Asteikolla 0-10, kuinka rankkaa on lapsiperhearesi juuri nyt

kuinka monta lasta ja heidän iät?

10 on rankin ja nolla helpoin, perustele lyhyesti

 

siis arkesi piti kirjoittaa

 

Jotain tyyliä 1 kun nuorinkin on pian kymmenen.

 

Hmm ehä kakkonen tai kolmonen.

En voi antaa nollaa, koska lapsi heräilee vielä öisin viitisen kertaa ja syönyt aina huonosti mikä vähän harmittaa. Ystäviä ja sukulaisia on myös Suomessa kova ikävä, mutta onneksi löysin nyt kaverin täältä. Sitten pieni arjen ihmeemme, lapsi nukkui toissayönä ihan koko yön. Ilahdutti kauheasti. Viimeksi teki sen muistaakseni toukokuussa jolloin kova hehkutus myös. No ottikin sitten takaisin edeltävänä yönä ja heräili reilusti yli 10 kertaa, hitto!

 

Lasten iät 4v ja 1,5v.

 

Ehkä joku 3. Meiltä löytyy reippaat ja itsenäiset 3- sekä 5-vuotiaat tytöt. Kyllä arkeen kuitenkin välillä mahtuu vähän kiukuttelua ja uhmailuakin

 

juuri nyt jotain kasin luokkaa. Lapsi 2 v, uhma, koko perhe kipeänä, minulla vaikea raskaus.

ei meillä normaalisti näin rankkaa ole, tai en koe näin rankaksi.

 

No juuri nyt ehkä 6-7, mutta vain sen takia että appivanhemmat tulee huomenna jotain pitäis alkaa puunaamaan nurkkia. Yleensä en tuosta siivouksesta tai asunnon sotkuisuudesta niin ressaa. Lapset ei sinänsä ole kovin rankkoja, nukkuvat pääosin yöt, syövät ja leikkivät. Toki uhmaa ja muuta kitinää sekä paljon kotitöitä kuuluu arkeen kun lapset on 0,3 ja 5.

 

Juuri nyt ehkä jotain nelosen luokkaa. Alkuviikosta pyörittiin jo lähempänä asteikon yläpäätä, kun kotoa löytyi superpirteä puolivuotias ja pää vessanpöntössä aikaa viettävä äiti, miehen ollessa parin viikon työreissullaan. Nyt luojankiitos apuun saapui tänään pikkuveli puolisoineen, niin saa pojat viihdyttää yhtä prinsessaa ja minä saan jatkaa treffejä sängyn ja ämpärin kanssa :$

 

Sanoisin 0 eikä se koskaan rankkaa ole ollut. Lapset jo 13v, 11v ja 9v. Lapset on toivottuja ja helppous on yllättänyt. Ei ole koskaan ollut väsymystä tai mitään vaikeaa. No ehkä esikoisen ajoittainen murkkuräyhäys ottaa päähän, mutta sekin on ollut tiedossa että sellaista tulee oleen. Suurimmaksi osaksi kuitenkin on hyväntuulinen teini.

 

Jaa no ehkä 0 tai 1, vähän riippuu päivästä ja hetkestä.

Lapset on 3v8kk, 2v ja pienin 7kk. Vauva on helpoin, nukkunut yönsä jo 6vkosesta eikä turhia itkeskele, iloinen ja tyytyväinen touhuilija, esikoinenkin ihan ok, ei 3v uhmaakaan mutta tuolla 2v ollut uhmaa jo vuoden verran, sais jo riittää :-D Omatahto on kyllä kova. Aika helppoa silti kun miettii miten vaikeaa vois näinkin pienillä ikäeroilla olla. Ei valittamista, kaikki nukkuu hyvin ja arki sujuu leikkiessä ja ulkoillessa lasten kans. Pieni miinus siitä että olen aika yksinäinen, en vielä tunne ketään täältäpäin.

 

Olisko 3.. Esikoinen tulee joka yö viereen, pikkuista uhmaa meinaa olla ja härkkii siskoaan. Kuopus on päättänyt ettei jaksa enää kävellä, saattaa siis yhtäkkiä mennä huutaen makaamaan ettei jaksa kävellä. Oli kyse neljästä rappusesta tai kilometrin matkasta. Uhma on sillä siis paljon pahempi.
Tytöt on 3,5v ja 2v3kk

 

Varmaan 2-3. Pikkuinen vauva talossa, nukkuu suurimman osan ajasta.

 

0

Tyttö on 12v, fiksu likka ja koulu menee mahtavasti. Mitäpäs tässä. Päivä alkoi varsin hankalasti, tuntui ettei tänään onnistu mikään. Sitten tuli hienoja uutisia ja täyskäännös.

 

Tällä hetkellä n. 2. Muuten sanoisin 1, mutta just oppinut nousee seisomaan niin meinaa kaatua, jos ei koko ajan ole takana
Yksi lapsi 7,5kk ja yöt nukkunu 2kk ikäsestä heräämättä.

 

0
Nuorin 5v

 

4.
Osassa lapsista 0 ja osassa 4 .
Jos olisivat taviksia nii.n luku olis 1 tai 0,5.
Lapset siis 7,12,15 ja 18

 

3 Lapset 6 ja 8.

 

no tällä hetkellä 2, koska mies on isyysvapaalla lapset 2v ja 5pv esikoinen omalla tavallaan helppo kaveri, tosin nukkumaanlaitot menny vähä hulinaksi, mutta nekin mies hoitaa pääasiassa tällä hetkellä. vauva syö ja nukkuu, eli ei vielä kovin rankkaa sinänsä. saas nähä mitä mä tähän vastaan sitte parin kk päästä

 

17v, 15v, 15v, 7v, 5v.
Rankkuus ehkä 1, ei siis yhtään rankkaa. Lapset ihania, rauhallisia ja terveitä. Mutta tottakai on kiirettä ja hässäkkää kun on harrastuksia, joskus sairauksia ja sumplimisia niin ja tietysti monta lasta niin siivotttavaa ja kotitöitä on riittävästi. (ja kun palkkatöitäkin on tehtävä)

 

Tällä hetkellä varmaan 8-9. Ihan äärirajoilla nyt mennään. Uhmakas taapero joka ei nuku, raskausviikkoja kasassa jo reilut 40 ja liitoskivut jotka toisinaan vievät totaalisesti kävelykyvyttömäksi. Mies pitkiä päiviä töissä, joten itsekseen pitäisi jaksaa aika paljon. Kohta helpottaa.. Kai

 

-1.

6 "lasta", iältään 25, 22,19,lähes16, 14 ja kohta 9.

Arki on aikas huoletonta, mutta sitten taas sydän itkee noiden nuorten aikuisten puolesta, jotta kuinka he pärjäävät ja pärjääväthän?!

 

Ehkä 3 tai 4. Vauva 3kk on rauhallinen ja tyytyväinen tyyppi. Esikoinen 2v 9kk taistelee jonkin verran nukkumisten kanssa ja ruokailu on tuon alipainoisen lapsen vallankäyttöväline kun huomaa että me vanhemmat stressataan asiasta.

 

Ehkä 4-5 tällä hetkellä. Lapsia on 3: 3v, 5v ja 7v. Ollaan lomalla, joten sinänsä kivan leppoisa viikko, ei tarvi stressata työasioita ja elää aikataulujen mukaan. Toisaalta tässä saa päivät pitkät kehitellä puuhaa lapsille, etteivät ihan kokonaan hypi seinille. Lasten nahinoita on kyllä saanut kuunnella ihan riittämiin tällä viikolla ja se välillä kiristää pinnaa.

 

Mä sanoisin 5. Meillä on 1,5 vuotiaat kaksoset.

Haasteita: ovat usein sairaana, toisella ollut korvatulehduksia ja molemmilla hengenahdistusta virustautien yhteydessä. Yöt tuolloin levottomia ja heräilevät vuorotellen. Välillä käyn nukkumaan klo 5 aamulla ja herätys klo 7. Ulkoillessa perässä pysyminen on hankalaa: toinen kiipeää liukumäen portaisiin jonne ei voi päästää vahtimatta ja toinen lappaa sillä aikaa hiekkaa muiden rattaisiin tai juoksee karkuun jne. Tappelevat paljon ja satuttavat toisiaan herkästi jos antaa touhuta keskenään. Molemmat ovat vielä täysin päättömiä mutta nopea jalkaisia. Vierastavat todella paljon ja heistä lähtee silloin infernaalinen meteli. Teen keikkaa jotta voin olla hoitovapaalla, jolloin yhteisiä vapaita on vähän.

Helppouksia: Elämä on jo paljon joustavampaa kun vauvavuotena. Syövät oikeaa ruokaa. Pystyvät kävelemään itse, ei aina tarvitse kantaa. Vakavia sairauksia tai perussairauksia ei ole. Päivittäin on hirveästi ilon hetkiä ja on niin etuoikeutettua seurata kahden ihmisen symbioottista kehittymistä.

Mä uskon vakaasti, että koko ajan arki vain helpottuu vaikka murheet voivat muuttua isommiksi