Ärsyttääkö teitäkin nirsot ihmiset?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miedän nuorimmalla lapsella on aistiyliherkyys ja herkkä oksennusrefleksi. Sen vuoksi moni pitää häntä nirsona lapsena, jonka vanhemmat ovat pilanneet. Lapsihan vain pompottaa vanhempiaan ja näyttelee... Tosi fiksu tuo meidän tyttö siis, kun jo alle 2kk iässä on sen osannut ;)

Itse en pidä suola- tai herkkukurkun mausta. Jos hampurilaisen tilaan, pyydän jättämään pois. Jos mies käy tilaamassa, hän ei aina muista, mutta silloin kaivan kurkut pois sen kummemmin asiaa kommentoimatta. Jätän ottamatta ruokaa jossa suolakurkkua on, ilman mitään piiiitkää selittelyä 'ei, kiitos' riittää onneksi useammalle.

Mutta äitini... Voi kamala, jos tarjolla on muuta kuin perunaa ja lihaa! Tarjosin kana-wokkia kerran ja se oli melkoinen show, kun jokainen lautasella näkyvä ruoka-aine nostettiin haarukan kärjellä nenää nyrpistäen "mikä tämä on" ja selityksen saatuaan tuhahteli ja laittoi teatraalisesti lautasen reunalle kaikki kyseiset ruoka-aineet. Ja paasasi, ettei esim keltainen porkkana ole kunnon ruokaa ja ei varmasti tee hyvää syödä sellaista. Huoh. Jos ei tykkää niin ei sitten, mutta tarviiko siitä tehdä show ja hakea hyväksyntää omalle nirsoudelleen muilta?
 
En nyrpistele muiden nähden, miehen kyllä, mutta siis miksi siitä makkarasta pitää tykätä? Ihan kuin se olisi joku kansallisruoka jonka syömättä jättäminen on iso häpeä. Se on oikeasti pahaa.

eihän kukaan sanonutkaan, että siitä pitäisi tykätä.. vaan just siitä oli kyse, että tarviiko kaikelle "julkisesti" yökkäillä ja tuoda esiin, että tota en suuhuni muuten pane.
kyllä muakin ällöttää kaupassa esim siankieli siellä lihahyllyssä, mutta en mä mene siihen osottelemaan, että hyi yäk pthyi en syä hyi.
 
Ärsyttää nirsot, varsinkin kun siitä tehdään se numero. Ja joidenkin mielestä on jotenkin hienoa inhota kaikkea ja nyppiä ruokaansa.
Musta se on myös auttamatta kasvatuksen ja sivistyksen puutetta, jos on paljon asioita joista nirsoilee. Maut ja ruoka kun tarjoaa niin paljon kokemuksia ja kulttuurisia elämyksiä, että suoraan sanottuna ihmettelen joitakin, joille ei mikään kelpaa. Jäävät niin paljosta paitsi.
Mutta jos kukaan ei näitä nirsoilujaan esille tuo, ei se mulle kuulu tai sen kummemmin ärsytä. Ihmettelen silti, varsinkin, kun monet tykkäävät siirtää nirsoilut myös lapsilleen.
 
Joku ehkä pitää mua nirsona koska mä olen saanut kuulla, että mitä sä sitten syöt tai että en ymmärrä hyvän ruoan päälle. Siis kun mä en tykkää graavilohesta, joulun laatikkoruuista, kookoksesta, kinuskista, colasta, sienistä, oliiveista, parsa- ja kukkakaalista, limpusta, homejuustosta. Hhmmm, jäiköhän jotakin puuttumaan...

Jep, unohdit mainita ettet tykkää vedestä (noi muut on melko normaaleja inhokkeja).
 
Kyllä ärsyttää. Typerän näköistä kun aikuinen ihminen nyppii ruokaansa! Sais tulla nälänhätä tähänkin maahan, niin loppuis nirsoilu! Taitaisi maistua klimppisoppakin hyvältä kun on pari viikkoa ollut ilman ruokaa ***kele! On ruokia joista en itsekään valtavasti pidä mutta syön jos on tarjolla. Jokainen saa tehdä tietysti kotonaan sitä ruokaa mitä haluaa, mutta jossain vieraisilla tai julkisella paikalla nirsoilu on todella lapsellista. Ja vielä tahdittomampaa on kovaan ääneen mainostaa kuinka pitää sitä ja tätä ruokaa niin hirveen "ällönä".
 
Heh, arvasin että joku makkaran inhoaja alkaa nillittää. Lukikohan tuossa että tarvitsee tykätä?? EI.

No kieltämättä, se on aika inhottavan näköistäkin kun joku makkaranrakastaja suupielet rasvasta tursuten vetelee huoletta naamaansa sitä mönjää :D

Saahan sitä sanoa, että se oikeasti on toisten mielestä pahaa ilman että sinä tulet siitä vielä nillittämään takaisin.
 
Mielestäni nirsoilu kertoo vain ihmisen sivistystasosta, nirsoilu on kertakaikkiaan junttia. Kuka tahansa älykäs aikuinen ihminen pystyy syömään pienen määrän mitä tahansa ruoka-ainetta oksentamatta, jos se esim tarjotaan kyläpaikassa ja on kohteliasta syödä. Älykäs ihminen on halukas oppimaan syömään uutta, ja tosiaan vaikka "siedättämään" itsensä siihen jos tarve vaatii. Sen sijaan perus-juntti ajattelee, että miksi minun pitäisi syödä vaikkapa sisäfilepihvi kun yhtä hyvin voin vetää sen hampurilaisen.
 
No kieltämättä, se on aika inhottavan näköistäkin kun joku makkaranrakastaja suupielet rasvasta tursuten vetelee huoletta naamaansa sitä mönjää :D

Saahan sitä sanoa, että se oikeasti on toisten mielestä pahaa ilman että sinä tulet siitä vielä nillittämään takaisin.

Ahhaa, jopas oli kommentti. En nillittänyt sun makkarainhosta vaan siitä että (kuten moni muukin) hyppäät puolustuskannalle vaikka susta en ilmeisesti edes puhunut. Jos siis et yököttele.

Mutta juu, luettele vaan pahoja ruokia. Ihan rauhassa.
 
Mun mies joskus valittaa, että olen nirso, vaikka omasta mielestäni en ole lainkaan. Omasta mielestäni oliivi on ainut, josta en pidä... Mutta kun olen oksentanut niin paljon niin on niin paljon kaikkea minkä ajatteleminenkin oksettaa. Sitten on esim. banaani on sellainen, joka usein saa oksennusrefleksin aikaiseksi, samoin pulla tai vanhempi vaalea leipä. Ei sellaista voi syödä, mikä ei alas mene vaikka kuinka nielisi. Kylässä mulla ei juuri koskaan ole kuitenkaan ongelmaa saada syötyä, joten aika harva tietääkään mun "nirsoilusta".

Ja kyllä muakin joskus ärsyttää sellaiset hyvin ennakkoluuloiset aikuiset tai lapset, joilla on paljon kaikkea mitä ei suostu syömään.
 
Vastaan lukematta kaikkia viestejä, sori jos asia on jo käsitelty.

Itse ärsyynnyn myös nirsoista ihmisistä. Eri asia on jos on allergia tai kasvisruokavalio tms, mutta usein tuntuu että kyse on vain siitä että ovat lapsena tottuneet syömään vain tietynlaisia ruokia ja nyt sitten kuvottaa muka ajatuskin jostain uudesta.
Itse tosin en pysty syömään sisäelimiä, ostereita tai etanoita purematuntuman vuoksi. En ole tottunut syömään mitään vastaavaa, ja ajattelen liikaa sitä mitä syön. Jossain vaiheessa tämä ulottui vielä kaikkiin äyriäisiin, mutta olen opetellut syömään katkarapuja ja simpukoita, onneksi, sillä ne ovat niin hyviä että olisi harmittanut jos olisin mukavasti vain vältellyt koko ikäni kun "en pysty syömään". Ehkä joskus vielä valkosipulietanatkin menevät. (Ostereihin vedän rajan, en syö mitään mikä elää vielä kun se menee suuhun)

Luulen että olisi ensiarvoisen tärkeää opettaa lapset jo pienestä syömään tai vähintäänkin kokeilemaan myös eksoottisia ja jännännäköisiä ruokia ja syömään eri tuntuisia ruokia. myöskin nirsoiluun tulisi suhtautua vähän halveksien, että no jos ei vaan mene ei ole pakko mutta käyttäydyt nyt kyllä naurettavasti. Varmasti jos nirsoilun annetaan rauhassa kehittyä siitä tulee aikuisena isompi juttu. (meillä äiti ei koskekaan mihinkään mereneläviin, mutta isä onneksi rakastaa niitä, tuli tasapainoa)
Tapailin itse jossain vaiheessa miestä joka kuulemma ei "voinut" syödä juustoja paitsi perusedamia, oliiveja, äyriäisiä, kookosta jne jne mitään erikoisempaa... Tuli kyllä aika tyhmä vaikutelma, että jotain saatanan perunamuusia ja lihapulliako voi vain syödä. Aloin miettimään, että mitenköhän ahdas se maailmankuva muissakin suhteissa sitten on.
 
[QUOTE="arg";23209190] Kuka tahansa älykäs aikuinen ihminen pystyy syömään pienen määrän mitä tahansa ruoka-ainetta oksentamatta, jos se esim tarjotaan kyläpaikassa ja on kohteliasta syödä.[/QUOTE]


Mä oon kyl joutunut yökkäämään monestikin jonkun pullan vaivihkaa lautasliinaan ja vai vihkaa tarjonnut lopun pullan omalle taaperolleni. Eikä siinä mielestäni ole älystä kiinni. Olen myös 3 kertaa oksentanut mäkkärin hampparin tarjottimelle (tosin kaikki raskausaikoina) ennenkuin olen oppinut olla ostamatta niitä enään itselleni.
 
Lisään vielä että moni ihmiskunnan suurina nautintoina pitämistä ruoka-aineista kuten kahvi, olut, viskit, viini, hyvin tumma suklaa, oliivit yms yms ovat sellaisia, että ensimaistamisella usein maistuu pahalta ja ehkä vähän yököttääkin (muistan aina kun ensi kerran maistoin olutta), mutta kun makuun totuttaa itsensä siitä alkaa nauttimaan ja löytämään sävyjä.
Jos lapsesta opettelee ajattelemaan että kaikki uusi ja ensimaistamisella vähääkään epäilyttävä on kuvottavaa eikä sitä voi /tarvitse ikinä syödä, rajoittaa itseään todella paljon.
 
Jep, unohdit mainita ettet tykkää vedestä (noi muut on melko normaaleja inhokkeja).

Sulla on sitten ollut pikkuusen vikaa luetun ymmärtämisessä. Mä en ole ikinä väittänyt että mä en pitääsi vedestä, sitähän mä juon paljon päivän aikana ja tykkään siitä. Mä kirjootin siitä, että on ihmisiä jotka ei vedestä tykkää.

Ymmärräkkö?
 
[QUOTE="jep";23207074]Ärsyttää todella. Tuo on todellakin periytyvää!! Kaikilla nirsoilla lapsilla on taustalla joko nirso sisar, vanhempi tai muu läheinen, joka on antanut mahdollisuuden nirsoilulle. Esim. itse en ole nirso eikä miehenikään, lapset syövät kaikkea (allergiat on sit ihan eri asia). Mutta jos lapseni on nirsojen kavereiden kanssa, tai heitä on meillä esim. yökylässä, alkaa välittömästi nirsoilu omillakin lapsilla. Mallioppimista.[/QUOTE]


Toi on niin totta. Meillä on esikoinen ja kolmas nirsoja, esikoinen onneksi jo syö muutamaan poikkeusta lukuunottamatta kaikkea. Mutta kakkonen ja nelolen on heidän perässään alkaneet nirsoilemaan, luonnostaan hyvin syöviä, mutta jos isosisar sanoo hyi, niin toki leikki-ikäinen menee siihen mukaan, vaikka toisinaan syökin ihan mitä vain:headwall:
 
[QUOTE="vierailija";23209410]Lisään vielä että moni ihmiskunnan suurina nautintoina pitämistä ruoka-aineista kuten kahvi, olut, viskit, viini, hyvin tumma suklaa, oliivit yms yms ovat sellaisia, että ensimaistamisella usein maistuu pahalta ja ehkä vähän yököttääkin (muistan aina kun ensi kerran maistoin olutta), mutta kun makuun totuttaa itsensä siitä alkaa nauttimaan ja löytämään sävyjä.
Jos lapsesta opettelee ajattelemaan että kaikki uusi ja ensimaistamisella vähääkään epäilyttävä on kuvottavaa eikä sitä voi /tarvitse ikinä syödä, rajoittaa itseään todella paljon.[/QUOTE]

Niinpä. En minäkään oliiveista tykännyt ensimaistamalla, mutta annoin niille uudestaan ja uudestaan mahdollisuuden. Oluen kanssa sama, nykyään juon sitä jo lasillisen, en kuitenkaan tuoppikaupalla. Kahvia juon, jos joku kaataa, vaikka en kotona juokaan.

Ja makuihin tottuminenhan alkaa jo äidin kohdussa, sitten äidinmaidosta, ja sitten ihan esimerkin kautta ja kokeillen :) Meillä ei koskaan syöty sieniä, äitini pelkäsi myrkkysieniä, onneksi itse rakastan sieniä :D
 
Olen Anatolian linjoilla eli ei niinkään se nirsoilu, ihan sama mulle mitä kukakin syö mutta se että tehdään asiasta valtava numero.
Enkä voi sietää jos sanotaan yök ruuasta.
Voisiko sanoa että ei kiitos, en välitä homejuustosta.
 
Ja sitten näitä jotka tilaa hampurilaisen ilman suolakurkkuja ja sanovat että ovat allergisia vaikka eivät edes ole. Se on vain tapa kerätä huomiota. Mulla on kaveri joka on allerginen kaikelle perunoista lähtien,mutta kyllä kummasti uppoaa nakkikioskin makkaraperunat ja kaikenmaailman mättöburgerit.
 
[QUOTE="vierailija";23209410]Lisään vielä että moni ihmiskunnan suurina nautintoina pitämistä ruoka-aineista kuten kahvi, olut, viskit, viini, hyvin tumma suklaa, oliivit yms yms ovat sellaisia, että ensimaistamisella usein maistuu pahalta ja ehkä vähän yököttääkin (muistan aina kun ensi kerran maistoin olutta), mutta kun makuun totuttaa itsensä siitä alkaa nauttimaan ja löytämään sävyjä.
Jos lapsesta opettelee ajattelemaan että kaikki uusi ja ensimaistamisella vähääkään epäilyttävä on kuvottavaa eikä sitä voi /tarvitse ikinä syödä, rajoittaa itseään todella paljon.[/QUOTE]

Minua vähän ärsyttää, että yleisesti hyvänä pidetty juoma tai ruoka, pitäisi kaikkien mielestä olla hyvää. Että ei ole älykäs, jos ei pidä jostain mausta. Ja siis tottua voi, mutta että pitää?

Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi nauttia oluesta esimerkiksi?
Tai miksi pitäisi tottua tumman suklaan makuun? Jos ei halua suklaata ollenkaan?



No joo. Tämä aihe on ärsyttää, koska tielleni on osunut niin paljon ihmisiä jotka itse ovat tehneet minun makumieltymyksistäni numeron. Vaikka itse vain kohteliaasti sanon ei kiitos, en välitä.
 
Ei ärsytä.
Mä olen itsekin vähän nirso, en esim pysty syömään mitään sieniä, banaania, lihaa tai kanaa jossa on luuta kiinni yms ällötyksiä.
Pekonin ronkin aina pois ruoasta.
Parempiko olis sit syödä kohteliaasti ja lähteä samantien oksentamaan? Esim. sienien koostumus saa mulla välittömän oksureaktion aikaan.
 
Mua pidetään nirsona, koska mulla on refluksin takia aika suppea valikoima ruoka-aineita, jotka saan nieltyä ja joista ei tule huono olo. Mausteet, alkoholi- ja hiilihappojuomat, maito, voimakkaat mehut, kylmät ruoat ja juomat, sitrushedelmät, kirpeät marjat, kahvi ja tee, suklaa, valtaosa leivistä... Ärsyttää, kun mua pidetään nirsona kun itse kärsin siitä etten saa nauttia erilaisista mauista.
 
Muistaakseni se oli kuusi kertaa mitä lapsi (ja varmaan aikuinenkin) tarvitsee maistamiskertoja, ennen kuin tottuu johonkin uuteen makuun. En tarkoita, että kaikesta tarvii tykätä, mutta kyllä se on ihan makuhermojen kehityksestä, sinnikkyydestä ja kasvatuksestakin kiinni, jos ihan kaikenlaisten ruokien äärellä nirsoilee.
Mullakin aikuinen kaveri, joka ei syöny juustoja, sieniä, kaaleja, oliiveja, kalaa, äyriäsiä, melonia, paprikaa. Mä törkeesti aloin "opettamaan" sitä, ja nykyään syö jo juustoja, oliiveja (joista todella tykkää), paprikaa, katkarapuja ja joitain kaloja. Jotta kyllä sitä vanhakin oppii. :)
 
ja sitten se nirsous, että jos ei vaikka tykkää parsakaalista, niin siitäkin kun voi tehdä miljoonalla eritavalla ruokaa ja syötävää ja joku niistä jopa voikin maistua sit hyvältä. eli mie kannatan kyllä sitäkin, että kaikkea kandee ees pikkuisen aikuisenakin maistaa.edes yks suullinen.ei siinä voi hirveesti hävitäkään :)
 

Yhteistyössä