Mua ei pyydetty mieheni kaverin lapselle kummiksi, vain mieheni!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Loukattu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
en ymmärrä tuota että pitää pyytää pariskunta kummeiksi. meillä ei le ikinä tehty niin vaan itselläni, siskoillani, vanhemmillani, ja monilla tutuillani on kummeina ei pariskunta. siitä ei kannata loukkaantua!!! jos meille joskus lapsi tulee niin sillekin tulee kummeiksi ei pariskunta. minun siskoni ja mieheni hyvä ystävä. jos näiden puolisot haluaa lla mukana niin saavat olla mut virallia he eivät ole.
 
mies olisi pääsenyt kummiksi mutta mä en halunnut itse koska en tykännyt siitä perheestä. mutta kun kieltäydyin niin sitten mieskään ei halunnut. tyytyväisiä nyt molemmat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis ottaisitteko (mun tilanteessa)mieheni kaverin vaimon myös lapseni kummiksi vaikkei mua pyydetty heidän lapsensa kummiksi? En tulevia eroja mieti tai lahjojen määrää. Mua veetuttaa,että mä hankin ukon kummilapselle lahjat,vaikken kummi olekaan.

En ottaisi ellei hän ole teille yhtä läheinen kun miehesi kaveri on. Ja laita se miehesi hankkimaan kummilapsensa lahjat. Lahjaksi voi toki antaa myös aikaa, tehkää yhdessä jotain kivaa miehesi kummilapsen kanssa kun hän kasvaa.
 
Minuakin pyydettiin vain serkkuni lapsen kummiksi ei miestäni. Ei mun mies siitä ottanut nokkiinsa.

Te voitte ihan hyvin pyytää molempia kummeiksi, jos niin tahdotte.


Ukkosi hankkii itse kummilapselleen lahjat. Miksi naiset hääsää aina!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis ottaisitteko (mun tilanteessa)mieheni kaverin vaimon myös lapseni kummiksi vaikkei mua pyydetty heidän lapsensa kummiksi? En tulevia eroja mieti tai lahjojen määrää. Mua veetuttaa,että mä hankin ukon kummilapselle lahjat,vaikken kummi olekaan.

en todennäköisesti pyytäisi sinua kummiksi jos noin pienestä mieles pahoitat. kyl minäkin ostan lahjoja muiden lapsille vaikken niiden kummi olekaan. ja miehen sisarusten lapsille vaikkei ne mulla mitään sukua ole. jos sinä haluat sen naisen kummiksi omalle lapsellesi niin pyydä. mut eikö tärkeämpää olisi pyytää sellaista jonka oikeasti haluat eti jotakuta vain sen takia et se sattuu oleen naimisissa toisen kummin kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis ottaisitteko (mun tilanteessa)mieheni kaverin vaimon myös lapseni kummiksi vaikkei mua pyydetty heidän lapsensa kummiksi? En tulevia eroja mieti tai lahjojen määrää. Mua veetuttaa,että mä hankin ukon kummilapselle lahjat,vaikken kummi olekaan.

Älä jätä pyytämättä sen takia, ettei sinua itseä pyydetty.
 
En ottais enää pariskuntia kummeiksi. Meillä on joka lapsella eri pariskunnat kummeina, kaikki eronneet ja ketkään ei pidä yhteyttä. Pariskunnista vois valita vaan sen kenet tunnettu pidempään. Eroissa jotenkin aina jaetaan ystävät ja loppupeleissä kukaan ei pidä yhteyttä,,,en toki ykeistä (ennen kun joku kerkee sanomaan) mutta aika kivat lukemat kun jokaisen kummipariskunta on eronnu,,,,
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mä en ole pyytänyt pariskuntia kummeiksi. Ihan liikaa seurannut sivusta niitä ongelmia, mitä lapselle - ja lapsen vanhemmille - esim synttäreiden, rippijuhlien tai yo-juhlien järjestämisen suhteen syntyy, jos kummit eivät pysty eron jälkeen olemaan samassa juhlassa. Riitaisan eron jälkeen kun kummeille se kummilapsi taitaa olla yks niitä viimesiä, joita taistelussa ajatellaan.

Meille on käyny just näin yhden tuttavapariskunnan kanssa. Lopputulos on, että kumpikaan heistä ei esim. käy lapsen synttäreillä, koska he eivät ilmeisesti sen vertaa kykene kommunikoimaan, että pystyisivät sopimaan kumpi saa tulla.
Sama koskee kyllä kaikkia meidän perheen juhlia: eipä heitä näy sielläkään, koska itse en halua olla se, joka ratkaisee, että kumpi heistä tulee juhliimme, koska ovat kuitenkin molemmat ystäviämme - tai olivat ainakin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja haloo:
Minuakin pyydettiin vain serkkuni lapsen kummiksi ei miestäni. Ei mun mies siitä ottanut nokkiinsa.

Te voitte ihan hyvin pyytää molempia kummeiksi, jos niin tahdotte.


Ukkosi hankkii itse kummilapselleen lahjat. Miksi naiset hääsää aina!

ei se ukko varmaan niitä lahjoja hakisi itse. mä ostan aina miehen lapsille lahjoja omalla rahalla mutta kun kerran sanoin että meidän omat lapset ei saa niiltä mitään eikä mä osta yhtäkään lahjaa enää niin taisi tulla surullinen synttäri koska mies ilmoitti että häntä ne muksut ei oikeesti kiinnostaa yhtään.... eli taas kipitin lahjoja ostamaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis ottaisitteko (mun tilanteessa)mieheni kaverin vaimon myös lapseni kummiksi vaikkei mua pyydetty heidän lapsensa kummiksi? En tulevia eroja mieti tai lahjojen määrää. Mua veetuttaa,että mä hankin ukon kummilapselle lahjat,vaikken kummi olekaan.

Älä jätä pyytämättä sen takia, ettei sinua itseä pyydetty.

Minä en todellakaa pyytäis sitä enkä ees sitä miestä kun eivät kerta minuu pyytäneet... oon vaan tällänen että loukkaanuin tollasesta kovin paljon...

 
Ei mekään olla pariskuntia kummiksi pyydetty. Ja sitten taas kaveripariskunta otti vaan miehen kummiksi. Tosin mä en kyllä virallinen kummi voi ( onneksi :P) ollakaan. Mutta en loukkaantunut eikä minua haittaa pätkääkään vaikka minä se olenkin joka ostaa lahjat tuolle miehen kummipojalle. Kostoksi en kyllä jättäisi toista pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Me pyydettiin kuopukselle kummiksi miehen veli, ilman tyttöystäväänsä. Ihan siitä syystä, etteivät olleet seurustelleet kovin kauaa sillon vielä, emmekä tunne kyseistä naista kovin hyvin. Oli kyllä vaikea päätös siinä mielessä, ettemme tahtoneet loukata ketään.

Eikä kenelläkään tuosta olisikaan aihetta loukkaantua. Minä olin samassa tilanteessa, paitsi että olin se "uusi" tyttöystävä. Hetkeäkään en odottanut, että minut olisi puolituntemattomana pyydetty kummiksi.

Nyt olen ollut kuvioissa jo muutaman vuoden. Vietän mielelläni aikaa lapsen kanssa, vaikkei muodollista kummisuhdetta olekaan. Kummilahjatkin ostan minä, sillä mieheni ei tykkää shoppailusta.

Sitä paitsi en kuulu kirkkoon, joten minusta ei olisi oikeaa kummia voinutkaan tulla.
 
Minut ja ex-mies pyydettiin kummeiksi. Erosimme. Minä olen jatkanut kummina oloa, ex-mies ei. Sitten erosi kummilapsen vanhemmat. Sen jälkeenkin olen yrittänyt pitää yhteyttä molempiin vanhempiin ja etenkin kummilapseeni - käytännössä melko turhaan. Molemmilla on uudet puolisot eikä vanha kummi siihen sovi (molempien kanssa koin olevani ystävä, mutta nainen lapsuudesta asti läheinen ). Ei se siis mene suunnitelmista huolimatta niin kuin kuvitellaan... Eikä edes kummin yrittämisestä. Lahjat toimitan edelleen, jos vain saan tietää, missä lapsi milloinkin on, mutta toki olisin mieluummin muutenkin seurannut lapsen kasvua ja ollut mukana elämän varrella. Uusia kummilapsia en ota.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis ottaisitteko (mun tilanteessa)mieheni kaverin vaimon myös lapseni kummiksi vaikkei mua pyydetty heidän lapsensa kummiksi? En tulevia eroja mieti tai lahjojen määrää. Mua veetuttaa,että mä hankin ukon kummilapselle lahjat,vaikken kummi olekaan.

Eiköhän sun miehesi kummiksi suostuessaan osaa itse miettiä miten hän lapsen lahjoo tai on lahjomatta.
 
meillä mies pyysi veljeään kummiksi ja myös hänen avokkinsa olisi päässyt, mutta ei kuulunut kirkkoon...siis oltaisiin heitä pariskuntana pyydetty. Noh sitten tämä avokki oli loukkaantunut kun ei ollut ollut tietoinen että sitä oltiin kysytty edes. Jo oli soppa. Minusta ei kirkkoon kuulumattoman tarvitse havitella kummin paikkaa kun kerta on kirkosta eronnut. Se sitten loukkaantui kun ei kummikutsua tullu. Vaikka oli oikeasti tullukkin.....noi kummijutut on niin vaikeita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Minä en todellakaa pyytäis sitä enkä ees sitä miestä kun eivät kerta minuu pyytäneet... oon vaan tällänen että loukkaanuin tollasesta kovin paljon...
Ei millään pahalla, mutta just herkkikset eivät ole kovin hyvää kummiainesta. Koska he luultavasti kuuluvat siihen ryhmään, jotka ovat herkkiksiä avioerossakin eivätkä kykene olemaan - ainakaan loukattuina osapuolina - asiallisina avioeron jälkeen tilaisuuksissa, joissa pitäisi tulla toimeen sen entisen puolison kanssa. Parempi valita lapsilleen kummit, jotka ovat ja pysyvät kummeina, vaikka persus olisi tulessa exän tai nyxän takia.

 
Kuten näette ei kannata loukkaantua, jotkut pyytää kummatkin pariskunnasta, ettei loukkaisi, toiset vaan sen läheisen ystävän, eikä esim. tämän poikaystävää, joka ei ole niin läheinen itselle.
Mun mielestä ei ole syytä loukkaantua, kun tapoja on niin monia.
Me ollaan pariskuntana kummeina kavereittemme lapsille ja yhdelle nuorelle olen yksin, kun ei oltu mikään vakiintunut pari vielä kun kummiksi pyydettiin. Meidän lapsilla on kummeina pääasiassa meidän läheisimpiä kavereita, muutama pariskunta joista molemmat on meidän ystäviä ja sitten läheisiä ystäviä, joiden puolisot ei ole niin läheisiä meille.
 
Meillä on mietitty jo kummit valmiiks, vaikka laskettu aika on vasta 29.3. Mutta en halua että kaikkea joutuu miettii viime metreillä. Eli kummit on mun sisko ja miehen paras kaveri, mutta ei kyllä ajateltu pyytää sen tyttöystävää kummiks. Olis jotenkin outoo kun mieskään ei kovin hyvin tunne tätä sen kaverin tyttöystävää, muutamia kertoja nähny. Ite oon nähny sen vaan kerran ja eikä tosiaankaan oo tulossa siitä kummia meijän lapselle, en halua ketään ventovierasta kummiks. Muutenkin älytöntä toi että jos ystävästä kyse niin sen voi pyytää kummiks mut miks hemmetis se puoliso pitäis pyytää? Sehän on kuitenkin hieman vieraampi ihminen niille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Minä en todellakaa pyytäis sitä enkä ees sitä miestä kun eivät kerta minuu pyytäneet... oon vaan tällänen että loukkaanuin tollasesta kovin paljon...
Ei millään pahalla, mutta just herkkikset eivät ole kovin hyvää kummiainesta. Koska he luultavasti kuuluvat siihen ryhmään, jotka ovat herkkiksiä avioerossakin eivätkä kykene olemaan - ainakaan loukattuina osapuolina - asiallisina avioeron jälkeen tilaisuuksissa, joissa pitäisi tulla toimeen sen entisen puolison kanssa. Parempi valita lapsilleen kummit, jotka ovat ja pysyvät kummeina, vaikka persus olisi tulessa exän tai nyxän takia.

Me ollaan sanottu että TAHDON rakastaa kunnes kuolema meidät erottaa!!! :) Miks kaikkeen pitää aina vetää toi avioero, niinku olettaa että kaikki eroo, outoa...

 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Me ollaan sanottu että TAHDON rakastaa kunnes kuolema meidät erottaa!!! :) Miks kaikkeen pitää aina vetää toi avioero, niinku olettaa että kaikki eroo, outoa...

Aika moni muukin on sanonut ja eroaa silti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis ottaisitteko (mun tilanteessa)mieheni kaverin vaimon myös lapseni kummiksi vaikkei mua pyydetty heidän lapsensa kummiksi? En tulevia eroja mieti tai lahjojen määrää. Mua veetuttaa,että mä hankin ukon kummilapselle lahjat,vaikken kummi olekaan.

No laita ihan mies itse ostamaan lahjat. Kyllä miehetkin osaa. En pyytäisi kaverin vaimoa kummiksi, jos en ko. henkilöä tuntisi hyvin (pitäisi ainakin olla todella hyvä ystäväpariskunta).

 

Yhteistyössä