EI voi olla totta.... :'(

[Hölmölän-iita]

\

Miehen mummulla (70v) oli imusolmukesyöpä 25v sitten.Parani eikä ole uusiutunut.
Toivon kaikkea hyvää teidän koko perheelle :hug:

kiitos , todella upeaa lukea, että moni on parantunut kyseisestä p*skasta..anteeksi kielenkäyttöni :ashamed: Mutta siis ihana todella lukea näitä ja se tuo sellasta positiivista oloa, että piru vie me selätetään tää , kyllä me siihen pystytään!!

 

[Hölmölän-iita]

Hitto...silloin kun tein tän alotuksen niin toivoin niin, että tää loppuu pian..mut nyt sivuja on jo monta kymmentä ja taitaa tulla pitkä tästä ketjusta...eihän tässä näin pitäny käydä.. :/ :kieh: :\| :x <br><br>

 

[taustalla]

Kuu, Luna, Jumalatar, valkoinen valo ja rauhallisuus, siunaus, kulkija, ja kuiskaus, sinun lapsesi ovat kulkeneet valossasi ja etsineet sinua, sinun lapsesi ovat kuulleet kutsusi ja kävelleet valosi luokse. Kuutamo, rakas, jumalattaremme. Me pyydämme sinulta siunausta, me pyydämme sinulta suojelusta.

Suojaa tämä paikka, suojaa tämä tila, suojele sen sisältöä, sen tietoa, sen kulkijoita, suojele

sitä hyvällä ja suojele sitä puhtaalla. Älä anna siihen pahan tulla äläkä anna sen menettää merkitystään mitä varten se on tehty ja on olemassa. Anna sen palvella kaikkia itsenään ja pitää merkityksensä voimassa.

Kuun jumalatar, Pallida Sol, anna valosi suojella meitä ja tätä sivustoa sekä jokaista sen kävijää

Jumala, Auringon Metsästäjä, ja Kivien henkien voimat, elementaalisen todellisuuksien hallitsijat, ja yläpuolellamme olevien tähtien voimat ja alapuolellamme oleva Maan voima, siunaa tätä paikkaa ja tätä aikaa, kävijöitä, meitä, jotka olemme teidän kanssanne.

Näillä sanoilla, näillä rukouksilla, näillä siunauksilla, me avaamme tämän sivuston ja sen sisällön kaikille nähtäväksi jotka siihen haluavat tutustua. :hug: :hug:

 

[Hölmölän-iita]

....mietin, että miten tästä pitäis kertoa lapsille...toistaseks ainakaan ei vielä kerrota..siis syövästä tai on kerrottu, että isillä on polvi kipeä , että se pitää hoitaa ja joutuu olemaan sairaalassakin, tämä siis silloin kun mies oli siellä Tampereella silloin.. Veeti ( 5,5v) varsinkin otti senkin jo todella raskaasti, Olivia ( 3,5v) ei vielä niin "osaa" ajatella/ymmärtää ja vauvat varsinkaan..Mutta Veeti on niin herkkä.Yks päivä Veetiä harmitti ja sanoi, että"mä oon niin herkkä lapsi" ..voi että se oli ihana. Mä sitten sanoin, että se on vaan hyvä asia, ei siinä ole mitään pahaa. :heart:

No mutta siis...siinä vaiheessa on jotain kerrottava, kun mies joutuu niihin sytostaattihoitoihin ja sädehoitoom..kun menee luultavasti kuitenkin heikkoon kuntoon...

Tiättekö...tää tuntuu ku olis jotain pahaa unta..kaikki oli hyvin ja yhtäkkiä kaikki muuttuu......Meillä oli paljon suunnitelmia ensi vuodeks,mutta nyt edetään ihan rauhassa ja keskitytään tottakai vaan siihen ,että mies parantuu ja sillä on hyvä olla..ja elämä jatkuu.

Hirvittää jos tuo syöpä on levinnyt pahasti..se pelottaa todella....mies meni nukkumaan...miten sitä pelottaa.. *kyyneleet silmissä*

Kaikki sanoo" kyllä te selviätte, kyllä sen saa hoidettua"....mä ite oon ollu myös joskus se, joka on sanonut niin joskus jollekkin sairaalle..mutta nyt mä ite elänkin tän kaiken keskellä....epätodellinen olo... *hei, voisko joku herättää mut tästä painajaisesta, jooko?*

Tänään kun Veeti ja Olivia oli tuossa iltasella suihkussa mä jotenkin jäin kattomaan ..miten kaunista ja ihanaa me ollaan saatu miehen kanssa aikaseks..ja vauvat ja kaikki.... :'( :'( *nyt taas itkua* ne on niin ihania...ja ne ei tiedä mitään tästä..iloitsevat kaikesta, niinku lasten kuuluukin, pienistä asioista.. :heart:

Mutta...pitänee mennä viikkaamaa pyykit ja rakkaan taistelijan viekkuun mennä köllöttelemään, josko unikin tupsahtas..

Hyvää yötä teille rakkaat ihmiset! :heart: <br><br>

 

[Hölmölän-iita]

Mä en osaa kuvitella itteäni tähän tilanteeseen..tai siis just jotenkin niin outo olo että vaikea selittää...omituista lukea näitä omia kirjotuksia tajuten, että joo...se oli syöpää ja nyt mä siitä kirjotan..ihan oikeasti..

Joo..sekavaa tekstiä..ja niin pyykit oottaa...<br><br>

 

[vierastus]

tuhat :hug: ja voimia koko perheelle :heart:

 

[Shamandalie]

:'( :hug:

Paljon voimia koko perheelle. En osaa sanoa muuta, kuin että paljon voimia...

:'(

 

[Hippulat vinkuu]

:hug:

Kaikki käy vielä hyvin, uskon niin!
Hyvä, että miehesi meni tutkimuksiin, nyt voidaan aloittaa hoidot.
Aina on toivoa!

 

[Muumeli]

:hug:
Halusin vain kertoa, että minun paras ystäväni on sairastanut kaksi kertaa imusolmukesyövän (Hodginin taudin). Parantui molemmista ja on nyt ollut jo neljä vuotta terveenä el on saanu "terveen paperit".
Hoidot oli kyllä rankat, mutta yllätävän hyvin hän ne silti jaksoi.

Muistan, että lääkäri sanoi hänelle, kun sairaus ensimmäisen kerran todettiin, että jos olisi pakko valita joku syöpä niin hän valitsisi juuri imusolmukesyövän. Siitä on niin hyvät paranemismahdollisuudet.

Paljon voimia! :hug:

 

[Winnie the Pooh]

:'( Oi voi...............oikein paljon voimia ja enkelin varjelusta koko perheelle!!!!!!! :hug: :hug: :hug: :hug:

Imusolmukesyövästä paranee täysin 80-90%...eli todella korkea on tuo luku. Itselläni kaksi tuttavaa tämän sairastanut ja molemmat selvinnyt ja terveitä tänäpäivänä!!!
Imusolmukesyöpä on lääkärin sanojen mukaan se "pahimmista parhain".
Uskon että miehesi selviää. =)

 

[tuutilulla]

:hug: sanattomaksi vetää. Voimia kaikille teille!

 

[Magenta]

Voi että :hug:

Meilläkin miehen ystävä 30v sairasti imusolmukesyövän mutta nyt on ollut terveen paperit pari vuotta!

Kovat on ajat edessä mutta kyllä te siitä selviätte :heart:

 

[Hölmölän-iita]

\

:'( Oi voi...............oikein paljon voimia ja enkelin varjelusta koko perheelle!!!!!!! :hug: :hug: :hug: :hug:

Imusolmukesyövästä paranee täysin 80-90%...eli todella korkea on tuo luku. Itselläni kaksi tuttavaa tämän sairastanut ja molemmat selvinnyt ja terveitä tänäpäivänä!!!
Imusolmukesyöpä on lääkärin sanojen mukaan se "pahimmista parhain".
Uskon että miehesi selviää. =)

Kiitos sinulle :heart:

Ja todella on hienoa, että tämä syöpä on juuri sieltä "parhaimmasta" päästä, jos noin voi sanoa..

Ja ihana lukea näitä juttuja, joissa ihmiset on selvinny tästä, se todella antaa uskoa :heart:

 

[Hölmölän-iita]

\

:hug:
Halusin vain kertoa, että minun paras ystäväni on sairastanut kaksi kertaa imusolmukesyövän (Hodginin taudin). Parantui molemmista ja on nyt ollut jo neljä vuotta terveenä el on saanu "terveen paperit".
Hoidot oli kyllä rankat, mutta yllätävän hyvin hän ne silti jaksoi.

Muistan, että lääkäri sanoi hänelle, kun sairaus ensimmäisen kerran todettiin, että jos olisi pakko valita joku syöpä niin hän valitsisi juuri imusolmukesyövän. Siitä on niin hyvät paranemismahdollisuudet.

Paljon voimia! :hug:

Kiitos, ja voi miten hienoa , että ystäväsi selvisi :heart: Toivotaan, että miehellä yhtä hyvä onni :wave:

 

[Hölmölän-iita]

\

Voi että :hug:

Meilläkin miehen ystävä 30v sairasti imusolmukesyövän mutta nyt on ollut terveen paperit pari vuotta!

Kovat on ajat edessä mutta kyllä te siitä selviätte :heart:

Kiitos :heart:

Kyllä me taistellaan "se" pirulainen pois ja kauas meistä ! :wave:

 

[comhem]

oikein paljon voimia koko perheelle :heart: :hug: :hug:

 

[Amelina]

Täältä lähtee kans :hug: teidän perheelle! Tuossa tilanteessa tarviitte hirveästi tukea ja uskon että teidän perhe on monella mielessä. Voimia ihanhirveästi.

 

[Niksu]

Toivon sinulle, ystäväni, että elää taas uskaltaisit,
että suurien surujen jälkeenkin ilon siiville nousta saisit.

Toivon sinulle, ystäväni, taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,
että kaikkina elämän päivinä ilon löydät ja lohdun kuulet.

Toivon sinulle, ystäväni, ettet lakkaisi luottamasta,
vaikka vielä on aivan hämärää kevään pelto on roudassa vasta.

Toivon sinulle, ystäväni, kaikkein kauneinta elämässä,
että rakkaus puhdas, ikuinen sinut ympäröi juuri tässä.

Anna-Mari Kaskinen

:hug: :hug: :hug: :saint: :saint: :saint:

 

[Kissansilmä]

Mulla on sinusta mielikuva vahvana persoonana, sä jaksat tukea miehesi pois tästä ajasta, kohti parempaa ja terveempää tulevaisuutta! Me ollaan täällä sun ja perheesi tukena ja saahan sitä purpattaa ja pitääkin, aina löytyy joku joka lohduttaa! :hug: koko perheellenne!

 

[SydänAlma]

\

....mietin, että miten tästä pitäis kertoa lapsille...toistaseks ainakaan ei vielä kerrota..siis syövästä tai on kerrottu, että isillä on polvi kipeä , että se pitää hoitaa ja joutuu olemaan sairaalassakin, tämä siis silloin kun mies oli siellä Tampereella silloin.. Veeti ( 5,5v) varsinkin otti senkin jo todella raskaasti, Olivia ( 3,5v) ei vielä niin "osaa" ajatella/ymmärtää ja vauvat varsinkaan..Mutta Veeti on niin herkkä.Yks päivä Veetiä harmitti ja sanoi, että"mä oon niin herkkä lapsi" ..voi että se oli ihana. Mä sitten sanoin, että se on vaan hyvä asia, ei siinä ole mitään pahaa. :heart:

No mutta siis...siinä vaiheessa on jotain kerrottava, kun mies joutuu niihin sytostaattihoitoihin ja sädehoitoom..kun menee luultavasti kuitenkin heikkoon kuntoon...

Tiättekö...tää tuntuu ku olis jotain pahaa unta..kaikki oli hyvin ja yhtäkkiä kaikki muuttuu......Meillä oli paljon suunnitelmia ensi vuodeks,mutta nyt edetään ihan rauhassa ja keskitytään tottakai vaan siihen ,että mies parantuu ja sillä on hyvä olla..ja elämä jatkuu.

Hirvittää jos tuo syöpä on levinnyt pahasti..se pelottaa todella....mies meni nukkumaan...miten sitä pelottaa.. *kyyneleet silmissä*

Kaikki sanoo" kyllä te selviätte, kyllä sen saa hoidettua"....mä ite oon ollu myös joskus se, joka on sanonut niin joskus jollekkin sairaalle..mutta nyt mä ite elänkin tän kaiken keskellä....epätodellinen olo... *hei, voisko joku herättää mut tästä painajaisesta, jooko?*

Tänään kun Veeti ja Olivia oli tuossa iltasella suihkussa mä jotenkin jäin kattomaan ..miten kaunista ja ihanaa me ollaan saatu miehen kanssa aikaseks..ja vauvat ja kaikki.... :'( :'( *nyt taas itkua* ne on niin ihania...ja ne ei tiedä mitään tästä..iloitsevat kaikesta, niinku lasten kuuluukin, pienistä asioista.. :heart:

Mutta...pitänee mennä viikkaamaa pyykit ja rakkaan taistelijan viekkuun mennä köllöttelemään, josko unikin tupsahtas..

Hyvää yötä teille rakkaat ihmiset! :heart:

Heippa!

Meilläkin oli lähiomainen joka sairasti syöpää. Tuohon lapsille kertomiseen, että me kyllä kerrottiin rehellisesti koko sairauden ajan mikä tilanne on. Silloin lapset olivat 3 v. ja 5,5v. Kertomiseen vaikutti juuri se, että vanhempi lapsista on herkkis poika. Jotenkin vaan aattelin, että jos vaistoaa jotain niin huolestuu kun ei tiedä mitä taphtuu. teilläkin on niin läheisestä ihmisestä kyse, että suosittelen kyllä kertomista jollain tapaa, lapsen kielellä. Eihän vielä tässä vaiheessa tarvitse kuolemasta puhua mitää kun niin ei todennäköiseti tule käymään. Juuri niistä hoidoista kun tulee nii n huonovointiseksi niin lapsikin sitten tietää, että se ei ole vaarallista.

Sitten tuohon epätodelliseen oloon, että se taitaa seurata lopunelämää mukana. Me valitettavasti jouduimme luopumaan rakkaimmastamme mutta epätodellisuus jatkuu vielä kahdenkin vuoden päästä. Aina joskus pysähtyy miettimään, että hetkinen, tapahtuiko tämä meille. Oliko se meidän oma ihminen, joka sairastui, joutui kurjat hoidot läpikäymään ja viimein nöyrästi luopui elämästään?

Mutta luulen kumminkin teille käyvän hyvin, en tosinn voi luvata mutta toivon todella paljon. Muistakaa kumminkin toivoa epätoivonkin hetkellä aina parasta!

:heart:

Ainiin, kannattaa kysyä hoitavalta sairaalalta onko heillä erityistä materiaalia suunnattuna lapsille, joiden läheinen sairastaa syöpää. Kotkasta ainakin saa semmoista ja myös voi käydä tapaamassa psykologiakin.

 

[Lumiina]

:'(
Jaksamista teidän koko perheelle! Täällä ollaan hengessä mukana... :hug: :hug:

 

[Tytönjapojanmamma]

Ei niin pimeää yötä, ettei aamu koita
Ei niin suurta surua, ettei ilo voita


Hengessä mukana :hug:

 

[minttuilona]

\

....mietin, että miten tästä pitäis kertoa lapsille...

Kerroin jo tossa aiemmin että isäni kuoli imusolmukesyöpään kun olin 7v. En muista mitä meille isän sairaudesta kerrottiin, mutta muistan että lapsen silmin se tuntui ihan tavalliselta että isää mentiin sairaalaan katsomaan ja että isä oli välillä huonossa kunnossa. Ihan niinku ois ollu tavallisesti kipeänä, eikä mitään vakavempaa. Nyt alussa kun ei tiedä mihinpäin tilanne kehittyy on mun mielestä parempi, ja tämä siis vaan oma mielipiteeni, sanoa vaan että isillä on nyt polvi tosi kipee, ja se yritetään parantaa.. mielestäni syöpä sanalla on turha lapsia "pelotella". Jos tilanne joskus menisi todella huonoksi, ja sitähän ei kukaan toivo, niin siinä vaiheessa lapsille pitäisi mielestäni sanoa, miten todennäköisesti tulee käymään, että ehtivät omalla tavallaan hyvästellä isänsä. Itse ainakin koin yllätyksenä sen että isä yhtäkkiä kuolikin, eikä siitä mahdollisuudesta oltu mitään sanottu etukäteen.

Nyt tsemppiä hoitoihin
:hug:

 

[Melody]

voi ei... :'( kovasti, kovasti voimia sulle ja miehelles!!!

 

[Möppöläinen]

Voimia teille kaikille! :hug: