+++ ALKUVUODESTA 2009 LAPSETTOMUUSHOIDOISTA PLUSSANNEET +++

Heippa,

Ellastiina, meillä sama valinta, eli emme osallistu kromosomiseulontaan. Olen käsittänyt, että tuo 10-12 rv:n ultra on juuri se niskapoimu-ultra... eli teillä saa sit valita tilalle yleisen ultran jos ei osallistu seulontoihin? Onkohan tää valtakunnallinen käytäntö? No, selviää varmasti huomenna lääkärikäynnillä.

Pupuvaimo ja Kauniskuu, vaikka noi tuhrut ja vuodot säikäyttää aivan järkyttävästi, koittakaa silti olla rauhallisilla mielillä! :hug: Vuoto voi johtua useastakin eri asiasta, ja usein on ihan vaaratonta. Mulla se tuhruilu johtui hyytymistä, ja loppui sitten aikanaan.

Kivaa päivää kaikille!

Raitanen + kyytiläinen 9+0 (jes, tänään taas uusi rv...!)
 
Hei vaan!

Tsemppiä kaikille vuodon kanssa kamppaileville!

Tervetuloa nippe81

Noista seulonnoista: meillä on niin, että np-ultra on rv 10-12 ja mulla se on 31.3. jolloin samalla otetaan verikoe ja np-ultran ja verikokeen perusteella lasketaan down-riski, siihen otetaan myös mun ikä huomioon. Nämä molemmat ovat vapaaehtoisia ja me osallistumme sekä np-ultraan että verikokeeseen. Tämän lisäksi on rakennultra rv 18-20 ja siihen olemme myöskin osallistumassa. Kävimme molemmissa ultrissa myös esikoisesta, silloin ei ollut tuota verikoetta. Jos np-ultra ja verikoe antaa aihetta lisätutkimuksiin, niin sitä mietimme sitten myöhemmin, mutta luultavasti jos jotain vikaa sikiössä epäiltäisiin, niin menisimme lisätesteihin.

Mulla alkaa oksutauti helpottamaan ja raskausoireet pääsevät taas paremmin esiin. Muuta ei kyllä ole, kuin etova olo ja aika harvat ruoat maistuu tällä hetkellä. Veden juominen tökkii mulla tällä hetkellä tosi pahasti, se ei vaan maistu. Hampaita pestessä tulee oksennusreaktio, varsinkin takahampaita pestessä. Muistan, että esikoista odottaessakin kärsin tuosta satunnaisesti.

Munkin masu on jo aikamoinen pallo ja lähinnä iltaisin. Eilen masu turposi sellaisiin mittasuhteisiin, että näytti siltä, kun olisi ihan viimeisillään raskaana, mutta se johtui varmaan tästä masutaudista. Saa nähdä miten saa masun pidettyä piilossa rakenneultraan asti, jos näin pahasti turvottaa jo nyt.

Miten te muut, oletteko jo kertoneet raskaudesta kellekään ja jos ette ole, niin kauanko ajattelitte pitää asian omana tietonanne? Me ei olla kerrottu kellekään. Asia pysyy salassa ainakin np-ultraan asti ja jos vaan masu ei pullahda pahasti, niin töissä olen asiasta hiljaa rakenneultraan asti.
 
Heips!
Onpas tänne tullut tekstiä!!Olen satunnaisesti käynyt lueskelemassa kuulumisia, mutta en ole ehtinyt kirjoittelemaan.

Tervetuloa minunkin puolestani kaikille uusille :wave: ja tsempitykset kaikille tasapuolisesti.
Meillä onkin Angela77:n kanssa samana päivänä np-ultra, mulle ei oo vielä puhuttu mitään verikokeesta. Aika paljon varmaan selviää, kun perjantaina on eka neuvolakäynti. Pitäisikin alkaa kirjoittamaan muistilappua, että muistan kysyä kaiken mieltä vaivaavan.

Meidän odotuksesta tietää jo perhe ja suurin osa kaveripiiristäkin. Itse aattelin niin, että on sitten paremmat mahdollisuudet saada tukea, jos jotain tapahtuu. Töissäkin jouduin kertomaan aika varhaisessa vaiheessa (pian testin jälkeen) työni laadusta johtuen. Pomo otti asian aika hyvin.

Raskausoireet tuntuu välillä katoavan kokonaan ja sitten taas ilmaantuu jotain pientä. Lähinnä iltaisin on etovaa oloa, mutta kertaakaan en ole joutunut pönttöä halailemaan. Alavatsavihlaisuja minulla on aika paljon ja ne ovat välillä tosi kivuliaita. Onko vihlaisuja muilla? Rinnat aristavat välillä enemmän ja välillä ei ollenkaan...Inhottavaa tämä epävarmuus...

Peppiäinen 8+6
 
Voi meitä epävarmuudessa rämpijöitä :headwall:

Soitin hoitajalle joka yritti rauhoitella, ettei ruskea limainen vuoto merkitse pahaa, ellei muutu veriseksi ja ala alamahaan sattua. Hänen mukaansa ultrassa ei näkyisi vielä tänään mitään mitään kuin turvonnut limakalvo? ymmärsin että jo rv 6 näkyy jotain :( Pitäisikö siis peruuttaa huominen ultra-aika, johon ajattelin mennä omilla rahoilla?

Mitäs Kauniskuulle kuuluu? entäpä muut? :wave:
 
Pupuvaimolle jakamisia vuodon keskelle. Ei ruskea vuoto yleensä ole mitään pahaa. Kertaan tähän jälleen, että minä olen vuotanut plussaa edeltävästä päivästä asti eli nyt kuukauden verran. Olin myös ennen ultraa todella ressantunut, kun ei voinut tietää onko kaikki hyvin. Viime viikolla 7+3 oli utra, jossa näkyi pieni toukka, ja se syke :heart:. Se hiukan helpotti oloani ja enään en niin paljoa stressaa. Tiedän, että raastaa hermoja, mut yritä olla rauhakseen. En kyllä osaa sanoa, koska utrassa alkaa näkyy jotakin... Koska sinulle on polilta varattu aika?

Me ei olla hoidoista + plussasta kerrottu, kuin yhdelle kaveripariskunnalle. Ajattelin, että sitten kuin keskenmenon riski pienenee´(12. raskausviikko) niin sitten kerrotaan muille.

Lion32 8+1
 
hihih, mulla kuluu kahvipaussit sujuvasti palstaillen.... kiva kun täällä on aktiivista!

pupuvaimo, meillä näkyi 6 rv molempien pienten ruskuaispussit ja ihan pienenpienet sydämensykkeet. Eli kyllä siellä jo jotain pitäis näkyä, ja saatpahan mielenrauhan! Onnea ultraan, kerrohan sit kuulumiset!

Raskaudesta ollaan kerrottu ihan lähipiirille vasta (molempien vanhemmat, sisarukset ja kolmelle läheisimmälle ystävälle). Siinäpä meille tärkeimmät, muille kerrotaan sitten ekan kolmanneksen jälkeen, tai viim. kun alkaa massu kasvamaan! :)

Nyt taas työn touhuun! (Iltapäivät tuntuu jostain syystä tosi pitkille...!)
 
Me ollaan kerrottu molempien vanhemmille ja sisaruksille. Lähinnä tuli kerrottua mun yllättävän sairasloman takia jo muutama viikko sitten. Muutamalla lähimmälle ystävälle olen myös kertonut. Muille kai sitten, kun on 12.vko ohitse ja masua näkyvissä.

Eilen illalla olin sitä mieltä, että masun alue on aavistuksen kasvanut. Mies ei kylläkään huomannut mitään eroa. Joten sitä masun pyöristymistä täytyy tässä vielä edelleen odotella. =) Nolottaa tunnustaa, mutta mä hankin jo ensimmäiset äititysvaatteet huutonetistä...

Mieliteoista tai niiden puutteesta... Kinkku ei tee yhtään mieli. En voisi kuvitellakaan laittavani sitä leivän päälle.

Ylihuomenna onkin sitten jo kontrolliultra, jossa nähdään onko kohdussa vielä elämää ja miten on hematooman laita. Toivottavasti hematooma olisi edes pienentynyt... Ja pikkuinen alkiomme puolestaan kasvanut normaalisti.

Ellastiina 8+0
 
Ellastiina, meillä onnistui ekan ivf:n toisesta passista =) Tai siis toivottavasti onnistui, tulin juuri ultrasta jossa ei näkynyt oikein mitään :| Lääkäri katsoin ensi mistä vuoto voisi johtua ja iloinen ylläri seurasi: ei näkynyt enää mitään ruskeaa tai punaista vuotoa, pelkkää valkoista vuotoa vain =) Kohdun suu on kuulemma ihan kova ja ylhäällä, että siinä mielessä kaikki kunnossa! Lääkäri kyllä tunnusti, ettei ole kovin hyvä ultran käyttäjä, ja piti paikkansa; mieskin vähän hymyili vierestä kun ei siitä oikein tullut mitään (kamalan mukava lääkäritäti oli 61v) :whistle:
Välillä ehkä kuulemma saattoi vilahtaa joku leijuva juttu, joka voisi olla meidän mytty..
Lääkäri sanoi ettei laskuta ultrasta lainkaan, vaan kysyi haluaisinko että hän yrittää saada mulle suhteilla ajan alkuraskauden ultraexperille pikaisesti =) Sainkin ajan huomenillaksi! Ymmärsi kyllä hyvin mun huolen :ashamed: Meinasi tosin, että nyt olisi vasta viikko 5+2 sen kiekon mukaan, tiiä sitten..

Miten Kauniskuu sinä voit? Onko sulla kipuja?
 
:wave:
Ompas tänne tullut paljon uusia, todella mukavaa, että olette saaneet sen parhaimman palkinnon hoitorupeaman lopuksi!
Täällä on jos jonkinlaista hermoilijaa (itse pahimmasta päästä :/ ) mutta onneksi niitäkin, joilla pysyy "pää kylmänä" Kiitos heille tsempeistä ja realisoinneista :hug:

Nuo vuotoasiat on kyllä hermoja riipiviä. Kun se voi olla vaaratonta tai sitten ei, oli se sitten isoa tai pientä vuotoa...Liian pitkään pitää elää epätietoisuudessa!
Pitkää pinnaa ja rohkeaa mieltä toivotan!

Minullakin on np-ultra 31.3. Neuvola on viikon kuluttua, mutta se nyt on semmoista, noh, papereitten täyttelyä ja jutustelua. Yhtään sen varmemmaksi ei tule onko masuasukilla asiat hyvin vai ei...
Nyt kun sain itseni koottua, päätin, että ennen np-ultraa en mene extra -ultriin. JOllei sitten ala jokin runsas vuoto. Nyt täytyy vaan kestää
:snotty:

Mä en aio kertoa kenellekkään ennen np-ultraa tästä raskaudesta. Esimiehelle oli pakko sanoa, kun se vänkäs ja vonkas niitten yövuorojen tekemättömyydestä. Ja aatelkaas, se ei muuten onnitellut eikä muutenkaan kommentoinut...
Oletteko/aiotteko kertoa, että raskaus ei ole saanut alkuaan luomusti?? Mä pähkäilen tätä asiaa kovasti. Jotkut kaverit tietää, että ollaan hoidoissa käyty ja kovasti ovat uteliata miten on mennyt ;) Mutta olen sanonut vaan, että nää asiat on nyt "tauolla" Sehän ei ole suoranainen valhe :whistle:
Mutta omille vanhemmille (tai miehen) en usko että kerrotaan. Mä olen melko varma, että he eivät ymmärrä näitä juttuja alkuunsakaan, tuomitsevat varmaan nää. Ovat kai niin vieraita asioita tai jotain...

Nyt olisi siis rv 8+1. Mun klinikalla nuo laskut aloitetaan, että punktiopäivä on 2+0.
Oireita ei kauheesti ole, painetta alamahalla, pientä särkyä joskus. Kuvottavaa oloa iltapäivisin, oksentaa ei ihan joka päivä tarvii...
Näillä jatketaan B)
 
PEPPIÄINEN: Just eilen tissejä lähes hysteerisesti puristelin ja olin ihan varma, että ne ei ole yhtä kipeät kuin aiemmin.... :LOL: Tänään on taas ilmoitelleet itsestään. Mulla on kaikenlaisia mahatuntemuksia ollut tässä muutaman viikon aikana. On sellasta menkkamaista jomotusta, mutta lievempää(mulla on aina niin järkyt menkkakivut) ja sit on aina välillä sellasta hillitöntä paineen tunnetta munasarjojen kohdilla. Eilenkin illalla usean tunnin oli sitä paineen tuntua eikä se ole mitään kovin kivaa....tiedä sitten mitä se meinaa.

KERTOMISESTA: Mä olen avoimesti kertonut töissäkin näistä hoidoista ja lähipiiri tietää hoidoista. Ihan senkin takia, kun mentiin naimisiin kohta 6-vuotta sitten ja alkoi kauhea utelu ja hössötys mahan kasvamisesta...ainakin olen saanut joitain ihmisiä "valistettua", että utelut voi jättää myös vähän vähemmälle. Tietysti nämä samat ihmiset sitten tietävät hoidon tuloksenkin. Kauhean hyvin ihmiset on ylipäätään näihin hoitoihin suhtautuneet.

Eka työpäivä loman jälkeen meni ihan hyvin. Töitten jälkeen otin parin tunnin päikkärit ja nyt on jo taas sellanen olo, että vois kohta mennä yöunille....jos nyt muutaman tunnin sinnittelis. Edelleenkään ei tee oikein mitään "kunnon" ruokaa mieli. Salaattia söin ruuaksi tänään. Tonnikalaa ostin pari purkkia kaupasta, kun kuvittelisin saavani sitä leivän päällä alas. Ja uuniomenajogurttia. Nam. :p
Huomenna paukkuu viikot.

Bartsu ja 5+6
 
Kiitos kaikille. Ootte ihania. Ihanaa odotusaikaa ja hoitoja kaikille.
Meillä o takki tyhjä.. tämä 6v odotettiin, eka plussa ja siihen loppui. Raju vuoto ja hyytymät yms. Pakkanen tyhjä ja kaikki nollassa.. Luovutus jonon hännille..
 
Kauniskuu; en voi sanoa mittään mikä lohuttas eikä täälä olis sitä sanottu jo, joten tarioan vain oikein ison lohtu- ja voima :hug: Toivottavasti sulla on apua saatavila oman jaksamisen tukemiseksi.

Kertomisesta; Miehen kans ollaan puhuttu, että ei kovin asiasta kerrota ennen ku riskialttiimmat viikot on ohitte. Siskole sain luvan kertoa, mutta en tiä misä välisä senki kerkiän tekemään. Ja mies tosin huolimattomuuttaan lipsautti asian työkaverilleen.. Eikä ko. työkaveri todellakaan ole semmonen kenen olisin halunnu ensimmäisten joukosa asiasta tietävän. Välilä haluttas kovastikki kailottaa asiasta, sillon lähinnä ku on semmonen tunne, että kaikki tullee hyvin menemään. Mutta välilä taas on niiin epävarma olo ja pelekään keskenmenoa etten uskalla unelmissanikaan sanoa kellekkään. Ärsyttää kovasti, että piti tulla tämä peleko. Kolome ensimmäistä päivää meni vallan hyvin ja usko raskauteen ja sen kestämiseen oli erittäin kova.
Ja siitä kertominen, miten lapsi on saanu alakunsa, riippuu ihan siitä miten ihimiset reagoi raskauesta kuulemiseensa. Jos sieltä tullee jottain "erittäin fiksuja" kommentteja, niin voipi olla varma, että suomennan asiaa. Ja tällä hetkelä varsinki työpaikala uskon näitä "erittäin fiksuja" kommentteja saavani, ku ovat jo aikasemminki laukoneet.. esim. kyllä sie sitten ymmärrät tätä meän arien pyörittämistä ku sulla on omia lapsia, eikö sulle tule vauvakuume ku olet vauvojen kans palion tekemisisä, voi että ku sulle sopis oma vauva käsile ja auta armias jos naamasa näkkyy finni tai valitat väsymystä yms. niin heti ensimmäinen kysymys on, yllätys yllätys, oletko raskaana. Kerran olen jo suomentanu yhele työkaverile ku kysy usiamman kerran olenko raskaana, että kaikki ei halua tai voi saaha lapsia samala tavala ku he ite ovat tehtailleet! Ei ole sen jäläkeen asiasta maininnu..

(.) Tosiaan tunteet ja uskon voimakkuus onnistumiseen vaihtellee kovastikki.. Kunpa vain pystys olemaan ja nauttimaan asiasta, niin ku ne kolome ensimmäistä päivää pystyin. Maanantaina (17pv siirrosta) kävin hcg arvon mittauttamasa ja se oli 993. En sitten tiä mitä se virallisesti tarkottaa, mutta kiva nuo lukemat oli kuulla. Lukeman kuullesa oli oikein voitokas ja varma olo, mutta niin se epävarmuus sieltä sitten taas hiipi kaveriksi.. prkl.. Mulla on edelleen hiema epäselevää se, että millä viikoila ja päivilä täsä ees oltas menosa. Sekottaa kaikki kierron ensimmäise päivät, siirtopäivät ja alakion ikä siirrettäesä. Ehkä se epävarmuus asian suhteen tullee niistä erittäin vähäsistä oireista. Sillon tällön on etovaa oloa, paineen tunnetta alavattala ja palelua. Toki tiän, että kaikila on erilaiset raskauet eikä oireet tai oireettomuuet aina kerro yhtään mittään. Kovasti tekis mieli tehä uus raskaustesti, mutta tiän kyllä ettei sen tulos minua kuitenkaan rauhottas ku hetkeksi.. On se vain uskomatonta, että ku minun usko onnistumiseen horiuu, niin mies uskoo vahavasti ja toisin päin.. Noh, näilä evväilä etiäpäin..
 
Voi ei Kauniskuu :hug: Pahoittelut, voimia tulevaan! Mitkään sanat ei lohduta, mutta laitan tähän ne sanat, jotka lääkäri mulle sanoi keskenmenoni jälkeen: aina kun raskaus alkaa, se on hyvä merkki, näin ollen raskaus voi alkaa uudelleenkin!

Kertomisesta vielä: meillä siis molempien vanhemmat tietävät ja lähimmät ystävät, että emme saa lapsia muutoin kuin hoidoilla ja että esikoinen on hoidoilla alkunsa saanut. Meidän isovanhemmat eivät tiedä, ovat niin vanhoja, että tuskin edes ymmärtäisivät koko asiaa. Esikoisesta mun vanhemmat tiesivät jo plussatuloksesta, että vauva on tulossa, samoin mun paras ystävä. Miehen vanhemmille kerrottiin joskus rv 15 tienoilla. Töissä kerroin rakenneultran jälkeen. Päätimme miehen kanssa, että kun toista lasta alamme yrittämään, emme kerro yrityksestä kellekään. Emme jaksa niitä uteluita. Mun vanhemmat kyllä tiesivät toisesta IVF:stä, koska jouduimme käyttämään heitä lapsenhoitoapuna, että pääsimme punktioon yms. Tietävät myös, että toinen IVF päätyi keskenmenoon. Tästä kolmannesta ei sitten kerrottu heillekään, kun emme tarvinneet lapsenhoitoapua, kun lapsi oli päiväkodissa punktiopäivänä. Joten tästä raskaudesta ei tiedä nyt kukaan :) Ja näin olisi tarkoitus mennä ainakin sinne np-ultraan asti.

Näin viime yönä ekaa kertaa unta tästä raskaudesta. Unessa muistaakseni kerroin raskaudesta äidilleni, joka vähän suuttui, kun ei aiemmin saanut asiasta tietää. En ihan tarkkaan muista unta, kun esikoinen valvotti yöllä, niin on aika sumuinen viime yö! Vähän mua jännittää myös miten mun paras kaveri suhtautuu, kun saa asiasta tietää, koska yleensä olen kertonut hänelle kaiken. Yksi syy, miksi en ole hänelle raskaudesta kertonut, on se, että hän valitteli, kun kesti tulla raskaaksi 4 kuukautta, että jokaiset menkat olivat itkun paikka... Teki mieli silloin sanoa, että haloo, joillain kestää monta vuotta tulla raskaaksi tai eivät tule ollenkaan, että 4 kk on aika lyhyt aika... näin sitä pitkän lapsettomuushistorian läpikäyneenä on aika herkkä näille kommenteille!

Masun kasvamisesta: mulla masu on nyt välillä ollut niin iso, että näytän siltä, että olisin valmis lähtemään synnyttämään! Mutta se on johtunut tämän oksutaudin turvotuksesta. Iltapäivisin maha on paisunut valtavaksi! Iltaisin kun makaan selälläni sängyssä ja tunnustelen masua, niin ihan kuin tuntisin kohdun rajat, että on kasvanut. Se tuntuu sellaisena kovempana alueena mahaläskien alla ;) Muistan, että esikoisesta jo näillä viikoilla kävi niin, että vatsaa ei saanut vedettyä sisään, vaan oli sellainen kova pallukka. Nyt ei ihan sellainen masu vielä ole. Toivottavasti tuo turvotus nyt laskisi, koska muuten voi olla aika hankala pitää asia salassa vielä viikkoja.

Mullakaan ei hirveästi raskausoireita ole. Tiettyä etovaa olo kyllä ehkä, mutta ei oikein muuta. Ruokahalu on ollut kateissa, mutta johtunee oksutaudista. Vähän houkuttelisi mennä ylimääräiseen ultraan ennen np-ultraa, mutta sinnittelen! Jos kaikki oireet katoaa, niin sitten ehkä menen.

Että sellaisia mietteitä täältä :)

Angela
rv 9+1
 
Kauniskuu :hug: Voi olen niin kovin, kovin pahoillani! :'( Voi tätä julmaa maailmaa. Mitkään sanat ei riitä... koittakaa jaksaa, antakaa aikaa suremiselle, ja jos tuntuu, että voimat ei riitä, hakekaa tukea. Voimia ja jaksamista! :hug:
 
Hoidoista kertomisesta vielä: meillä hoidoista tietää tuo sama lähipiiri, joka tietää nyt raskaudestakin, ja meidän lapsettomuuden syystä (miehen aikanaan sairastaman leukemian syöpähoidot). Muille tuskin hoidoista kerrotaan, ellei jotenkin luonnollisesti tule puheeksi. Nämä asiat on kuitenkin niin kovin henkilökohtaisia, jokaisen valinta on kenelle kertoa. En tiedä, voi olla että jotkut tumpelot sitä saattaa alkaa jopa utelemaankin, ollaan kuitenkin oltu yhdessä jo 11 vuotta. Mä olen aika herkkä tolle utelulle, kysytäänkö yleensäkään ihmisiltä, että niin, mitenkäs tuo teidän raskaus sai alkunsa: ihanko makkarissa kotona vai olitteko jossain reissussa ihan. Toki jotkut ihmiset sitä kuuluttaa ihan ilman kyselyäkin, mutta jotenkin näillä taustoilla ja kokemuksella sille on tosi herkistynyt.

(.) eka alkuraskauden neuvolalääkäri takana :) Saatiin taas nivaska kaikenlaisia papereita ja lähetteitä veri- ja pissakokeisiin. Kohtu on kuulema iso... varmaan sen toisen kyytiläisen jäljiltä kuulema vähän isompi kuin mitä viikot sanois. Sydänäänet kuuluivat jo ihan vatsanpeitteiden päältä! :heart: Kyllä se vaan jaksaa aina mua itkettää tuo ääni...
 
Nippe81; tiedän miltä tuollainen tilanne tuntuu :kieh: Kaikki ei tod. tule heti raskaaksi, ja sitten kun tulee, epävarmuus ja pelko on niskassa joka hetki :headwall: :snotty: Mutta koitetaan vaan porskuttaa eteenpäin rohkeasti!!

(.)meen tänään illalla uuteen ultraan, kun eilinen täti oli vähän käpälä :D Lisäksi olin aamulla verikokeessa, hoitaja lupasi soittaa tuloksen ja kysellä muutenkin kuulumisia. Vähän kyllä pelottaa tuokin, entä jos hcg ei olekaan niin korkealla kuin pitäisi.. Vitsi, tää on niin tätä; mitä jos ja entä ellei.. |O

Tsemppiä!!
 

Yhteistyössä