+++ ALKUVUODESTA 2009 LAPSETTOMUUSHOIDOISTA PLUSSANNEET +++

Ellastiina, heitäpä hassujen ajatusten pussi hetkeksi nurkkaan :hug: Olen ihan varma, että toukka köllöttelee rauhakseen masupesässään täysin tietämättömänä äitinsä huolista.. =)
Tsemppiä myös Bardoliino ja kumppanit, odottavan aika on kieltämättä pitkä!! |O

).( heräsin seiskan maissa pahaan oloon ja siirryin sohvalle torkkumaan, mutta kun heräsin kymmenen maissa olo oli vielä pahempi ja oksuhan siitä alkoi. Nyt keitin pannullisen kofeiininitonta teetä jota makeutin hedelmäsokerilla, jos vaikka saisi tämän päivän alkuun :ashamed: En tiiä miten kauan tätä voi pitää salassa, kun illallakin oksensin kotipihassa puoli yhdentoista aikaan

 

Kummasti se ihmisen psyyke kestää monenlaista. Useimmiten sitä sitten taas nousee ja jatkaa taistelua. Tietysti saattaa jossain vaiheessa sairastua masennukseen. Huomaan, että välillä mielessä "vähättelen" luonnollisesti raskaaksi tulevien keskenmenoja... "Kuinka he voivat asiaa edes surra sillä tasolla kuin me, jotka ei edes tulla helposti raskaaksi." "Kuinka he voivat väittää tietävänsä, mitä se todellinen menettämisen tuska on..." Mutta nämä ovat vain siis katkeria ajatuksia välillä. Tuska on siinäkin mielessä suhteellinen asia, että sitä ei voi mitata -- vaikka tulisi helpostikin raskaaksi, voi menettämisen kokea ihan yhtä kipeenä ja tuskallisena kuin mitä se meillä olisi.

Pupuvaimon pahoinvointi kuulostaa lupaavalta. Sitä vaan pahoinvoivana harvemmin muistaa olla siitä kiitollinen... Ja kun ei ole pahaolo niin on huolesta sairas kuten minä. Kiitos tsemppauksista!

 

NIPPE: Ihanaa, että "peli" ei ole vielä menetetty :hug:

PUPUNVAIMOlle onskut pahoinvoinnista, vaikka se ei varmaan kauhean mukavaa olekaan

JAKSAMISESTA: Itse kävin meidän toisen IVF:n jälkeen juttelemassa psykologin kanssa, kun alkoi tuntua siltä, että mikään ei tunnu enää miltään ja ihan kaikki ajatukset pyöri vain näiden hoitojen ja oman naiseuden ympärillä. Siis lähinnä sen, että oma naiseus on ollut todella hukassa ajoittain. Mikä nainen sitä muka on kun ei edes maailman luonnollisimpaan asiaan kykene. Näitä ajatuksia aina epäonnstuneiden hoitojen jälkeen. Ihanien läheisten avulla sitä on jotenkin aina selvinnyt. Toinen tuska olikin sitten käydä läpi se, että en saa koskaan biologista lasta. Se nyt ei sitten kuitenkaan tunnu niin merkitykselliseltä, varsinkin jos sen lapsen itse synnyttää. En voisi kuvitellakaan, että se ei omalta tuntuisi.
Jos tämä alkanut raskaus nyt sitten menetetään niin en uskalla niitä tunteita edes ajatella. Enkä sitä miten jaksaa eteenpäin. Mutta aika näyttää kuinka kaikki menee.
Olen ammatiltani terveydenhoitaja ja muistan kouluajoilta, että lapsettomuutta käsiteltiin erittäin vähän suunnilleen jossain sivulauseessa. Ei sellaista mahdollisuutta edes kuvitellut suunnilleen olevan olemassa. Ennenkuin se osui sitten omalle kohdalle. Kouluissa tähänkin asiaan voisi kyllä panostaa enemmän, kun on kasvava ongelma vielä kyseessä.
Tällaisia mietteitä tänne.

Ihanaa olla vapaalla. Saa rauhassa ravata vessassa kurkkimassa tilannetta....tuhrua edelleen vähän ja koko ajan pelko läsnä kuin tässä käy, vaikka mullekin sairaalasta sanottiin, että ruskea vuoto johtuu yl. vaan paksuista limiksistä.
4 päivää vielä ultraan.

Bartsu 6+3

 

Nyt on niin poikki, ettei jaksa mitään. Illalla oksensin viimeiseksi 23.00 ja aamulla heräin 4.30 jatkamaan. Ennen ysiä olin oksentanut jo 4 kertaa. Mikään ei pysy sisällä, mitä vaan koittaa syödä tai juoda tulee ulos.

 

Ellastiina Silloin ultrassa meillä oli sellainen tavallinen vanha laite... Ja sitten niistä ultrajutuista niin varhaisraskauden yhdistelmäseulonnossa verinäyte otetaan rv 9+0 - 11+6 ja ultraäänitutkimus rv 11+0 - 13+6. Tonne ultraan on kuulemma hiukan jonoa eli kannattaa ajoissa varata, että saa ajan sopivana aikana. Eli nyt vaan neuvolaa varaamaan!

 

Heippa kaikki,

kiva kuulla myös "palstalla kuokkijoiden" (mm. Annuli) kokemuksia, kyllä noi ihanat onnistumistarinat vaan tuo toivoa meille kaikille et raskaudet meillä kaikilla etenee hyvin. Ja eipä Annulinkaan pikkuisella ollut edes kiire tähän maailmaan

Mikä on tilanne Kauniskuu ja nippe? Toivottavasti vuodoista huolimatta kaikki hyvin!

Jaksamisesta&hoidoista: mä huomasin meidän ekan epäonnistuneen IVF-hoidon jälkeen (julkisella) jääväni ihan tyhjän päälle. Mitään tukea, apua jne. ei tarjottu, ja epäonnistumista seurannut kriisi oli todella syvä. Pakkaseenkaan ei ekalta kierrokseltä jäänyt mitään, ja tuntui ihan ylitsepääsemättömältä aloittaa taas koko rumba alusta. Apua olisi ilmeisesti itse pitänyt aktiivisemmin hakea, mutta sitä ei tarjottu missään vaiheessa. No sieltä sitten noustiin kuitenkin, mutta pitkään sitä kesti.
Ihan järkyttävää oli myös huomata tuo ero julkisen ja yksityisen hoidoissa: kyllä meidän tilanne kuitenkin kokonaisvaltaisemmin otettiin huomioon yksityisellä paremmin. Meillä on yrityskerrat täysin biologiseen lapseen rajalliset, joten yksityisellä puhuttiin heti kättelyssä icsin mahdollisuudesta tulosten maksimoinniksi ja "hukkakertojen" pienentämiseksi. Vaikka julkisella oli aivan mahtava hoitohenkilökunta, ja saatu hoito sinänsä todella laadukasta, koin kuitenkin, varsinkin jälkikäteen, että tiettyä liukuhihnamaisuutta siinä touhussa oli. Pari kertaa korjailin tosiasioita meidän tilanteesta lääkärille, vaikka ne samat faktat luki ihan meidän papereissakin, ja ne oli käyty moneen kertaan läpi aiemmin. Vaan kun oli eri lääkäri aina hoitamassa. Ihmettelen silti et ne potilaiden paperit jää tarkkaan lukematta. Nää on niin kovin intiimejä asioista, on tosi tärkeää, että asiat todella hoidetaan korrektisti ja hienotunteisesti. Ymmärrän, kiire painaa... arvokasta työtä tekeevät KAIKKI, tässä on niin monta herkkää asiaa samassa paketissa.

Keskenmenoista: ihan samoja mietteitä kuin Bartsulla. Vaikka keskenmenot ovat aina henkilökohtainen katastrofi, tuntuu se erityisen julmalta ja epäoikeudenmukaiselta niitä kohtaan, kenelle raskautuminen ei onnistu ilman hoitoja. Koko prosessi on niin raskas, yrityskerrat voivat olla rajallisia, ja ihan taloudellinen tilannekin saattaa asettaa omat rajoitteensa, siinäpä jo tarpeeksi haasteita uudelleenraskautumiselle. Kärsimys jalostaa, sanotaan, mutta näissä tilanteissa sitä ei oikein osaa niin katsoa. Jalostaa mihin? Tuska ja henkilökohtainen menetyksen kipu todellakin on suhteellista, samoin kuin fyysinen kipukin, jokainen kokee sen niin kovin eri asteikolla, omalla sellaisella.

Neuvolasta: mä tosiaan varasin ekan neuvolan jo aikaisin, tähän saakka olen ehtinyt käydä jo sekä neuvola- että neuvolalääkärikäynnillä. Eka ultrakin tuli neuvolan puolesta. Jos seulontoihin osallistuu, niissä on tosiaan noi raskausviikkorajat, jota ennen pitää verikokeet ym. käydä. Osallistumme tavalliseen ultraan (2 vkon päästä), jossa jo näkee paljon, mutta veriseulonnat eivät kuulema meidän tapauksissa antaisi lainkaan luotettavia tuloksia, koska raskaus on alkanut kaksosraskautena. "Hormonit heittää häränpyllyä", sanoi neuvolantäti.

(.) Hormonit todella tuntuvat heittävän häränpyllyä, mä herkistelen ihan pienille asioille nykyään. Radiosta kuulin viime viikolla sen Unicefin kampanjamainoksen ("Äitiys ei ole biologiaa, vaan mielentila" ), ja ihan solkenaan taas kyyneleet valui.... voi apua! Kampanja löytyy http://www.unicef.fi/aiti-etusivu (jos joku muukin haluaa vetistellä...)

Aamulla huimaa, jos ei vartin päästä heräämisestä mitään syö, muutoin olo on hyvä. Muutoinkin säännöllinen syöminen tuntuu pitävän huonon olon pois. Alavatsaa pistelee välillä, ihan säännöllisesti välillä enemmän välillä vähemmän. Vaikka välillä kipuilee kovemminkin, menee ohi hetkessä. Tuntuupahan elonmerkkejä, siellä se meidän pieni kelluu. :heart:

Huomenna vaihtuu taas raskausviikko seuraavaan, nyt alkaa olla jo vähän turvallisempi ja luottavaisempi olo! Vielä pari viikkoa kun pikkuinen jaksaa sinnitellä, sitten on pahin ohi! Vau.fi:n raskauslaskurin mukaan meidän alkiosta tulee sikiö 17.3. (huomenna!), mutta kirjan mukaan tämä tapahtuu vasta 11.rv:lla. Oli miten oli, kohta ollaan siellä!

Pupuvaimo, jaksamista pahoinvoinnin kanssa! Joko raskaus tuntuu todemmalta?

Bartsu, onnea ultraan. Oot varmaan jo ihan tulisilla hiilillä... vielä muutama päivä!

 

Hei kaikille!

Miten täällä voidaan?

Mulla oli tänään aamulla eka neuvolakäynti. Pino papereita sieltä lähti mukaan. Kaikki arvot oli ihan kunnossa ja tällä hetkellä kaikki niinkuin pitääkin. Sydänääniä ei luonnollisesti vielä kuunneltu, kun eihän ne olisi kuuluneet. Nyt sitten odotetaan 2 vk ja on np-ultra. Seuraava neuvolakäynti on vasta huhtikuun lopussa, ovat vähentäneet neuvolakäyntejä meillä päin. Ennen oli 4 vk:n välein, nyt on alussa n. 5-6 viikon välein.

Vähän mua stressaa, kun oireita on taas tosi vähän. Ei oikeastaan juuri mitään muuta, kuin satunnaista etovaa oloa, ja sekin on tosi vähissä. Ja esikoinen hyppi eilen aamulla mun selän päällä, joten stressaan, tekikö se hyppiminen jotain alkiolle! Esikoinen kiipesi niin nopsaan mun selän päälle istumaan, etten ehtinyt reagoida ennenkuin hän oli jo muutaman kerran ehtinyt pomppia. Eilen sitten särki selkää sen jälkeen koko illan

Jaksamista kaikille!

 

RAITANEN: Mulla myös tuntuu olevan vetistelyä ilmassa, vaikka minkälaisista asioista...olen muutenkin ylitunteellinen saati sitten nyt kun kaikenmaailman hormonit jyllää.

ANGELA: Kiva kuulla sustakin :wave: Kyllä se pikkualkio on vielä varmasti ihan hyvässä suojassa siellä kohdussa, että ei vahingoitu esikoisen tempauksesta.

Täällä flunssa jyllää ja olo on sen mukainen. Onneksi on ollut vapaata töistä ja huomennakin koulutuspäivä niin saa ottaa vähän iisimmin.
Tuhru vaivaa edelleen.
Olo on jotenkin liian normaali. Tissit on edelleen kipeet, mutta ei ole ollut huonoa oloa eikä mitään sellaista nyt ihan viime päivinä...väsyttänyt on kyllä ihan sikana, mutta flunssakin kyllä ottaa omansa. No lämpimät ruuat ei edelleenkään kauheasti houkuttele.
Olispa jo ylihuominen. Nyt muistaa miltä tuntui lapsena odottaa jouluaattoa. Tosin nyt ei voi olla 100%:en varma onko tulos iloinen...

Bartsu 6+5

 

Moikka vaan kaikille,

onpas täällä tapahtunut ja paljon uusia tullut mukaan. Tervetuloa vaan uusillekin.

Pakko heti kommentoida Pupuvaimolle, kuulostaa niin tutulle tuo pahoinvointi, tervetuloa vaan joukkoon. Mulla toimi pahimpina aikoina omenalimsa ja päärynät, ne pysyivät sisällä!
Itse olen vieläkin todella heikossa kunnossa, mutta nyt yritän työntekoa taas. 3 viikkoa olin poissa!
Ostin ne Seaband pahoinvointirannekkeet ja ne ovat kyllä auttaneet (tai sitten vain kuvittelen niin, mutta ainakin olen oksentanut paljon vähemmän niiden käytön aloittamisen jälkeen) Kannattaa kokeilla! Nyt pysyy jo jotain sisällä, ja pääsen aamuisin sängystä ylös. Ehkä tämä tästä iloksi muttuu. Perjantaina on np ultra ja verikoe, 2. neuvolakäynti ensi viikolla. Onko kukaan muu turvoksissa? Mulla on varmaan 5 kg tullut painoa lisää, ylävatsa on kauhea pallo! Todella läski olo. yök.

Kiva lukea kaikkien kuulumisia, tsemppiä vaan jokaiselle. Ja tietysti voimia suruja kokeineille!

 

Jozefina, kiva kuulla sinunkin kuulumisia, hyvä että alkaa edes vähän helpottamaan sun pahoinvointi!
Mä oon kans ihan turvoksissa, tai siis lähinnä mun maha on! Iltapäivästä on pakko jo housunnappia aukoa, ja illalla pullottaa ihan kunnolla. Mies on jo ihan ihmeissään, et eihän se raskaus nyt vielä voi noin näkyä... mä olen kyl kans yhtä ihmeissäni, et eipä pitäis, ei!
Painoa mulle oli kyl tullut sitten viimeisimmän oman mittauksen, tosin se oli tokalla neuvolakäynnillä jo laskenut hieman. Viimeisimmässä ultrassa tosin näkyi, et munasarjat oli vielä hoitojen jäljiltä stimulaatiotilassa, ja sit se kun ei pystyny kunnolla liikkumaan moneen viikkoon teki varmaan vielä lisää muutaman kilon heti. (Yleensä mun pitää liikkua paljon, et saan syödä sit hyvin! )

 

Mä en jaksa kuin omaa (.)
Olen oksennellut päiväkausia ihan kunnolla. En tiedä onko kyseessä noro-virus (pitkittynyt sellainen) vai onko raskaushormonit alkaneet kunnolla jylläämään. Joka tapauksessa oon tosi huonona, mikään ei pysy sisässä
Olin kanssa ekalla neuvolakäynillä, hempat oli vaan 99. Pari päivää olen saikulla nytten.
Kaksi viikkoa np-ultraan...

Sain sit tietää, että mun punktiosaikku on palkatonta (2 pvää )
:headwall: :kieh: Kyllä jaksaa v**ttaa. Muutenkin rahaa vähän.

Voimia teille kaikille, sekä isojen ja pienten huolien kanssa painiville :hug:

 

Pupuvaimo ja mm-72 ja muut pahoinvoinnista kärsivät; Mie vaihtasin paikkaa teän kans hetkenä minä hyvänsä, vaikka oksentamista inhoanki yli kaiken.

mm-72; Miten punktiosaikku voi olla palakatonta, ku siitä saa sairastodistuksen..? Kyllä mie olen saanu kaiken palakallisena.

Tuosta sairaalan henkilökunnan käyttäytymisestä ja avun saamisesta. Mie olen kyllä oikein tyytyväinen LKS:n ja sielä erityisesti näihin asioihin erikoistuneen lääkärin ja hoitajien toimintaan. Just miehele periantaina sanoin, että ei me oikiastaan parempaa lääkäriä näihin hommiin olis voitu saaha. OYS:ssa taas yks lääkäri oli kyllä vähän outo, se toki sallittanneen hälle ku teki tämän siirron, mistä raskaus sai alakunsa.

(.) Vuotaminen jatkuu edelleen. Ihimettelen välilä, että miten tätä verta nyt oikiasti näin palion voi tulla, on nimittäin palion runsaammat ku menkat koskaan. Mutta tännään kävin mittauttamasa hcg arvon ja se oli noussu, se oli nyt 2071 Toisaalta olen kovin ilonen arvon noususta, mutta toisaalta kuiten mietityttää, että eikö sen pitäs olla jo palion korkiampi..? Lääkäri tosin sano, että asiat on hyvin jos se on 2000 paikkeila tännään ja olihan tuo. Periantaina sitten olis taas ultra, toivottavasti vuotaminen loppuu siihen mennesä. Alakaa tuota uskoa nyt pikkusen olla raskauen jatkumiseen vuotamisesta ja oireettomuuesta huolimatta. Jos periantaina ultrasa kaikki ok, niin ehkäpä sitä sitten uskaltais jo alakaa varraamaan aikaa neuvolaanki.

bardolino; tsemppiä sullekki vuotojen keskele!

Nippe ja tiitiäinen 5+5

 

NIPPE ja MM: Joissain paikoissa ei tosiaa saa palkkaa lapsettomuushoidoista aiheutuvista sairaslomista. Sairaslomatodistushan ei ole tae sille, että siltä ajalta saa palkkaa. Sen päättää työnantaja.

MM:lle jaksuja pahanolon keskelle.

NIPElle jaksuja vuodon kanssa taisteluun. Mä ajattelin kans vasta ultran jälkeen varata neuvolan, jos siellä siis joku asukas löytyy..

Omassa navassa tass luovutusmieliala. Lugemössön seassa tulee välillä sellasta jotain riekaletta. Ilmeisesti jotain limakalvonpalasta tms. Ei kauheen hyvältä näytä. Muuten ei ole tänään valunut mitään, mutta noitten lugejen kans tulee noita ihme kappaleita. Niitä tuli myös kyllä heti siirron jälkeen vähän ja silloin kun just ennen plussausta tiputtelin...Ota näistä sit mitään tolkkua enään.
Ei auta kun odottaa.

Bartsu 6+5

 

Hei vaan taas kaikille!

Täältä iltapäiväväsymyksen keskeltä kirjoittelen. On alkanut väsymys painamaan ja etova olotilakin painottuu iltapäivään. Outoa!

Sitä olen ihmetellyt, ettei pariin viikkoon ole ollut massussa mitään nippailuja, kun viikoilla 6-8 oli selkeitä tuntemuksia masussa, varmaankin kohdun kasvukipuja, mutta nyt ei mitään. Vähän pelottaa, että onko masuasukki lopettanut kasvunsa, vaikka vähän muita oireita onkin.

Turvotuksesta: neuvolantäti eilen kyseli, että onko turvottanut ja kun kerroin, että maha on välillä tosi iso, niin sanoi olevan sen näillä viikoilla ihan normaalia ja turvotus laskee ekan kolmenneksen lopussa. Sanoi, että monet mammat ihmettelee turvotusta ja luulevat joutuvansa siirtymään äitiyshousuihin jo näillä viikoilla, mutta pian saattaa vanhat housut mahtuakin taas jalkaan. Mä toivon kyllä, että turvotus laskisi, että saisi tämän asian pidettyä salassa vielä jonkin aikaa. Nyt kyllä ei enää ole niin pahaa turvotusta, mitä oli mahataudin aikaan.

Punktiosaikusta: kyllä se on ihan työnantajasta riippuvaista maksetaanko siltä ajalta palkkaa, vaikka olisi todistus. Meillä todistuksessa ei lukenut syytä, miksi olin saikulla, mutta kyllä lääkärin tittelistä ja klinikan nimestä olisi voinut kaiken päätellä. Siksi mä olen ollutkin "sairaana", kun on ollut punktio, en ole kertonut töissä totuutta. Olen selvinnyt punktioista aina niin helpolla, että 2-3 päivää saikkua on riittänyt ja siihen määrään meillä töissä ei tarvita todistusta.

Tsemppiä teille vuotojen kanssa kamppaileville :hug: Luultavasti kaikki on kuitenkin kunnossa! Mä pelkään että alkio on kuollut, vaikka vuotoja ei ole, koska kokemusta on vuodottomasta keskenmenosta!

Angela rv 10+0

 

Tosta punktiosaikusta niin TAYSissa sai sellasen lääkärintodistuksen työnantajaa varten, missä luki alla TAYS ja lääkärin allekirjoitus ja SV numero. Eli ei mitään lääkärin titteliä. Eli se oli siellä hyvää, koska TAYSissahan voi hoidattaa melki mitä vaan.

(.) Itselläni on kans vuodot lähes loppunu (muut kun lugemössövuodot) ja mitään tuntemuksia ei juurikaan mahassa ole... Hiukan etovaa oloa aina ajoittain ja väsymys painaa eli kai kaikki on ihan ok. Ei taida tää hermoilu koskaan loppua... :headwall:

 

heippa,

Miten musta tuntuu et viikot menee niin kovin hitaasti! Kun sitä koko ajan toivoo ja odottaa seuraavaa virstanpylvästä, meillä taas parin viikon päästä, niin jotenkin tuntuu, et tää väliaika menee niin KOVIN hitaasti. Aika matelee!

Tule jo keskiraskaus, tule, niin ehkä tää väsymyskin vähän helpottaa... eikä sitten tarvitse niin paljon ehkä huolehtia pikkuisen hyvinvoinnisa tuolla kohdussa! Ehkä...

Bartsu, miten ultrassa meni? Täällä peukut pystyssä jännätään!

Voikaa hyvin kaikki!

Raitanen + kyytiläinen rv 10+1

 

Siellä se pikkuinen jo vilkutteli isille ja äidille -- tai ainakin heilutteli käsiään. Mies oli sitä mieltä, että ehkä se puikin nyrkkiä. Pituutta oli nyt yli 2cm ja nyt olisi n. 8+5 / 8+6 eli se heittäisi pari päivää siitä ensimmäisestä ultrasta (tänään olisi näet ollut 9+1), mutta pitäisi yhtä viime viikon ultran kanssa. Jalkoja ei tuossa mittaustuloksessa ilmeisesti edes ollut laskettu mukaan. Miten lie mittaavat... Olo on kuitenkin taas helpottunut. Viikko on taas ollut niin epävarmaa aikaa ja viikonloppuna varsinkin olin ihan masentunut ja varma, että pikkuinen on kuollut, kun ei edes pahoinvointia ollut. Yölläkin heräsin siihen, että itkin ääneen.

Sunnuntai oli mulla ensimmäinen vuodoton päivä. Ultrassa kuitenkin näkyi tänään, että hematoomaa oli vielä siellä ja se saattaa sieltä vielä vuodella. Toisesta alkiosta näkyi vielä se oma "alueensa" (en tiedä miksi sitä sanotaan) ja se on vielä pieni riskitekijä tälle toiselle. Tämä elossa olevat pikkuisemme on kuitenkin ihan hyvin sijoittunut kohtuun ja erillään siitä toisen alkion alueesta ja hematoomasta. Tuon riskin takia kuitenkin vielä tilannetta seurataan ja ensi viikolla on vielä viimeinen ultra näin klinikan puitteissa.

Tänään on ollut kamala päänsärky ja muutenkin tosi huono olo. Päänsärky tuskin liittyy raskauteen, sillä tämmösiä särkypäiviä on aina välillä. Taidanpa mennä tästä lepäilemään...

Tämä oli tosi omanapaista kirjoittelua tällä kertaa... Hienoa, että kaikki ovat edelleen mukana!

 

Onnea Ellastiina!! Tosi ihania uutisia! :heart:
Raitanen Jooh.. samat on toiveet! Tuntuu, ettei voi mikään sekuntti huokaista ja relata.. mieli on kamalan kummallinen
Nii,mulla on ultra seur.kerran 24.3.. viimeeks näky vuoteleva hematooma vai mikälie, ja raskauspussi ja ruskuaispussi.. Päivät oli 5+2 tai jotain sinne suuntaan..VAikka lekuri sanoi, että se vuotoalue tulee vuotelemaan vielä edelleen, niin mä en pidä tästä vuodosta ollenkaan. Murr ! Jotenkin vaan tuntuu epävarmalle kun aina lirittää jotain. Pöh. Mutta varpaat ja kaikki peukut pystyssä. Olo muuten aikas normaali.
Mukavaa loppuviikkoa!!
Ja Bartsu Kerro pian kuulumiset!!

KAuniskuu 6+2

 

Nyt vasta pääsin koneelle, kun piti mennä ultrasta suoraan töihin.

Ultrassa näkyi hieno syke :heart: Koko vastasi viikkoja 6+6 eli ihan hyvän kokoinen vauvan alku.
Tuhruvuoto tulee lääkärin mukaan kohdun suulta ja hän sanoi, että siitä ei kannata huolissaan olla.
Nyt jos vihdoin uskaltais tilata tällä viikolla sen neuvolankin.

Bartsu ja toukka 6+6

 

Tulin kuokkimaan teidän pinoon, ja onnittelemaan vanhaa palstailukaveriani Bartsua hyvistä ultrakuulumisista! Aivan mahtavaa!!! :flower: :flower: :flower:

Itse olen jo rv 33+0, minulle tehtiin IVF luovutetulla munasolulla viime elokuun puolivälissä, eka kerta toi toivotun tuloksen.

Muistan hyvin tuon alkuaikojen epävarmuuden, varsinkin kun itsellänikin oli tuhruvuotoa aina sillointällöin silloin viikoilla 6-8. Mutta kaikki on mennyt kuitenkin hyvin, ja sitä samaa toivon teille kaikille, ja tietenkin sitä tärkeintä, eli omaa pikku nyyttiä!!:heart:

 

Ihania ultrakuulumisia molemmilla, Ellastiina ja Bartsu! Onnea! :heart:

 

Bartsu :heart: Loisto uutinen!! Piina palkittiin! voi että!! Onnea miljoonasti ultran johdosta!! :flower:

 

Onnea Ellastiinalle hienoista ultranäkymistä, ihana kuulla että kaikki on kunnossa! Kyllä se pikkuinen siellä kyydis pysyy, on varmasti sitkeää laatua =) Ja noi päivät voi heittää, ei sitä kannata murehtia! Nyt vaan otat rauhallisesti ja nautit olosta :heart:

 

Onnea Ellastiinalle ja Bartsulle mahtavista ultrakuulumisista!

Mä odottelen vielä 2 viikkoa siihen NP-ultraan... Ja olotila on hiukan epävakaa... Tosiaan oksentelut loppui viime viikkoon. Olen kyllä aloittanut syömään hedelmiä vähän joka välissä eli ehkä se johtuu siitä... Väsymyskin on hiukan vähentynyt... Kertokaa nyt, onko tää normaalia??? Lasketusta ajasta mulla menossa nyt rv 9+1.

 

Onnea Ellastiinalle ja Bartsulle - hienoa, että kaikki oli ultrassa ok!!

Mulla olisi np-ultraan vielä 11 päivää! Aika matelee!

Olotilasta: karmea väsymys vaivaa! Eilen palautui elävästi mieleen esikoisen odotuksessa vaivannut väsymys, kun eilen oli ihan samanlaista väsymystä kuin silloin. Etovaa oloakin on, joudun syömään ihan jatkuvasti jotain. Pakko aloittaa laihis, kun tämä etominen loppuu Syön kuin pieni porsas! Ja haukottelen siinä välissä

Voi kun tämä olotila menisi pian ohi!!!