ei vaan imetys nappaa, entäs sitten

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

No mä en usko tolla asialla olevan suurta merkitystä asiaan.

Tämä ei ole mikään uskon asia. Tietoa löytyy vaikka kuinka paljon, jos sitä vain viitsii etsiä. Joku täällä jo listasikin jo paljon hyviä asioita rintamaidon hyväksi.

sitä tietoa??? Äidin maito on ehkä parempi lapselle, mut kovin merkittävää eroa siinä ei tänä päivänä ole.

 

En jaksa lukea kaikkia sivuja, mutta ap:lle huomautan, että on olemassa myös ns. "puolitievaihtoehto". =) Voihan lapsen pitää rintamaidolla, mutta olla imettämättä, jos siis maitoa kuitenkin tulisi? ...kuten jo aiemmin kerrottu, meillä tähän ajauduttiin käytännön pakosta, mutta täytyy sanoa, et musta tämä on varsin toimiva systeemi. Tosin mulla tuo pumppaus käy helposti (verrattuna siihen, mitä joiltakin oon kuullu. ...tiiä sit..).

Eli molempien juttujen edut käytössä. Pullot ja niiden tuoma vapaus (+ se syöminen on vaan helpompaa ja nopeampaa. Ainakin meillä ), mutta myös rintamaidon edut. Ok, mutsille tämä ei ole kaikista kivin siinä, että päivään kuuluu parin tunnin pumppaus (vaikka en pumppaakaan kuin 2-3 kertaa päivässä, kerralla tulee sen verran suuri määrä, että pumppaukseen menee aikansa eli n. 1 h kerrallaan), mut ...mä oon niin kiero, etten pidä sitä ees kovin vaikeena/hankalana juttuna. :xmas: Samalla voi leikkiä ja jutella vauvan kanssa. Tai lueskella palstalta näitä juttuja.

Itse asiassa saattaapi olla, että näin tehdään toisenkin kanssa (jos sellainen joskus meille suvaitsee tulla). Ainakin osittain. ...katsotaan.

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Sairasta, jos joku vihaa imettämistä.
Imettäminen itseasiassa laukaisee äidissä oksitosiinin erityksen, mikä taas tunnetaan toisella nimellä "onnellisuushormoni". Oksitosiinin erittyminen saa äidin rakastumaan ja kiintymään lapseensa.
Ongelmat äidin ahdistuksessa ovat siis jostain ihan muusta, kannattaisi ehkä selvittää vaikka ammattiauttajan kanssa niitä...

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Jaahas, ja taas vedettiin tämä ahdistus-kortti mukaan keskusteluun. Jos äiti ahdistuu imettämisestä, niin ihan hirvittää ajatellakin mistä kaikesta muusta lapsen elämään kuuluvasta asiasta äiti ahdistuu. Edessä on vielä uhmaiät ja vaikka mitä ikäviä juttuja. Vanhempien on vain pakko muuttaa asenteitaan, jos haluaa ajatella lapsensa parasta. Ihan kaikesta ei voi ahdistua. Elämä ei aina ole kivaa. Silti velvollisuudet on hoidettava.

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

No mä en usko tolla asialla olevan suurta merkitystä asiaan.

Tämä ei ole mikään uskon asia. Tietoa löytyy vaikka kuinka paljon, jos sitä vain viitsii etsiä. Joku täällä jo listasikin jo paljon hyviä asioita rintamaidon hyväksi.

sitä tietoa??? Äidin maito on ehkä parempi lapselle, mut kovin merkittävää eroa siinä ei tänä päivänä ole.

Olet päättänyt olla tuota mieltä, niin et muuta kantaasi, vaikka sinulle on monta kertaa tässä sanottu, että TIETOA asiasta on vaikka miten paljon. Ja siinä on merkittävä ero.

 

edelleen muistutan, että kun on se korvike jos ei olisi niin toki imettäisin

 

En jaksa lukea kaikkia sivuja, mutta ap:lle huomautan, että on olemassa myös ns. "puolitievaihtoehto". =) Voihan lapsen pitää rintamaidolla, mutta olla imettämättä, jos siis maitoa kuitenkin tulisi? ...kuten jo aiemmin kerrottu, meillä tähän ajauduttiin käytännön pakosta, mutta täytyy sanoa, et musta tämä on varsin toimiva systeemi. Tosin mulla tuo pumppaus käy helposti (verrattuna siihen, mitä joiltakin oon kuullu. ...tiiä sit..).

Eli molempien juttujen edut käytössä. Pullot ja niiden tuoma vapaus (+ se syöminen on vaan helpompaa ja nopeampaa. Ainakin meillä ), mutta myös rintamaidon edut. Ok, mutsille tämä ei ole kaikista kivin siinä, että päivään kuuluu parin tunnin pumppaus (vaikka en pumppaakaan kuin 2-3 kertaa päivässä, kerralla tulee sen verran suuri määrä, että pumppaukseen menee aikansa eli n. 1 h kerrallaan), mut ...mä oon niin kiero, etten pidä sitä ees kovin vaikeena/hankalana juttuna. :xmas: Samalla voi leikkiä ja jutella vauvan kanssa. Tai lueskella palstalta näitä juttuja.

Itse asiassa saattaapi olla, että näin tehdään toisenkin kanssa (jos sellainen joskus meille suvaitsee tulla). Ainakin osittain. ...katsotaan.

Et tainnut lukea kaikkea. Ap ei halua nähdä ylimääräistä vaivaa tai ahdistua vauvansa ruokinnan takia. Siispä pumppaaminenkaan ei käy.

 

ei yhen yhtä tutkimusta oo tänne linkitetty sanojenne todentamiseksi vaikka useesti oon pyytänyt

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Jaahas, ja taas vedettiin tämä ahdistus-kortti mukaan keskusteluun. Jos äiti ahdistuu imettämisestä, niin ihan hirvittää ajatellakin mistä kaikesta muusta lapsen elämään kuuluvasta asiasta äiti ahdistuu. Edessä on vielä uhmaiät ja vaikka mitä ikäviä juttuja. Vanhempien on vain pakko muuttaa asenteitaan, jos haluaa ajatella lapsensa parasta. Ihan kaikesta ei voi ahdistua. Elämä ei aina ole kivaa. Silti velvollisuudet on hoidettava.

No niinpä. Äidin ahdistuminen on nyt se ykkösjuttu äitiydessä. Kaikki luonnollinen on ahdistavaa. Se on ahdistavaa, kun vauvan tulo väkisinkin muuttaa elämää. Sitten yritetään pulloruokinnalla pitää kiinni omasta vapaudesta tulla ja mennä. Viis vauvasta, jo pieni vauvakin tuntee eroahdistusta ja vaistoaa, ettei äiti ole siinä lähellä. Mutta kun äiti on ahdistunut...

 

En jaksa lukea kaikkia sivuja, mutta ap:lle huomautan, että on olemassa myös ns. "puolitievaihtoehto". =) Voihan lapsen pitää rintamaidolla, mutta olla imettämättä, jos siis maitoa kuitenkin tulisi? ...kuten jo aiemmin kerrottu, meillä tähän ajauduttiin käytännön pakosta, mutta täytyy sanoa, et musta tämä on varsin toimiva systeemi. Tosin mulla tuo pumppaus käy helposti (verrattuna siihen, mitä joiltakin oon kuullu. ...tiiä sit..).

Eli molempien juttujen edut käytössä. Pullot ja niiden tuoma vapaus (+ se syöminen on vaan helpompaa ja nopeampaa. Ainakin meillä ), mutta myös rintamaidon edut. Ok, mutsille tämä ei ole kaikista kivin siinä, että päivään kuuluu parin tunnin pumppaus (vaikka en pumppaakaan kuin 2-3 kertaa päivässä, kerralla tulee sen verran suuri määrä, että pumppaukseen menee aikansa eli n. 1 h kerrallaan), mut ...mä oon niin kiero, etten pidä sitä ees kovin vaikeena/hankalana juttuna. :xmas: Samalla voi leikkiä ja jutella vauvan kanssa. Tai lueskella palstalta näitä juttuja.

Itse asiassa saattaapi olla, että näin tehdään toisenkin kanssa (jos sellainen joskus meille suvaitsee tulla). Ainakin osittain. ...katsotaan.

Et tainnut lukea kaikkea. Ap ei halua nähdä ylimääräistä vaivaa tai ahdistua vauvansa ruokinnan takia. Siispä pumppaaminenkaan ei käy.

En lukenutkaan (kuten sanoin aiemminkin). ...mut ajattelin silti huomauttaa. Jos ap vaikka ei moista juttua (pumppausta) pitäisikään yhtä pahana kuin imetystä.

Sinänsä sama se mulle. Mun mielestä tärkeintä näissä imetysjutuissa on se, että lapsi kasvaa ja on tyytyväinen. Ja olen myös sitä mieltä, että tervejärkinen äiti on lapselle parempi vaihtoehto kuin itsensä loppuun ajanut zombie. Yks ahdistuu yhdestä, toinen toisesta ja jokainen tehköön, kuten heille parhaaksi katsoo. =)

 

ei yhen yhtä tutkimusta oo tänne linkitetty sanojenne todentamiseksi vaikka useesti oon pyytänyt

Hakusanoja vaan, jos vaivautuisit itse etsimään Mutta mitäpä sä mitään vaivaa näkisit, kun olet päättänyt pitää kantasi, vaikka väärässä olisitkin

Se multa meni ohi, että onko tää sun vauva jo syntynyt? Onko ensimmäinen sulle?

 

Kaikki ei vaan ole niin täydellisiä, mutta löytyy niitä puutteita muiltakin, aina on vaan helppo syyllistää muita ja unohtaa ne omat virheensä. En ainakaan ole tekopyhä pystyn myöntämään olevani rajallinen.

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Jaahas, ja taas vedettiin tämä ahdistus-kortti mukaan keskusteluun. Jos äiti ahdistuu imettämisestä, niin ihan hirvittää ajatellakin mistä kaikesta muusta lapsen elämään kuuluvasta asiasta äiti ahdistuu. Edessä on vielä uhmaiät ja vaikka mitä ikäviä juttuja. Vanhempien on vain pakko muuttaa asenteitaan, jos haluaa ajatella lapsensa parasta. Ihan kaikesta ei voi ahdistua. Elämä ei aina ole kivaa. Silti velvollisuudet on hoidettava.

Kaikki ei vaan pidä imettämisestä. Toisia se sattuu. Toiset ovat masentuneita ja kokevat tuntien imetysmaratonit raskaiksi ja tarttuvat pulloon ja arki sujuu paremmin.

Olet harvinaisen typerä ämmä, jos olet sitä mieltä, että imetys on velvollisuus jota pitää tehdä vuosi (=imetyssuositus), jotta olisi tarpeeksi hyvä äiti.

Joku toinen idiootti kirjoitti, että "sairasta, jos vihaa imettämistä". No, ensinnäkin vauvat ja rinnat ovat erilaisia. Toisilla imetys tuntuu miellyttävältä, toisilla ei. Toisten vauvat syö rauhassa tissiä, toiset saa raivareita vähän väliä, purevat ja syövät tissiä tunnin välein. Sairasta on tuollainen mustavalkoisuus ja kapeakatseisuus.

Jos mä olisin vauva, en missään tapauksessa haluaisi tuollaisia mustavalkoisia hörhöjä äidikseni, vaikka imettäisivät sitten kolme vuotta.

Itse imetin 8 kuukautta, mutta minulla on ystäviä, jotka ovat syistä tai toisesta lopettaneet imetyksen varhain. Toisen vauva joutui teholle, ehkä hän pumppaamalla olisi saanut maidontulon pysymään, muttei jaksanut. Inhimillistä, sanon minä. Toinen joutui osastolle vakavan synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi ja imetys jäi. Äiti kuntoutui, hyvä juttu. Mutta te mustavalkoiset TYHMÄT ämmät luette vaan sokeasti niitä imetysoppaita miettimättä lainkaan elämän kirjoa, näkemättä kokonaisuutta ja tuntematta hitustakaan empatiaa niitä "ei-suositusten mukaan-tekeviä kohtaan". HYI.

 

Kaikki ei vaan ole niin täydellisiä, mutta löytyy niitä puutteita muiltakin, aina on vaan helppo syyllistää muita ja unohtaa ne omat virheensä. En ainakaan ole tekopyhä pystyn myöntämään olevani rajallinen.

Kuka tässä on syyllistänyt? Sulle on vaan kerrottu syitä, miksi imettäminen hakkaa korvikkeen mennen tullen. On sun ongelma, jos sä siitä syyllistyt Ehkä et syyllistyisi, jos olisit edes yrittänyt.

 

ei yhen yhtä tutkimusta oo tänne linkitetty sanojenne todentamiseksi vaikka useesti oon pyytänyt

Hakusanoja vaan, jos vaivautuisit itse etsimään Mutta mitäpä sä mitään vaivaa näkisit, kun olet päättänyt pitää kantasi, vaikka väärässä olisitkin

Se multa meni ohi, että onko tää sun vauva jo syntynyt? Onko ensimmäinen sulle?

On ja on. Ja muutan kyllä kantaani faktojen edessä.

 

ei yhen yhtä tutkimusta oo tänne linkitetty sanojenne todentamiseksi vaikka useesti oon pyytänyt

Et sitten viitsi itse vaivautua hakemaan tietoa äidinmaidon eduista korvikkeeseen verrattuna.

 

ei yhen yhtä tutkimusta oo tänne linkitetty sanojenne todentamiseksi vaikka useesti oon pyytänyt

Voi kuule Jos mä yhdenkään linkin tänne enää postaan niin saan taas semmoset ryöpyt niskaani että

Mut kato nää vanhat:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1442852

 

Vaikka korvike olis ravintoarvollisesti yhtä hyvää kun äidinmaito, korvikkeesta ei saa vasta-aineita joita äidinmaidosta saa.

Vaikka imettäisikin niin voi lähteä käymään jossain ja jättää vauvan isälle tai jollekin muulle hoitoon, silloin voi vauvalle antaa itseltä lypsettyä maitoa tai korviketta. Se ei ole mikään syy olla imettämättä ollenkaan.

Itse olen imettänyt nyt 3 kuukautta ja toivon että se jatkuu vielä ainakin siihen suositeltuun puolen vuoden täysimetykseen asti. Alusta asti imetys on sattunut välillä niin paljon että itken kivusta koko syötön ajan, vaikka imuotteesta ei ole löytynyt mitään vikaa. Välillä on parempia kausia ja välillä huonompia, tänään on tuntunut siltä kuin rinnoissani ei olisi päällimmäistä ihokerrosta ollenkaan. Silti puren hammasta ja imetän koska tiedän sen olevan lapselleni parasta, ja sitten nautin niistä hetkistä jolloin imetys on melkein kivutonta ja saamme jakaa yhdessä sen hetken.

 

ei yhen yhtä tutkimusta oo tänne linkitetty sanojenne todentamiseksi vaikka useesti oon pyytänyt

Et sitten viitsi itse vaivautua hakemaan tietoa äidinmaidon eduista korvikkeeseen verrattuna.

Olenhan kokoajan myöntänyt äidinmaidon olevan parempi vaihtoehto ja korvikkeen riittävä!

Ninatt:lle en osaa kieliä sori , mut voisit vastata mun aiemmin esittämää kysymykseen sulle, tuosta isä asiasta tässä ketjussa.

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Jaahas, ja taas vedettiin tämä ahdistus-kortti mukaan keskusteluun. Jos äiti ahdistuu imettämisestä, niin ihan hirvittää ajatellakin mistä kaikesta muusta lapsen elämään kuuluvasta asiasta äiti ahdistuu. Edessä on vielä uhmaiät ja vaikka mitä ikäviä juttuja. Vanhempien on vain pakko muuttaa asenteitaan, jos haluaa ajatella lapsensa parasta. Ihan kaikesta ei voi ahdistua. Elämä ei aina ole kivaa. Silti velvollisuudet on hoidettava.

Kaikki ei vaan pidä imettämisestä. Toisia se sattuu. Toiset ovat masentuneita ja kokevat tuntien imetysmaratonit raskaiksi ja tarttuvat pulloon ja arki sujuu paremmin.

Olet harvinaisen typerä ämmä, jos olet sitä mieltä, että imetys on velvollisuus jota pitää tehdä vuosi (=imetyssuositus), jotta olisi tarpeeksi hyvä äiti.

Joku toinen idiootti kirjoitti, että "sairasta, jos vihaa imettämistä". No, ensinnäkin vauvat ja rinnat ovat erilaisia. Toisilla imetys tuntuu miellyttävältä, toisilla ei. Toisten vauvat syö rauhassa tissiä, toiset saa raivareita vähän väliä, purevat ja syövät tissiä tunnin välein. Sairasta on tuollainen mustavalkoisuus ja kapeakatseisuus.

Jos mä olisin vauva, en missään tapauksessa haluaisi tuollaisia mustavalkoisia hörhöjä äidikseni, vaikka imettäisivät sitten kolme vuotta.

Itse imetin 8 kuukautta, mutta minulla on ystäviä, jotka ovat syistä tai toisesta lopettaneet imetyksen varhain. Toisen vauva joutui teholle, ehkä hän pumppaamalla olisi saanut maidontulon pysymään, muttei jaksanut. Inhimillistä, sanon minä. Toinen joutui osastolle vakavan synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi ja imetys jäi. Äiti kuntoutui, hyvä juttu. Mutta te mustavalkoiset TYHMÄT ämmät luette vaan sokeasti niitä imetysoppaita miettimättä lainkaan elämän kirjoa, näkemättä kokonaisuutta ja tuntematta hitustakaan empatiaa niitä "ei-suositusten mukaan-tekeviä kohtaan". HYI.

Hyvä vetää tällaisia ääripään tilanteita mukaan Nämäkin mainitsemasi äidit yrittivät imettää/ylläpitää maidontuotantoa. Eri asia kuin tässä tilanteessa, jossa imetys ei nappaa ja sitä vihataan, vaikkei ole koskaan kokeiltukaan.
Eikä kukaan ole väittänytkään, etteikö imetyksessä voisi olla ongelmia. Aika yleistä on, että ongelmia on. Niihin monesti ei osata/haluta hakea apua.
Enkä ole lukenut mustavalkoisena ja tyhmänä mitään imetysoppaita, vaikka imetyksestä todella paljon tiedänkin. Myös ongelmista ja miten niissä voisi auttaa Sairas äiti/vauva on AINA asia erikseen. Silloin ei imettämättömyys ole ollut äidin päätös.

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Jaahas, ja taas vedettiin tämä ahdistus-kortti mukaan keskusteluun. Jos äiti ahdistuu imettämisestä, niin ihan hirvittää ajatellakin mistä kaikesta muusta lapsen elämään kuuluvasta asiasta äiti ahdistuu. Edessä on vielä uhmaiät ja vaikka mitä ikäviä juttuja. Vanhempien on vain pakko muuttaa asenteitaan, jos haluaa ajatella lapsensa parasta. Ihan kaikesta ei voi ahdistua. Elämä ei aina ole kivaa. Silti velvollisuudet on hoidettava.

Kaikki ei vaan pidä imettämisestä. Toisia se sattuu. Toiset ovat masentuneita ja kokevat tuntien imetysmaratonit raskaiksi ja tarttuvat pulloon ja arki sujuu paremmin.

Olet harvinaisen typerä ämmä, jos olet sitä mieltä, että imetys on velvollisuus jota pitää tehdä vuosi (=imetyssuositus), jotta olisi tarpeeksi hyvä äiti.

Joku toinen idiootti kirjoitti, että "sairasta, jos vihaa imettämistä". No, ensinnäkin vauvat ja rinnat ovat erilaisia. Toisilla imetys tuntuu miellyttävältä, toisilla ei. Toisten vauvat syö rauhassa tissiä, toiset saa raivareita vähän väliä, purevat ja syövät tissiä tunnin välein. Sairasta on tuollainen mustavalkoisuus ja kapeakatseisuus.

Jos mä olisin vauva, en missään tapauksessa haluaisi tuollaisia mustavalkoisia hörhöjä äidikseni, vaikka imettäisivät sitten kolme vuotta.

Itse imetin 8 kuukautta, mutta minulla on ystäviä, jotka ovat syistä tai toisesta lopettaneet imetyksen varhain. Toisen vauva joutui teholle, ehkä hän pumppaamalla olisi saanut maidontulon pysymään, muttei jaksanut. Inhimillistä, sanon minä. Toinen joutui osastolle vakavan synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi ja imetys jäi. Äiti kuntoutui, hyvä juttu. Mutta te mustavalkoiset TYHMÄT ämmät luette vaan sokeasti niitä imetysoppaita miettimättä lainkaan elämän kirjoa, näkemättä kokonaisuutta ja tuntematta hitustakaan empatiaa niitä "ei-suositusten mukaan-tekeviä kohtaan". HYI.

Sinä se tässä tyhmä taidat olla, kun et ole ymmärtänyt, mikä tässä keskustelussa on pointtina. Kukaan ei ole arvostellut niitä äitejä, jotka eivät sairauden tai vastaavan syyn takia pysty imettämään. Tässä arvostellaan vain sellaista ratkaisua, että äiti itse VALITSEE vauvalle epäedullisemman ruoan.

 

Vaikka korvike olis ravintoarvollisesti yhtä hyvää kun äidinmaito, korvikkeesta ei saa vasta-aineita joita äidinmaidosta saa.

Vaikka imettäisikin niin voi lähteä käymään jossain ja jättää vauvan isälle tai jollekin muulle hoitoon, silloin voi vauvalle antaa itseltä lypsettyä maitoa tai korviketta. Se ei ole mikään syy olla imettämättä ollenkaan.

Tiedän, että näin voi menetellä mä nyt vaan menin sieltä mistä aita on matalin tässä asiassa.

 

Ja kuka nyt on sanonut ettei imetystä ole kokeiltukkaan. on kokeiltu!

 

No kyllä mua ottais päähän serllaset jotka ei imetä koska ei vaan nappaa .. siinä laitetaan oma napa ensin.. joten en hyvällä kato.

Joo itsekästähän se on myönnän, mut kyl mä koen pystyväni olee myös parempi ja rakastavampi äiti, kun ei kokoajan ole pinna kireellä ton imettämisen takia, jostain täyty tinkiä kun kaikkee en pystynyt antaa.

Eli vauvan terveydestä sitten päätit tinkiä?

meinaatko ettei äidin ahdistus vaikuta mitenkään vauvan psyykkiseen terveyteen? luuletko ettei vauva aisti sitä jos äiti vihaa imettämistä?

Jaahas, ja taas vedettiin tämä ahdistus-kortti mukaan keskusteluun. Jos äiti ahdistuu imettämisestä, niin ihan hirvittää ajatellakin mistä kaikesta muusta lapsen elämään kuuluvasta asiasta äiti ahdistuu. Edessä on vielä uhmaiät ja vaikka mitä ikäviä juttuja. Vanhempien on vain pakko muuttaa asenteitaan, jos haluaa ajatella lapsensa parasta. Ihan kaikesta ei voi ahdistua. Elämä ei aina ole kivaa. Silti velvollisuudet on hoidettava.

Kaikki ei vaan pidä imettämisestä. Toisia se sattuu. Toiset ovat masentuneita ja kokevat tuntien imetysmaratonit raskaiksi ja tarttuvat pulloon ja arki sujuu paremmin.

Olet harvinaisen typerä ämmä, jos olet sitä mieltä, että imetys on velvollisuus jota pitää tehdä vuosi (=imetyssuositus), jotta olisi tarpeeksi hyvä äiti.

Joku toinen idiootti kirjoitti, että "sairasta, jos vihaa imettämistä". No, ensinnäkin vauvat ja rinnat ovat erilaisia. Toisilla imetys tuntuu miellyttävältä, toisilla ei. Toisten vauvat syö rauhassa tissiä, toiset saa raivareita vähän väliä, purevat ja syövät tissiä tunnin välein. Sairasta on tuollainen mustavalkoisuus ja kapeakatseisuus.

Jos mä olisin vauva, en missään tapauksessa haluaisi tuollaisia mustavalkoisia hörhöjä äidikseni, vaikka imettäisivät sitten kolme vuotta.

Itse imetin 8 kuukautta, mutta minulla on ystäviä, jotka ovat syistä tai toisesta lopettaneet imetyksen varhain. Toisen vauva joutui teholle, ehkä hän pumppaamalla olisi saanut maidontulon pysymään, muttei jaksanut. Inhimillistä, sanon minä. Toinen joutui osastolle vakavan synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi ja imetys jäi. Äiti kuntoutui, hyvä juttu. Mutta te mustavalkoiset TYHMÄT ämmät luette vaan sokeasti niitä imetysoppaita miettimättä lainkaan elämän kirjoa, näkemättä kokonaisuutta ja tuntematta hitustakaan empatiaa niitä "ei-suositusten mukaan-tekeviä kohtaan". HYI.

Oijoi, mikäs sulle tuli?

 

Ja kuka nyt on sanonut ettei imetystä ole kokeiltukkaan. on kokeiltu!

No mites sä nyt sen vasta tässä vaiheessa kerrot? Nyt ymmärrän, miksei sun kantaa niin vaan muutetakaan, etkä vaivaudu hakemaan tietoa asiasta