Anoppi aiheuttaa aina tappelua

[kukkua]

Ihan oikeasti, minä niin kiehun täällä. Anoppi oli ihan mukavan oloinen, kunnes meille syntyi ensimmäinen lapsi. Siitä alkoi neuvominen ja määräily. On terveydenhoitoalalla, on kasvattanut monta lasta ja tietää mielestään kaikesta kaiken, mutta neuvot ovat kuitenkin tätä tyyliä, vastasyntyneelle hunajaa, että olisi huutamatta. Minä teen kaiken väärin lapsieni kanssa, en ole laittanut niitä päiväkotiin, olen imettänyt, meillä kysytään lapsilta mielipidettä asioista ja muutenkin elämä kuulemma pyörii liikaa lapsien ympärillä. ( Lapset 4- ja 2- vuotta)

Nyt anoppi sitten ilmaantui kutsumatta meidän suvun mökille, silloin kun oltiin viettämässä siellä meidän ainoaa mökkiviikkoa. (on suvun mökki ja käyttäjiä on monta) Aloitti homman syöttämällä meidän keliaatikko-maitoallergikkolapselle ruokaa, jossa oli vehnää ja maitoa. Ja kun siitä huomautin ja tilanteesta tosiaan kimmastuin, koska olin juuri sanonut, että tätä ei lapselle sitten saa antaa, sain hirveät haukut siitä, että olen vaan hysteerinen.

Seuraavaksi anoppi haukkui lapsemme, koska he eivät leiki kunnolla. Lasten paikalla ollessa ja suu auki vierestä seuratessa. Meidän lapset tykkäävät enemmän mielikuvitusleikeistä, maan kaivelemisesta, juoksemisesta ja pallon heittelemisestä ja potkimisesta, kuin nukkekodeista ja parkkitaloista. Siitä siirryttiin arvostelemaan sitä, että olen kotona lasten kanssa, en käy töissä ( itseasiassa olen useamman kuukauden tehnyt töitä kotoa käsin lyhennetyllä viikolla, emme ole asiasta vaan anopille puhuneet), asumme väärässä paikassa ja kuinka emme missään nimessä saa tehdä lisää lapsia, koska niistä tulee kuitenkin allergisia ja huonokäytöksiä.

Mies on muuten todella ihana,( ainakin suurimman osan aikaa...), emme tappele paljoa, mutta anopin vierailun jälkeen emme ole nytkään oikeastaan puhuneet viikkoon. Ärisseet toisillemme vain. Mies ei sano äidilleen mitään vastaan ja kun on tarpeeksi kauan kuunnellut äitinsä valitusta lapsista alkaa itsekkin esim. valittamaan lastensa käytöksestä. Tuntuu, että anoppi yrittää oikein tarkoituksella lietsoa tappelua ja eripuraa meidän välille. Nyt loppukesästä meidän pitäisi mennä anopin luokse ( asuu onneksi kaukana, emme näe usein) ja ilmoitin miehelle, että minä en sinne tule, eivätkä kyllä tule lapsetkaan, ennen kuin anoppi muuttaa käytöstään ja lopettaa lasten ja minun arvostelun. Välillä tuntuu, että pitäisi erota miehestä, koska en kestä anoppia.

 

["Lissu"]

Huh mikä anoppi!

Todella törkeää etenkin tuo lasten arvostelu heidän kuullen. Muutkin jutut myös. Ikävä kun mies on noin eri linjoilla... ei tuossa varmaan muu auta kuin tehdä anopille selväksi, että te kasvatatte lapsenne niin kuin itse haluatte ja anopin osuudeksi jää pitää mölyt mahassaan. Pystyisittekö keskustelemaan asiat selviksi puhelimessa?

 

[kukkua]

Mies on muuten ihan samoilla linjoilla kasvatuksesta ja muusta, mutta kun äitinsä tulee paikalle tuntuu taantuvan jonnekkin keskiajalle ja ei viitsi sanoa äidilleen mistään vastaan. On kyllä sanonut äidilleen useasti, että meillä tehdään näin ja kasvatetaan näin, niin olen myös minäkin sanonut, mutta sillä ei ole vaikutusta. Ihan sama mitä sanon, sama jatkuu vain.

Me mm. juteltiin juuri ennen anopin vierailua lastenteosta, siitä, että parin vuoden sisään voitaisiin alkaa yrittää kolmatta. Ja sitten kun anoppi piti saarnaa lapsista ja siitä, että meillä on niitä jo tarpeeksi ja vauvasta tulisi kuitenkin allerginen ym., niin mieskin on nyt sitten ollut sitä mieltä, että ei sitten tehdä lapsia enempää. Nyt tekisi mieli tosiaan sanoa tuolle miehelle, että voi mennä loppulomakseen äidilleen asustelemaan, viikkoon ei ole puhunut kunnolla, tiuskinut ja äyskinyt vain.

 

[Katy Johanna]

Samanlaista. Teen niin tai näin, niin aina väärin. Arvosteli ja haukkui, kun jäin lapsen kanssa kotiin. Sitten kun lähdin opiskelemaan, niin olisikin pitänyt olla kauemmin kotona. Asuu prkl vielä ihan lähellä. Käyn vain pakollisilla kahveilla esim. äitienpäivänä. Hän vaan tietää kaikesta kaiken ja haluaa, että muutkin toimivat samoin kuin hän. Minähän ole pilannut hänen ja lapsiensa elämän tulemalla sukuun riitelemään. Eli en siis tanssinut hänen pillinsä mukaan. Onneksi mies jo nykyään vähän puolustaakin minua. (oli niin tallottu äiteensä jalkoihin, ettei uskaltanu vissiin aikasemmin sanoa mitään)

 

[kukkua]

Katy Johanna, "ihanaa" kuulla, että jollekkin toisellekkin on sattunut samanlainen anoppivitsien anoppi. Meillä miehen veljellä on niin hyvä perhe ja hyvin kasvatettu lapsi, meillä taas kaikki huonosti. Tämä miehen veli perheineen asuu ihan anopin vieressä, mutta käyvät kylässä ehkä max. kerran kuukaudessa, koska anoppi ei ole kovassa huudossa heidänkään perheessä. Mutta meille aina vakuutellaan, että niin kovasti lapsenlapsi mummosta tykkää ja niin paljon kaikkea yhdessä tekevät,vaikka todellisuus on jotain ihan muuta.

Meidän lapset eivät yllättäen pidä mummostaan juuri ollenkaan. Isompi on sen pari kertaa päin naama sanonutkin, mutta anoppi ei sitä ole huomannut omalta touhuamiseltaan ja hössötykseltään. Ei koskaan kuuntele esim. mitä lapsi yrittää kertoa. Ja sitten facessa kerrotaan kuinka oltiin taas rakkaiden ja ihanien lapsenlapsien kanssa siellä ja täällä ja plaa plaa plaa.

 

[J-Annika]

Oi vitsi inhottavaa :/ Meillä anoppi on niin erilainen kuin oma äitini että kesti totutella. Kasvattanut neljä poikaa joten neuvoja hänellä riittää, mutta onneksi olen aika tiukka täti itse niin vähän "pelkää" minua eikä päälle päsmäröi. Annan touhottaa ja kohautan vaan olkia jos joku ei miellytä.. Mutten ikinä antaisi noin hyppiä silmille. Huh. Sinun lapset - sinun säännöt!

 

["äiti"]

Kuulostaa niin tutulta, itse olen selvinnyt kun löin nyrkin pöytään ja asiallisesti tein selväksi että nyt riittää anoppi meni niin pitkälle etten voinut antaa vain mennä toisesta sisään ja toisesta ulos. Miehelle sanoin että valitsee kumman puolelle tässä naljailussa asettuu ja sen jälkeen elää valintansa kanssa. Meillä tilanne oli siinä pisteessä sillä hetkellä, että olisin pakannut laukut ja lapset mennyt taakseni katsomatta. Sen jälkeen aloimme asioita selvittää ja mieskin alkoi ymmärtää miltä tuntuu. Itse on ollut siinä talutusnuorassa niin kauan, että vei aikaa. Mutta anoppi ihan suoraan yritti meitä saada eroamaan kertomalla omia kuvitelmiaan, yrittämällä vedota että minulla mielenterveysongelmia ja lapsilla ongelmia mm. kehityksen kanssa tämän takia ja että olen hankkiutunut salaa raskaaksi jotta voin elää miehen siivellä yms... Tsemppiä teille, muuta neuvoa en osaa sanoa kuin puhu miehesi kanssa rauhallisesti. Ja pidä anoppiin etäisyyttä.

 

[et ole aina oikeassa]

Olisi mukava kuulla anopin "arvio" sinusta.

 

[Katy Johanna]

Olisi mukava kuulla anopin "arvio" sinusta.

Haha mie oon ainakin kuullu monta kertaa

 

["jenni"]

Voi anoppi rukka. Tuollaisen miniän sai.

 

[Tuttua]

Hih. Mun anoppi teki työkseen laitoshoitajan työtä ja arvostelee noista samoista asioista. Mutta ei yleensä poikansa kuullen, silloin on niin ikävä lapsenlapsia... heh.

Ja ei yleensä vapaaehtoisesti myöskään ottanut osaa lastenhoitotyöhön kun lapset olivat pieniä. Ei vieläkään esim. muistuta hampaista tai hiustenharjaamisista. Ennemmin niin päin, että jos lapset pyytävät hammastahnaa itse, ei jaksa antaa. Ja yrittää siis päästä helpolla. Esim. niin että kun lapset pyysivät mustikkaa, antoi mieluummin pullaa niin tulee vähemmän sotkua. Eli ei välitä siitä että lapset saisivat terveellistä ruokaa, joten vaikea on uskoa että lapset hänelle merkitsevät yhtään mitään. Hän rakastaa itseään ja rahaa.

ja tekee tuota samaa että ilmestyy kutsumatta. meillä ilmestyi mökille, kun olimme 2 yöksi VUOKRANNEET mökin, pääsi ilmaiseksi järvenrantaan.

Emme tappele miehen kanssa enää hänen vanhempiensa takia. Mies on hiljaa. Tappelut käytiin kun olimme nuoria ja lapsia ei ollut vielä ja appivanhemmat määräsivät miehelle ilmaistöitä jotta saavat itselleen rahaa. Mies ei esim. saanut lukea pääsykokeisiin vaan piti heille tehdä ilmaiseksi töitä niin saavat itselleen lisää vuokratuloja kun poika tekee ilmaiseksi heille vuokra-asuntoja.

Mies ei sano vastaan anopilleen tai isälleen, mutta ei pahastu, jos minä sanon.

 

[tuttua]

tuokin on yhteistä, että puhuu päälle eikä kuuntele.

 

[Tuttua]

ja mies muuttuu myös eri ihmiseksi lasten suhteen kun hänen vanhemmat ovat paikalla.Eli puhuu vain vanhemmilleen napureistaan, sukulaisistaan jne joita lapset eivät edes tunne.Ovat kuin lapsia ei olisikaan.

 

[ihme mies]

kuulostaa ongelmalta jota ei ratkaise muu kuin haulikko

 

[Tuttua]

Jotta me olisimme alun alkaen voinet miellyttää anoppia, niin lapsia ei kai saisi olla ollenkaan. Kun kerroimme että meille on tulossa lapsi, sanoi anoppi "miksi". Hän oli kai ajatellut että mies ja minä teemme hänen eteensä ilmaistöitä.
ja sitten kun teimme kuitenkin niin pitäisi olla kuin sitä/niitä ei olisi. Palkkatöitä palkkatöitä, eikä lapsia saa ainakaan huomata, ei mitään kysyä heiltä, heillä ei saa olla lempiruokia tai mitään toiveita.

Kai anoppi olisi iloinen jos tanssisimme hänen ympärillään. Jonkinlaista kateutta sen on oltava, jos tarkemmin ajattelee. Oli varmaan kaavaillut että poikansa hyppii ja tanssii hänen ympärillään, ei elä lapsiaan varten.