Miksi äitiyden alun pitää olla kärsimystä? Nykyaika on tuonut luoksemme mahdollisuuksia, joita ei ennen ollut olemassa. Monet keksinnöt ovat syntyneet pakosta, mutta helpottavat nykyään elämäämme - samaan sarjaan lasken korvikkeen. Korvikkeen suurin etu on sen vaikutus arjen helpotuksessa: äidin ei tarvitse huolehtia maidontulon vähyyttä, äiti saa levätä paljon enemmän, kun esim. isä pystyy hoitamaan ruokinnan. Miksi äidin pitää ahdistua ja jos äiti vielä kehtaa myöntää ahdistuvansa, hän on auttamatta huono äiti? Kaikki eivät ole Madonnoja, jotka uskovat kärsimyksen pyhimykseksi tekevään voimaan.
Entäs sitten korvikkeen ja ehdan tavaran erot? Kuinka moni teistä mammoista on edes vilkaissut korvikkeen sisällysluetteloa? Itse kemiaa yliopistossakin opiskelleena voin sanoa, ettei ero ole suuri: kaikkia essentiellejä rasvahappoja korvikkeessa on, samoin kolesterolia (SE on se tärkein rakennerasva, mamma hyvät
) kuten myös kaikkia vitamiineja (vesiliukoiset A, D, E ja K ja rasvaliukoiset B ja C). Jos jotakuta kiinnostaa tarkempi selonteko, voin yrittää kyhätä sellaisen tuohon alle jossain vaiheessa
.
Sen annan äidinmaidolle, että se sisältää mm. immunoglobuliineja ja muutamia entsyymejä, joita korvikkeeseen ei saada: näillä on käsittääkseni vaikutusta imetyksen aikana lapsen immuniteettisuojaan. Toisaalta täysimetyksen aikana voidaan pohtia myös lapsen suoliston normaaliflooran vähäistä bakteerimäärää: tätä aihetta olisi mielenkiintoista tutkia enemmän. Immuniteetti etu menetetään, kun imetys lopetetaan. Eikö näin ollen jokainen alle kaksi vuotta imettänyt ole rikollinen? Pitkässä juoksussa en henkilökohtaisesti uskoa asialla olevan merkitystä: immuniteettitaso on tutkimusten mukaan enemmän peruskuntoon, kun imetykseen sidottu asia.
Vaikutukset kasvaessa? Luin kyllä ninaTTn aloittaman ketjun, mutta en ole ehtinyt siihen vielä vastaamaan, vastaan sitten kun ehdin. Muutama teistä vetoaa mm. ylipainoisuuteen. Luin tuossa ketjussa olevan tutkimuksen, jossa väitettiin ylipainoisuuden riskin lisääntyvän korvikkeella ruokituilla lapsilla: toisena syynä oli "pakkosyöttö", siis lasta syötetään kunnes pullo on tyhjä, eikä lapsi saa itse valikoida, milloin lopettaa ruokailun. Tämä asia on helposti äidin kontrolloitavissa, eli hän ei saa pakkosyöttää lasta. Toista seikkaa ei määritelty tutkimuksessa tarkemmin.
Lisäksi on huomioitava ylipainoisuudessa olevan tärkeintä 1: geeniperimä - tämä saattaa nykytutkimusten mukaan määrittää jopa 2/3 lihavuustaipuvuudesta (äidinmaito ei kuulu geeniperimän sarkaan) ja 2; tavat ja tottumukset. Pitäisin näitä huomattavasti äidinmaitoa tärkeämpinä tekijöinä.
Netistä löytyy paljon tutkimuksia, jotka myös osoittavat korvikemaidon etuja, mm. ''Is breast really best?'' yms. (muistakaa kuitenkin olla kriittisiä tutkimuksia kohtaan, paljon tehdään huuhaa tutkimuksia, joilla ei validiteettia tai joissa on hakemalla haettu tiettyä tulosta!!) Linkitän niitäkin ninaTTn ketjuun jahka edin
Että tällaista. On toki hienoa että äidit imettävät, mutta mielestäni te ette voi mutu-tuntumanne perusteella heitellä kuumia kiviä imettämättömiä kohtaan. Imettämättömyys on yhä edelleen tabu äitien maailmassa ja nainen joka ei imetä on kuin mies jolla ei seiso, näin karkeasti ilmaisten. En koe imettämättömyydeksi riittävänä perusteluna esim. rintojen rupsahtamista (kuten en hyväksy imettämisen perusteluksi painon pudottamista), mutta naisia on erilaisia.
Tulipas pitkä sepustus