M
miina123
Vieras
Olisin kyllä minäkin loukkaantunut verisesti enkä varmaan menisi edes ristiäisiin. Onko sinua kutsuttu edes sinne?
J
"jep"
Vieras
Meillä oli vähän samanlainen tilanne... Miehen veli sai kolmannen lapsen ja me oltiin niihin aikoihin vielä lapsettomia, mutta naimisissa kuitenkin. Oltiin suht paljon tekemisissä miehen veljen perheen kanssa ja itse kun olen aina lapsista tykännyt, leikitin lapsia mielelläni ja tykättiin kovasti toisistamme.
Kun sitten saivat tämän kolmannen lapsen, elättelin salaa toiveita kummiksi pääsystä. Pyysivätkin sitten, mutta vain miestäni. Kuulemma olisi muuten tullut kummeja liikaa ja toisaalta eivät kehdanneet kaveripariskunnasta pyytää vain toista - ettei sitten loukkaannu
Ja lopulta tuli se viimeinenkin syy - jos me vaikka minun mieheni kanssa erotaan niin plaa plaa plaa. Niin, mieheni on ollut kerran aikaisemmin naimisissa ja eronnut. Olivat sitten molemmat heidän esikoisensa kummeja ja sittemmin ex-puolisosta ei ole liiemmin kuulunut.
Joku voisi ymmärtää tämän selityksen. Minä en. Siis oliko se jotenkin todennäköisempää että me eroamme eikä se kaveripariskunta? Oliko se jotenkin helpompaa loukata minua kuin kaveripariskunnan toista osapuolta? Aivan sama.
Olin kiltisti mukana järjestämässä ristiäisiä, mutta samaan aikaan ajattelin että olkaapa sitten kummeinenne niin kun tahdotte tästä eteenpäin... Mieheni ei liioin veljensä seurasta piitta, tulevat toimeen ihan ok mutta ovat niin erilaisia etteivät varsinaisesti hakeudu toistensa seuraan. Asumme siis eri kaupungeissa. Minä olin ollut se joka halusi nähdä heidän ihania lapsiaan ja pitää muutenkin yhteyttä, mutta kummasti halut väheni tämän episodin jälkeen.
Nykyisin ollaankin melko vähän tekemisissä. Ehkä saivat mitä halusivat? Lapset kyllä kyläilevät kesälomilla meillä, mutta vanhemmat harvemmin vaikka samassa kaupungissa olisivatkin (menevät kaveriperheelle mieluummin).
En haluaisi olla pahansuopa, mutta sen verran olen kuitenkin, että pari vuotta tämän ristiäisepisodin jälkeen miehen veli ja vaimo meinasivat erota. Olisi tehnyt mieli sanoa että hyvä ettei pyydetty teitä meidän lapsen kummeiksi
Todella lapsellista ja typerää tekstiä.
E
ei
Vieras
K
kummallinenkummi
Vieras
Kyllä se vaan vaikuttaa, harmi sinänsä. Itse yritin viimeiseen asti olla ajattelematta koko asiaa ettei hyvät välit lasten kanssa kärsisi ja jotenkin olla "järkevä aikuinen ihminen". Mutta ei voi silti sanoa etteikö olisi vaikuttanut.. Nykyisin yhteydenpito on jäänyt miehen kontolle ja tosiaan ei kovin innokkaasti ole veljensä kanssa tekemisissä eli hiljaista pitelee. Harmi sinänsä, minulla ei ollut mitään kumpaakaan vastaan ja ihan hyvässä hengessä aikaa vietettiin (vaikka minä olinkin enimmäkseen lasten kanssa).
Jotenkin olisin vain ollut silloin niiiiiin innokas ja halukas kummiksi. Tilanne olisi tietysti ollut toinen, jos eivät olisi pyytäneet miestänikään joka ei muuten ole heidän keskimmäisen lapsensa kummi...
Noooh, elämä on.
B
Blue
Vieras
Unohtivat kutsua?
Ymmärrän, että voi tuntua tosi pahalta jos ei kummiksi pyydetä. Kaikille kummiasia ei ole tärkeä juttu, mutta minulle se on jotenkin spesiaali asia, niin arvostan suunnattomasti kutsua.
Meille kävi niin, että mies pyysi vain omaa veljeään kummiksi, vaikka olisimme voineet ihan hyvin pyytää myös veljen vaimoa. Minua vähän kaihertaa vieläkin se, että miksi mies ei pyytänyt häntä myös kummiksi. : /
Me oikeesti unohdettiin kutsua miehen puoli suvusta ristiäisiin.. :ashamed::ashamed::ashamed: Toimitin omalle äidilleni kutsut jotka jakoi meidän suvulle. Toimitin mielestäni anopille miehen puolen kutsut (olen vieläkin miltei varma että ne hänelle käteen annoin) mutta en sitten varmaan antanut ja anoppisit kuulemma kuvitteli että minä olin ne toimittanut eteenpäin (vaikka sovittiin että hän sen tekee) eikä kysellytkään perään ja niin pääsi käymään. Kukaan ei ristiäispäivänä ilmaantunut tietty ja minä vollotin silmät päästäni häpeästä koko päivän.. Soittelin sitten illalla kaikille ja pahoittelin kovasti. Kaikki ymmärsivät kyllä. :heart: Ja moka korjattiin sitten kuopuksen ristiäisissä jossa kaikki olivat paikalla. =)
D
diipadaapaa
Vieras
[QUOTE="jep";23777092]Todella lapsellista ja typerää tekstiä.[/QUOTE]
No onneksi sentään sinun kommenttisi on todella aikuismainen ja fiksu!
No onneksi sentään sinun kommenttisi on todella aikuismainen ja fiksu!
?
"..."
Vieras
Mä kans loukkaannuon pahasti, ku sukulaiselle oli tulossa eka lapsi, sanottiin että me ollaan sitte sen kummeja.
Laitokselle lähettiin onnittelu ja lahja "kummeilta" ja sitten ristiäisiin ei tullutkaan kutsua. Kysyin koska ristiäiset on, niin vain kummeille ja lähisuvulle kutsut oli lähetetty. Kuulemma pyytäneetkin naimisissa olevaa ystäväpariskuntaa. Olimme olleet tuolloin yhdessä 10v mutta ei naimisissa.
Sanoivat sitten kun toista alkoivat odottaa että tästä tulee teidän kummilapsi ja minä olisin sylikummi. Edellisen muistaen en lähettänyt laitokselle kuin onnitteluviestin. No eipä tullut meistä senkään kummeja, pyysivät naimisissa olevaa ystäväpariskuntaa. Meillä yht taivalta 13 vuotta mutta ei naimisissa ja ovat yhden meidän lapsen sylikummeja. Pariskunta siis.
Siitä loukkaannuin.
Laitokselle lähettiin onnittelu ja lahja "kummeilta" ja sitten ristiäisiin ei tullutkaan kutsua. Kysyin koska ristiäiset on, niin vain kummeille ja lähisuvulle kutsut oli lähetetty. Kuulemma pyytäneetkin naimisissa olevaa ystäväpariskuntaa. Olimme olleet tuolloin yhdessä 10v mutta ei naimisissa.
Sanoivat sitten kun toista alkoivat odottaa että tästä tulee teidän kummilapsi ja minä olisin sylikummi. Edellisen muistaen en lähettänyt laitokselle kuin onnitteluviestin. No eipä tullut meistä senkään kummeja, pyysivät naimisissa olevaa ystäväpariskuntaa. Meillä yht taivalta 13 vuotta mutta ei naimisissa ja ovat yhden meidän lapsen sylikummeja. Pariskunta siis.
Siitä loukkaannuin.
E
ei kummittele
Vieras
Tässä ap. Tosiaan vauvalla on kaksi virallista kummia = ystäväpariskunta ja kolme epävirallista = sukulaispariskunta ja mun mies.
Ajattelin jo olevani joku tunnevammainen kun loukkaannuin moisesta. Kiva kuulla etten ole ainoa.
Varmaan itseriittoista joo, mutta minä olisin ollut hyvä kummi. Olisi ihanaa neuloa sille omalle kummilapselle jotain ihan spesiaalia ja ihanaa. Niin kuin nyt kummilapsille usein laitetaan ns. parempi lahja. Olen oikein haaveillut kummilapsesta. Tuntui kuin märkä rätti ois heitetty naamalle.
Mies on sitä mieltä että asia on ok eikä hän kieltäydy. Ristiäisiin kutsuttiin koko perhe. Eniten vaivaa miehen siskon asenne, ettei mitään ole tapahtunut vaan oli ihan luonnollista että mieheni yksin kummi. En voi mitään sille että tunnen olevani huono tai jotenkin kelvoton. Mentiin miehen kanssa naimisiin kun olin 18-vuotias ja siitä lähtien suhde on kestänyt lapset ja talouden vaihtelut. Meillä on vahva liitto ja asiat hoidetaan jämäkästi. Miehen siskon perhe on uusperhe, eli perheessä asuu viikonloppuisin hänen miehensä lapsia entisestä liitosta, eroaminen on heille tutumpaa kuin meille.
Sekin tuntuisi jotenkin tyhmältä että sisko ajattelisi meidän eroavan ja siksi ei pyytänyt. Entäs ne muut kummipariskunnat, eivätkö he voi erota?
Ajattelin jo olevani joku tunnevammainen kun loukkaannuin moisesta.
Kiva kuulla etten ole ainoa.Varmaan itseriittoista joo, mutta minä olisin ollut hyvä kummi. Olisi ihanaa neuloa sille omalle kummilapselle jotain ihan spesiaalia ja ihanaa. Niin kuin nyt kummilapsille usein laitetaan ns. parempi lahja. Olen oikein haaveillut kummilapsesta. Tuntui kuin märkä rätti ois heitetty naamalle.
Mies on sitä mieltä että asia on ok eikä hän kieltäydy. Ristiäisiin kutsuttiin koko perhe. Eniten vaivaa miehen siskon asenne, ettei mitään ole tapahtunut vaan oli ihan luonnollista että mieheni yksin kummi. En voi mitään sille että tunnen olevani huono tai jotenkin kelvoton. Mentiin miehen kanssa naimisiin kun olin 18-vuotias ja siitä lähtien suhde on kestänyt lapset ja talouden vaihtelut. Meillä on vahva liitto ja asiat hoidetaan jämäkästi. Miehen siskon perhe on uusperhe, eli perheessä asuu viikonloppuisin hänen miehensä lapsia entisestä liitosta, eroaminen on heille tutumpaa kuin meille.
Sekin tuntuisi jotenkin tyhmältä että sisko ajattelisi meidän eroavan ja siksi ei pyytänyt. Entäs ne muut kummipariskunnat, eivätkö he voi erota?
Ai kun miehen veli ei tehnyt niin kuin sinä olisit halunnut, välit viilenee?
Lapsellista.
E
ei kummittele
Vieras
Niin, ja ilmeisesti siskon puolelta emme olekaan kovin hyviä ystäviä. Kuitenkin hän kehuu mua hyväksi ystäväkseen ja vahvaksi ihmiseksi.
Kun sisko mulle harmitteli hyvien kummien puutetta, en osannut oikein sanoa mitään siihen. Muistaakseni lohdutin, että kyllä varmasti löydätte sopivat kummit pienelle kun vaan mietitte ja voihan lapsilla olla samojakin kummeja keskenään. Ei se ollut mun mielestä mikään kummipyyntö.
Kun sisko mulle harmitteli hyvien kummien puutetta, en osannut oikein sanoa mitään siihen. Muistaakseni lohdutin, että kyllä varmasti löydätte sopivat kummit pienelle kun vaan mietitte ja voihan lapsilla olla samojakin kummeja keskenään. Ei se ollut mun mielestä mikään kummipyyntö.
E
ei kummittele
Vieras
Tiedän että miehen pitäisi itse hoitaa se kummilapsensa jonka sai joskus 17-vuotiaana. Tämä kummilapsi asuu nykyään sijaiskodissa, vanhemmilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Sen takia haluan muistaa lasta, ymmärtääkseni hänellä ei juurikaan ole ns. terveitä aikuiskontakteja. Lähetän lahjan jouluna ja synttärinä, molempien nimet laitetaan vaikka vain mies onkin kummi. Voisin jättää lahjojen ostamisen kokonaan mutta mulla ei ole sydäntä "hylätä" sitä lasta.
S
"sirpale"
Vieras
Tässä ap. Tosiaan vauvalla on kaksi virallista kummia = ystäväpariskunta ja kolme epävirallista = sukulaispariskunta ja mun mies.
Ajattelin jo olevani joku tunnevammainen kun loukkaannuin moisesta.
Varmaan itseriittoista joo, mutta minä olisin ollut hyvä kummi. Olisi ihanaa neuloa sille omalle kummilapselle jotain ihan spesiaalia ja ihanaa. Niin kuin nyt kummilapsille usein laitetaan ns. parempi lahja. Olen oikein haaveillut kummilapsesta. Tuntui kuin märkä rätti ois heitetty naamalle.
Mies on sitä mieltä että asia on ok eikä hän kieltäydy. Ristiäisiin kutsuttiin koko perhe. Eniten vaivaa miehen siskon asenne, ettei mitään ole tapahtunut vaan oli ihan luonnollista että mieheni yksin kummi. En voi mitään sille että tunnen olevani huono tai jotenkin kelvoton. Mentiin miehen kanssa naimisiin kun olin 18-vuotias ja siitä lähtien suhde on kestänyt lapset ja talouden vaihtelut. Meillä on vahva liitto ja asiat hoidetaan jämäkästi. Miehen siskon perhe on uusperhe, eli perheessä asuu viikonloppuisin hänen miehensä lapsia entisestä liitosta, eroaminen on heille tutumpaa kuin meille.
Sekin tuntuisi jotenkin tyhmältä että sisko ajattelisi meidän eroavan ja siksi ei pyytänyt. Entäs ne muut kummipariskunnat, eivätkö he voi erota?
Mun mielestä korrektia olisi ollut pyytää joko molempia tai ei kumpaakaan. Itselläni vähän samanlaisia kokemuksia ja kyllä siinä tuli itselle sellainen olo että on jäänyt jotain huomaamatta kun luulin että aina on hyvin toimeen tultu ja jossain määrin läheisiäkin oltiin.
Jotenkin paremmin ymmärtäisin jos ei sitten olisi muitakaan pariskuntia pyydetty. Emämokaus jokatapauksessa ja minusta täysin oikeutettua kokea olevansa loukattu.
Senverran vinkaan, että kannattaa kertoa ihan ääneenkin omista fiiliksistä. Itse en aikanaan niin tehnyt ja sitten myöhemmin en enään viitsinyt ottaa asiaa puheeksi kun oli mennyt jo niin pitkä aika. Ihmettelevät sitten ehkä tahollaan mikä tuli kun välit niin yhtäkkiä viileni.
T
toinen vieras
Vieras
Nykyään ihmiset eroavat niin paljon, että en haluaisi pyytää kummiksi henkilöä, johon en olisi yhteyksissä ellei hän olisi jonkun läheiseni puoliso. Kummasti ne yhteydet kummilapseen katkeavat, kun ero tulee. (Tietenkään jokaisessa tapauksessa näin käy, mutta en halua ottaa riskiä.)
K
kummalinenkummi
Vieras
Lapsellista ehkä joo myönnetään. Kyse nyt kuitenkin muusta kuin siitä etten saanut tahtoani läpi.
T
"tirlittan"
Vieras
Mä ymmärsin, että välit viileni sen takia että ap oli aikasemmin pitänyt yhteydenpidosta huolta ja sitten kummisotkujen myötä jättänyt yhteydenpidon miehelleen.
?
---
Vieras
Anna miehen nyt sitten hoitaa itse oma kummilahjansa. Laittaa vaikka kortinkin yksin itseltään.
Jos pyydetään vain toinen pariskunnasta, niin ymmärrän asian, jos toinen on tuntematon tai ei olla paljoa tekemisissä. Lyhyt suhde takana tms.
Mutta teillä jo vuosien yhdessäolo ja olette paljon tekemisissä, niin oudolta kuulostaa.
Jos pyydetään vain toinen pariskunnasta, niin ymmärrän asian, jos toinen on tuntematon tai ei olla paljoa tekemisissä. Lyhyt suhde takana tms.
Mutta teillä jo vuosien yhdessäolo ja olette paljon tekemisissä, niin oudolta kuulostaa.
[QUOTE="tirlittan";23777601]Mä ymmärsin, että välit viileni sen takia että ap oli aikasemmin pitänyt yhteydenpidosta huolta ja sitten kummisotkujen myötä jättänyt yhteydenpidon miehelleen.[/QUOTE]
Se on sotku vain ap:n mielestä.
Ja eihän se, että on naimisissa jonkun kanssa vielä tee kenestäkään hyvää kummia - siis sen toisen osapuolen mielestä. Enkä sano, että nyt olisi näin, mutta jos vaikka miehen sisko ei pidä veljensä vaimosta, mikä pakko hänen on tämä nainen kummiksi ottaa omalle lapselleen?
Se on sotku vain ap:n mielestä.
Ja eihän se, että on naimisissa jonkun kanssa vielä tee kenestäkään hyvää kummia - siis sen toisen osapuolen mielestä. Enkä sano, että nyt olisi näin, mutta jos vaikka miehen sisko ei pidä veljensä vaimosta, mikä pakko hänen on tämä nainen kummiksi ottaa omalle lapselleen?
E
ei kummittele
Vieras
Joo, avioliitto ei ole automaatio kummiksi. Eihän sukulaisuus ja ystävyyskään automaattisesti tarkoita sitä, että lapsia lahjotaan niin kuin minä olen tehnyt ja jopa yötä myöten sitä vauvan pukua kilkutellut kun omat lapset on nukkumassa. 
Ei sekään ole automaatio että sellaisia hienouksia saadaan muilta kuin kummeilta.
Säästänpä puvun omalle vauvalle kun yrityksessä kerran on.
Ei sekään ole automaatio että sellaisia hienouksia saadaan muilta kuin kummeilta.Säästänpä puvun omalle vauvalle kun yrityksessä kerran on.
E
ei kummittele
Vieras
Jos minä en saa loukkaantua siitä ettei pyydetty kummiksi, ei miehen siskokaan saa loukkaantua siitä, että lopetan kaikkien spesiaalilahjojen antamisen. Kaupan kautta tästä lähtien, opetelkoon itse neulomaan.
Anteeksi, olen lapsellinen, mutta kiukuttaa!
Anteeksi, olen lapsellinen, mutta kiukuttaa!
Joo, avioliitto ei ole automaatio kummiksi. Eihän sukulaisuus ja ystävyyskään automaattisesti tarkoita sitä, että lapsia lahjotaan niin kuin minä olen tehnyt ja jopa yötä myöten sitä vauvan pukua kilkutellut kun omat lapset on nukkumassa.
Säästänpä puvun omalle vauvalle kun yrityksessä kerran on.
Oikeasti, ei kukaan ole sinua pyytänyt niitä pukuja tekemään :headwall: Niiden avullako sä kummin paikkaa olet yrittänyt pedata, ja nyt suututtaa?
E
ei kummittele
Vieras
En ole yrittänyt pedata mitään, vaan olen luonnostani kiva ihminen, ja tykkään ilahduttaa omia lapsia ja läheisten lapsia käsitöilläni.
Voinhan sanoa ettei se ehtinyt valmiiksi tai siitä tuli liian pieni.
Voinhan sanoa ettei se ehtinyt valmiiksi tai siitä tuli liian pieni.
H
"heh"
Vieras
" ja vauvallekin tein isotöisen villapuvun kun tämä sisko multa pyysi. "
oli siis pyytänyt...
D
ds
Vieras
no eikös nyt kummeudessa kyse ole kuitenkin siitä, että VANHEMMAT valitsevat PARHAIMMIKSI katsovansa aikuiset ihmiset OMAN lapsensa kummeiksi. Kummi on kummi, lapsen ja vanhempien tukija lapsen uskonnollisessa kasvussa, ei vain jokin titteli.
Ei siihen tarvitse mitään selittelyjä tehdä suvulle ja kavereille ettei nyt teitä valittu. Jokainen vanhempi valitsee kenet valitsee, ja ne jotka marisee olis ilmeisesti halunnut nostaa itse itsensä vähän niin kuin jalustalle.
itselläni on 2 kummilasta.minua on pyydetty yksin, ilman miestäni. ei ongelmaa. mies ei loukkaantunut, ei ollut syytä.
lapseni kummeiksi en valinnut "vastapalveluksena" (mikä ilmeisesti palstamammojen mielestä pitäsi tehdä) kummankaan kummilapseni vanhempaa/vanhempia. kukaan ei loukkaantunut. sitä paitsi, meidän lähipiirissä, suvussa on tapana että vältetään turhaa ristikkäiskummeutta.
Miksi joku ihminen kehtaa olettaa että hänestä automaattisesti tehdään kummi, ja sitten loukkaantuu kun näin ei ole. eri asia on jos tulevan lapsen vanhemmat ovat puhuneet tekevänsä ko ihmisestä kummin, mutta sitten peruvatkin.
muutamat teistä voisivat kasvaa aikuisiksi. ja lopettaa tuon marisemisen. menee samaan kategoriaan kuin veljeni lapsen äiti (eivät ole yhdessä, enkä ole tähän ko naiseen tekemisissä hänen oman käytöksensä takia) on loukkaantunut että olen riistänyt lapseNI häneltä.
Ei siihen tarvitse mitään selittelyjä tehdä suvulle ja kavereille ettei nyt teitä valittu. Jokainen vanhempi valitsee kenet valitsee, ja ne jotka marisee olis ilmeisesti halunnut nostaa itse itsensä vähän niin kuin jalustalle.
itselläni on 2 kummilasta.minua on pyydetty yksin, ilman miestäni. ei ongelmaa. mies ei loukkaantunut, ei ollut syytä.
lapseni kummeiksi en valinnut "vastapalveluksena" (mikä ilmeisesti palstamammojen mielestä pitäsi tehdä) kummankaan kummilapseni vanhempaa/vanhempia. kukaan ei loukkaantunut. sitä paitsi, meidän lähipiirissä, suvussa on tapana että vältetään turhaa ristikkäiskummeutta.
Miksi joku ihminen kehtaa olettaa että hänestä automaattisesti tehdään kummi, ja sitten loukkaantuu kun näin ei ole. eri asia on jos tulevan lapsen vanhemmat ovat puhuneet tekevänsä ko ihmisestä kummin, mutta sitten peruvatkin.
muutamat teistä voisivat kasvaa aikuisiksi. ja lopettaa tuon marisemisen. menee samaan kategoriaan kuin veljeni lapsen äiti (eivät ole yhdessä, enkä ole tähän ko naiseen tekemisissä hänen oman käytöksensä takia) on loukkaantunut että olen riistänyt lapseNI häneltä.