Asuinalueen tärkeydestä ja siihen kiintymisestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihastunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tässähän oli lähinnä kysymys henkilökohtaisista mielipiteistä, eikö? Mä ymmärrän lähiöasumisen mutta en silloin kun se on ihan järjettömän hintaista ja alue on kaikkien mittapuiden ja oman mielipiteenkin mukaan perseestä. Mä ymmärrän maalla asumisenkin jos omistaisin nautakarjaa.

Ainahan asioissa on kyse mielipiteestä ja mitä kukakin missäkin vaiheessa haluaa. Kyllä jossakin kerrostalossa asuminen tuntuu mulle kovin vieraalta ajatukselta tällä hetkellä. Ehköpä se johtuu siitä että olen asunut lapsuuteni maalla omakotitalossa ja tilaa on ollut ympärillä vaikka ei tuota nautakarjaa ole ollutkaan;-). Mies tosin arvostaa samoja asioita, vaikka onkin Helsingin kerrostalo kasvatti.

Ap:tä kehottaisin valitsemaan asunnon sijainnin mukaan kun kerta ei lapsiakaan ole ja ajokorttiakaan ei löydy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;26910725:
Koska päätös on näköjään tehty ja nyt sille ainoastaan haetaan täältä vahvistusta, niin tässäpä tulee: Ostakaa se kaksio tai kolmio sieltä Kumpulasta.

Ihme asenne sinulla. Kyllä lempiasuinalueeni on nämä, mutta kyselinkin mielipiteitä siitä, että maksaisitteko te sijainnista ja karsisitte koosta, vai ottaisitteko sen isomman ja vähän huonommalta paikalta. Plussia ja miinuksia, miten muut ovat toimineet ja ovatko olleet tyytyväisiä valintaansa. Kyllä tässä ketjussa on tullut ihan hyviä pointteja jo siihen "huonommallakin" paikalla asumiseen...
 
[QUOTE="vieras";26910741]Ainahan asioissa on kyse mielipiteestä ja mitä kukakin missäkin vaiheessa haluaa. Kyllä jossakin kerrostalossa asuminen tuntuu mulle kovin vieraalta ajatukselta tällä hetkellä. Ehköpä se johtuu siitä että olen asunut lapsuuteni maalla omakotitalossa ja tilaa on ollut ympärillä vaikka ei tuota nautakarjaa ole ollutkaan;-). Mies tosin arvostaa samoja asioita, vaikka onkin Helsingin kerrostalo kasvatti.

Ap:tä kehottaisin valitsemaan asunnon sijainnin mukaan kun kerta ei lapsiakaan ole ja ajokorttiakaan ei löydy.[/QUOTE]Moni ajattelee että lapsien takia on aivan pakko hankkia se oma piha ja jokaiselle oma huone ja "rauhallinen" ympäristö. Se on mun mielestä lähtökohtaisesti ihan typerä ajattelutapa, asuinpaikka pitäisi aina valita sen mukaan missä itse oikeasti, siis ihan oikeasti viihtyy. Mulla on kaikista asumismuodoista ja erilaisista asuinpaikoista kokemusta sekä lapsuudesta että aikuisiältä omista asunnoista.
 
Ihme asenne sinulla. Kyllä lempiasuinalueeni on nämä, mutta kyselinkin mielipiteitä siitä, että maksaisitteko te sijainnista ja karsisitte koosta, vai ottaisitteko sen isomman ja vähän huonommalta paikalta. Plussia ja miinuksia, miten muut ovat toimineet ja ovatko olleet tyytyväisiä valintaansa. Kyllä tässä ketjussa on tullut ihan hyviä pointteja jo siihen "huonommallakin" paikalla asumiseen...

Täh?! Minä maksaisin sijainnista, mutta en edelleenkään ymmärrä, miten tämä tieto vaikuttaa teidän valintoihinne.
 
Moni ajattelee että lapsien takia on aivan pakko hankkia se oma piha ja jokaiselle oma huone ja "rauhallinen" ympäristö. Se on mun mielestä lähtökohtaisesti ihan typerä ajattelutapa, asuinpaikka pitäisi aina valita sen mukaan missä itse oikeasti, siis ihan oikeasti viihtyy. Mulla on kaikista asumismuodoista ja erilaisista asuinpaikoista kokemusta sekä lapsuudesta että aikuisiältä omista asunnoista.
Oiskohan tässä vähän sellaistakin eroavuutta olemassa, että miehet harvoin joutuvat tuskailemaan niiden legojen, pikkuautojen, kymmenien liian pienien (=seuraavalle lapselle) ja liian isojen (=kunhan tuo mukula vähän kasvaa) vaatteiden yms asioiden kanssa samassa määrin kuin naiset ja siksi naiset ehkä arvostaa tilaa enemmän kuin aluetta? Mä asuin aikoinaan kivassa kerrostalokaksiossa mutta voin sanoa, että pää olisi hajonnut, jos olisin siinä asunnossa kasvattanut lapseni aikuisiksi asti.
 
Saimme mieheni kanssa kaksi vuotta sitten erään säätiön vuokra-asunnon Helsingistä eräältä ihanalta, pieneltä ja suositulta alueelta aivan kantakaupungin kupeesta. Kahden kuluneen vuoden aikana olemme aivan ihastuneet asuinalueeseemme ja sen lähialueisiin. Joka kerta kun kuljemme ruokakauppaan, ihastellaan maisemia ja iloitaan siitä, että saadaan asua näin ihanalla paikalla. Kaikki on lähellä, kulkuyhteydet loistavat, alue kaunis ja tunnelma ihana. Asuinalue on meille 10+ ja haluttaisiinkin molemmat asua täällä vielä pitkään.

Itse koen aivan samoin! Me karsimme neliöistä ja ostimme (osin sattumankaupalla melko edullisen) unelma-alueeltamme asunnon. Juuri täältä, mistä halusimme. Toki 62m2 on lapsiperheelle aika pieni, mutta sijainti on tärkeämpi kuin neliöt. Ja lisätilaa on suunnitteilla ja saatukin muilla keinoin.
 
Mutta ap, miksi te sitten muutatte? Kysypä sitä itseltäsi.

Nykyinen asuinalueeni on ihana, luontoa on kaikkialla ja meri lähellä. Paljon okt-alueita, ihana pieni ostari ja aktiivisia ihmisiä. Siistiä ja viihtyisää, lapsille toimivat leikkipuistot ja busseja kulkee nenän edestä. Koulut hyvässä maineessa myös. Meillä ei oikeastaan olisi varaa asua tässä, mutta en tahdo enää poiskaan, viihdyn täällä liian hyvin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;26910800:
Täh?! Minä maksaisin sijainnista, mutta en edelleenkään ymmärrä, miten tämä tieto vaikuttaa teidän valintoihinne.

Emme ole ikinä ostaneet asuntoa mistään, ja mielestäni se on melkoisen iso päätös. Kuulen sen vuoksi mielelläni muiden mielipiteitä/kokemuksia siitä, että kannattaako se asunto ostaa enemmän sen sijannin vai itse asunnon perusteella. Etkö sinä kysy ikinä mihinkään asiaan mistä olet epävarma muiden näkökulmia? Kyllä niistä ainakin itselleni usein hyötyä on, jos vaikka muiden kokemuksien kautta oppisi näkemään jostain asiasta sen toisenkin puolen.
 
Minä rakastan meidän maalaismaisemaa. 20minuuttia ja ollaan lähikaupungin keskustassa, mutta meillä on omaa metsää, oma ranta, oma rauha. Lähin naapuri metsän takana parin sadan metrin päässä. Meillä on tilaa olla ja asua. Tykätään omasta rauhasta joten on ihanaa kun meteliä ei kuulu, vain luonnon äänet ja vastarannan mullikoiden ammuminen.
Voidaan kulkea ulkona vapaasti vähissä vaatteissa, marja ja sienisato löytyy kivenheiton päässä. Ikkunoissamme ei ole verhoja koska lähinaapureita ja ohikulkijoita ei ole. Saunasta mennään uimaan alasti.
Posti ja kyläkauppa on lenkkeilyreitin varrella neljän kilometrin päässä, samoin lasten koulu ja ryhmäperhepäivähoito. Meillä on kaikki mistä aina ollaan haaveiltu. Oma rauha, luonto, oma pesä <3
Minä siis en alkuunkaan ole kaupunki-ihminen. Työmatkojen kaupungeissa vietetyt illat ja päivät riittävät, kiire on kotiin jo yhden yön jälkeen :D
 
Lisään vielä, että kun alettiin etsiä asuntoa, etsittiin ensin kivoja alueita ja sieltä sitten vasta asuntoa. Tingin mieluummin asunnosta kuin alueesta. Tämä nykyinen alue on tosi viehättävä ja täältä löytyy lapsille paljon kaikkea, joten sen mukaan katseltiin kotia. En haluaisi asua unelmakämpässä jossain jumalan selän takana vaan pitää olla ihmisiä ja palveluita lähellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;26910823:
Itse koen aivan samoin! Me karsimme neliöistä ja ostimme (osin sattumankaupalla melko edullisen) unelma-alueeltamme asunnon. Juuri täältä, mistä halusimme. Toki 62m2 on lapsiperheelle aika pieni, mutta sijainti on tärkeämpi kuin neliöt. Ja lisätilaa on suunnitteilla ja saatukin muilla keinoin.

No te olette ilmeisesti olleet tyytyväisiä päätökseenne? Kyllähän sitä lisätilaa tosiaan saa suunnittelemalla, ei nyt ehkä uutta makuuhuonetta, mutta vaikka sitä aina uupuvaa säilytystilaa. Olisihan se toki ihanaa asua jossain oikeasti tilavassa asunnossa, missä olisi työhuone tai vierashuone, kenties tilaa lapsillekin jos niitä joskus tulee... Mutta mutta.. Onhan se ihanaa asua sillä itselle juuri ihanalla alueellakin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26910820:
Oiskohan tässä vähän sellaistakin eroavuutta olemassa, että miehet harvoin joutuvat tuskailemaan niiden legojen, pikkuautojen, kymmenien liian pienien (=seuraavalle lapselle) ja liian isojen (=kunhan tuo mukula vähän kasvaa) vaatteiden yms asioiden kanssa samassa määrin kuin naiset ja siksi naiset ehkä arvostaa tilaa enemmän kuin aluetta? Mä asuin aikoinaan kivassa kerrostalokaksiossa mutta voin sanoa, että pää olisi hajonnut, jos olisin siinä asunnossa kasvattanut lapseni aikuisiksi asti.
Tuleeko tässä taas stereotypiaa rivien välistä? Miehet eivät tiedä millaista elämä lasten kanssa oikeasti on ja että kaikki se lasten mukana tuleva roina vie tilaa? Ja tyhmä itsekäs mies valitsisi mieluummin isolle perheelleen ahtaan kerrostalokaksion mukavalta alueelta kuin tilavan asunnon jostain muualta?
 
No te olette ilmeisesti olleet tyytyväisiä päätökseenne? Kyllähän sitä lisätilaa tosiaan saa suunnittelemalla, ei nyt ehkä uutta makuuhuonetta, mutta vaikka sitä aina uupuvaa säilytystilaa. Olisihan se toki ihanaa asua jossain oikeasti tilavassa asunnossa, missä olisi työhuone tai vierashuone, kenties tilaa lapsillekin jos niitä joskus tulee... Mutta mutta.. Onhan se ihanaa asua sillä itselle juuri ihanalla alueellakin :)

Todellakin olemme tyytyväisiä - ihastun alueeseeni (ja sen asukkaisiin) koko ajan enemmän. Ja kun on lapsia, niin näkee alueen edut jälleen uusin silmin: hyvät päiväkodit, ihana lähikoulu, lapsilla kaverit ihan lähellä,voivat juosta pihalta toiselle jne.

En viitsi julkisesti tarkemmin kertoa lisäneliöistämme, mutta laita yv jos kiinnostaa.
 
[QUOTE="vaimo";26910921]Minä rakastan meidän maalaismaisemaa. 20minuuttia ja ollaan lähikaupungin keskustassa, mutta meillä on omaa metsää, oma ranta, oma rauha. Lähin naapuri metsän takana parin sadan metrin päässä. Meillä on tilaa olla ja asua. Tykätään omasta rauhasta joten on ihanaa kun meteliä ei kuulu, vain luonnon äänet ja vastarannan mullikoiden ammuminen.
Voidaan kulkea ulkona vapaasti vähissä vaatteissa, marja ja sienisato löytyy kivenheiton päässä. Ikkunoissamme ei ole verhoja koska lähinaapureita ja ohikulkijoita ei ole. Saunasta mennään uimaan alasti.
Posti ja kyläkauppa on lenkkeilyreitin varrella neljän kilometrin päässä, samoin lasten koulu ja ryhmäperhepäivähoito. Meillä on kaikki mistä aina ollaan haaveiltu. Oma rauha, luonto, oma pesä <3
Minä siis en alkuunkaan ole kaupunki-ihminen. Työmatkojen kaupungeissa vietetyt illat ja päivät riittävät, kiire on kotiin jo yhden yön jälkeen :D[/QUOTE]

Kuulostaa hyvältä, TEILLE :) Tärkeintähän on se, että itse viihtyy ja löytää itselleen ne tärkeimmät asiat. Minulle 4km matka postiin ja kyläkauppaan olisi painajainen, mutta viihdynkin itse hyvin kaupungissa ja en ole koskaan haaveillut maaseutuelämästä.
 
Tuleeko tässä taas stereotypiaa rivien välistä? Miehet eivät tiedä millaista elämä lasten kanssa oikeasti on ja että kaikki se lasten mukana tuleva roina vie tilaa? Ja tyhmä itsekäs mies valitsisi mieluummin isolle perheelleen ahtaan kerrostalokaksion mukavalta alueelta kuin tilavan asunnon jostain muualta?
No itse sanoit, että on typerä ajattelutapa miettiä tilaa, omaa pihaa ja asuinalueen rauhallisuutta ja että asuinpaikka pitää valita sen mukaan, missä itse viihtyy. Mä olisin aina viihtynyt paremmin Helsingissä esim Töölössä, Meilahdessa tai Munkkivuoressa, mutta mun lapsillani olisi takuulla ollut tuhat keskinäistä riitaa ja nahinaa enemmän, jos olisimme asuneet noissa ihanissa paikoissa pienessä asunnossa. Lapseni siis viihtyivät paremmin täällä lähiössä. Ja olisin ehkä ne muksujen tilanahtaudesta aiheutuvat nahinatkin kestänyt, jos joku toinen olisi organisoinut tavaroiden säilytyksen ja huolehtinut siivouspuolesta.
 
Minulla oli aikoinaan täsmälleen sama meininki Töölössä. Jos lapsia ei olisi ollut suunnitelmissa, en olisi koskaan halunnut muuttaa sieltä pois. Asuimme tulevan (ja nykyisen) vaimoni kanssa kuusi vuotta 33,5 neliön kaksiossa ja hyvin se riitti kun oli muita aktiviteettejä.

Meillä olisi ollut varaa ehkä tuplaten isompaan, mutta kahden lapsen kera se olisi ollut aika rajoilla. No siellä silti asuimme ekan lapsemme ekan vuoden, sitten muutimme kauas pois. Lapsen kanssa on helpompaa maailla, enkä periaatteessa haikaile enää Stadiin (paitsi ehkä eläkepäivillä), mutta ihanat muistot eivät koskaan pyyhkiydy pois.

Olemme molemmat pikkukaupunkien (alle 20k molemmissa) lapsia ja nuoria, mutta opimme kyllä, että Helsingissä kaikki on toisin. Yleensä Helsingissä asumista haukkuvat sellaiset, jotka ovat käyneet kaupungissa 3 kertaa. Tai sitten semmoset, jotka ovat asuneet hikisissä lähiöluukuissa ja keskustaan sompailu on aina ollut ahdistava seikkailu. Kuitenkin aika suuri osa Helsinkiin opiskelemaan lähtevistä sopeutuvat kaupunkiin ja jossain vaiheessa alkavat jopa rakastaa sitä.
 
Moni ajattelee että lapsien takia on aivan pakko hankkia se oma piha ja jokaiselle oma huone ja "rauhallinen" ympäristö. Se on mun mielestä lähtökohtaisesti ihan typerä ajattelutapa, asuinpaikka pitäisi aina valita sen mukaan missä itse oikeasti, siis ihan oikeasti viihtyy. Mulla on kaikista asumismuodoista ja erilaisista asuinpaikoista kokemusta sekä lapsuudesta että aikuisiältä omista asunnoista.

Ei kun tämä oli se mitä halusimme sekä itsellemme ja lapsillemme: tilaa, oma piha, rauhallisuutta ja oma sauna. Tää asuinalue on hyvinkin arvostettu alue ja kaiken maailman paska sakkia ei pyöri pihassa. Keskustaan menee bussi n.20 min ja omalla autolla pääsee kanssa. Ei tarvitse miettiä parkkeeraamista kun on tuo oma autotallikin.
 
Ihania asuinalueita löytyy varmasti muualtakin, jos ette nykyiseltä alueelta saa uutta kotia.

Älkää kuitenkaan muuttako alueelle, mikä ei miellytä. Itse olen asunut eräässä kaupungissa, missä koko ilmapiiri oli ahdistava, asuinalueet välttäviä. Tajusimme vasta muutettuamme muualle, miten paljon sen asuinalueen ilmapiiri oli vaikuttanut meihin itseemme.

Jos on puutarhaihmisiä, niin ei pidä muuttaa asuntoon, jossa on huono pieni parveke ja uloslähtiessä pitää todella lähteä ulos (Tarkoitan pukeutumista, avainen ottamista jne.) Jos on sellainen, että tykkää palvelujen läheisyydestä, niin ei pidä muuttaa paikkaan, jossa palveluja ei ole tai ne ovat liian rajallisia.

Toivottavasti löydätte uuden kivan kodin.
 
Tuolla seudulla mä pysyisin, se vain on Helsingin mukavinta seutua... Mites Oulunkylä, vähän halvempi ja lähellä, ja sitten jossain vaiheessa voisitte muuttaa takaisin (jos löytyy sopivalla hinnalla/asuntojen hinnat laskee).

No niinhän se on, Helsingin mukavinta seutua :) Olemme itseasiassa miettineet Oulunkylää, mutta itselläni on ehkä vähän ennako-oletuksia siitä. Ei koko Oulunkylästä, mutta aika suuresta osasta. Voi olla ihan tuulesta temmattuja, mutta esimerkiksi asioidessamme jossain Oulunkylässä näkyy ympärillä aina useita "laitapuolenkulkijoita". Kaikkiallahan niitäkin toki on, mutta mitä vähemmän sen parempi, tuppaan niin helposti pelkäämään niitä.

Uskon, että haluamme pysyä radan tällä puolen jatkossakin. Veräjänlaaksoa voisi kyllä harkita, se on ihan kivan oloista seutua..?
 

Yhteistyössä