Ei lahjoja aikuisille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lahjaton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lahjaton

Vieras
Löytyykö täältä muita saman ideologian kannattajaa? Olemme mieheni kanssa olleet 10 vuotta yhdessä ja vain ensimmäisenä jouluna ostettiin toisillemme lahjat. Sen jälkeen ei kertaakaan, sillä emme näe siinä suurta pointtia.

Nykyään olemme sopineet perheidemme kanssa, että vain lapsille ostetaan jotain jos ostetaan. Onko muilla tätä periaatetta käytetty ja toimiiko teillä kuinka hyvin?

Eniten korpeaa kun miehen veljen uusi (2 vuotta vanha seurustelusuhde) nainen ei tätä käytäntöä hyväksy vaan kiikutti viime vuonna lahjat miehen puolen perheelle (veljet, siskot, mun anoppi ja appi, mun mies, mä, miehen veljen vaimo). Ärsyttää kun ollaan todellakin asiasta sovittu etukäteen ja selitys on sitten, että kun niiiiiin kovasti halusi meitä kaikkia muistaa. Ja luulen, että näin käy taas tänäkin vuonna..

Typerää minun tietysti on tästä ottaa nokkiini, mutta kun se vaan vaikuttaa niin sellaiselta nuoleskelulta siinä vaiheessa... Muutenkin tuntuu, että on rahan perässä vaan koko akka.

Ok, nyt meni henkilökohtaisuuksiin, mutta niin mä vaan aattelen silti.
 
Meidän perheessämme on sama juttu, ollut jo vuosia. Paitsi yksi sisaruksistamme haluaa kovasti aina ostaa jotain, vähän vaihtelevasti uskoo, ettemme kaipaa mitään. En pidä sitä nuoleskeluna saati rahan ahneudelta, hän vain tykkää lahjojen antamisesta ja ilmeisesti myös saamisesta niin paljon, ettei joko malta olla ostamatta tai sitten ei usko, että me kaikki muut emme oikeasti niitä kaipaa ja olemme oikeastaan tyytyväisempiä ilman.

En minä siitä silti ole viitsinyt hernettä nenään vetää, vaikka se aiheuttaakin tavallaan hankalia tilanteita, kun ei oikein tiedä pitäisikö noudattaa periaatteessa sovittua vai ei hänen kohdallaan.
 
Jos emme ostaisi lahjoja aikuisille, emme ostaisi lahjoja kenellekään. Tämäkin olisi toki vaihtoehto, mutta toistaiseksi olemme nauttineet lahjojen antamisesta ja saamisesta. Toki jos tietyllä porukalla sovitaan, ettei lahjoja vaihdeta, lupauksesta on pidettävä kiinni.
 
Meillä on nyt ensimäistä kertaa sovittu, että joulu on lasten juhla ja aikuiset eivät tarvitse lahjoja. Olen tähän hyvin tyytyväinen. Vois neki krääsä rahat vaikka lahjottaa lastesairaalalle jos on pakko rahansa johoki laittaa.
 
Antaminen kuluu jouluun ja jos vaan haluaa lahjoa muita, niin ei se kai ole lahjan saajilta mitenkään pois.

Itse pidän lahjojen antamisesta, ja annan niitä niille joille haluan. Meilläkään ei hankita lahjoa aikuisille, mutta muistan silti aikuisia esim. joululeivonnaisilla tms. En kyllä odota koskaan vastalahjoja.

En oikein ymmärtänyt miten rahanahneus ja joululahjojen antamien liittyvät toisiinsa?
 
Toivottavasti sukuni ei ikinä ala tuohon peliin. Haluan nimittäin ihan väkisin ostaa jotain.. Kaikille. Ja tykkään saada lahjoja itse. Jännittää mitä ihmiset on ajatelleet olevan minulle tarpeellista tai jotain mitä haluaisin. Miehen lahja on aina paras, oli se mitä tahansa. Kiva että hän vielä kahdentoista yhteisen vuoden jälkeen menee kauppaa ja miettii mitä ostaa minulle. Itseasiassa siskoni kanssa naurettiin viime viikolla ettei koskaan lopeteta lahjojen ostoa toisillemme, kun muuten ei saatais kun ehkä yhdet paketit..
 
En ymmärrä aloittajan ongelmaa, joku haluaa teidät lahjoa ilman vastalahjojenodottelua, mitä sitten?

Mekin ollaan joka vuosi sovittu anopin kanssa että ei aikuisille lahjoja ja muistetaan van lapsia.
Ja joka vuosi hän sitten likempänä joulua ilmoittaa meille mitä hän (siis anoppi) toivoo joululahjaksi :laugh:
 
Meillä on ollut miehen kanssa selviö heti alusta, ettei vaihdella aikuisten kesken lahjoja. Ja tää on sovittu kaikkien kanssa, joille muuten ehkä lahjoja hommattais.
Mä en näe pointtia, varsinkaan puolisoiden välillä, ostella mitään "yllärilahjoja", kun ne rahat on kumminkin yhteiset. Ostetaan kun on tarve.

Yhdet aikuiset meillä on, joita joka vuosi muistetaan, miehen kummitäti (täyttää jouluna 100 vuotta) sekä mun Brasiliassa asuvat ystäväni, heille, heidän pyynnostään, tehdään ifolorin kuvakalenteri miedän muksujen kuvista yms tärkeistä asioista. :D
 
Minultakin meni vähän ohi, että miten voi olla rahan perässä jos antaa toisille lahjoja tietäen ettei toisilta ole tulossa mitään.

Antaa heidän antaa lahjoja ketkä haluavat (ja saavat siitä hyvän mielen itselleen). Pakkohan niitä ei ole ostaa, jos niin on yhteisesti sovittu :)
 
Annan antamisen ilosta ja siitä että mut on opetettu siihen että ne lähimmät lahjotaan jouluna vaikka mitään ei olisikaan takaisin päin tulossa.

Mä en osta mitään aikuisille vaan teen itse jotain minkä voi käyttää pois eikä jää nurkkiin pyörimään esim. sytykeruusut on hyvä lahja takkalämmitteiseen kotiin... ...pitäkööt lahjojen ostoa vastaan oleva käly vaikka tätä lahjaa kiitoksena olemassa olostaan jos ei joululahjana sitä halua.
 
Itkisin.

Meillä ostetaan aikuisten kesken astiasarjaan osia, kirjoja, fanituksen ja keräilykohteiden mukaan (yhdelle Arsenalia, toiselle Harry Potteria, kolmannelle kissakoriste-esineitä yms.), leffoja, tietokonepelejä ja vaatteita. Toiveita kuunnellen myös tuoksuja ja kalliimpia koruja ja elektroniikkaa. Lautapelejä. Asusteita. Villasukkia ja suklaata. Lahjakortteja kauneushoitoihin, keikkalippuja.

Ei nuo mitään krääsää ole ja meillä nähdään vaivaa aikuistenkin lahjojen eteen, kuunnellaan ja seuraillaan. Käytössä on olleet kaikki tähän mennessä.

Voihan nuo ostaa itsekin, mutta on siinä vaan tunnelmaa saada paketteja ja jännityksellä avata ja tuntea sen ilon, kun toiset oikeasti tuntee sinut ja tietää mistä tykkäät ja on nähneet vaivaa sen eteen, että saat mieleisen lahjan.
 
No se rahan perään kommenttini liittyi hieman muuhun kuin joululahjoihin. Tää nainen vaan on sellainen tyypillinen "onnenonkijan" perikuva. Ja todella mielin kielin koko ajan anoppiani palvomassa. Anopillani on siis aika paljon omaisuutta ja pojathan sen siis aikanaan perivät.

Ja saatte haukkua minua vaikka miksi katkeraksi ämmäksi, tosiasiat tämän keskustelun ulkopuolella tiedän vain minä. Omat raha-asiani ovat ihan hyvin, jos se jota kuta epäilyttää. En tarvitse anoppini rahoja mihinkään.
 
Miksi et suoraan sano, että sinua ärsyttää kun veljesi uusi bööna ei tottele sinua?

Löytyykö täältä muita saman ideologian kannattajaa? Olemme mieheni kanssa olleet 10 vuotta yhdessä ja vain ensimmäisenä jouluna ostettiin toisillemme lahjat. Sen jälkeen ei kertaakaan, sillä emme näe siinä suurta pointtia.

Nykyään olemme sopineet perheidemme kanssa, että vain lapsille ostetaan jotain jos ostetaan. Onko muilla tätä periaatetta käytetty ja toimiiko teillä kuinka hyvin?

Eniten korpeaa kun miehen veljen uusi (2 vuotta vanha seurustelusuhde) nainen ei tätä käytäntöä hyväksy vaan kiikutti viime vuonna lahjat miehen puolen perheelle (veljet, siskot, mun anoppi ja appi, mun mies, mä, miehen veljen vaimo). Ärsyttää kun ollaan todellakin asiasta sovittu etukäteen ja selitys on sitten, että kun niiiiiin kovasti halusi meitä kaikkia muistaa. Ja luulen, että näin käy taas tänäkin vuonna..

Typerää minun tietysti on tästä ottaa nokkiini, mutta kun se vaan vaikuttaa niin sellaiselta nuoleskelulta siinä vaiheessa... Muutenkin tuntuu, että on rahan perässä vaan koko akka.

Ok, nyt meni henkilökohtaisuuksiin, mutta niin mä vaan aattelen silti.
 
Meillä ei ostella aikuisille eikä lapsille ja tää on ollu meijän perheessä jo 6 vuotta. En muutenkaan tajua tätä jouluhössötystä. Hyvä ruoka, sauna, kirkossa käynti ja kynttilän valo sekä haudoilla käynti ja hiljentyminen joulunsanomaan on meidän joulu. Meillä lapset 9 ja 11 ja eivät ole yhtään pahoillaan siitä että heidän kaverit saavat lahjoja. Eilen vanhempi lapsistani totesi vuotta nuoremmalle kaverilleen että kyllä on typerää koko jouluhössötys. Eikä mua haittaa vaik palstamammelit joukolla hyökkää kimppuuni ja haukkuu että lapsen kuuluu saada lahjoja. TÄMÄ ON MEIDÄN TYYLI, TIETÄKÄÄ SE!!! JOKAISELA ON OIKEUS VIETTÄÄ JOULU JUURI NIIN KUIN TAHTOO. EN MINÄKÄÄN HAUKU KETÄÄN JOKA LAHJOJA OSTAA. SE ON JOKAISEN OMA ASIA!!!!!
 

Yhteistyössä