Aurinkovauvat *56*

No, on tosiaan kiva ettei tarvitse enää ehkäisyä miettiä koskaan...

Jos nyt noita ihmeitä ajattelee, niin löysinpä tuolta vanhojen ensiyrittäjien ketjusta Krissen (en enää muistanutkaan), joka on fsh:lla 20 raskautunut luomusti 42 vuotiaana.
Myös Kaks Plussan keskusteluissa oli 45 -vuotias 20 arvolla luomusti raskautunut.

En nyt tiedä kuinka hirveästi haluaisin yrittääkään uskoa tuohon ihmeeseen omalla kohdallani... tällainen tunteiden vuoristorata ei tee hyvää... tosin minkäpä ihminen luonteelleen voi.

 

Minä en kyllä voisi sinuna vielä heittää toiveita, Rosanna. Kyllä sun kannattaa arvioidun ovulaation aikana vielä yrittää ja toivoa kuuluvasi siihen 5-10 % joukkoon. Pitäen kuitenkin mielessä, että lasta ei ehkä kuitenkaan tule. TAi ainakaan itse en kykenisi päättämään, että yritys loppuu nyt. Ja mistä sitä tietää, kuinka monella yli 40 tuo arvo on ollut yli maagisen rajan ja silti on raskaaksi tultu. Eihän noita nyt kaikilta tutkita noita arvoja. No, toivottavasti en nyt vala turhaa toivoa, mietin vain tuota tunteiden vuoristorataa. Ehkä on parempi hiljentää sitä vauhtia vähitellen ja pysähtyä sitten joskus. Mutta ei vielä. Niin, eipä sitä ihminen kyllä tunteitaan voi päättää, ne on niin omalakiset. Joko toivoo tai ei. Mutta minä ainakin toivon puolestasi.
Taidanpa pestä hampaat ja painua pehkuihin jo. Hyvät yöt!

 

Tuo tunteiden vuoristorata on varmasti se pahin. Ja tokihan noita onnistumisia varmasti tapahtuu, eri asia sitten että kenen kohdalle sattuu ja kenen ei. Tuo arvohan ei varmasti yksin kerro koko totuutta, joillain varmasti on 20 arvolla vielä kierto kunnossa ja ovulointiakin, toisilla ehkä ei. Jos olisin itse samassa tilanteessa, ja ehkä joskus voin ollakin, niin saattaisin kyllä jollain asteella luovuttaa. Siis siinä mielessä, että en toivoisi liikoja koska rajoitteita kuitenkin on. Mahdollisuudet jättäisin kyllä eli ei ehkäisyä ja seksiä juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu, ovulaation ajankohtia ja muita sellaisia miettimättä. Koska sitten jos kävisikin niin, että kierto venyisi muusta kuin raskaudesta johtuvasta syystä ja toiveet olisivat korkealla niin olisihan se aika pudotus. Ehkä. Tai mistä minä tiedän.
Asia on kuitenkin vaikea ja toivotan Rosannalle tsemppiä! Sekä tietysti toivotaan, että kuulutkin jossain vaiheessa elämää tuohon onnelliseen 5-10% sakkiin - yllättäen

 

En tiedä muistaako kukaan minua enää. Kirjoittelen täällä alkuaikoina (tämän ketjun): meillä nyt eka ivf toi tuloksen ja tänään ultrassa nähty pikkuinen ja syke

 

Sanna: Onnittelut, hienoa! Ihanaa kuulla kerrankin onnistumisestakin)

No juu, naurettiin (kaikesta huolimatta) eilen miehen kanssa tuolle mahdollisuudelle kuulua tuohon 5-10% joukkoon, minulla kun on käsittämättömän huono arpaonni. Muistan eräänkin tilaisuuden, jossa arvottiin paikalla olevien 6 naisen kesken 5 palkintoa... arvatkaa vain olinko minä se, joka jäi ilman palkintoa:/

Mutta ihan oikeasti, tunnen luonteeni ja tiedän etten pysty ihan noin vain antamaan olla. En osaa tarkoin selittää, mutta olen juuri sellainen, joka miettii ja tutkii loputtomiin mahdollisuuksia, vaihtoehtoja, tilastoja, ja kaikkea sellaista (olette ehkä kyllä huomanneet). Ja jotenkin tuntuu, etten ole tässä "prosessissa" vielä sellaisessa vaiheessa, että voisin luovuttaa. Sen luovuttamisen pitäisi tulla jotenkin pikkuhiljaa kun on väsynyt ajattelemaan asiaa, ei jaksa tutkia ja tarkkailla, kun huomaa sen jutun vain hautautuneen muiden asioden alle. Ja minä olen kaukana siitä vaiheesta vielä...
Jotenkin tuli tämän virren sanat mieleen: "mä toivon vaan, vaik ei ois toivoa ollenkaan". Se ultra antoi kuitenkin sen pienen mahdollisuuden, kun jotain toimintaa kuitenkin vielä on...
Tiedän olevani heikoilla jäillä tavallaan, mutta ei ole enää mitään menetettävääkään. Koettakaa kestää jos/ kun minä täällä vielä vellon näitä juttuja

Onhan minulla jo "suunnitelma" Minulla on mahdollisuus Kelan korvaamaan estrogeenihoitoon, jonka saan tuon lääkärin lähettämillä papereilla kunhan vain käyn jostain lääkäriltä pyytämässä. Olen lukenut tapauksista, joissa fsh on laskenut ja tultu raskaaksi estrogeenilla. Harkitsen siis tuota... Sitä ennen seuraavassa kierrossa ehkä kokeilen luonnonestrogeenia. Sanokaa vaan että hullu olen, mutta siltikin... tiedän kyllä itsekin että olen vähän (tai aika paljonkin) pöhkö Mutta eilen ensishokista toivuttuani päätin että ne keinot, joita on, ne tulen käyttämään, kävi sitten mitä tahansa. Kuten jo sanoin, menetettävää ei enää ole.

 

Rosanna, ymmärrän tasan mitä tarkoitat ja sitä kai koitin jotenkin kirjoittaa, en vain osannut. Jos tulosta ei tule, niin kyllä se jonkinasteinen luovuttaminen tulee ajan kanssa. Sitten kun ei enää jaksa sitä vuoristorataa. Tai siis sellainen, ettei asiaa ajattele enää tietoisesti mutta tokihan se mahdollisuus kuulua siihen pieneen sakkiin aina jää Ja onhan niitä vaihtoehtoja jos mieli tosi kovasti muuttuu (adoptio, luovutetut munasolut). Millekään ei kannata koskaan sanoa tosi jyrkästi "ei ikinä", aika kun muuttaa mielipiteitä ja ajatuksia. Mukavaa kesää

 

Totta kai muistamme sinut Sanna. Upeaa, että nyt tärppäsi. Kuinka kauan te yritittekään? Taisit jättää tämän ketjun ennen hoitojen alkua. Sykkeen näkeminen on kyllä hetki, jonka muistaa koko ikänsä. Nyt halaisin lujaa, jos voisin...

 

Rosanna, en muistanutkaan, että Krissellä oli tuo fsh noussut. Eipä siitä ole kauaakaan, kun kun hän kävi tsemppaamassakin joko täällä aurinkovauvoissa tai vanhoissa ensiyrittäjissä. Hänellä oli myös monta vinkkiä ruokavalion ja luontaistuotteiden käyttöön. Itse aloin käyttämään hänen innoittamanaan karpalomehua greippimehun tilalla.

Huhuu! Krisse! Tuupa linjoille, jos satut lueskelemaan.

 

Rosanna: Kyllä se niin oli, että Krisse pääasiassa kirjoitteli tänne Aurinkovauvoihin. Löysin ketjun Aurinkovauvat 9 (taisi olla äsken palstalla 132 tai jotain) keväältä 2005 ja siellä esim. Krisse kirjoitteli C-vitamiinista, kalamaksaöljystä yms. (en lukenut sen enempää). Mutta kannatta lukaista.

 

Mä rupesin nyt fiilistelemään eli lukemaan vanhoja AV-ketjuja ja löytyipä sieltä AV 8 -ketjukin. Meille oli juuri silloin tullut keskenmeno ja vähän pohjamudissa siellä möyrin, mutta muut ovat sitäkin vilkkaampia ja FSH:takin on hyvää tekstiä.

 

Kiva saada vauvauutisia tänne! Onnea Sannalle! Minulla alkoi sitten tänään kp 1... Täytyy sanoa, että kyllä olen pettynyt. Ja mies sanoi maksavansa minulle ne digitaaliset ovulaatiotikut tai -testit. Kun en oikein ole jaksanut tikuttaa niiden kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja lisäksi olen lopettanut koko homman ennen mahdollista ovulaatiota eläen aiemman hyvin lyhyen kierron mukaan. Nythän tämä kierto alkaa olla tosiaan ihan normaali naisen kierto.

 

Pikaisesti tällainenkin netistä löytämäni ihme:

"I had my first FSH test at 37 years of age. It was 87! Since then my FSH has never been below 75 and has been as high as 107. I concieved naturally at 41 and gave birth at 42, to a beautiful healthy boy. I am now 43 years old. It isn't impossible."

 

Tuo edellinen kyllä menee jo suurihmeiden kastiin.

Tuli nyt postissa se mun potilaskertomus. Todellakin muistin sen munarakkulan koon täysin väärin.
Tuossa lukee: "Oik. ovario: inaktiivinen, yksi pieni antr. folli. Vas. ovario: 15 mm johtofoll., ei poikk."
Siis ei ollut 5, vaan 15 mm. eli ihan normaali tosiaankin ja oviksen ois pitänytkin olla viikonloppuna, koska irtoaminen tapahtuu n. 24 mm koossa. Sen kokoinenhan se ois ollut sunnuntain kieppeissä sillä 0,2 mm kasvuvauhdilla.

Mutta tää nyt on vain tätä mun jaarittelua...

Jokos kaikki on rientäneet juhannuksen viettoon?
Mulla ei ole mitään erityisiä suunnitelmia. Sattuneesta syystä ei edes innosta koko juhannus mitenkään erityisesti... Saapa nähdä, jos vaikka vain oleskelisi. Tekisi kyllä hyvää saada ajatukset ihan toisaalle.

 

Ymmärrän oikein hyvin sinua Rosanna, että yrität kaikkesi, sillä kuitenkin mahdollisuuksia on. Minä tekisin itse samoin ja kääntäisin maat ja mannut oppiakseni kaiken asiaan liittyvän.

Siirizille tsemppiä alkukiertoon. Jotenkin tuntuu, että on parempikin, kun kierto on ns. normiluvuissa. Ei ainakaan ole liian lyhyt loppukierto. Täällä rinnat kivistelee, mutta johtuu siitä, että olen nyt lopettanut lypsämisen eli vauva ei saa enää äidinmaitoa. Niisk. Tuntui vaan niin tyhmältä lypsää, kun sitä enää tuli 10 - 20 ml/vrk.

Iloista keskikesää!

 

Ollaan samanaikaisesti linjoilla Rosanna. Follikkelihan oli ihan normaali. Eihän sitä sittenkään tiedä... No eipä lietsota...

 

Juu, niinhän se oli, ihan oikean kokoinen. Ja se kuvittelemani ajankohta sopii juuri täsmälleen tuohon follin kokoon. Saa lietsoa Kyllä mä sen kestän... Jotenkin ajattelin tänään, ettei mikään muu kuin kuolema ole kerrasta poikki lopullinen. Aika hurja ajatus, mutta näin se vain on. Sairaillekin täytyy antaa toivoa, miksei sitten tässä tapauksessa.

 

Siiriz:lle sanoisin omat kokemukset huomioon ottaen että kannattaa alkaa tosiaan tekemään enemmän raskautumisen puolesta. Minäkin vielä puoli vuotta sitten ennen tätä tietoisuutta tosiaan ajattelin ettei koskaan ovistikkuja, tutkimuksia, saatikka sitten hoitoja, mutta kyllä kannattaa ehdottomasti tehdä kaikki se, mitä nyt kohtuuden puitteissa on tehtävissä.
Mulla nyt alkaa menemään jo kohtuuttomuuden puolelle, mutta se sallittaneen

 

Siis tuolla viimeistä edellisimmässä puhun siis oviksen ajankohdasta, jonka kuvittelen lämpökäyrän perusteella olleen sunnuntai-illan ja maanantai-iltapäivän välillä. Mutta voihan olla että sieltä on tullut pelkkää vesihöyryä

 

Tuli vaan tässä mieleen, että eikö esim. Clomifen-hoito ole kohdallasi mahdollista Rosanna. En kyllä ymmärrä lääketieteestä mitään... Mutta. Jos omalla kohdalla oikein täpärät paikat tulisi, niin kyllä minä hankkisin itselleni pätevän gynekologin ja pyytäisin sitä ultralla avustamaan sen munarakkulan kypsymisen tähystämisessä ja oikean ajoituksen etsimisessä. En tyytyisi enää mihinkään tikkuihin. Itselläni on ystävä, jonka kohdalla kytättiin munarakkulan kypsymistä useampaan otteesseen Clomifen-hoidon aikana ja tärppikin viimein tuli. Ja itse taidan tilata ne digitestit. Ja pitää muuten kertoa vielä omasta isoäidistäni, joka synnytti pojan 46-vuotiaana. Oli ,kärsinyt jo pitkän vaihdevuosioireista ja sitten lääkärikin oli epäillyt kasvainta. Kasvain oli terve poikavauva 4 kk kuluttua lääkärin epäilystä. ehkä ne lääkärit ei siihen aikaan olleet kamalan asiantuntevia. Mutta toivoa on.

 

Noista clomeista oli puhetta siellä lääkärillä ja se niitä tarjosikin, mutta sitten en niitä ottanut kun kävi ilmi ettei ne auta lainkaan just nimenomaan silloin jos fsh on korkealla.

Tuota minäkin olen tässä ajatellut, että sen sijaan että näissä tapauksissa lähetettäisiin lapsettomuustuomion kanssa kotiin, kerrottaisiin mitkä ne mahdollisuudet ovat ja selvitettäisiin ultraamalla ovulaatioajankohtaa. Tällöin se pienikin mahdollisuus tulisi hyvin käytettyä.

Tuo tietenkin olisi mahdollista tehdä, mutta juuri nyt ainakaan en jaksa sitä tosissaan ajatella...
Sen sijaan olen ajatellut satsata ovistestien laatuun. Onneksi minulla on seuraavan kierron aikana lomaa juuri sopivasti, joten pystyn rauhassa mittaamaan myös aamulämpöjä näiden jo käytössä olleiden "epävirallisten" iltapäivälämpöjen lisäksi. Sitten eräs kehuttu ovistesti oli nimenomaan aamulla tehtävä, joten sen voisi ottaa käyttöön ja muutenkin testata useammalla eri testillä.

Ja pupuilla pitää tietenkin)

Juu, kohtuuttomuuden puolelle menee, mutta näin olen suunnitellut

Olen lueskellut netistä englanninkielistä tietoutta kun suomenkieliset alkaa olemaan jo luettu:/
Siellä juuri oli että 39 - 40 v. iässä fsh arvolla 20 raskauden todennäköisyys on nimenomaan 5 - 10 %.

 

Tilasinpa tuosta apteekinverkkokaupasta digitaaliset ovulaatiotestit. 7 kpl tuli hintaan noin 30 euroa. Tosin mulla on jäljellä noita aconin liuskojakin, mutta en jaksa enää sählätä niiden kans. Latistunut fiilis on kp 1 kyllä. Huokasuttaa. Saisinpa potkua noista digitaalisista. Lährenpä nukkuun.

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

Piti tulla kurkkaamaan tänne

Siiiriz: Tuli mieleen että kannattaisiko käyttää niitä liuskoja digitaalisen rinnalla. Ei ole kokemusta digitaalisesta, mutta jos ne ei näytäkään plussaa koskaan, mutta liuskaan silti tulee jotain? Kun täällä on puhuttu siitä, ettei monikaan ole koskaan saanut liuskoihin tasavahvoja viivoja ovuloinnista huolimatta. En sitten tiedä, pitäisi lukea digitaalisten mittareiden käyttäjien kokemuksia, että onko ne saaneet aina positiivisen tuloksen.

Tuosta minun arpaonnesta: onnistuin hyvin siinä suhteessa että vaihdevuodet tulee naiselle alle 40 v. iässä vain 1 %:lle - ou jee!

 

Kaunista ja tunnelmallista juhannusaikaa kaikille!

En nyt vielä jaksa alkaa täysillä panostamaan raskautumisen eteen. Lämpöjen mittailu ei ole (vielä) mun juttu eikä kyllä kahden testin käyttäminen yhtä aikaa. Hyvä kun yhtä jaksaa. Mun ystävä suositteli tuota digitaalista testausta, sanoi, että ei ole mitään haamuviivaongelmaa.

Muuten Rosanna, oletko sinä itse huomannut omassa kehossasi tai mielessäsi vaihdevuosioireita?

 

Juhannussiivous tuli tehtyä, olenkin ollut ihmeen pirteänä tänään

Niin, eipä tietenkään tarvitse mennä liiallisuuksiin noiden testaamisten kanssa Mä nyt olen vähän herkkänä.

Silloin talvella kun menkkoja ei ollut, minulla oli kuumia aaltoja ja limakalvot olivat todella kuivat. Sitä ennen eikä sen jälkeen ole mitään ollut.
Tietenkin väsymystä ja haluttomuutta (kaikkeen), muistiongelmia yms. on ollut, mutta eiköhän niitä tässä iässä ala olemaan vähän kaikilla, joten en kyllä laittaisi niitä vaihdevuosien piikkiin.

 

Meille tuli kaupunkikotijuhannus, kun mökkivierailu peruuntui sairastelujen vuoksi (isäntäväen rouva sairastui). Ilona lähti isänsä kanssa kävelylle ja minä jäin kotiin. Sherrylasillista tässä nautin juhlan kunniaksi. Siitäkö tuli näin juhlallinen olo vai mistä? Ensi kierrossa panostan kyllä enemmän kuin näissä kahdessa aikaisemmassa, lupaan itselleni. Tosin mieityttää, että kun vieläkin imetän tosi paljon, että onkohan sillä vaikutusta. Olen yrittänyt syöttää paljon soseita ja tarjota vastiketta, mutta imetyskertojakin tulee päivässä ainakin 5. Töihinmenoon sitten kaiketi viimeistään loppuu. Käynpä taas siellä vauvalaskurissa (laskin muuten silloin viimeksi väärin...)