Anoppi aikoo tunkea synnärille TUKEMAAN POIKAANSA!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äiskä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"Äiskä"

Vieras
Tämä on ikuinen tappelunaihe varmaan kaikilla palstoilla, nimittäin anoppi ja anopin 'oikeudet'. Laskettu aikani on parin viikon päästä, kyseessä on minun ja mieheni esikoinen. Lähdimme eilen synnärille, mutta kyseessä olikin väärä hälytys. Mieheni ilmoitti äidillensä, että lähdimme nyt sairaalaan ja että hän ilmoittaa enemmän kun tietää mitä käy. No, anoppi oli käynyt läpi helsingin synnytyssairaalat, soittanut että mihin me olemme kirjautuneet. Olemme aikasemmin tehneet selväksi kaikille, että haluamme olla kahdestaan (pian kolmistaan :)). Kaikille muille asia oli selvä, kukaan ei sanonut vastaan vaan ymmärsi hyvin. Kyseessä on kuitenkin minun ensimmäinen synnytykseni, en halua ketään (varsinkaan anoppia!) viereen katsomaan kun olen toosa auki sängyllä ja eritteitä lentää pitkin seiniä.
Anoppi on ainoa, joka asiasta on suuttunut. Hän ei ole pitäny nyt mitään muuta yhteyttä meihin, kun kysyäkseen että joko tulee pian lähtö sairaalaan. Mieheni on sanonut hänelle, että hän ei saa tulla sairaalaan. Anoppi vetoaa joka kerta hänen oikeuksiinsa nähdä lapsenlapsensa ja olla paikalla kun hän syntyy. Minua alkaa jo pikkuhiljaa suoraan sanoen vituttamaan anoppi ja hänen oikeutensa.
En tiedä mitä te ajattelette, mutta olemme ilmoittaneet myös sukulaisille ja ystäville, että vauvaa saa tulla katsomaan meille kun olemme molemmat paremmassa kunnossa. Ei siis vieraita sairaalaan. En yhtään tiedä, missä kunnossa tulen olemaan ja miten synnytys menee. Anoppi kuitenkin on ilmoittanut tulevansa, meillä ei ole kuulemma oikeutta kieltää sitä häneltä. Voinko ilmoittaa sairaalaan, että tämän nimistä henkilöä ei saa päästää luoksemme? Vai vaihdanko synnytyssairaalaa? Minua suoraan sanoen ahdistaa...
 
vielä sen, että anoppi on myös ilmoittanut tulevansa tukemaan omaa poikaansa synnytyksen ajaksi. Mieheni tulee ensimmäistä kertaa isäksi, anoppi luulee että mieheni tarvitsee äidinsä lämmintä syliä ja tukea. Mieheni ei kuulemma kestä tapahtumaa ilman omaa äitiään. Luoja sentään, mieheni on täysin erimieltä asiasta.
 
Mä ilmoittaisin sairaalaan ettei sitä saa sinne päästää eikä mitää tietoja antaa (mun käsityksen mukaan eivät anna muutenkaan kun eivät meinanneet mun omalle äidillekkää tilannetta kertoa). Ja sit sanoisin miehelle et nyt laitat luun kurkkuun äitilles tai minä teen sen.

Synnytys on niin henkilökohtainen ja intiimi tilanne etten todellakaan ottais anoppia sinne kyyläämään.

Meillä oli siitä hyvä tilanne ettei osastolle päässyt muita vierailijoita kuin isä ja mahdolliset sisarukset, eipä tarvinnu murehtia et olis tullu heti sinne jo porukkaa vierailee..
 
Viimeksi muokattu:
kävi mielessä, että ilmoittaisimme sukulaisille vauvasta vasta hänen synnyttyään. Tiedän vaan sen, että jos niin teemme, anoppi laittaa minuun välit poikki. Muutenkin kaikki tämä on minun syytäni, MINÄ määrään meidän perheessä ja MINÄ olen saanut aivopestyä mieheni plaaplaaplaa.
 
Onneksi sairaalat eivät saa antaa tietoa missä sairaalassa olette kirjautuneena tai edes että oletteko missään kirjautuneena. Eikä todellakaan päästetä ketään synnytysosastolle teidän tulonne jälkeen, ellette erikseen sitä pyydä (ja siltikin se saatetaan evätä). Mutta miehesi kyllä kannattaisi sanoa äidilleen uudelleen, ettei halua tätä paikalle, niin että varmasti uskoo.
 
Onpa sinulla aikamoinen anoppi! Ei tunnu ymmärtävän edes selvää puhetta. Ilmoitatte vielä kerran ystävällisesti anopille, että hän on tervetullut tutustumaan lapsenlapseensa kun vauva on syntynyt ja olette kotiutuneet sairaalasta.

Synnärillä kerrotte henkilökunnalle etteivät saa missään nimessä kertoa anopille, että olette kirjautuneet sinne synnyttämään. Eikä teidän välttämättä kannata edes ilmoitella anopille, että olette lähdössä synnyttämään. Ensisynnyttäjällä voi olla pitkä avautumisvaihe ennen varsinaista koitosta, jolloin anoppi ehtii keksiä kaikenlaista.

Tsemppiä ja voimia!

T. Toinen anoppinsa kanssa kamppaileva, muttei kuitenkaan ihan noissa sfääreissä
 
Herranjestas! Kolme synnytystä takana enkä koskaan ole kuullutkaan, että sairaalassa anopit hääräisivät (muuten kuin amerikkalaisissa elokuvissa). Älkää ilmoittako, milloin menette sairaalaan. Toihan on jo ihan hullua!
 
Parasta olisi kertoa anopille vasta silloin, kun synnytys on jo ohi, vaikka sitten "jo" seuraavana päivänä. Riskinä on, että hän tunkee heti sairaalaan katsomaan, mutta valitus voi olla vähäisempää kuin jos kerrotte vasta kun olette kotiutuneet sairaalasta. Älkää vaan ilmoittako seuraavalla kerralla, että olette menossa nyt sairaalaan! Kun anoppi seuraavan kerran märisee asiasta, kysykää, oliko hänellä anoppi/appi mukana synnytyksessä ja oliko se mukava tilanne ja kenelle?
 
Mä kanssa mietin et miksi kummassa sille anopille pitää ilmottaa millon H hetki on käsillä. En mäkään anoppia matkaani ottas ja eipä se sinne varmasti hinkuskaan mukaan, ultrassa on kerran ollut mukana
 
ei ole jumissa äitiinsä, asia on todellakin toistepäin :D Anoppi myös käskee meidän tuoda lastamme heti yökyläilemään (tyyliin kerran kuussa), että hänen POIKANSA saisi levätä ja rentoutua. Kyseessä on anopin ensimmäinen lapsenlapsi.
 
Eihän sinne saliin ole mitään asiaa anopillasi. Täällä ainakaan ei saa olla kuin yksi tukihenkilö synyttäjällä. Isovanhemmat eivät päässeet osastollekaan vierailemaan kun vajaa vuosi sitten olin synnyttänyt.
 
eihän sinne synnytykseen voi tuosta noin vaan kuka sattuu lampsia! Ei edes lapsen isä jos äiti ei tahdo. Ei todellakaan ole mikään anopin oikeus. Äidin oikeus on synnyttää juuri niinkuin haluaa. Myöskään osastolle ei ole mikään pakko päästää ketään. Onhan siellä myös rajoituksia, ettei siellä ramppaisi kauheasti porukkaa.
 
[QUOTE="Äiskä";22557704]kävi mielessä, että ilmoittaisimme sukulaisille vauvasta vasta hänen synnyttyään. Tiedän vaan sen, että jos niin teemme, anoppi laittaa minuun välit poikki. Muutenkin kaikki tämä on minun syytäni, MINÄ määrään meidän perheessä ja MINÄ olen saanut aivopestyä mieheni plaaplaaplaa.[/QUOTE]

Sitten annat pistää välit poikki. Kyse on kuitenkin sinun ja miehesi lapsesta eikä mistään palkinnosta anopille. Jos hän ei osaa käyttäytyä, on se hänen oma häpeänsä.

Sinun kannattaa kyllä jo etukäteen valmistautua ja keskustella miehesi kanssa miten toimitte, jos anoppi jatkossakin aiheuttaa ongelmia. Nimittäin voin kokemuksesta sanoa, että kun se kauan kaivattu lapsenlapsi syntyy, on anoppi ainoa ihminen joka tietää miten lapsia kasvatetaan. Neuvoja, ohjeita ja kritiikkiä satelee eikä selvä kohtelias puhe mene jakeluun.

Nimim. kokemusta on ja välit anoppiin hyvin etäiset ja viileät.
 
No siis ei kai sinne nyt muutenkaan ketään päästettäis? Vai? Siis sinne synnytyssaliin. Mä oon aina käsittänyt että synnyttäjä ja yks tukihenkilö ja jos sä oot siellä jo sun miehen kaa niin, niin...
 
Sinulla ja miehelläsi on oikeus kokea lapsen syntymä yhdessä, ilman ulkopuolisia. Se menee noin 500-kertaisesti ohi anopin oikeuksien. Antaa suuttua vaan, jos on suuttuakseen, kyllä hän pian leppyy, kun ei hän kuitenkaan malta vihoitella ja pysyä poissa lapsen luota sitten syntymän jälkeen.

Meillä otettiin jopa vara-avain anoppilasta muualle talteen, kun sieltä olisi paukahdettu paikalle miten sattuu. Ennen synnytystä noudettiin avain ja kerrottiin pelisäännöt. Nokka meni myttyyn, mutta pian se unohtui.
 
Nykyään noudatetaan aika tiukkaa turvallisuuspolitiikkaa synnäreillä ja osastoillakin, eli jos sairaala ei itse suoraan kiellä vieraita niin voitte ihan hyvin sanoa, että sairaalaan ei saa tulla muut kuin lapsen isä ja mahdolliset sisarukset. Kyseinen käytäntö on monissa sairaaloissa käytössä.
Ja sano tosiaan sille miehelles että ilmottaa sille anopille vasta sitten kun lapsi on jo syntynyt, mitäs hittoa se sinne synnytyssaliin tunkee, ei se mikään teatteriesitys ole mihin voi lunastaa pääsylippuja.
 
[QUOTE="Äiskä";22557733]ei ole jumissa äitiinsä, asia on todellakin toistepäin :D Anoppi myös käskee meidän tuoda lastamme heti yökyläilemään (tyyliin kerran kuussa), että hänen POIKANSA saisi levätä ja rentoutua. Kyseessä on anopin ensimmäinen lapsenlapsi.[/QUOTE]

Toivottavasti anopin lastenhoitointo säilyy myös sitten, KUN lapsi on tarpeeksi vanha hoidettavaksi :)

Mutta siis itse asiaan, niin aika hurjaa, jos joku ylipäänsä voi kuvitella tunkevansa mukaan miniänsä synnytykseen. Tilanteen voisi ehkä kuvitella paremmin, jos kyseessä olisi SINUN äitisi, vaikka ei sekään ihan ok varmasti monellekaan olisi - en itsekään äitiäni olisi halunnut synnytykseen saati anoppia. Vaikka ihania ihmisiä ovat molemmat :)

Kompromissiratkaisuna teksin sinuna kuitenkin niin, että toivotatte isovanhemmat tervetulleeksi sairaalaan katsomaan, kun vauva on syntynyt. Vierailuaika isovanhemmille on kuitenkin sen verta lyhyt, että sen varmaankin jaksaa. Ja jos itse et jaksa ottaa vieraita, niin miehesihän voi varmasti ottaa vauvanne mukaan vierailusaliin tms. jossa isovanhemmat voivat häntä katsoa.

Mutta tsemppiä synnytykseen :)
 
Mä en oikeasti tajua miten tämä voi olla ongelma. Ei vaan ilmoteta anopille ja se siitä. Tai sitten mies sanoo (vaikka rumasti) anopille että pysyy poissa.

Tai sitten tulkoot anoppi synnärille tueksi, vaan jos ei mies mene sen luokse ni siällähän istuu aulassa. Ja viimestään sinä kun mies sanoo, että painu nyt vittuun ni luulis lähtevän.

Pankoot välit poikki jos haluaa. Omahan on häpeänsä.
 

Yhteistyössä