..

Aborttia kehiin! Älä huoli!

Ihme yllyttäjiä täällä! Miten edes kehtaat???? Montakos ite oot tehny?

Hyi sss--tana... ei voi muuta kun halveksia!! Ei tollaset oo edes ihmisiä.

 

Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!

:X

Peesi. KUVOTTAVAA minkälaista pohjasakkaa sitä löytyykin...kaikki ei ole lapsia ansainneet. Sääliksi käy niitäkin poloja...

 

Tuli kyllä paha olla näitä vastauksia lukiessa. En missään tapauksessa yllyttäisi ketään aborttiin, mutta tuo kamala tuomitseminen on minusta väärin. Jokaisen on itse mietittävä, mihin voimat riittävät ja toimittava sen mukaan. Voimia ap:lle!

 

No mitetitäänpä sitten sitä lapsi raukkaa, joka syntyy perheeseen, johon häntä ei haluttu, jossa häntä ei ehkä rakasteta lapsen ansaitsemalla tavalla!

Tai vaikka hänet adoptoitaisiin rakastavaan perheeseen, ei lapsi siltikään saisi kokea sitä äidinrakkautta, joka jokaiselle lapselle itsestäänselvyytenä kuuluisi.

Ei nämä todellakaan ole niin suoraviivaisia asioita.
Toivon todella, että tässä tapauksessa syytön ei joudu kärsimään.

Höpöhöpö!! Monikohan adoptoitu tai "vahinko" haluis olla mieluummin kuollu?? Eiköhän ne oo valtaosin pikemminkin kiitollisia että sai sentään elää kaikesta huolimatta..


Mutta provo tuli mieleen heti alkuun koko alotuksesta.. ei kai kukaan voi oikeesti olla niin tyhmä ja kylmäkiskonen, eihän..?

 

Tottakai teet abortin, jos siltä tuntuu ja olet punninnut tilanteen eri kanteilta. Se on sinun kehosi ja sinun päätöksesi. Itsekin varmaan vastaavassa tilanteessa tekisin.

 

Tuota mikä siinä on niin outoa jos joku haluaa abortin? Ei ap:n sisällä vielä ihmistä ole, pelkkä alku vain.
Olen sen kannalla että miehen on oikeus tietää, loppupeleissä nainen päättää itse omasta kehostaan.
Enpä minäkään antaisi lasta adoptioon! Olisi kauheaa tietää että tuolla jossain se elää, miltähän se näyttää, kohdellaanko sitä hyvin..

 

Kerro sille miehelle ja kysy mitä se on mieltä. Jos ette vanhemmiksi halua nyt alkaa niin tee abortti.

Et kysynyt, mutta itse en tuon ikäisenä kyllä aborttia tekisi. Aikuisena.

 

Tottakai teet abortin, jos siltä tuntuu ja olet punninnut tilanteen eri kanteilta. Se on sinun kehosi ja sinun päätöksesi. Itsekin varmaan vastaavassa tilanteessa tekisin.

Kyse on ennenkaikkea sen kehosta ja elämästä joka siinä kaiken menettää.

 

Tottakai teet abortin, jos siltä tuntuu ja olet punninnut tilanteen eri kanteilta. Se on sinun kehosi ja sinun päätöksesi. Itsekin varmaan vastaavassa tilanteessa tekisin.

Kyse on ennenkaikkea sen kehosta ja elämästä joka siinä kaiken menettää.

Kyse on naisesta ja naisen sisällä olevasta soluryppäästä.

 

Niissä maissa joissa abortti on lailla kielletty, on lisääntynyt nuorten naisten itsemurha yritykset.

 

Tuota mikä siinä on niin outoa jos joku haluaa abortin? Ei ap:n sisällä vielä ihmistä ole, pelkkä alku vain.
Olen sen kannalla että miehen on oikeus tietää, loppupeleissä nainen päättää itse omasta kehostaan.
Enpä minäkään antaisi lasta adoptioon! Olisi kauheaa tietää että tuolla jossain se elää, miltähän se näyttää, kohdellaanko sitä hyvin..

Vai ettei ole ihmistä..?! No mikähän se kahden ihmisen aikaansaannos sitten mahtaa olla? Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä, ei yhtään aiemmin eikä yhtään myöhemmin. Pikkuisen ihmisen tappamisessako ei ole sitten mitään outoa?

Kyllä mulle ainakin ois helpompaa tietää että lapsi sentään sai jatkaa elämäänsä jossain muualla kuin että viruu kuolleena jätevuoren alla ikuisesti mun takia...miettis aina että minkänäkönen ois ollu, tyttö vai poika, mitä siitä ois tullu jne.

 

No kuulostat olevan tosi varma että haluat abortin, kerro ja puhu miehen kanssa.Jos sinulle ammatti ja ura on nyt tärkeitä, ja vahinko on sattunu ehkäisystä huolimatta ymmärrän kyllä jos aborttiin päädytään.

 

Itse olen aikanaa lapseni adoptioon antanut eikä se ole helppoa. Jää ikuiset arvet henkisesti lapselle ja äidille. Abortti jossain tapauksissa parempi vaihtoehto.

 

Tuota mikä siinä on niin outoa jos joku haluaa abortin? Ei ap:n sisällä vielä ihmistä ole, pelkkä alku vain.
Olen sen kannalla että miehen on oikeus tietää, loppupeleissä nainen päättää itse omasta kehostaan.
Enpä minäkään antaisi lasta adoptioon! Olisi kauheaa tietää että tuolla jossain se elää, miltähän se näyttää, kohdellaanko sitä hyvin..

Vai ettei ole ihmistä..?! No mikähän se kahden ihmisen aikaansaannos sitten mahtaa olla? Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä, ei yhtään aiemmin eikä yhtään myöhemmin. Pikkuisen ihmisen tappamisessako ei ole sitten mitään outoa?

Kyllä mulle ainakin ois helpompaa tietää että lapsi sentään sai jatkaa elämäänsä jossain muualla kuin että viruu kuolleena jätevuoren alla ikuisesti mun takia...miettis aina että minkänäkönen ois ollu, tyttö vai poika, mitä siitä ois tullu jne.

Ei se ikuisesti viru missään, maatuuhan se. Ei abortti mikään helppo juttu naiselle ole, ystäväni on sen pakosta joutunut tekemään (lapsen vakava sairaus, lapsi olisi ollut toivottu). Ap:n tilanne on eri ja jos hänestä tuntuu antaa mennä vain.