Anteeksi kun näin tuppaudun, mutta olen välillä käynyt täällä lukemassa kokemuksistanne, kun itselläni ensi kierrossa otetaan clomifenit käyttöön.Anteeksi vuodatus, mutta on niin paha mieli
Eilen hieman tuhrua ja tänään aamulla puhdas nega, eli toivo taas hiipuu tältä kierrolta.
Positiivista toki se, että tuhruilun alku varmisti sen, että luomuovis tapahtui. Mutta se ei kauheesti lohduta kun laskin tuossa juuri, että tämä oli todistetusti 9. ovulaatio reilun vuoden sisään. Joka kerta ajoitus on ollut vähintäänkin kohdillaan ja kolme inssiäkin takana. Tätä ennen reilu vuosi yritystä ilman tikuttelua, en tiedä kuinka monta "mahdollisuutta" siis kaiken kaikkiaan on ollut. Kertaakaan ei ole tullut testeihin haamun haamua, eli mitään yritystä edes hedelmöittymiselle ja kiinnittymiselle ei ilmeisesti ole ollut . Aina vaan jaksaa nostatella toiveet korkeelle, että voi sitten taas romahtaa alas. Alkaa vaikuttaa siltä, ettei oviksetkaan pelasta mua, nyt on toistoja jo niin monta ollut eikä mitäön tulosta. Miehellä tavara priimaa ja ajoitukset tosiaan kohdillaan eli kaipa mun tuotokseni vaan on niin kuraa ettei siitä ole mihinkään alan tosissani pelkäämään etten oikeasti saa ikinä tuhisijaa syliini :'(
Parempaa vappua teille <3
Kirjoituksestasi tuli mieleen, että onhan keliakia ja kilpirauhasen häiriöt suljettu pois? Itseltäni löytyi molemmat, jotka varmasti haitanneet raskaaksi tuloa