Ärsyttää!!!! (pienten lasten hoitoonviennistä)

[pah]

Kyllä se on niin, että yhden palkansaajan perheissä ei ole varaa palkata siivoajia, mutta kahden palkansaajan perheissä on normaali eläminen ulkoistettu, joku muu usein siivoaa heidän pask.at ja lapset elävät kuin prinsessat ja prinssit, samoin koko perhe, yhtä laskettelureissua ja laatuaikaa.

??????!!!!!!
Meidän 1-vuotias on päiväkodissa, mies ja minä käymme töissä.
Meillä ei ole edes tiskikonetta, ihan omat ja lapsen pas*at siivoamme itse.
Laskettelukamoja en ole koskaan omistanutkaan ja laatuaikaa vietetään ihan lapsen kanssa kotona ollessa, mitä nyt välillä esim mummolassa käydään...
"Normaali eläminen ulkoistettu", no huh huh... ja siivoajia...
Mistä sadusta tämä olikaan repäisty?

 

[vieras]

Kyllä se on niin, että yhden palkansaajan perheissä ei ole varaa palkata siivoajia, mutta kahden palkansaajan perheissä on normaali eläminen ulkoistettu, joku muu usein siivoaa heidän pask.at ja lapset elävät kuin prinsessat ja prinssit, samoin koko perhe, yhtä laskettelureissua ja laatuaikaa.

??????!!!!!!
Meidän 1-vuotias on päiväkodissa, mies ja minä käymme töissä.
Meillä ei ole edes tiskikonetta, ihan omat ja lapsen pas*at siivoamme itse.
Laskettelukamoja en ole koskaan omistanutkaan ja laatuaikaa vietetään ihan lapsen kanssa kotona ollessa, mitä nyt välillä esim mummolassa käydään...
"Normaali eläminen ulkoistettu", no huh huh... ja siivoajia...
Mistä sadusta tämä olikaan repäisty?

samasta sadusta kuin tuo juttu, että kotiäidin lapset on paapottuja. Kyllä asia on keskimäärin toisinpäin.
En väittänyt että kaikissa työssäkäyvissä perheissä vain huvitellaan, mutta jos tilastoja tehtäisiin, niin keskimäärin enemmän peukalo olisi keskellä kämmentä kahden palkansaajan perheissä, joissa käy useammin tekemässä työt joku muu kuin perhe itse, vanhemmat ja lapset.

Elämä on useammin sitä että kaikki pitää saada nopeasti ja heti ja mulle kaikki nyt.

 

[Samoyed]

Kyllä se on niin, että yhden palkansaajan perheissä ei ole varaa palkata siivoajia, mutta kahden palkansaajan perheissä on normaali eläminen ulkoistettu, joku muu usein siivoaa heidän pask.at ja lapset elävät kuin prinsessat ja prinssit, samoin koko perhe, yhtä laskettelureissua ja laatuaikaa.

??????!!!!!!
Meidän 1-vuotias on päiväkodissa, mies ja minä käymme töissä.
Meillä ei ole edes tiskikonetta, ihan omat ja lapsen pas*at siivoamme itse.
Laskettelukamoja en ole koskaan omistanutkaan ja laatuaikaa vietetään ihan lapsen kanssa kotona ollessa, mitä nyt välillä esim mummolassa käydään...
"Normaali eläminen ulkoistettu", no huh huh... ja siivoajia...
Mistä sadusta tämä olikaan repäisty?

näin myös meillä mutta jos tuot kirjottajaa jotenkin karhii jos ei itsellä ole jos on nähny että jollain on.niin ja minäkin hoidan kaikki hommat lähes yksin kun mies kauppalaivastossa töissä. normaaleihin hommiin sitten päälle vielä puheterapiat, toimintaterapiat...

 

[Tiheän palstailun kausi]

Millonkohan Suomessa on viimeksi joku kuollut nälkään sen takia, että ei ole käynyt töissä?

Aika harvoin sinne hoitopaikkaan lapsetkaan kuolee.

 

[Samoyed]

Kyllä se on niin, että yhden palkansaajan perheissä ei ole varaa palkata siivoajia, mutta kahden palkansaajan perheissä on normaali eläminen ulkoistettu, joku muu usein siivoaa heidän pask.at ja lapset elävät kuin prinsessat ja prinssit, samoin koko perhe, yhtä laskettelureissua ja laatuaikaa.

??????!!!!!!
Meidän 1-vuotias on päiväkodissa, mies ja minä käymme töissä.
Meillä ei ole edes tiskikonetta, ihan omat ja lapsen pas*at siivoamme itse.
Laskettelukamoja en ole koskaan omistanutkaan ja laatuaikaa vietetään ihan lapsen kanssa kotona ollessa, mitä nyt välillä esim mummolassa käydään...
"Normaali eläminen ulkoistettu", no huh huh... ja siivoajia...
Mistä sadusta tämä olikaan repäisty?

näin myös meillä mutta jos tuot kirjottajaa jotenkin karhii jos ei itsellä ole jos on nähny että jollain on.niin ja minäkin hoidan kaikki hommat lähes yksin kun mies kauppalaivastossa töissä. normaaleihin hommiin sitten päälle vielä puheterapiat, toimintaterapiat...

ja vielä tähän lisätäkseni poikani siivoaa itse huoneensa ja auttelee muutenkin kaikessa vaikka se hänelle on vamman takia vaikeaa ei kaikki ole valmiiksi passattuja kyllä lapset pitää silti opettaa pärjäämään.

 

[myöntäkää jo]

Ensin on myönnettävä että en lukenut koko ketjua.. mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä.

Mä en voi käsittää, miksi näitä asioita ei voi myöntää. Kysehän ei ole siitä että kenenkään tekemisiä arvostellaan vaan siitä että FAKTA ON ETTÄ PARAS PAIKKA PIENELLE LAPSELLE ON KOTONA. Se, kuinka kauan lasta täytyy sitten kotona hoitaa, riippuu lapsesta. Selvää ikärajaa ei mielestäni siis ole.

Mutta vaikka olenkin vahvasti tätä mieltä, poikamme menee hoitoon 2 v., joka on minun käsitykseni mukaan liian aikaisin eikä suinkaan hänelle se paras paikka. Ja miksikö? No siksi että haluan rahaa, jotta voin toteuttaa tiettyjä haaveita/elintasoa. Ja kyllä, sama ihminen voi olla tätä mieltä ja tehdä näin.

Sama asia imetyksen jne. kanssa: kannatan 6 kk täysimetystä mutta omaani en imettänyt kuin 4 kk. Selittelemään en ala, miksi näin. Mielestäni lapsen on parasta opetella nukkumaan yönsä omassa sängyssään. Mutta omani nukkui 6 kk vieressäni. Tätäkään en aio selitellä.

Mutta otan tekemisistäni vastuun: jos lapsi kärsii tunneköyhyydestä tms. jota imettämättömyyden sanotaan tekevän tai ei itsenäisty/opi nukkuman yksin tms. koska olen tehnyt valinnan vastoin ideaalia, otan asiasta vastuun. Tiedän, mikä olisi parasta mutta en ole sitä valintaa kuitenkaan syystä tai toisesta tehnyt. Omapahan on valintani.

 

[vieras]

Ei ihminen myönnä mitään. Turhaa huutelet.
Jos taviksen lapsi jää kiinni kolttosesta, jopa todella pahasta sellaisesta, taviksen vanhemmat alkavat syyllistää sitä, joka kolttosesta heille kertoo.

Ei roskaa ihmienn näe koskaan omassa silmässä. Näin se menee.

 

[ap.]

Ensin on myönnettävä että en lukenut koko ketjua.. mutta olen ap:n kanssa samaa mieltä.

Mä en voi käsittää, miksi näitä asioita ei voi myöntää. Kysehän ei ole siitä että kenenkään tekemisiä arvostellaan vaan siitä että FAKTA ON ETTÄ PARAS PAIKKA PIENELLE LAPSELLE ON KOTONA. Se, kuinka kauan lasta täytyy sitten kotona hoitaa, riippuu lapsesta. Selvää ikärajaa ei mielestäni siis ole.

Mutta vaikka olenkin vahvasti tätä mieltä, poikamme menee hoitoon 2 v., joka on minun käsitykseni mukaan liian aikaisin eikä suinkaan hänelle se paras paikka. Ja miksikö? No siksi että haluan rahaa, jotta voin toteuttaa tiettyjä haaveita/elintasoa. Ja kyllä, sama ihminen voi olla tätä mieltä ja tehdä näin.

Sama asia imetyksen jne. kanssa: kannatan 6 kk täysimetystä mutta omaani en imettänyt kuin 4 kk. Selittelemään en ala, miksi näin. Mielestäni lapsen on parasta opetella nukkumaan yönsä omassa sängyssään. Mutta omani nukkui 6 kk vieressäni. Tätäkään en aio selitellä.

Mutta otan tekemisistäni vastuun: jos lapsi kärsii tunneköyhyydestä tms. jota imettämättömyyden sanotaan tekevän tai ei itsenäisty/opi nukkuman yksin tms. koska olen tehnyt valinnan vastoin ideaalia, otan asiasta vastuun. Tiedän, mikä olisi parasta mutta en ole sitä valintaa kuitenkaan syystä tai toisesta tehnyt. Omapahan on valintani.

Kiitos kaunis =) Kerrankin joku ymmärsi täydellisesti pointtini. Siis juuri näin.

 

[vieras]

Juttuhan on niin, että alle 3-vuotiaan paikka on kotona. Alle 2-vuotiaan paikka on ehdottomasti kotona. Minua ärsyttää äärettömästi se, että pieniä lapsia viedään päivohoitoon ja ratkaisua perustellaan pakolla: että ei oltaisi "haluttu" viedä, mutta on "ihan pakko" rahatilanteen takia. Ei kuulkaas ole! Elämä on valintoja. Jos nyt sitten valitsette alle vuosikkaan hoitoonviennin, niin ottakaa siitä edes vastuu älkääkä paetko pakkojen taakse. Kiitos!

Et edelleenkään ole ottanut kantaa siihen miten monilapsisten perheiden täytyisi toimia. Myydä talo ( lasten synnyinkoti) ja muuttaa vuokralle kolmioon??

 

[vieras]

Juttuhan on niin, että alle 3-vuotiaan paikka on kotona. Alle 2-vuotiaan paikka on ehdottomasti kotona. Minua ärsyttää äärettömästi se, että pieniä lapsia viedään päivohoitoon ja ratkaisua perustellaan pakolla: että ei oltaisi "haluttu" viedä, mutta on "ihan pakko" rahatilanteen takia. Ei kuulkaas ole! Elämä on valintoja. Jos nyt sitten valitsette alle vuosikkaan hoitoonviennin, niin ottakaa siitä edes vastuu älkääkä paetko pakkojen taakse. Kiitos!

Et edelleenkään ole ottanut kantaa siihen miten monilapsisten perheiden täytyisi toimia. Myydä talo ( lasten synnyinkoti) ja muuttaa vuokralle kolmioon??

Sekö olisi vastuun ottamista perheestä?

 

[Madicken04]

Joku laittaa 2v ja 3,5veen välillä hoitoon, että saa laatuaikaa koiran kanssa..
Kyllähän meitä tosiaan moneksi on, mutta silti mulla meni yli ja kovaa.

No, onneksi meitä on erilaisia. =)

Kyllä meillä lapset ovat hoidossa jotta

a) saavat sielä tarvitsemaansa kuntoutusta ja virikkeitä sekä

b) näin mahdollistetaan työssäkäynnillä sellainen elintaso minkä haluamme. siihen nyt sitten sattuu kuulumaan esim. nuo vierailut sukulaisten luona ja vaikka se koira perheenjäsenenä.

Joku muu sitten valitsisi toisin, mutta se ei onneksi ole minun huoleni.

Tähän voin rehellisesti sanoa, etten tiedä kylliksi erityislasten kuntoutuksesta kommentoidakseni sitä juuri. Aiemmassa viestistäsi jäi kiinnostamaan kyllä, miten päiväkodissa lapsi oppisi kävelemään jotenkin nopeammin? Siis oikeasti kiinnostaa, jos jaksat kertoa.

Ihan vain siksi että näkee ympärillään käveleviä ikätovereita, leikkii ja touhuaa näiden kanssa ja siinä samalla ottaa myös ottaa heitä mallia.

Tuo nyt oli aika pieni asia tässä kokonaisuudessa mutta silti. Kyllä se kävelemään oppiminen kotihoidossa olisi varmasti vienyt enemmän aikaa ja omassa vajavaisuudessani aloin jo olemaan aika kärsimätön asian suhteen.

 

[ap.]

Mikä IHME siinä toisten ihmisten tekemissä valinnoissa ahdistaa niin paljon et pitää aloittaa hirveä kulopuhe kotihoidon tärkeydestä? Aina on tällä palstalla kotiäidit tai uraäidit haukkumassa toisiaan...
Itellä ei tuu mieleenikään haukkua tai arvostella toisten ihmisten valintoja, hoitaako lapset kotona vai lähteekö töihin, jokainen itse parhaaksi (ja perheensä parhaaksi) näkee mitä tehdä elämässään.

En ole haukkunut enkä ole arvostellut. Olen vain sanonut vankan mielipiteeni. Ja nimenomaan valinnat eivät niinkään minua ärsytä saati ahdista. Minua vaivaa tapa, jolla vastuusta vetäydytään ja piiloudutaan "pakon" taakse.

 

[Madicken04]

Mikä IHME siinä toisten ihmisten tekemissä valinnoissa ahdistaa niin paljon et pitää aloittaa hirveä kulopuhe kotihoidon tärkeydestä? Aina on tällä palstalla kotiäidit tai uraäidit haukkumassa toisiaan...
Itellä ei tuu mieleenikään haukkua tai arvostella toisten ihmisten valintoja, hoitaako lapset kotona vai lähteekö töihin, jokainen itse parhaaksi (ja perheensä parhaaksi) näkee mitä tehdä elämässään.

En ole haukkunut enkä ole arvostellut. Olen vain sanonut vankan mielipiteeni. Ja nimenomaan valinnat eivät niinkään minua ärsytä saati ahdista. Minua vaivaa tapa, jolla vastuusta vetäydytään ja piiloudutaan "pakon" taakse.

Minä en ainakaan missään vaiheessa kirjoittanut että meidän olisi ollut pakko laittaa lapset päiväkotiin noin pieninä. Päinvastoin, korostin että kysymys on meidän tekemästämme valinnasta ja selitin vain vähän taustoja miltä pohjalta valintamme teimme.

Kuten sanottu, joku toinen valitsisi varmaan toisin mutta sekään ei ole minulta pois. =)

 

[ap.]

Joku laittaa 2v ja 3,5veen välillä hoitoon, että saa laatuaikaa koiran kanssa..
Kyllähän meitä tosiaan moneksi on, mutta silti mulla meni yli ja kovaa.

No, onneksi meitä on erilaisia. =)

Kyllä meillä lapset ovat hoidossa jotta

a) saavat sielä tarvitsemaansa kuntoutusta ja virikkeitä sekä

b) näin mahdollistetaan työssäkäynnillä sellainen elintaso minkä haluamme. siihen nyt sitten sattuu kuulumaan esim. nuo vierailut sukulaisten luona ja vaikka se koira perheenjäsenenä.

Joku muu sitten valitsisi toisin, mutta se ei onneksi ole minun huoleni.

Tähän voin rehellisesti sanoa, etten tiedä kylliksi erityislasten kuntoutuksesta kommentoidakseni sitä juuri. Aiemmassa viestistäsi jäi kiinnostamaan kyllä, miten päiväkodissa lapsi oppisi kävelemään jotenkin nopeammin? Siis oikeasti kiinnostaa, jos jaksat kertoa.

Ihan vain siksi että näkee ympärillään käveleviä ikätovereita, leikkii ja touhuaa näiden kanssa ja siinä samalla ottaa myös ottaa heitä mallia.

Tuo nyt oli aika pieni asia tässä kokonaisuudessa mutta silti. Kyllä se kävelemään oppiminen kotihoidossa olisi varmasti vienyt enemmän aikaa ja omassa vajavaisuudessani aloin jo olemaan aika kärsimätön asian suhteen.

Ok. Onko sillä muuten väliä, missä aikataulussa oppii kävelemään? Siis oppiiko puoli vuotta aiemmin vai myöhemmin? Tämänkin kysyn aivan aidosti mielenkiinnosta, tarkoitus siis ei ole mikään kuittailu. Oma "normaali" lapseni oppi kävelemään suht. myöhään eli siellä normaalijakauman loppupäässä. Asiallahan ei ole mitään merkitystä enää nykyään.

 

[ap.]

Mikä IHME siinä toisten ihmisten tekemissä valinnoissa ahdistaa niin paljon et pitää aloittaa hirveä kulopuhe kotihoidon tärkeydestä? Aina on tällä palstalla kotiäidit tai uraäidit haukkumassa toisiaan...
Itellä ei tuu mieleenikään haukkua tai arvostella toisten ihmisten valintoja, hoitaako lapset kotona vai lähteekö töihin, jokainen itse parhaaksi (ja perheensä parhaaksi) näkee mitä tehdä elämässään.

En ole haukkunut enkä ole arvostellut. Olen vain sanonut vankan mielipiteeni. Ja nimenomaan valinnat eivät niinkään minua ärsytä saati ahdista. Minua vaivaa tapa, jolla vastuusta vetäydytään ja piiloudutaan "pakon" taakse.

Minä en ainakaan missään vaiheessa kirjoittanut että meidän olisi ollut pakko laittaa lapset päiväkotiin noin pieninä. Päinvastoin, korostin että kysymys on meidän tekemästämme valinnasta ja selitin vain vähän taustoja miltä pohjalta valintamme teimme.

Kuten sanottu, joku toinen valitsisi varmaan toisin mutta sekään ei ole minulta pois. =)

Jo et, en tarkoittanutkaan sinua

 

[Madicken04]

Joku laittaa 2v ja 3,5veen välillä hoitoon, että saa laatuaikaa koiran kanssa..
Kyllähän meitä tosiaan moneksi on, mutta silti mulla meni yli ja kovaa.

No, onneksi meitä on erilaisia. =)

Kyllä meillä lapset ovat hoidossa jotta

a) saavat sielä tarvitsemaansa kuntoutusta ja virikkeitä sekä

b) näin mahdollistetaan työssäkäynnillä sellainen elintaso minkä haluamme. siihen nyt sitten sattuu kuulumaan esim. nuo vierailut sukulaisten luona ja vaikka se koira perheenjäsenenä.

Joku muu sitten valitsisi toisin, mutta se ei onneksi ole minun huoleni.

Tähän voin rehellisesti sanoa, etten tiedä kylliksi erityislasten kuntoutuksesta kommentoidakseni sitä juuri. Aiemmassa viestistäsi jäi kiinnostamaan kyllä, miten päiväkodissa lapsi oppisi kävelemään jotenkin nopeammin? Siis oikeasti kiinnostaa, jos jaksat kertoa.

Ihan vain siksi että näkee ympärillään käveleviä ikätovereita, leikkii ja touhuaa näiden kanssa ja siinä samalla ottaa myös ottaa heitä mallia.

Tuo nyt oli aika pieni asia tässä kokonaisuudessa mutta silti. Kyllä se kävelemään oppiminen kotihoidossa olisi varmasti vienyt enemmän aikaa ja omassa vajavaisuudessani aloin jo olemaan aika kärsimätön asian suhteen.

Ok. Onko sillä muuten väliä, missä aikataulussa oppii kävelemään? Siis oppiiko puoli vuotta aiemmin vai myöhemmin? Tämänkin kysyn aivan aidosti mielenkiinnosta, tarkoitus siis ei ole mikään kuittailu. Oma "normaali" lapseni oppi kävelemään suht. myöhään eli siellä normaalijakauman loppupäässä. Asiallahan ei ole mitään merkitystä enää nykyään.

Minulle sillä on, moninaisista syitä. Tämä kuopus oppi kävelemään 1v9kk iässä ja koska minulla on hänen lisäkseen 1v3kk häntä vanhempi kävelytaidoton lapsi niin kieltämättä kahden tuon ikäisen ja kokoisen sylissä kanniskeltavan lapsen kanssa jo pelkkä arjen liikkuminen on haastavaa.

Myös selkä on ollut kovilla, joten mikäli tuo kuopuksen kävelemäänlähtö olisi hidastunut vaikka tuon puolikin vuotta tarkoittaisi se että hän ottaisi ensimmäisiä askeleitaan parhaillaan nyt, 2v3kk ikäisenä samalla kun tuo 3,5v ei vieläkään kävele niin minulle tuo puoli vuotta olisi ollut aika rankkaa aikaa. Jo ihan fyysisesti. Siihen päälle tietty henkinen huoli ja fysioterapioissa ravaamiset, pelot mikä vikana jne kun kävely ala sun muuta.

 

[vieras]

Juttuhan on niin, että alle 3-vuotiaan paikka on kotona. Alle 2-vuotiaan paikka on ehdottomasti kotona. Minua ärsyttää äärettömästi se, että pieniä lapsia viedään päivohoitoon ja ratkaisua perustellaan pakolla: että ei oltaisi "haluttu" viedä, mutta on "ihan pakko" rahatilanteen takia. Ei kuulkaas ole! Elämä on valintoja. Jos nyt sitten valitsette alle vuosikkaan hoitoonviennin, niin ottakaa siitä edes vastuu älkääkä paetko pakkojen taakse. Kiitos!

Et edelleenkään ole ottanut kantaa siihen miten monilapsisten perheiden täytyisi toimia. Myydä talo ( lasten synnyinkoti) ja muuttaa vuokralle kolmioon??

Sekö olisi vastuun ottamista perheestä?

ap?

 

[vieras]

Juttuhan on niin, että alle 3-vuotiaan paikka on kotona. Alle 2-vuotiaan paikka on ehdottomasti kotona. Minua ärsyttää äärettömästi se, että pieniä lapsia viedään päivohoitoon ja ratkaisua perustellaan pakolla: että ei oltaisi "haluttu" viedä, mutta on "ihan pakko" rahatilanteen takia. Ei kuulkaas ole! Elämä on valintoja. Jos nyt sitten valitsette alle vuosikkaan hoitoonviennin, niin ottakaa siitä edes vastuu älkääkä paetko pakkojen taakse. Kiitos!

Et edelleenkään ole ottanut kantaa siihen miten monilapsisten perheiden täytyisi toimia. Myydä talo ( lasten synnyinkoti) ja muuttaa vuokralle kolmioon??

Sekö olisi vastuun ottamista perheestä?

ap?

 

[myöntäkää jo]

Minkä takia ette voi myöntää että asia vaan on niin kuin ap esittää?

Ei hän teidän valintaanne arvostele vaan sitä että tosiasioita ei myönnetä. Ei sillä ole merkitystä, mistä syistä ne lapset siellä hoidossa on. Kyse on nyt siitä, mikä pienelle lapselle on parasta ja mikä oikea paikka viettää suurin osa valveillaoloajasta. Poikkeuksiakin toki on (perheen ongelmat jne.) mutta ne ovat sitten niitä pilkunviilauksia - siis jos lapsella on koti jne.

 

[Kylähullu]

Olen ap:n kanssa ERITTÄIN SAMAA MIELTÄ! :heart:

Pidän pienen lapsen viemistä päiväkotihoitoon Erittäin Suuren Itsekkyyden muotona. Usein syyksi kerrotaan jotain: "Pakko saada rahaa, kun on niin paljon asuntolainaa". Voin kertoa, että se lainanmaksu ei siitä sen kummemmaksi muutu, vaikka sen (väh.) kaksi vuotta lasten kanssa toinen vanhemmista kotona olisikin. Ne vuodet eletään sitten vain olemassa olevien tulojen mukaan, ja sillä siisti. Kukaan ei estä äitiä ottamasta satunnaisesti vastaan jtn helppoa työtä, luultavastikaan tästä vaihtoehdosta ei kukaan ketjun harmaista ole kiinnostunut. Kauppojen siivousta, pitopalvelutyötä ja hotellivuoteiden petaamista kuulkaa löytyy ihan niin paljon kuin vain haluaa tehdä.

Nykyajan henki vaan on se, että kaikille pitäisi olla vm. 2009 oleva omakotitalo mielellään arvostetulta alueelta, kaksi autoa ja merkkivaatteet, harrastukset 7 krt/vko eri kaupungeissa tai eri kaupunginosissa ja mahd. paljon henkilökohtaisia menoja kullekin perheenjäsenelle iltaisin... Pöyristyttää ajatuskin, mistä kaikesta tämmösestä paskasta nykyajan perheenäidit ja -isät haaveilee. Että on "pakko" olla jotain. On "pakko" tulla joksikin. On pakko.

Ei ole pakko. Olen niin iloinen, että joku vielä rohkenee tehdä näitä avauksia tästä aiheesta! Näistä ketjuista saa niin paljon ajateltavaa omaan elämäänsä. Minä nautin nyt näistä vuosista aikatauluttomana sekä itsemääräämisoikeudestani päivittäisen ohjelman suhteen kolmen pienen muksuni kanssa, enkä murehdi juurikaan muusta. Olen nyt kotona muksujen kanssa neljättä vuotta, lapsista vanhin menee vuoden päästä esikouluun. Voin vakuuttaa, itseään voi toteuttaa ja henkilökohtaista elämää ylläpitää myös kotiäiti-vuosien aikana. En ole vielä sellaista päivää nähnyt, etteikö hyvällä suunnittelulla joka kk rahat riittäisi siihen elämään, mikä meille juuri nyt on Tärkeää.

 

[vieras]

Olen ap:n kanssa ERITTÄIN SAMAA MIELTÄ! :heart:

Pidän pienen lapsen viemistä päiväkotihoitoon Erittäin Suuren Itsekkyyden muotona. Usein syyksi kerrotaan jotain: "Pakko saada rahaa, kun on niin paljon asuntolainaa". Voin kertoa, että se lainanmaksu ei siitä sen kummemmaksi muutu, vaikka sen (väh.) kaksi vuotta lasten kanssa toinen vanhemmista kotona olisikin. Ne vuodet eletään sitten vain olemassa olevien tulojen mukaan, ja sillä siisti. Kukaan ei estä äitiä ottamasta satunnaisesti vastaan jtn helppoa työtä, luultavastikaan tästä vaihtoehdosta ei kukaan ketjun harmaista ole kiinnostunut. Kauppojen siivousta, pitopalvelutyötä ja hotellivuoteiden petaamista kuulkaa löytyy ihan niin paljon kuin vain haluaa tehdä.

Nykyajan henki vaan on se, että kaikille pitäisi olla vm. 2009 oleva omakotitalo mielellään arvostetulta alueelta, kaksi autoa ja merkkivaatteet, harrastukset 7 krt/vko eri kaupungeissa tai eri kaupunginosissa ja mahd. paljon henkilökohtaisia menoja kullekin perheenjäsenelle iltaisin... Pöyristyttää ajatuskin, mistä kaikesta tämmösestä paskasta nykyajan perheenäidit ja -isät haaveilee. Että on "pakko" olla jotain. On "pakko" tulla joksikin. On pakko.

Ei ole pakko. Olen niin iloinen, että joku vielä rohkenee tehdä näitä avauksia tästä aiheesta! Näistä ketjuista saa niin paljon ajateltavaa omaan elämäänsä. Minä nautin nyt näistä vuosista aikatauluttomana sekä itsemääräämisoikeudestani päivittäisen ohjelman suhteen kolmen pienen muksuni kanssa, enkä murehdi juurikaan muusta. Olen nyt kotona muksujen kanssa neljättä vuotta, lapsista vanhin menee vuoden päästä esikouluun. Voin vakuuttaa, itseään voi toteuttaa ja henkilökohtaista elämää ylläpitää myös kotiäiti-vuosien aikana. En ole vielä sellaista päivää nähnyt, etteikö hyvällä suunnittelulla joka kk rahat riittäisi siihen elämään, mikä meille juuri nyt on Tärkeää.

Miten niitä osa-aika töitä tehdään jos pienin ei ole hoidossa.Illallako äiti on töissä ja sitten koululaiset eivät nää äitiä kun viikonloppuna...jos silloinkaan??

 

[myöntäkää jo]

Juttuhan on niin, että alle 3-vuotiaan paikka on kotona. Alle 2-vuotiaan paikka on ehdottomasti kotona. Minua ärsyttää äärettömästi se, että pieniä lapsia viedään päivohoitoon ja ratkaisua perustellaan pakolla: että ei oltaisi "haluttu" viedä, mutta on "ihan pakko" rahatilanteen takia. Ei kuulkaas ole! Elämä on valintoja. Jos nyt sitten valitsette alle vuosikkaan hoitoonviennin, niin ottakaa siitä edes vastuu älkääkä paetko pakkojen taakse. Kiitos!

Et edelleenkään ole ottanut kantaa siihen miten monilapsisten perheiden täytyisi toimia. Myydä talo ( lasten synnyinkoti) ja muuttaa vuokralle kolmioon??

Sekö olisi vastuun ottamista perheestä?

ap?

No miksi niitä lapsia pitää hankkia niin paljon ettei ole varaa hoitaa ja kasvattaa itse? Ja miksi vuokralle muuttamien on huono asia?

Voinhan mäkin lohkaista että "mites ap sitten jos mulla ei ole ilman töissäkäyntiä varaa ostaa uusia talvihaalareita?" (tiedoksi: ostan tällä hetkellä käytettyjä). Kun hyvät ihmiset ei se materia ratkaise vaan ihan joku muu..huokaus.

Vastuunottaminen perheestä tarkoittaa mielestäni ensisijaisesti paljon muutakin kuin ulkoiset puitteet, mm. lapsen kasvatukselliset asiat ja kehityksen ja itsetunnon tukeminen jne. ja perusturvallisuuden luominen.

 

[vieras]

Juttuhan on niin, että alle 3-vuotiaan paikka on kotona. Alle 2-vuotiaan paikka on ehdottomasti kotona. Minua ärsyttää äärettömästi se, että pieniä lapsia viedään päivohoitoon ja ratkaisua perustellaan pakolla: että ei oltaisi "haluttu" viedä, mutta on "ihan pakko" rahatilanteen takia. Ei kuulkaas ole! Elämä on valintoja. Jos nyt sitten valitsette alle vuosikkaan hoitoonviennin, niin ottakaa siitä edes vastuu älkääkä paetko pakkojen taakse. Kiitos!

Et edelleenkään ole ottanut kantaa siihen miten monilapsisten perheiden täytyisi toimia. Myydä talo ( lasten synnyinkoti) ja muuttaa vuokralle kolmioon??

Sekö olisi vastuun ottamista perheestä?

ap?

No miksi niitä lapsia pitää hankkia niin paljon ettei ole varaa hoitaa ja kasvattaa itse? Ja miksi vuokralle muuttamien on huono asia?

Voinhan mäkin lohkaista että "mites ap sitten jos mulla ei ole ilman töissäkäyntiä varaa ostaa uusia talvihaalareita?" (tiedoksi: ostan tällä hetkellä käytettyjä). Kun hyvät ihmiset ei se materia ratkaise vaan ihan joku muu..huokaus.

Vastuunottaminen perheestä tarkoittaa mielestäni ensisijaisesti paljon muutakin kuin ulkoiset puitteet, mm. lapsen kasvatukselliset asiat ja kehityksen ja itsetunnon tukeminen jne. ja perusturvallisuuden luominen.

Nimenomaanhan on kyse siitä että on varaa elättää lapset itse...ilman tukia. Työtä tekemällähän se perhe vissiin on tarkoitus elättää...Ja jos on ollut jo kotiäitinä vanhemmille lapsille n.6-7vuotta.Hankkinut työn ja talon jne.ja saanut vielä vauvan. Niin tässäkö vaiheessa pitäisi myydä talo että ajattelisi "lastensa parasta"?ja.PS 4 vuotta on vielä aika lyhyt aika kotiäitiyttä...

 

[pirullinen emäntä]

:kieh: ok , mielipiteesi tuli selväksi... olet varmaan Matti Vanhasen kannattaja ja nurmijärvellähän ei ole edes kuntalisää .....

 

[hohhoijaa]

ja muutenkin ihmettelen, ettei perhe osaa a) ehkäistä jos ei ole varaa perheenlisäykseen ja b) jos lisääntyy niin nähdä muita vaihtoehtoja kuin talon myymisen. Eikähän sitä vakavarainen perhe oikeasti keksi muutakin vaihtoehtoja. tuo talon myyminen on todella oksettava ja nimenomaan kulunut fraasi!