Arki parisuhteessa. Onko teillä todellakin noin huonoja parisuhteita?!

mä en tunne juuri ketään miestä joka ei selviydy normaaleista askareista

en väitä etteikö miestenkin pitäisi tehdä jotain suhteidensa eteen vaan että naiset odottavat että miehet tekevät lähes kaikki suhteenparannustoimet

Mä tunnen monia. Vielä useampi mies taas skippaa nää toimet kotona ihan muuten vaan. Sellasia naisia en tunne ainakaan livenä montaa jotka syyttäis suhteen ongelmista vaan miestä. Tunnen enimmäkseen naisia jotka vaan alistuu siihen mammarooliinsa.

 

mä en tunne juuri ketään miestä joka ei selviydy normaaleista askareista

en väitä etteikö miestenkin pitäisi tehdä jotain suhteidensa eteen vaan että naiset odottavat että miehet tekevät lähes kaikki suhteenparannustoimet

Minä voin kyllä myöntää, että minun mieheni ripustaa pyykit narulle VÄÄRIN ja pesee niitä VÄÄRIN eikä osaa täyttää astianpesukonetta OIKEIN, eikä todellakaan taida muistaa mikä on moppi. Hän ei myöskään tiedä väriharmoniasta mitään ja pukee lapset miten sattuu. Mutta en tee tästä ongelmaa, vaan puren huultani ja olen hiljaa (ja väännän vitsejä mielessäni, tietysti).

Välillä sitten laitan miehen silittämään pyykkinarulle rypistämänsä vaatteet ja lykkään mopin käteen. Kyllä se siitä

 

Asia ei koskaan voi parantua sillä, että se nainen katsoo peiliin joskus? Ja lopettaa olemasta rakkaudenkerjäläinen, tai sitten ottaa lähtee kerjäämään sitä muualta?

Miksi pitää jäädä siihen suhteeseen, missä mies ei koskaan sano mitä pitää, eikä tee mitä pitää, eikä osoita mitään mitenkään, kuten pitää? Jos homma on jatkunut vuosia, niin missä vika? Miehessä, kun on millainen on?

Tähän voisin esittää vastakysymyksen, "asia ei voi koskaan parantua sillä, että se olisikin mies joka katsoo peiliin". Kun se miesraukkahan aina tekee parhaansa (vaikka tekeekin väärin), mutta nainenhan on ainoa, joka sen tilanteen pystyy lopulta korjaamaan, kunhan vain lopettaa ruikuttamisen.

Enkä nyt väitä, etteikö näin asia usein olisikin, mutta kun tämä "totuus" mennään sanomaan tietämättä asiasta yhtään mitään. Niin kuin minullekin tuolla lueteltiin nuo kysymykset, joita minä en idioottina ole tietenkään osannut edes ajatella, mutta sen sijaan mies näitä varmaankin on pohtinut yöt läpeensä ja yrittänyt kaikin voimin ratkoa ongelmiamme. Tämä analyysi tehtiin siis ilman mitään taustatietoja.

 

Minä voin kyllä myöntää, että minun mieheni ripustaa pyykit narulle VÄÄRIN ja pesee niitä VÄÄRIN eikä osaa täyttää astianpesukonetta OIKEIN, eikä todellakaan taida muistaa mikä on moppi. Hän ei myöskään tiedä väriharmoniasta mitään ja pukee lapset miten sattuu. Mutta en tee tästä ongelmaa, vaan puren huultani ja olen hiljaa (ja väännän vitsejä mielessäni, tietysti).
Välillä sitten laitan miehen silittämään pyykkinarulle rypistämänsä vaatteet ja lykkään mopin käteen. Kyllä se siitä

Meillä ilmenee samaa vikaa

 

On oikeita syitä (terveydelliset) ja tekosyitä.

No miksi sitten tuollaisia asioita pitää ylipäätään ihmetellä, jos olet tietoinen niistä oikeista syistä?

 

Ehkä ei kaikilla mutta osalla varmasti. Täällä naisten palstalla saa lukea naurunremakkaan ja toisaalta veren kiehumiseen asti näin "mies ei tee näin (=minua onnelliseksi)"-ketjuja.
Joillekin ihan mahdoton ajatus se, että tekisi ITSE omasta elämästään hyvän. Ei kun mies sitä ja mies tätä. "Mies ei kommentoi mun hametta, IIK vittu elämä pilalla ja mies sika. Pistänkö moukan vaihtoon?"

Ja "kyllä kehun miestäni aina" jutut. Ei taida naiset tajuta, että mies voi ajatella "ei sun tarvii löpistä ja kehua siinä, olen tavallinen mies jolle ei tarvitse hokea ja jankuttaa".
Aivan kuin mies olisi joku automaatti joka tekee asioita ensin saatuaan jotain.

Olen ollut huomaavinani, että naisilla on tapana yrittää muuttaa se mies sellaiseksi kun halutaan. Mutta jos joku (jolla on asiat hyvin) erehtyy sanomaan, että ehkä myös naisessa voisi olla vikaa, niin alkaa vuosisadan valitus. Että kun en minä, ja kyllä minä, ja minä ainakin teen ja ostan ja kehun ja yritän. Mutta yrittääkö nämä naiset ymmärtää sitä miestä yhtään?

 

[QUOTE="vieras";29174939]Tähän voisin esittää vastakysymyksen, "asia ei voi koskaan parantua sillä, että se olisikin mies joka katsoo peiliin". Kun se miesraukkahan aina tekee parhaansa (vaikka tekeekin väärin), mutta nainenhan on ainoa, joka sen tilanteen pystyy lopulta korjaamaan, kunhan vain lopettaa ruikuttamisen.

Enkä nyt väitä, etteikö näin asia usein olisikin, mutta kun tämä "totuus" mennään sanomaan tietämättä asiasta yhtään mitään. Niin kuin minullekin tuolla lueteltiin nuo kysymykset, joita minä en idioottina ole tietenkään osannut edes ajatella, mutta sen sijaan mies näitä varmaankin on pohtinut yöt läpeensä ja yrittänyt kaikin voimin ratkoa ongelmiamme. Tämä analyysi tehtiin siis ilman mitään taustatietoja.[/QUOTE]

Mistä me muut voidaan tietää, mitä juuri SINÄ olet jo päässäsi ajatellut?

Ja, Harmailijan ja muun samanlaisen tapauksessa kyllä ihan totta mietin, että miksi nainen on jäänyt sellaiseen suhteeseen kärsimään, kun selvästikään mies ei aio muuttua?

(Enkä sano, että se olisi oikein, että mies ei aio muuttua, mutta... täällä jos nainen kirjoittaa että mies haluaa päättää, mihin yhteiset rahat käytetään, niin mies on narsisti. Jos nainen kirjoittaa, että mies vaatii naista muutuumaan ja vaikka aina muistamaan että kaupasta pitää ostaa tietynmerkkistä limsaa ja oikeanlaisia sulakkeita, niin mies on narsisti ja naisen kannattaa lähteä. Mutta kun MIES ei muutu, niin mies on sika, ja sen pitäisi naisen takia muuttua, tai on sika).

 

Meillä ilmenee samaa vikaa

Meillä ei.

 

Meillä ilmenee samaa vikaa

Mutta itsensähän siinä saisi kipeäksi päästään, jos tarttuisi jokaiseen epäkohtaan, jokaiseen erilaiseen tapaan toimia ja ajatella, ja yrittäisi kontrolloida kaikkea.

 

Minä voin kyllä myöntää, että minun mieheni ripustaa pyykit narulle VÄÄRIN ja pesee niitä VÄÄRIN eikä osaa täyttää astianpesukonetta OIKEIN, eikä todellakaan taida muistaa mikä on moppi. Hän ei myöskään tiedä väriharmoniasta mitään ja pukee lapset miten sattuu. Mutta en tee tästä ongelmaa, vaan puren huultani ja olen hiljaa (ja väännän vitsejä mielessäni, tietysti).

Välillä sitten laitan miehen silittämään pyykkinarulle rypistämänsä vaatteet ja lykkään mopin käteen. Kyllä se siitä

tarkoitat siis suomeksi, että mies ei osaa hoitaa noita perusaskareita sun hyväksymällä tavalla

 

On meilläkin parisuhteessa tavallista arkea, mutta silti kyllä puhutaan, pussataan, kosketetaan, nauretaan yhessä ja rakastellaan.
Myös mies osalistuu kaupassa käyntiin ja kotitöihin. =)

 

tarkoitat siis suomeksi, että mies ei osaa hoitaa noita perusaskareita sun hyväksymällä tavalla

Kyllä, aivan kuten minä en osaa hoitaa remontteja miehen vaatimalla tavalla. Minä olen tarkka toisissa asioissa, mies toisissa. Joskus kun yhtä makuuhuonetta kittasin ja maalasin, mies näytti siltä että sen pää poksahtaa jos se ei kohta saa sanoa että katso vähän, miten sen telan kanssa huidot menemään. Se ei oikein tykkää, kun minä teen ja pälätän ja teen pälätän ja joskus katson ihan muualle tehdessäni.

Mutta me puhutaan näistä, ja yleensä kaikki tällaiset tilanteet päättyy nauruun ja toisen kiusoitteluun.

 

Mistä me muut voidaan tietää, mitä juuri SINÄ olet jo päässäsi ajatellut?

Ja, Harmailijan ja muun samanlaisen tapauksessa kyllä ihan totta mietin, että miksi nainen on jäänyt sellaiseen suhteeseen kärsimään, kun selvästikään mies ei aio muuttua?

(Enkä sano, että se olisi oikein, että mies ei aio muuttua, mutta... täällä jos nainen kirjoittaa että mies haluaa päättää, mihin yhteiset rahat käytetään, niin mies on narsisti. Jos nainen kirjoittaa, että mies vaatii naista muutuumaan ja vaikka aina muistamaan että kaupasta pitää ostaa tietynmerkkistä limsaa ja oikeanlaisia sulakkeita, niin mies on narsisti ja naisen kannattaa lähteä. Mutta kun MIES ei muutu, niin mies on sika, ja sen pitäisi naisen takia muuttua, tai on sika).

No hei haloo, missä oikeasti on sanottu, että mies on narsisti, jos ostaa väärää limsaa!?

 

[QUOTE="vieras";29174989]No hei haloo, missä oikeasti on sanottu, että mies on narsisti, jos ostaa väärää limsaa!?[/QUOTE]

Hei haloo, tartu toki tuohon.

 

En nyt ole koko ketjua kovin tarkkaan lukenut, joten korjatkaa jos ymmärsin väärin jotakin.

Teidän mielestänne vika on "harmaillen":ssa, eikä hänen miehessään? Toki palstalta ei koko totuus selviä. Kommunikoinnin puute on pahinta suhteessa ja jos ei voi keskustella, niin se jos mikä hajottaa. Mä olen ollut suhteessa, jossa olen aina puhunut yksin. Muutaman minuutin, tunnin, kaksi jne, mutta mies oli hiljaa. Ei osannut sanoa mitään, tai vain ollut mitään sanottavaa. Ede silloin, kun itkin henkeä pidätellen ja kerroin miten paha mulla on olla (sairastin tuolloin bulimiaa). Mies vain oli. Ainut mitä sanoi, oli loppuun "kaikki on susta itsestä kiinni. Nyt ruvetaan nukkumaan" ja asiaan ei koskaan enää palattu.
Kun parisuhde alkoi rakoilla, niin mä puhuin ja mies oli hiljaa. Mä vein suhdetta eteenpäin. Lopulta tajusin, että mies varmaan asuisi edelleen vanhempiensa luona, ellen minä olisi jatkuvasti vienyt suhdetta eteenpäin. Mä en kokoenut olevani arvokas, koska tajusin, ettei mies ole koskaan ottanut yhtäkään askelta minun vuokseni.

Ehdotin pariterapiaa, mutta miehen mielestä se oli ihan naurettava ajatuskin.

 

[QUOTE="vieras";29174952]No miksi sitten tuollaisia asioita pitää ylipäätään ihmetellä, jos olet tietoinen niistä oikeista syistä?[/QUOTE]

Minä en ole ihmetellyt terveydellisiä syitä, mutta ihmettelen ihan helvetisti sitä että joku pokkana väittää että miehen kanssa flirtataan ja lähennellään muttei panna kun ei jaksa. Tai että seksiä ei voi harrastaa jos lapset ovat saman katon alla, tai että ei jaksa normaalin päivän jälkeen (terve ihminen) tai että ei me vaan nyt kaivata seksiä niin sitä ei oo sitten vuoteen ollut.
Sitten tajuaisin jos sanottas ihan suoraan että meidän seksi on ihan paskaa, tai myönnettäisiin ihan rehellisesti että minua ei tippaakaan mikään seksi kiinnosta, mutta se tekosyiden keksiminen on naurettavaa ja myös se että kuorossa naiset sanovat että "ME ei kaivata seksiä". Minusta vain tuntuu että aika monet saamattomat ukkomiehet sitä kaipaa mutta haluavat säästää rouvaa siltä tiedolta ja kärsivät itse mieluummin puutteesta kuin ovat haluttoman naisen kanssa.

 

En nyt ole koko ketjua kovin tarkkaan lukenut, joten korjatkaa jos ymmärsin väärin jotakin.

Teidän mielestänne vika on "harmaillen":ssa, eikä hänen miehessään? Toki palstalta ei koko totuus selviä. Kommunikoinnin puute on pahinta suhteessa ja jos ei voi keskustella, niin se jos mikä hajottaa. Mä olen ollut suhteessa, jossa olen aina puhunut yksin. Muutaman minuutin, tunnin, kaksi jne, mutta mies oli hiljaa. Ei osannut sanoa mitään, tai vain ollut mitään sanottavaa. Ede silloin, kun itkin henkeä pidätellen ja kerroin miten paha mulla on olla (sairastin tuolloin bulimiaa). Mies vain oli. Ainut mitä sanoi, oli loppuun "kaikki on susta itsestä kiinni. Nyt ruvetaan nukkumaan" ja asiaan ei koskaan enää palattu.
Kun parisuhde alkoi rakoilla, niin mä puhuin ja mies oli hiljaa. Mä vein suhdetta eteenpäin. Lopulta tajusin, että mies varmaan asuisi edelleen vanhempiensa luona, ellen minä olisi jatkuvasti vienyt suhdetta eteenpäin. Mä en kokoenut olevani arvokas, koska tajusin, ettei mies ole koskaan ottanut yhtäkään askelta minun vuokseni.

Ehdotin pariterapiaa, mutta miehen mielestä se oli ihan naurettava ajatuskin.

sen siitä saa kun taluttaa vastahakoisen lampaan alttarille

sitä saa mitä tilaa

 

Hei haloo, tartu toki tuohon.

No se oli mielestäni ainoa ongelmakohta tuossa, mitä kirjoitit.

Tottakai on väärin, jos mies yksin päättää mihin rahat käyttää. Ja en tiedä, mistä tuossa muuttumisessa on kyse, mutta jos ajatellaan sitä tyypillisintä asiaa, jossa miehen toivotaan muuttuvan, mutta muutosta ei kuitenkaan tapahdu, se varmaankin koskee lapsen syntymää ja toivottua vastuunkantoa. Kyllä siinä kohtaa mielestäni se mies on sika, jos olettaa naisen muuttuvan vastuuntuntoiseksi äidiksi, mutta itse on edelleen se sama mies, joka ei osaa edes vaippaa vaihtaa.

 

Minä en ole ihmetellyt terveydellisiä syitä, mutta ihmettelen ihan helvetisti sitä että joku pokkana väittää että miehen kanssa flirtataan ja lähennellään muttei panna kun ei jaksa. Tai että seksiä ei voi harrastaa jos lapset ovat saman katon alla, tai että ei jaksa normaalin päivän jälkeen (terve ihminen) tai että ei me vaan nyt kaivata seksiä niin sitä ei oo sitten vuoteen ollut.
Sitten tajuaisin jos sanottas ihan suoraan että meidän seksi on ihan paskaa, tai myönnettäisiin ihan rehellisesti että minua ei tippaakaan mikään seksi kiinnosta, mutta se tekosyiden keksiminen on naurettavaa ja myös se että kuorossa naiset sanovat että "ME ei kaivata seksiä". Minusta vain tuntuu että aika monet saamattomat ukkomiehet sitä kaipaa mutta haluavat säästää rouvaa siltä tiedolta ja kärsivät itse mieluummin puutteesta kuin ovat haluttoman naisen kanssa.

kerrankin oon sun kanssa samaa mieltä

 

Ulkopuolisen silmissä moni mies/nainen voi olla täydellinen kumppani, mutta kun me ihmiset olemme erilaisia. Vaikka toinen olisi hyvä isä ja turvallinen puoliso, niin ei suhteesta tule mitään, jos mikään muu ei yhdistä, kuin jääkaappi ja lapset.
Toisille riittää suhteessa eri asiat, kuin toisille.

Mulle on ensisijaisen tärkeää kommunikointi, hellyys ja pienet huomionosoitukset. Mulle ei yksinkertaisesti riitä suhde, jossa joku huolehtii mun kirjastolainat ja vaihtaa mulle renkaat. Nykyinen mieheni vaihtaa kyllä mun autoon renkaat, etsii mun kanssa hukassa olevia auton avaimia ja muistuttaa mua hajamielistä ihmistä milloin mistäkin. Minä silitän miehen paidat, teen ruokaa kun tulee töistä ja poljen kaatosateessa urheiluhallille viemään kotiin unohtuneita säärisuojia.
Onneksi meidän rakkauden kieli on samanlaista. Kehumme ja huomioimme toisia. En mä vaadi suuria, eikä mieskään vaadi. Parasta on esim. lauantait, jolloin lapset nukkuvat ja mies laittaa youtubesta jonkun rakkauslaulun soimaan ja tanssii mun kanssa yhden hitaan. Sitten mennään nukkumaan.

 

kerrankin oon sun kanssa samaa mieltä

Minä protestoin! Täällä taannoin kysyttiin että kenen palstalaisen kanssa menee mielipiteet yksiin ja minä nimesin SINUT! Saakeli!
Miten tässä voi ulosanti olla niin päin persettä että vaikka koen olevani hyvin paljon samoilla linjoilla sinun kanssa niin sinä koet että minä oon ihan kestämätön.

Mutta väliäkö sillä, niin paljon jää tulkinnan varaa kun koneen kautta kirjoittelee.

 

[QUOTE="vieras";29175025]No se oli mielestäni ainoa ongelmakohta tuossa, mitä kirjoitit.

Tottakai on väärin, jos mies yksin päättää mihin rahat käyttää. Ja en tiedä, mistä tuossa muuttumisessa on kyse, mutta jos ajatellaan sitä tyypillisintä asiaa, jossa miehen toivotaan muuttuvan, mutta muutosta ei kuitenkaan tapahdu, se varmaankin koskee lapsen syntymää ja toivottua vastuunkantoa. Kyllä siinä kohtaa mielestäni se mies on sika, jos olettaa naisen muuttuvan vastuuntuntoiseksi äidiksi, mutta itse on edelleen se sama mies, joka ei osaa edes vaippaa vaihtaa.[/QUOTE]

Totta, silloin kun perustetaan perhe, se koskee molempia. Vastuu on molempien, kuten pitäisi olla ilotkin mitä perhe mukanaan tuo. Nämä on tosi kinkkisia aiheita, ja itse yritin kirjoittaa vain niistä mitä tässä on tuotu ilmi, mutta tuossa viestissä menin jo muihin ketjuihin.

Mietin vain sen toisinpäin, mitä olen naisilta täältä lukenut. Että heidän mielestään pitää tehdä niin ja näin, mutta jos sen sanoisi mies, niin mikä olisi reaktio? Sitä ajoin takaa.

Ja jos toinen on hiljaa, eikä puhu, eikä tee kuten toinen toivoo vaikka toinen sitä odottaa vuosia, niin ei siihen ole muuta ratkaisua kuin joko kestää ja jäädä tai sitten lähteä. Ei se lähteminen ole todellakaan helppo asia, mutta jos ihmisellä on energiaa vuodesta toiseen yrittää muuttaa toista, eikö sen energian voi kääntää siihen lähtemiseen ja oman elämän korjaamiseen?

Toista ei voi muuttaa, eikä aina voi olla toisen vain toisen asia muuttua. Ehkä Harmaillen on tehnyt ihan itse virheen, että jäi tuollaiseen suhteeseen? Anteeksi nyt, että sanoin sen suoraan.

 

...Mutta väliäkö sillä, niin paljon jää tulkinnan varaa kun koneen kautta kirjoittelee.

niin totta, niin totta

 

sen siitä saa kun taluttaa vastahakoisen lampaan alttarille

sitä saa mitä tilaa

Niin..noh.. Ehkäpä juuri noin. Mies kuitenkin olisi halunut olla mun kanssa ja väitti viimeiseen asti, että kaikki on hyvin. En tiedä, oliko mies varsinaisest vastahakoinen. Ennemminkin sellainen, jolle kelpasi mikä vain.
Naimisiin ei koskaan päästy, kun miehelle oli niin vaikeaa tehdä päätöksiä.

 

Minä en ole ihmetellyt terveydellisiä syitä, mutta ihmettelen ihan helvetisti sitä että joku pokkana väittää että miehen kanssa flirtataan ja lähennellään muttei panna kun ei jaksa. Tai että seksiä ei voi harrastaa jos lapset ovat saman katon alla, tai että ei jaksa normaalin päivän jälkeen (terve ihminen) tai että ei me vaan nyt kaivata seksiä niin sitä ei oo sitten vuoteen ollut.
Sitten tajuaisin jos sanottas ihan suoraan että meidän seksi on ihan paskaa, tai myönnettäisiin ihan rehellisesti että minua ei tippaakaan mikään seksi kiinnosta, mutta se tekosyiden keksiminen on naurettavaa ja myös se että kuorossa naiset sanovat että "ME ei kaivata seksiä". Minusta vain tuntuu että aika monet saamattomat ukkomiehet sitä kaipaa mutta haluavat säästää rouvaa siltä tiedolta ja kärsivät itse mieluummin puutteesta kuin ovat haluttoman naisen kanssa.

No niin. Eli sinulle on ihan käsittämätöntä sellainen, että joku ei kaipaa seksiä. Mistä ihmeestä sinä voit tietää toisten ihmisten puolesta? Niiden miesten puolestahan emme voi tietää, mutta miksi seksihaluton mies olisi sen mahdottomampi ilmiö, kuin seksihaluton nainenkaan. Et voi millään siis sanoa niistä miehistäkään, että he kuitenkin sitä seksiä haluavat.

Tämä taisi mennä jo vähän sivuraiteille, mutta jos et vieläkään tajunnut, mitä tarkoitin tuolla "oletat, että kaikki ovat samanlaisia kuin sinä" -lauseella, en osaa nyt kyllä paremminkaan selittää.