Annoin lapselleni luvan lyödä toista lasta

Mä olen oikeasti yllättynyt siitä, että todella moni tähänkin ketjuun kirjoittaneista on sitä mieltä, että lapsi joka on ilkeä muita kohtaan ja jopa väkivaltainen, on joko kasvatuksen puutteesta johtuen sellainen taikka sitten häntä on kotona kohdeltu kaltoin.

Mä olen joutunut ikäväkseni huomaamaan, että osa meistä ihmisistä on vaan oikeesti luonteeltaan sellaisia..Ja kyllä se luonne tulee jo lapsella esiin. Mä siis olen kamala ihminen ja väitän, että toiset meistä syntyy kiusaajiksi.

En väitä etteikö tietyissä tapauksissa kotiolot ja kasvatus asiaan vaikuta, mutta mun mielestä asiaa ei voi yleistää.

 

Mä muistan kun pienenä koululaisena tuli joskus sanaharkkaa toisen tytön kanssa, niin tämän äiti soitti minulle, alaluokkalaiselle, ja uhkaili koulukuraattorilla ym. Ja en ole koskaan ollut kiusaaja, kiusattu kylläkin.
Olen itse äitinä sitä mieltä että lasten on mahdollisimman pitkälle saatava itse sovittua ristiriitansa..
Vähän aiheen ohi mutta kuitenkin

 

Mä olen oikeasti yllättynyt siitä, että todella moni tähänkin ketjuun kirjoittaneista on sitä mieltä, että lapsi joka on ilkeä muita kohtaan ja jopa väkivaltainen, on joko kasvatuksen puutteesta johtuen sellainen taikka sitten häntä on kotona kohdeltu kaltoin.

Mä olen joutunut ikäväkseni huomaamaan, että osa meistä ihmisistä on vaan oikeesti luonteeltaan sellaisia..Ja kyllä se luonne tulee jo lapsella esiin. Mä siis olen kamala ihminen ja väitän, että toiset meistä syntyy kiusaajiksi.

En väitä etteikö tietyissä tapauksissa kotiolot ja kasvatus asiaan vaikuta, mutta mun mielestä asiaa ei voi yleistää.

Ja HÖPÖHÖPÖ! Pitkäaikainen kiusaaminen kertoo aina jonkunlaisista kasvatusongelmista (aikuisilla yleensä itsetunto-ongelmista ynnä muista). Terve kaksivuotiaskin tajuaa miksi toisia ei saa kiusata, väkivaltaisten keinojen käyttö pitäisi myös saada kuriin muun ilmaisun kehittyessä.

 

On tämäkin kun nykyään vanhemmat eivät voi pistää tenaviaan kuriin. Täytyy soittaa poliisille tai sosiaaliviranomaset paikalle ja sitten huostaanotto tai jotain muuta. Ennenvanhaan sitä sai tukkapöllyä kolttosista ja sitä antoi kyllä kuka tahansa vanhempi. Jäi multakin monet jekut tekemättä kun ties että seuraukset olis sitten sen mukaset. Enkä mä inhoa vanhempiani siitä että pitivät minut aisoissa. Lapsi kun menee helposti äärimmäisyyksiin jos ei ole selkeitä rajoja. Mä olisin varmaan jekkustellut itseltäni hengen jos rangaistus näistä olis ollu se että äiti vähän märisee kotona. Ei se leijonaemokaan anna pentujen riekkua miten sattuu. Eikä sekään pahemmin keskustele asioista.

Nimenomaan! Vanhemmilla ei ole enää valtaa vaan se on siirretty sosiaaliviranomasille jotka tulee ja päättää vanhempien puolesta. Kiusaajat joita vanhemmat ei puheella saada kuriin pistetään lastenkotiin tai vähintään psykologille. Mietitääs onko tämä nyt ihan oikein? Lapsi huomaa että vanhemmat on ihan avuttomia. Miten se voi enää edes kunnioittaa vanhempiaan jotka eivät osaa häntä kasvattaa?

 

Äh, toi mua jotenkin ihmetyttää...toi luvan antaminen itsensä puolustamiseen. Tulee sellanen mielleyhtymä, että tyttö olis kärttänyt äidiltä puoltoista vuotta lupaa tirvasta sitä pihan idioottipässiä täysillä päähän, mut äiti ei ole antanut lupaa koska on halunnut selvittää asian sivistyneesti..
Paitsi nyt, kun äidin pinna on katkennut. Mut jos oma pinna katkeaa niin miksi laittaa lapsi asialle...ellei lapsi erityisesti halua itse turvautua väkivaltaan?

minusta tässä on miettimistä. hyvin kirjoitettu tosiaan

:flower:

 

Mä olen oikeasti yllättynyt siitä, että todella moni tähänkin ketjuun kirjoittaneista on sitä mieltä, että lapsi joka on ilkeä muita kohtaan ja jopa väkivaltainen, on joko kasvatuksen puutteesta johtuen sellainen taikka sitten häntä on kotona kohdeltu kaltoin.

Mä olen joutunut ikäväkseni huomaamaan, että osa meistä ihmisistä on vaan oikeesti luonteeltaan sellaisia..Ja kyllä se luonne tulee jo lapsella esiin. Mä siis olen kamala ihminen ja väitän, että toiset meistä syntyy kiusaajiksi.

En väitä etteikö tietyissä tapauksissa kotiolot ja kasvatus asiaan vaikuta, mutta mun mielestä asiaa ei voi yleistää.

Ja HÖPÖHÖPÖ! Pitkäaikainen kiusaaminen kertoo aina jonkunlaisista kasvatusongelmista (aikuisilla yleensä itsetunto-ongelmista ynnä muista). Terve kaksivuotiaskin tajuaa miksi toisia ei saa kiusata, väkivaltaisten keinojen käyttö pitäisi myös saada kuriin muun ilmaisun kehittyessä.

nimenomaan TERVE. Toisilla meistä vaan on niitä mielenterveysongelmia, miksi sitä pidetään mahdottomana että ne voi puhjeta oireilemaan jo lapsella?

 

Mä olen oikeasti yllättynyt siitä, että todella moni tähänkin ketjuun kirjoittaneista on sitä mieltä, että lapsi joka on ilkeä muita kohtaan ja jopa väkivaltainen, on joko kasvatuksen puutteesta johtuen sellainen taikka sitten häntä on kotona kohdeltu kaltoin.

Mä olen joutunut ikäväkseni huomaamaan, että osa meistä ihmisistä on vaan oikeesti luonteeltaan sellaisia..Ja kyllä se luonne tulee jo lapsella esiin. Mä siis olen kamala ihminen ja väitän, että toiset meistä syntyy kiusaajiksi.

En väitä etteikö tietyissä tapauksissa kotiolot ja kasvatus asiaan vaikuta, mutta mun mielestä asiaa ei voi yleistää.

Ja HÖPÖHÖPÖ! Pitkäaikainen kiusaaminen kertoo aina jonkunlaisista kasvatusongelmista (aikuisilla yleensä itsetunto-ongelmista ynnä muista). Terve kaksivuotiaskin tajuaa miksi toisia ei saa kiusata, väkivaltaisten keinojen käyttö pitäisi myös saada kuriin muun ilmaisun kehittyessä.

nimenomaan TERVE. Toisilla meistä vaan on niitä mielenterveysongelmia, miksi sitä pidetään mahdottomana että ne voi puhjeta oireilemaan jo lapsella?

Itse en ainakaan pidä mahdottomana. Tällaisissa tapauksissa vanhempien pitäisi hakea apua KAIKIN MAHDOLLISIN KEINOIN siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat selviä (=ilmeisiä eli käytös kontrolloimatonta ja vaaraksi muille). Jos vanhemmilla myös mielenterveysongelmia, tulisi koko perhe saattaa viranomaisten tuen piiriin. Tällöinhän esim sossuun ilmoittaminen olisi palvelus perheelle, eikö?

 

Mä muistan kun pienenä koululaisena tuli joskus sanaharkkaa toisen tytön kanssa, niin tämän äiti soitti minulle, alaluokkalaiselle, ja uhkaili koulukuraattorilla ym. Ja en ole koskaan ollut kiusaaja, kiusattu kylläkin.
Olen itse äitinä sitä mieltä että lasten on mahdollisimman pitkälle saatava itse sovittua ristiriitansa..
Vähän aiheen ohi mutta kuitenkin

No sehän on ihan totta, mutta onhan toi lyöminen asia mihin on aikuisen puututtava, etenkin jos toinen EI osaa pitää puoliaan. Mutta itse koen sen niin, että tilöanteen kärjistyessä siihen aikuiseen on vaikutettava..ja todellakin, jos sille pojalle puhuminen yms. ei auta.

Joo, siis tottakai. Olen täysin samaa mieltä että tarvittaessa vanhempien on puututtava, ja yleensä vanhemman mukaan tuleminen ratkaiseekin tilanteen..

 

Mä olen oikeasti yllättynyt siitä, että todella moni tähänkin ketjuun kirjoittaneista on sitä mieltä, että lapsi joka on ilkeä muita kohtaan ja jopa väkivaltainen, on joko kasvatuksen puutteesta johtuen sellainen taikka sitten häntä on kotona kohdeltu kaltoin.

Mä olen joutunut ikäväkseni huomaamaan, että osa meistä ihmisistä on vaan oikeesti luonteeltaan sellaisia..Ja kyllä se luonne tulee jo lapsella esiin. Mä siis olen kamala ihminen ja väitän, että toiset meistä syntyy kiusaajiksi.

En väitä etteikö tietyissä tapauksissa kotiolot ja kasvatus asiaan vaikuta, mutta mun mielestä asiaa ei voi yleistää.

Ja HÖPÖHÖPÖ! Pitkäaikainen kiusaaminen kertoo aina jonkunlaisista kasvatusongelmista (aikuisilla yleensä itsetunto-ongelmista ynnä muista). Terve kaksivuotiaskin tajuaa miksi toisia ei saa kiusata, väkivaltaisten keinojen käyttö pitäisi myös saada kuriin muun ilmaisun kehittyessä.

nimenomaan TERVE. Toisilla meistä vaan on niitä mielenterveysongelmia, miksi sitä pidetään mahdottomana että ne voi puhjeta oireilemaan jo lapsella?

Itse en ainakaan pidä mahdottomana. Tällaisissa tapauksissa vanhempien pitäisi hakea apua KAIKIN MAHDOLLISIN KEINOIN siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat selviä (=ilmeisiä eli käytös kontrolloimatonta ja vaaraksi muille). Jos vanhemmilla myös mielenterveysongelmia, tulisi koko perhe saattaa viranomaisten tuen piiriin. Tällöinhän esim sossuun ilmoittaminen olisi palvelus perheelle, eikö?

olen aivan samaa mieltä. Ikävä kyllä toiset vanhemmat eivät halua tai pysty kohtaamaan sitä tosiasiaa että omalla lapsella ei ole kaikki kunnossa..Siinä vaiheessa olis ulkopuolisten puututtava jollain keinoin asiaan.

 

Mä olen oikeasti yllättynyt siitä, että todella moni tähänkin ketjuun kirjoittaneista on sitä mieltä, että lapsi joka on ilkeä muita kohtaan ja jopa väkivaltainen, on joko kasvatuksen puutteesta johtuen sellainen taikka sitten häntä on kotona kohdeltu kaltoin.

Mä olen joutunut ikäväkseni huomaamaan, että osa meistä ihmisistä on vaan oikeesti luonteeltaan sellaisia..Ja kyllä se luonne tulee jo lapsella esiin. Mä siis olen kamala ihminen ja väitän, että toiset meistä syntyy kiusaajiksi.

En väitä etteikö tietyissä tapauksissa kotiolot ja kasvatus asiaan vaikuta, mutta mun mielestä asiaa ei voi yleistää.

Ja HÖPÖHÖPÖ! Pitkäaikainen kiusaaminen kertoo aina jonkunlaisista kasvatusongelmista (aikuisilla yleensä itsetunto-ongelmista ynnä muista). Terve kaksivuotiaskin tajuaa miksi toisia ei saa kiusata, väkivaltaisten keinojen käyttö pitäisi myös saada kuriin muun ilmaisun kehittyessä.

nimenomaan TERVE. Toisilla meistä vaan on niitä mielenterveysongelmia, miksi sitä pidetään mahdottomana että ne voi puhjeta oireilemaan jo lapsella?

Ihmisillä on katsottu olevan erilaisia temperamentteja jo syntyessään..ja joskus tälläseen vilkaaseen temperamenttiin 'väärin' vastaaminen saattaa aiheuttaa käytöshäiriöitä..
Vaikea sanoa mikä tässä sitten lopulta on taustalla, mutta ei sekään mahdotonta ole, että vanhempi luovuttaa lapsensa kanssa..ei enää jaksa. Siksi ei myöskään istu ulkona ohjaamassa lapsensa toimia. Siis mä ymmärsin, että nyt puhuttiin alle kouluikäisistä..?

 

Väkivaltaa ei ratkaista väkivallalla.

Miten itse olet kyseisen tilanteen ratkaissut?

Mielenkiinnolla minäkin vastausta odotan. Jos järki ja puhe ei tehoa, niin mikä avuksi?

Valvonta. Aina paikalla oleminen. Aina asiaan puuttuminen ja vaikkapa lapsen kiikuttaminen kainalossa kotiin.

Miten tuo on mahdollista?!

Etkö käy töissä vai miten sulla olis aikaa seurata lastasi joka paikkaan?

No joka päiväkö nää lapset ovat kotona ja pihalla aamusta iltaan??? Tuskin!

Ja kyllä mä istuisin pihalla kuin tatti jos mun lapsen kimppuun käytäis. Mä luulen et tässä isompi ongelma on se, et ap ja pojan äiti ovat olleet kavereita ja ap ei ole kehdannut puuttua tilanteeseen sen vaatimalla tavalla eli tarpeeksi kovaa ja korkealta.

Sä vedät mielenkiintoisia johtopäätöksiä ihan ilmasta. Eli toisin sanoen, ap:n ja hänen lapsensa pitää rajoittaa ja muuttaa elämäänsä sen takia, ettei joku äidin irvikuva saa penikkaansa kuriin..

No niin sitten vissiin. Eikun mä sanon, että ap ottaa järeemmät aseet käyttöön mutta jättää sen lyömisluvan antamatta...
Edelleen, tää asia on alusta asti esitetty niin naiivisti että mä karsastan koko 'lupaa'...

Mitkä järeemmät otteet?!

neuvola/koulu, poliisi, sossu, onhan näitä.

Ja ne tekee mitä? Ei mitään. On niillä vähän muutakin tekemistä, kun kiusaava naapurin maija.

 

neuvola/koulu, poliisi, sossu, onhan näitä.

Ja ne tekee mitä? Ei mitään. On niillä vähän muutakin tekemistä, kun kiusaava naapurin maija.

Jostain syystä olen siinä uskossa, että jo ihan lainkin puitteissa sossun on selvitettävä asiaa. Jos neuvotteluyritykset vanhempien kanssa eivät tuota tulosta, niin selkeästihän apua tarvitaan. Tuskin tämän lapsen käytös vain kotipihalle rajoittuu.

 

Ja käskin tempaista vieläpä oikein lujaa :saint: jos se taas hyökkii päälle.

On se nyt oikeesti prkl kun yksi ja sama ongelmatapaus AINA käy tytön päälle |O

Juu, ollaan juteltu lapsen vanhemmille (tai siis äidille), ja yritetty vaikka mitä, mutta 1½ v tätä skeidaa on kestetty ja nyt alkaa tosissaan tuntua siltä, että mikään fiksu keino ei toimi. Kun tyttö leikkii pihassa kavereiden kanssa, ryntää tämä lapsi heti kimppuun miekan, kepin, pyöränpumpun tms kera.

Vähänkö toivon että ne muuttaisi pois.

Tuollaista se on asua vuokrakasarmissa...

 

Äh, toi mua jotenkin ihmetyttää...toi luvan antaminen itsensä puolustamiseen. Tulee sellanen mielleyhtymä, että tyttö olis kärttänyt äidiltä puoltoista vuotta lupaa tirvasta sitä pihan idioottipässiä täysillä päähän, mut äiti ei ole antanut lupaa koska on halunnut selvittää asian sivistyneesti..
Paitsi nyt, kun äidin pinna on katkennut. Mut jos oma pinna katkeaa niin miksi laittaa lapsi asialle...ellei lapsi erityisesti halua itse turvautua väkivaltaan?

minusta tässä on miettimistä. hyvin kirjoitettu tosiaan

:flower:

Hyvin kirjoitettu, mutta ihan asian vierestä.

 

En lukenut ihan jokaistan viestiketjun kirjoituksta, mutta jos sanotte lapsillenne että saa lyödä takaisin niin opettakaa ainakin ettei lyödä kasvoihin. Voi meinaan tulla aikamoiset korvausvaatimukset jos kiusaajalta murtuu leuka, nenä tai pahimmassa tapauksessa saa aivovamman... Muistan ainakin omasta lapsuudesta ne kauhuvideot mitä koulussa näytettiin, siis millaista jälkeä yksi nyrkinisku voi aiheuttaa... Toki itseään saa puolustaa, mutta millä tavalla, sekin kannattaa ottaa huomioon!

 

En lukenut ihan jokaistan viestiketjun kirjoituksta, mutta jos sanotte lapsillenne että saa lyödä takaisin niin opettakaa ainakin ettei lyödä kasvoihin. Voi meinaan tulla aikamoiset korvausvaatimukset jos kiusaajalta murtuu leuka, nenä tai pahimmassa tapauksessa saa aivovamman... Muistan ainakin omasta lapsuudesta ne kauhuvideot mitä koulussa näytettiin, siis millaista jälkeä yksi nyrkinisku voi aiheuttaa... Toki itseään saa puolustaa, mutta millä tavalla, sekin kannattaa ottaa huomioon!

Nyrkillä suoraan nenään. Sillä saavuttaa parhaan lopputloksen.

 

No niin, Itä-Helsingistä kajahtaa jälleen.

Eiku Varissuolta, tuosta monikulttuurisesta helvetistä. Mamut hakkaavat suomalaisia taas jälleen.

 

Anteeks nyt kun en ymmärrä, mutta miten se laps voi lyödä sitä kiusaajaa itsepuolustuksena takas, jos se lyöjä kerran juoksee aina heti karkuun niin, että ei voi aikuinenkaan ehtiä puuttumaan, eikä voi takavarikoida aseitakaan tai mitään?!

 

Mä aion myös opettaa lapselleni, että jos joku käy päälle, saa lyödä takaisin.

Alaluokilla koulussani oli tyttö, joka kiskoi hiuksiani, nipisteli, yritti kampata jne. Erään kerran, kun istuin lattialla solmimassa kengännauhojani, tuli takaapäin ja kietoi takin päähäni. Takki oli paksu talvitakki ja tiukasti kasvojani vasten - onneksi hän päästi irti ajoissa, ei meinaan mulla henki kulkenut.

Tuon takkiepisodin jälkeen olin aika jännittynyt tuon tytön ollessa lähettyvillä. Erään kerran hän sitten tuli ja alkoi repiä keinuni naruista ja töniä, jolloin minulla kärähtivät hermot ja löin niin, että kumahti. Olin ihan varma, että juttu menee opettajan korviin ja saan jälki-istuntoa ja tiees mitä muuta, mutta ei, koskaan ei tullut mitään seuraamuksia. Ilmeisesti kiusaajan egosta jäi suurin osa sinne lumihankeen. Minuun hän ei koskenut sormellaankaan enää ikinä. Ainoa, mikä kaduttaa, on se, etten lyönyt aikaisemmin.

Häh! Mulla lähes täsmälleen samat kokemukset, tosin eri tyttöjen tahoilta alakoulussa. Tuo toinen tilanne meni tosin niin, että kiusaaja ei päästänyt mua pomppulaudasta alas, ja piti mua siis siellä ylhäällä oman painonsa varassa. Mä aloin olla jo hädissäni (pelkäsin vähänkin korkeita paikkoja ), kunnes lopulta raivostuin, uskaltauduin hyppäämään alas ja repäsin siltä huivin päästä (ja vähän hiuksiakin). Sitten marssin koulun portaille istumaan ja nieleksimään kyyneleitä. No, tyttö ei koskaan pyytänyt anteeksi mutta mulle riitti se ettei se enää koskaan kiusannutkaan mua, sanallisesti tai fyysisesti. Itse asiassa oltiin sitten vähän vanhempina kavereita.

 

Äh, toi mua jotenkin ihmetyttää...toi luvan antaminen itsensä puolustamiseen. Tulee sellanen mielleyhtymä, että tyttö olis kärttänyt äidiltä puoltoista vuotta lupaa tirvasta sitä pihan idioottipässiä täysillä päähän, mut äiti ei ole antanut lupaa koska on halunnut selvittää asian sivistyneesti..
Paitsi nyt, kun äidin pinna on katkennut. Mut jos oma pinna katkeaa niin miksi laittaa lapsi asialle...ellei lapsi erityisesti halua itse turvautua väkivaltaan?

minusta tässä on miettimistä. hyvin kirjoitettu tosiaan

:flower:

Minusta taas tämä on täyttä paskaa ja asian vierestä :xmas:

 

No mut siis joo..ei kai nää helppoja asioita ole. Mä en vaan ymmärrä oikein, että mitä sitten kun tyttö on kerran läimässyt poikaa..jos edes siihen kykenee...ööh. Poika lopettaa ikiajoiksi kiusaamisensa? Vai tuleeko sieltä keppiä kahta kauheemmin takas???

Ihme kukkotappelu-skenaario.

Kyllä mä itse tykkän, että kiusaaja on vääärässä ja kiusaajaa rangaistaan...mut ei se välttämättä niin yksinkertaista ole et kun tyttö kerran vetää niin se on sillä selvä. Ei hitsi...tää on nyt niin sekavaa et ei voi ajatella.
Mulle olis selkeempää, että lapsi omasta halustaan tai äkkirefleksiltään antais kiusaajalle takaisin, mutta että aikuisen pitää antaa lapselle lupa siihen. 'niin ja muistahan tyttäreni, tätä hölmöä poikaa saat aina lyödä tarpeen vaatiessa mutta sakua ja pekka et koska äiti on niitten äitin kanssa edelleen kaveri...'

Mä en varmaankaan ymmärrä tätä asioaa loppun asti, mut ei hyvää päivää...

 

Äh, toi mua jotenkin ihmetyttää...toi luvan antaminen itsensä puolustamiseen. Tulee sellanen mielleyhtymä, että tyttö olis kärttänyt äidiltä puoltoista vuotta lupaa tirvasta sitä pihan idioottipässiä täysillä päähän, mut äiti ei ole antanut lupaa koska on halunnut selvittää asian sivistyneesti..
Paitsi nyt, kun äidin pinna on katkennut. Mut jos oma pinna katkeaa niin miksi laittaa lapsi asialle...ellei lapsi erityisesti halua itse turvautua väkivaltaan?

minusta tässä on miettimistä. hyvin kirjoitettu tosiaan

:flower:

Minusta taas tämä on täyttä paskaa ja asian vierestä :xmas:

Cheers! :hug:

 

No niin, Itä-Helsingistä kajahtaa jälleen.

Eiku Varissuolta, tuosta monikulttuurisesta helvetistä. Mamut hakkaavat suomalaisia taas jälleen.

Ei ole mamulapsi, vaan suomenruotsalainen bättre folk...

Enkä asu Varissuolla, en uskaltais :snotty:

 

Mulle olis selkeempää, että lapsi omasta halustaan tai äkkirefleksiltään antais kiusaajalle takaisin, mutta että aikuisen pitää antaa lapselle lupa siihen. 'niin ja muistahan tyttäreni, tätä hölmöä poikaa saat aina lyödä tarpeen vaatiessa mutta sakua ja pekka et koska äiti on niitten äitin kanssa edelleen kaveri...'

Mä en varmaankaan ymmärrä tätä asioaa loppun asti, mut ei hyvää päivää...

Mun tyttö on kiltti. Niin kiltti, ettei lyö takaisin, koska kotona on opetettu että fiksumpi siirtyy tilanteesta pois, ja että pienempiä ei kiusata. Hän on pitänyt ne opetukset mielessä myös silloin, kun pihalla toinen häntä lyö.

Mun tyttö on myös ihan fiksu lapsi. Nyt hänelle on sanottu, että jos XXX vielä lyö, niin sinä saat halutessasi lyödä takaisin ihan niin lujaa kuin haluat, jospa XXX sitten oppisi tajuamaan miten kurjaa lyöminen on ja kuinka lujaa se sattuu - minä ja iskä emme toru sinua lyömisestä jos puolustat itseäsi. Ei, en pelkää että hän nyt alkaisi mätkimään pihan kaikkia lapsia, se riski lienee olematon. Eikä hän myöskään mene hakkaamaan tuota poikaa, vaan pyrkii välttelemään tätä, ja lyö jos ei muukaan auta, olen siitä ihan varma.

Minä aion myös tästä lähtien käydä joka ikisen lyönnin jälkeen kyseisen pojan ovella valittamassa. Ihan joka kerta. Huutaa tarvittaessa, jos sana ei muuten kuulu.

Joko ymmärrät? En osaa enää tarkemmin asiaa selittää.

 

Mulle olis selkeempää, että lapsi omasta halustaan tai äkkirefleksiltään antais kiusaajalle takaisin, mutta että aikuisen pitää antaa lapselle lupa siihen. 'niin ja muistahan tyttäreni, tätä hölmöä poikaa saat aina lyödä tarpeen vaatiessa mutta sakua ja pekka et koska äiti on niitten äitin kanssa edelleen kaveri...'

Mä en varmaankaan ymmärrä tätä asioaa loppun asti, mut ei hyvää päivää...

Mun tyttö on kiltti. Niin kiltti, ettei lyö takaisin, koska kotona on opetettu että fiksumpi siirtyy tilanteesta pois, ja että pienempiä ei kiusata. Hän on pitänyt ne opetukset mielessä myös silloin, kun pihalla toinen häntä lyö.

Mun tyttö on myös ihan fiksu lapsi. Nyt hänelle on sanottu, että jos XXX vielä lyö, niin sinä saat halutessasi lyödä takaisin ihan niin lujaa kuin haluat, jospa XXX sitten oppisi tajuamaan miten kurjaa lyöminen on ja kuinka lujaa se sattuu - minä ja iskä emme toru sinua lyömisestä jos puolustat itseäsi. Ei, en pelkää että hän nyt alkaisi mätkimään pihan kaikkia lapsia, se riski lienee olematon. Eikä hän myöskään mene hakkaamaan tuota poikaa, vaan pyrkii välttelemään tätä, ja lyö jos ei muukaan auta, olen siitä ihan varma.

Minä aion myös tästä lähtien käydä joka ikisen lyönnin jälkeen kyseisen pojan ovella valittamassa. Ihan joka kerta. Huutaa tarvittaessa, jos sana ei muuten kuulu.

Joko ymmärrät? En osaa enää tarkemmin asiaa selittää.

Ymmärrän ap:ta. Parempi opettaa lasta, että vasta viimeisenä oljenkortena voi tirvaista. Pahempaahan on opettaa, että saa omasta halusta refleksinomaisesti lyödä just silloin, kun se lyönti sattuu lapasesta lähtemään?!