Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

Kesis meillä molemmat muksut saaneet MPR-rokotteet etuajassa juuri matkustusasian vuoksi. Mielestäni tuhkarokko on suurempi uhka kuin rokottamatta jättäminen. En ole kuullut tieteellisiä todisteita tai perusteluja, että MPR-rokote lisäisi allergiariskiä? Kun ottaa huomioon, että joka vuosi 60 000 suomalaista on saanut edellisen 40 vuoden ajan MPR-rokotteet vauvana, luulis, että tuommoinen allergioiden puhkeamisen yhteys olisi huomattu ja todistettu jo aikoja sitten. Hygieniahypoteesihan on tutkittu ja todistettu, että siinä on perää. Meillä ei ole rokotteista tullut mitään reaktioitakaan kuumetta lukuunottamatta, tosin kyseessä on voinut olla ihan samanaikainen flunssakin nuhineen. Myös Twinrix (hepatiitit) ja Encepur (puutiaisaivokuumerokote) on vanhemmalla, nuorempi saa myös kun tulee rokotusikään. Tuttavanne lapsella on voinut tulla allergiat ajallisesti sattumalta samaan aikaan, joskus tuntuu että mistä hyvästä on helppo syyttä rokotteita. Maailmalla muutenkin levinnyt epäluottamus terveydenhuoltoa kohtaan ja sokea luottamus internetin ihmeelliseen mustatuntuu- ja puoskarimeininkiin. Nyt joku vanhempi saamassa syytteet siitä, että juottanut vauvalle hopeavettä. Lisäksi Suomessa kuollut lapsi B-influenssaan. Mä vaan niin toivon, että kyseessä on rokotettu lapsi, koska jos on perusterve ja vanhempien toiveesta rokottamaton lapsi, voi vanhemmilla olla elinikäiset hirvittävät tunnontuskat ja traumat. En vois ikinä kantaa syyllisyyttä, että omalla toiminnalla tai rokottamatta jättämisellä aiheuttaisin tai myötävaikuttaisin lapsen kuoleman. Siksi ollaan kiltisti otettu kaikki rokotteet. Ja matkakohteen mietinnässäkin on aina, että onhan sairaala lähellä ja eihän ole mitään malariariskiä tms. Matkustaa voi, mut pienten lasten kyseessä ollen varovaisuus ja ennakointi lienee paikallaan. Mä en luopuis matkustamisesta kuitenkaan kokonaan, koska pienen vauvankin kans on ihanaa matkustaa, myös rantakohteisiin. Meillä esikoinen oli 5 kk ja 9 kk kun käytiin Briteissä ja Espanjassa, kuopus 11 kk.

Muoks. siis pienellä tarkoitan > 3 kk ikäistä, sitä nuoremman kanssa pitäytyisin ehkä Suomessa tai pohjoismaissa... Esikoinen tais kyllä täyttää 6 kk ennen reissua, koska muistelisin, että just ehittiin se MPR ottaa ennen ekaa reissua. Silloin ei tosin ollut vielä niitä tuhkarokkoepidemioita.

 

Tuhkarokkoasiaan en osaa kommentoida, toivottavasti Kesäheinä saatte eri tahoilta luotettavat faktat ja pystytte tekemään päätöksen rokotteesta/matkustamisesta.

Mutta tuosta painosta en kanssa uskonut kun sanottiin että Imetys vie kilot, mutta täälläkin on päädytty jo joitakin kiloja hoikempaan kuntoon kuin ennen raskautta. 4 viikossa tippunut 14 kg josta osa tietty vauvaa+vettä+istukka. Mies nauroi että oon joku oikku kun vaan herkuttelen ja paino sen kuin tippuu (syön toki muutakin kun vaan herkkuja) . Oikku en varmasti oo mutta yllätyin kyllä miten imetys kuluttaa/ tehostaa aineenvaihduntaa.

 

Roxanne, on lääkkeistä se apu että nousut ei satu. Toki sit muuten häiritsee välillä varsinkin nukkumaan mennessä ja ruuan/maidon jälkeen ei mielellään edelleenkää pidetä kauaa vaakatasossa. Maidonsakeuttaja menee myös edelleen.

Vähän samaa mieltä noista rokotteista, että kyllä lapseni rokotan tärkeillä rokotteilla. Ei oo meillekkää mitää ihmeellistä tullu, jostain rokotteesta tuli jalat kipeeks päiväks ja vähän kiukkua. Viimesestä rotasta tuli kunnon ripuli mutta poika oli muuten tosi hyvässä kunnossa eikä kuivumisvaaraakaan ollu. Ihmiset monesti yhdistää rokotteisiin ihan kummallisia asioita. Anoppi ei meinannu ottaa influenssa rokotetta, kun veljellään tuli kuulemma tauti silti ihan kamalana ja se oli vannonu ettei koskaan ota enää. Anoppi käy paljon meillä poikaa hoitamassa ja aika tiukasti sille sanoin, että meillä on pieni lapsi ja minä raskaana niin haluan että lähipiiri sen ottaa. Eihän se mikään 100% suoja ole, ainakaa tänä talvena ei ihan vissiin rokote osunut kohdilleen.

 

Mullakin imetys tiputti painoa, mutta ne selvät läskit mitä raskauden aikana keräsin niin ei ne ihan heti tippunut. Pääsin kuitenkin muutamassa kuukaudessa lähtöpainoon. Mutta mutta... meillä imetys loppui pojan ollessa 7kk yhteisymmärryksessä melkein kuin yön yli ja sen jälkeen paino on hilaantunut 5-6kg ylemmäs kun en muuttanut ruokailutottumuksia. En edes mässää älyttömästi (en edes imetyksen aikana), mutta niin niitä kiloja vaan ropisi lisää mittariin murrrrr. Että jos paino kiinnostaa niin kannattaa olla varovainen imetyksen päätyttyä.

 

Joo, imetys to-del-la-kin kuluttaa kaloreita, se on huomattu täälläkin! Mä melkein kauhistuin kun kävin vaa'alla viimeksi, mulla oli paino tippunut 5 kg alle sen mitä painoin ennen raskautta. Ja mä siis olen pienikokoinen ja hoikka jo muutenkin, eli nyt jo selvästi alipainon puolella. Mulla kyllä syynä kalorinkulutuksen ohella se, etten kerta kaikkiaan ehdi päivän mittaan syömään kuin max yhden kunnon aterian, ja muun ajan sit vetelen hätäisesti jotain pieniä välipaloja silloin kun ehtii. Herkkuja syön kyllä, esim. jätskiä menee joka päivä, mut ei sekään näköjään riitä...

Me saatiin eka rota-rokote toissapäivänä, eikä vielä ainakaan oo tullut siitä mitään oireita. Mut ne voi vissiin alkaa vasta viikonkin päästä, joten jännityksellä odotellaan...

 

Mä aion kyllä ehdottomasti ottaa (itselleni ja vauvalle) kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotteet, enkä missään nimessä riskeeraa vauvan terveyttä matkustamalla rokottamattomana riskialueille. Näin ollen päätettiin siirtää Espanjan-matkaa sen verran, että saadaan MPR-rokote aikaistettuna. Keväällä voiso sitten reissata mahdollisesti naapurimaissa tai sitten ihan vain kotimaassa. Suomessa on vain niin hankala matkustaa ilman autoa. Matkailua ei missään nimessä jätetä kokonaan, koska se on meille ihan henki ja elämä, tärkeä harrastus ja ammattikin. Reissataan normaalisti useita kertoja vuodessa. Täytyy vain keksiä keväälle kohde, jossa ei ole tuhkarokkovaaraa.

Olen todella ärtynyt rokotusvastaisuuden kasvusta ja kaiken maailman hopeaveden kaupittelijoista. Ihan oikein, että lapselleen hopeavettä juottanut joutuu syytteeseen. Mulle on sinänsä ihan sama mitä aikuiset ihmiset tekevät itselleen, mutta muiden vahingoittamisen pitäisi ehdottomasti olla rankaistavaa. Huhhuh, ihan vihaksi pistää .

@Mandala tuon yritän pitää mielessä, että huolettomampaa syömistä voi harrastaa siihen asti kun imetys loppuu, sitten pitää olla tarkkana. Toisaalta sitten kun arki vähän tasoittuu, ei herkkuja ehkä tee enää niin mieli? Nyt tuntuu että tekee mieli hemmotella itseään, kun arki on, noh, aika yksitoikkoista. Vauvan kanssa on toki ihanaa, mutta pidemmän päälle sohvalla pötköttely välillä imettäen ja välillä nukkuvaa vauvaa sylitellen (ei suostu nukkumaan kuin sylissä tai kainalossa) käy vähän tylsäksi.

Onko teillä vauvat muuten oppineet mitä taitoja missä vaiheessa? Meillä vajaa 6-viikkoinen harjoittelee nyt pään kannattelua, ottaa jo kovasti katsekontaktia ja välillä olen havaitsevinani hymyntapaisia. Sellaista ihan selkeää ensihymyä odotellaan vielä, iso osa hymyistä lienee refleksihymyjä, luulen. Mä en itse asiassa edes tiedä mitä tässä seuraavaksi on odotettavissa, joten kaikki uudet taidot tulee vähän yllärinä .

Ihanaa kun viikonloppu alkaa ja saan parin päivän ajan jakaa vauvanhoitoaskareet miehen kanssa! Saatanpa ottaa jopa hetken omaa aikaa niin jaksaa sitä imettelyrumbaa taas paremmin .

Ja siis en missään nimessä valita (lapsettomuustaustaisen ei jotenkin sovi valittaa ), mutta vaikka nautinkin joka hetkestä niin onhan tää aika intensiivistä ja välillä vähän tylsääkin. Onneks mulla asuu tässä ihan lähellä kaveri, jolla on samanikäinen vauva ja joka on mun kanssa samalla alalla, niin voidaan välillä treffata ja jutella vauva-asioiden lisäksi myös ns. aikuisten asioita. Se piristää.

Kesis ja Pikkuinen 5 viikkoa ja risat

 

Kesis tuosta sun kommentista, että ei tiedä yhtään mitä kehitysvaiheita tulossa niin tiedän kyllä tunteen. Tuntuu, että opiskeli hoidoista ja raskaudesta niin paljon kaikkea, eikä mikään pieninkään yksityiskohta jäänyt selvittämättä. Mutta sitten kun sen kaikean vaivan jälkeen bebe putkahti syliin niin olikin ihan silleen, että ööö mitäs tälle nyt tehdään ja mitähän kaikkea tässä tulee eteen noh imetyksestä tietty ja yleisestä hoidosta nyt oli vähän lukenut, mutta silti.
Mä enjotenkin koe omaksi jutuksi lueskella kasvatusoppaita tms vaan meidän taktiikka on ollut sellanen Go With the Flow ja lopulta tuli selväksi ettei se ihan oikeasti olekaan neurokirurgiaa se pienen lapsen hengissä ja tyytyväisenä pitäminen, joten semmoset kirjat jäi sitten kokonaan.

Mutta haluaisin suositella taas (edellisessä ketjussa jo mainitsin) The Wonder Weeks kirjaa ja kännykkäsovellusta. Kirjassa esitetyn ja tutkitun teorian mukaan kaikkien vauvojen aivoissa tapahtuu noin suurinpiirtein samojen ikäviikkojen aikaan samanlaisia kehitysloikkia (eng leap) ja selitetty tarkemmin mitä mihinkin loikkaan sisältyy, mitä uutta oivallusta yms loikkaan liittyy ja mistä muusta kuin kitinästä ja itkuisuudesta uuden loikan tunnistaa. Oli siellä myös neuvoja miten voisi kutakin kehitysloikkaa auttaa ja edelleen kehittää vauvan uusia taitoja.

Mulle siis itselle oli tosi tärkeä oivallus, että tosiaan joskus itkut voi suoraan liittyä johonkin muuhun kuin a) en osaa, b) vaippa, nälkä, läheisyyskaipuu tai c) "vauvat nyt vaan itkee" Eihän kirjan lukeminen tietenkään itkuja lopettanut, mutta toi sisäistä rauhaa vanhemmille mikä oli tosi tärkeää.

Tuolla kännykkäsovelluksella pääsee jo pitkälle, kirjassa on vain samat asiat pidemmän päälle tarkemmin ja vanhempien kirjoittamien esimerkein kerrottuna.

Ah lapsivapaa vloppu miehen kanssa meillä silloin tällöin isovanhemmat ottaneet pojan hoitoon (kyselevät siitä jatkuvasti ja sitten joskus näin järkätään). Käydään huomenna syömässä ulkona ja muuten varmaan vaan ollaan himassa hyvän vinkun kera On sitten taas aivan huikea fiilis sunnuntaina kun tuovat pojan takaisin ja huomaa miten kauhea ikävä sitä pientä olikaan!

 

@Mandala Kiitos huippuvinkistä! Kävin lataamassa ton appin ja sieltä löytyi heti viisauksia. Esim. tälle päivälle/viikolle on kirjattu merkki ”Only quiet when she is with you.” joka kuvastaa tätä päivää täydellisesti! Vauva nimittäin viihtyy ainoastaan mun sylissä, muuten itkee lohduttomasti, jo ihan vessakäynninkin ajan, mikä tuntuu vähän turhauttavalta. Mutta tieto siitä, että tämä kuuluu kehitysvaiheeseen, on todella helpottava! Lieventää omaa riittämättömyyden tunnetta kummasti.

 

Ja lapsivapaa viikonloppu kuulostaa ihanalta! Itsekin jo haaveilen edes muutamaata tunnista kahdestaan miehen kanssa, hyvästä illallisesta kivassa ravintolassa ja parista lasista viiniä . Missä vaiheessa te isomman vauvan vanhemmat ootte jättäneet lapsen ekaa kertaa muutamaksi tunniksi hoitoon? Itse en vielä tässä vaiheessa pystyisi olemaan erossa vauvasta (eikä hän minusta), mutta voisiko esim. kolmen kuukauden paikkeilla jo kuvitella?

Mies on pari kertaa käynyt vauvan kanssa tunnin, parin kärrykävelyllä, ja nekin on olleet mulle vähän turhan pitkiä eroja . Mutta tulleet ihan tarpeeseen kyllä.

 

Mun eka muutama tuntinen pois vauvan luota (kävin työporukan kanssa dinnerillä kun kutsuivat) kun poika oli 5,5kk ehkä. Silloin vielä syötiin tissiä, mutta pullosta oli tottunut juomaan sen verran että pystyin rauhallisin mielin jättää miehen kanssa kotiin. Tissit tietty oli räjähtämispisteessä illalla ja piti kiiruhtaa kotiin
Oltiin siis ihan treenaamalla treenattu muistaakseni 5kk hujakoilta eteenpäin, että oppisi juomaan pullostakin mahdollisten poissaolojen takia. Eli kerran päivässä tarjottiin pullosta maitoa edes vähän, aluksi oli tosi hankalaa kun sai vaan raivarit vaikka omaa pakkasesta sulatettua maitoa tarjosin. Sitten jossain vaiheessa tarjottiin vaan korviketta suoraan kun en jaksanut väkisin pumpata pakkaseen kun ei kauheasti herunut. Voi olla, että tämä kaikki omalta osaltaan ajoi tilanteen siihen, että poika alkoi olemaan tosi hankala rinnalla ja siitä hetkestä oli kaikki mukavuus ja ihanuus kyllä kaukana. Saahan pullosta helpommin mahan täyteen kuin tissistä. Samaan aikaan itse sitten olin niillä fiiliksillä, että en jaksa tapella lapsen kanssa jonkun imetyksen takia, vaikka saattoikin olla vaan vaihe, joten yhteisymmärryksessä siirryttiin korvikkeeseen 7kk kohdalla kun yhtenä päivänä ei huolinut tissiä.

Niin ja ekaa kertaa oltiin yhdessä ulkona katsomassa erästä showta kun poika oli 6kk ja mun sisko tuli hoitamaan. Ekaa kertaa oli koko viikonlopun mummulassa reilu vuoden ikäisenä muistaakseni. Sitä ennen vissiin yön yli taisi olla kerran.

 

Hassua, tunnistan myös tuon ajatuksen hoitojen ja raskauden opiskelusta ja nyt onkin vähän että mites nyt sit tää vauva toimiikaan.. Latasin kanssa tuon sovelluksen

G+pieni 4+viikkoa​

 

Hei mites te muut, ootteko pysyneet terveinä synnytyksen jälkeen? Mulle meinaa nyt flunssaa pukata ja toivon kovasti ettei vauvalle tarttuis. Ilmeisesti täysimetys suojaa jonkin verran, ja toisaalta onko flunssa välttämättä paha homma puolitoistakuisella? Influenssalta meidän pitäis kai olla suht turvassa, mä kun otin rokotteen viimeisellä raskauskolmanneksella, mies samoin.

Viime yönä meinas taas olla nukkumaanmenon kanssa haasteita, pieni roikkui hanakasti tissillä varmaan pari kolme tuntia, mutta kyllä me sitten lopulta nukahdettiin koko porukka, ja nukuttiin yhdeksään asti.

Kesis ja Pikkuinen 6 vko

 

Kesis, riippuu vähän.. Rs ja rino-virukset voi olla ikäviä pienille. Meillä rinovirus vei 3kk iässä osastolle. Rs taas on ollu ärhäkkää nytten. Mutta kaikkea ei voi välttää, toivottavasti pääsette vähällä!

Meillä kanssa näyttää pojalle nuhaa pukkaavan..

 

@Caro87 Rs-virusta olen tajunnut pelätä, mutta rinosta en ole kuullutkaan, kääk! No, olen jo päättänyt, että jos vauvalle tulee minkäänlaisia oireita, käytän heti yksityisellä tsekattavana, että saa varmasti avun ajoissa. Vielä ei onneksi ole oireita kuin mulla, jospa vauva vaikka säästyisi. Ja jospa mullakin olisi ihan tavallista nuhaa vain.

 

No voi harmi, Kesis, jos nuhaa pukkaa. Kyllä kai äidinmaito jotain suojaa antaa, joten toivotaan kovasti ettei pikkuiseen tarttuisi ja pääsisit itsekin mahdollisimman vähällä. Me ollaan toistaiseksi pysytty terveinä, toivottavasti jatkossakin!

Meillä kans on nyt ajauduttu nukkumaan perhepedissä, kun oon yksinkertaisesti ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut taistella omaan sänkyyn laittamisen kanssa. Ehkä taas joku ilta yritän, kun on virkeämpi olo itselläkin ja jaksaa paremmin valvoa. Vähän parempaan suuntaan ollaan kumminkin menossa: viime yönä nukahdettiin pojan kanssa "jo" puoli yhdeltä, ja eka unipätkä ennen tiheämpää syömistä kesti kolme tuntia! Pienistä sitä osaa olla iloinen.

Roxanne ja poika 2 kk

 

Meille perhepeti sopii tosi hyvin, nyt kun siihen on tottunut. Tuntuu että nukutaan molemmat paremmin kun saadaan olla vierekkäin . Ne parit syötötkin menee kuin huomaamatta, kun ei tarvitse kuin kaivaa tissi esille (ja monesti se jääkin esille ). Selkä tosin kärsii huonossa asennossa nukkumisesta, enkä vielä ole saanut sitä keppijumppaa otettua ohjelmaan, mutta ehkä se tästä. Jollain aikavälillä pitäis kyllä totuttaa nukkumaan omassakin sängyssä, ihan vaikka sen takia että voisin joku kertaa ottaa pari viinilasillista .

Onko teillä @Roxanne (ja muutkin) se eka unipätkä aina pisin? Musta tuntuu että meillä alkuyö on katkonaisempi ja loppuyöhön tulee ne pari kolmen tunnin unipätkää. Viidestä yhtenäisestä tunnista saa toistaiseksi haaveilla .

Saatteko te muut pumpattua maitoa talteen? Mä en tahdo herua pumpulle ollenkaan, hätäsesti saan 20 ml per pumppauskesta talteen. Haluaisin kerätä pakkaseen pienen hätävaran, että pääsisin joskus käymään jossain vaikka ihan muutamaksi tunniksi. Toistaiseksi täysimetys tuntuu niin tärkeältä, nyt kun sen olen saanut toimimaan, etten ainakaan vielä haluaisi sekoittaa korvikkeita tähän kuvioon. Puolen vuoden jälkeen sitten ehkä...

 

Kesis, juu, kyllä meillä on yleensä eka unipätkä pisin, jos siis jotain pidempää unipätkää ylipäätään on. Viime yö meni taas noin tunnin välein herätyksillä läpeensä, puuh. Ja aamuyöstä oli vielä ihan hirveän levoton pikkumies, joka sätki, ähki ja ähelsi - en tiedä oliko unissaan vaiko hereillä siinä vaiheessa. Nukkuuko teidän muiden vauvat rauhallisemmin?

Mä en myöskään heru pumpulle kuin ihan surkeita määriä, jotain 10 ml sain vartissa kasaan kun pari kertaa kokeilin. Meille vaan kävi niin, että kun viimein sain pumpun hankittua (käytettynä), niin seuraavana päivänä pojalla alkoi joku tiheän syömisen kausi, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Edelleen hän roikkuu tissillä lähes non-stop kaiken valveillaoloaikansa, max puolisen tuntia malttaa olla välissä ilman. Joten en kerta kaikkiaan tiedä missä välissä ehtisin mitään pumppailla. Heti syötön jälkeen multa tuskin heruisi senkään vertaa, ja jos/kun poika välillä suostuu nukkumaan kunnon päikkärit, silloin haluan kyllä miettiä ihan muita asioita kuin imetystä. Joten summa summarum, mun pumppuni pölyttyy nyt kaapissa ja ollaan päätetty, et ne harvat kerrat kun olen useamman tunnin poissa kotoa, voidaan suosiolla antaa korviketta. Tosin tähän mennessä oon onnistunut ajoittamaan kaikki käyntini kaupassa tai muilla asioilla pojan päikkäreiden ajaksi niin että pieni on vaan vedellyt sikeitä sen ajan kun olen ollut poissa.

 

Pumpata kannattaa samaan aikaan kuin imettää, ei mullakaan herunut muutoin juuri ollenkaan ja rinnan sain vain kipeäksi. Mutta samalla kun antaa toisesta tissistä ja kun heruu, toisesta suihkuaa ilman pumppaamistakin tai kevyellä pumppauksella vaan maitoa. Siinä on vähän opettelemista, että miten sen saa toimimaan käytännössä, mutmulla Aventin manuaalista pystyi ihan hyvin yhdellä kädellä pumppaamaan ja toisaalta vauva tuettuna tyynyllä toiselle rinnalle, mut puoliso on hyvä apu = hän antaa sulle pumpun käteen valmiiksi steriloituna ja kun pullo täynnä, kiikuttaa maidon pakkaseen ja pesee pumpun. Toimii meillä! Isompi vauva saattaa vähän ihmetellä pumppua, mut meillä molemmat tottui siihen, että siinä vieressä suihkii pumppu niin eivät kiinnittäneet hirveästi huomiota.

Painosta, mulla putos ekan raskauden jälkeen imettämällä, toisen ei. Toiseen tarvitsen laihdutusvalmentajaa, jonka avulla olen kyllä nyt painossa ennen raskauksia ja paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää valmentajaa, jos tuntuu ettei itse kykene. Tsemppaus ja tuki on niin tärkeää!

 

Mä oon yrittänyt pumpata myös samalla kun imetän toisesta rinnasta, mutta ei multa mitään suihkua . Ehkä kymmenen sekunnin ajan tippuu sen parikyt milliä, mutta sitten loppuu heruminen kuin seinään. Samaan aikaan toisesta rinnasta vauva syö kyllä ihan tyytyväisenä, eli en tiedä mikä mättää. En aio kyllä luovuttaa vielä! Kävin ostamassa vähän lisäravinteita (magnesium, kalsium) ja imetysteetä, ja yritän vielä jos niistä olis apua. Meinasin kokeilla vielä sellaista, että imetän nyt muutaman kerran samasta rinnasta ja yritän pumpata siitä toisesta sitten kun se alkaa pingottaa. Mutta hirveetä stressiä en aio tästä asiasta ottaa, vaan annetaan sitten suosiolla korviketta mun poissaoloaikoina. Täytyy vaan vannottaa mies syöttämään tahdistetusti, ettei vauva vaan ala suosia pulloa rinnan sijaan. Ei mulla toisaalta toistaiseksi mitään menoja ole suunnitteilla, mutta maaliskuussa meinasin alkaa käydä salilla taas.

@Roxanne Meillä heräiltiin myös viime yönä vajaan parin tunnin välein. Tytöllä ei ollut varsinaisesti nenä tukossa tai nuhaa, mutta vähän kuulosti siltä että olisi ollut jossain onteloissa vähän jotain... Omat flunssaoireet loppuivat taas kuin seinään, ja toivotaan ettei tytöllekään iske.

Meillä myös vauva nukkuu aika rauhattoman oloisesti. Eli ähkii ja puhkii ja sätkii ja potkii aika lailla. Välillä, ilmeisesti syvän unen aikana, uni on rauhallisempaa. Vauvoillahan kai unisykli kestää sen kolmisen varttia, eli tuohon aikaan mahtuu pätkä syvää unta ja pätkä kevyttä unta, jolloin vauva saattaa myös herätä.

@Tupsuli Mulla ei ole mitään ihmeempiä laihdutushaluja, vaikka vähän ylimääräistä onkin (oon laihduttanut koko pienen ikäni riippumatta siitä olenko ollut hoikka vai vähän runsaammassa lihassa ja nyt olen vain kyllästynyt koko laihduttamiseen), mutta periaatteessa suosittelen myös valmentajaa. Mä käytän pt:tä ihan treenaamiseen ja kyllä se tuo siihen hommaan ryhtiä ja tavoitteellisuutta.

Tyttö kävi nyt päivän ekoille päikkäreille, mutta heti jos yritän itse samaa, hän alkaa heräillä . Ei päikkäreitä mulle siis.

 

Kesis ok, mä sain jotenkin käsityksen, että oot pumpannut imetysten välissä. Sitä se teettää kun töiden lomassa nopeesti lukee . Mut ei kaikilla pumppaus vaan onnistu, ehkä rinnan rakenne on sellainen. Mulla muutenkin oli suihkutissit, olisin voinut käsinkin lypsää, joten ehkä se oli vaan sitä. Mut toisen lapsen kohdalla koin lypsämisen aivan turhaksi, koska hän ei tykännyt pakastetusta maidosta, korvikkeista ja tuttipulloista Eli hän lähinnä paastosi kun odotteli mua kotiin. Aloin käydä töissä kun hän oli 3 kk sunnuntaisin, puoliso toi ruokatunnilla vauvan töihin syömään ja silloinvauva imaisi molemmat tissit tyhjiksi. Sitten paastosi toiset 4 tuntia kunnes tulin kotiin. On luonteeltaan hyvin lunki, joten kiltisti vaan odotteli, että tulen ulko-ovesta näkyville, jolloin yleensä tulikin hirveä ikävä ja itku, sitä ennen saattoi olla ollut erittäin naureskeleva ja hyväntuulinen Että kyllä se vauva pärjää 3 kk jälkeen toisen vanhemman/isovanhempien kanssa 3-4 tuntiakin ilman ruokaa, tutti, pehmolelu, syli auttaa. Myös ihan kiinteä ruoka ja vesi auttaa jo siinä vaiheessa, nälkään voi ottaa pilttiä. Muutoin en kyllä omalla kohdalla tästä aikaisin töihin menosta tykkää, olisin mielellään ollut kotona kunnes lapset 3-vuotiaita, mutta kun mulla on parempi palkka ja hyvin töitä tarjolla, olen palannut äitiysloman jälkeen molempien kohdalla töihin ja tehnyt äitiyslomillakin ekstratöitä. Puoliso hoitaa lapsia kotona ja tekee osa-aikaista, muksut menee päiväkotiin luultavasti sitten kun vanhempi on viskari ja nuorempi 3-vuotta.

 

Heippa,

Nukkumisesta... En kauhean tarkasti oon aiemmin kellottanut, mutta suunnilleen 2-2,5h välein taitaa täällä olla tällä hetkellä herätyksiä. Aiemmin en tiedä havahduinko kunnolla kaikkiin kun vauva perhepedissä ja rinta vieressä. Nyt tässä viikon sisään vähän vahingossa oon onnistunut siirtämään syvässä unessa nukkuvan vauvan omaan sänkyyn joka yö unijaksoksi tai pariksi. Oon saanut vähän tilaa nukkua ja vauva toivottavasti alitajuisesti tottunut omaan tilaan. Tää muutos meni ns. vahingossa kun huomasin että tähän toimii (kun vauvan synnyttyä yritin samaa vauva heräsi ja tuli heti itku). Nukuttaminen suoraan sänkyyn ei varmasti vielä onnistu. Ja en osaa sanoa mikä pisin unijakso täällä (alku/loppuyö) , luulen että vaihtelee..

Maidosta... Vaihtelee kovin. Välillä maitoa tulee niukasti ja välillä suihkuaakin vauvaraukan päälle. Oon valuttanut/pumpannut käsin runsaina päivinä ennen imetystä tai imetyksen ohella koska tuntunut ettei vauva ehdi niellä kaikkea ja sit menee ilmaa ja vatsaan sattuu. Valitettavasti maitoa on mennyt viemäriinkin kun ei oo ollut pakastukseen tarvikkeita ja mieluummin oon antanut rintaa kuin pullosta. Nyt jatkossa jos vielä tulee runsaasti ois tarkoitus pakastaa. En tiedä vaikuttaako vauvan toimet vai esim. mun nesteiden juominen tms. maidon määrään.

Ja Hymyjäkin täällä nyt nähty

g ja pieni 5+

 

Täällä onkin hiljaista kaikilla varmaan kädet täynnä töitä...

Täällä arkea elellään ja vauva tulee tutummaksi. Yksi yö nukuttiin 9h yhdellä herätyksellä Sen sijaan eräs yö aloitettiin 2h yhtenäisellä huudolla johon ei mikään auttanut. Sen jälkeen kaikki arvostus koliikkivanhemmille ja sormet ristissä että siltä välttyisi.

Eka lenkki synnytyksen jälkeen takana, kroppa (ja lantionpohjalihakset) piti pintansa. (jos jotain tekisi toisin niitä treenaisi raskauden aikana enemmän).

Vauva tykkää olla sylissä, sitterissä viihtyy vain lyhyitä aikoja. Jonkin verran hymyilee ja ihmettelee ympäristlä, tykkää katsella lamppuja ja neuvolasta saatua hymynaamajulistetta.... mutta muuten oon vähän ulalla mistä virikkeestä tän ikäinen vauva voisi innostua. Onko vinkkejä?

Pienimmät vaatteet on jo jäänyt pieniksi, ja oikeesti uusi vauvakuume on herännyt

g+vauva 6vk

 

@giraffen___ Hiljaista tuntuu olevan, itsekään en ole viitsinyt käydä yksinpuhelemassa .

Meillä tyttö on alkanut viihtyä sitterissä, kunhan sitteri vain hytkyy, eli alan ymmärtää moottoroituja sittereitä, joita aikaisemmin pidin insinöörihenkisten vanhempien hömpötyksinä . Sitterin vieressä pidän paria värikästä lelua, joita tyttö tykkää katsella.

Olen myös alkanut jo lukea tytölle (olen itse kirjafriikki ja arvostan lukemista todella korkealle) pahvista kirjaa jossa on ääninappeja. Hän seuraa kirjaa katsellaan ja ”juttelee” eli heiluttaa käsiä ja ääntelee etäisesti jokeltelua muistuttavilla äänillä. Hymyjäkin saattaa vilahdella, eli kyllä hän jollain tasolla vaikuttaa nauttivan näistä lukuhetkistä. Luen myös loruja ja laulan paljon. Ja halittelen, silittelen ja höpöttelen ”tässä on vauvan jalat”, ”tässä on vauvan nenä” jne.

Meidän tyttö on sironpuoleinen, mutta silti alkaa täälläkin pienimmät 50-senttiset vaatteet käydä pieniksi, lähinnä lyhyiksi. Aika pienellä vaatearsenaalilla on muuten toistaiseksi pärjätty, muutamaa bodya ja muutamia housuja on pyöritetty ekat viikot, vaikka erityisesti bodeja saa pestä saa usein.

Tunnistatteko te jo vauvoissanne jotain luonteenpiirteitä? Meidän vauva vaikuttaa perustyytyväiseltä ja on pääosin varsin hyväntuulinen, mutta on toisaalta myös aika temperamenttinen. Kun nälkä iskee niin ruokaa on saatava sillä sekunnilla, eikä kärsivällisyyttä riitä ollenkaan odotteluun. Mutta turhista ei itketä, vaan itku loppuu heti kun tissin saa suuhun tai sitteri alkaa taas hytkyä tai vaunut liikkua.

Meilä nukuttiin viime yönä ekaa kertaa yksi yhtenäinen neljän tunnin pätkä . Itse heräsin tuona aikana kyllä muutaman kerran vauvan kitinään, mutta kitinät olivat vain jotain nopeita ohimeneviä juttuja eikä tilanne vaatinut imettämistä. Ja nukahdettiin nopeasti uudelleen koko porukka. Muistaakseni vauva söi yön aikana pari kertaa, yhden kerran jouduin nousemaan ihan ylös imettämään.

Kesis ja Pikkuinen huomenna 7 vko

 

Juu on käynyt mielessä että moottoroitu sitteri ois voinut olla hyvä sijoitus - meidän on vain tavallinen.

Lauluja on täällä myös lauleltu, höpötelty, sylitelty ja silitelty. Mä kanssa lukemista arvostan, lapsuus mennyt kirjojen parissa. Vauvalle lukemista en ole vielä kokeillut, mutta ääninappikirjat voisivat tosiaan olla paikallaan.

Meidän tyttö on aika iso - tai neuvolan sanoin jäntevä. 50-56 vaatteet tosiaan kinnaa. Täällä myös olisi pärjätty vähillä vaatteilla mutta kun niitä varsinkin isovanhemmilta saatu, on niitä vaihdettu herkästi jos kaikkia tulisi ainakin kerran käytettyä

Luonteen piirtymistä täälläkin mielenkiinnolla odottelen, mutta vielä en osaa siitä sanoa. Vauva itkee nälkää ja mahaa, mutta ei mun mielestä ainakaan tällä erää syyttä (tuota ihme hepulia lukuunottamatta) . Täälläkin rauhoittuu samalla sekunnilla kun ruokaa saa. Valveilla on ihan hyväntuulinen. Jää nähtäväksi millaiseksi muotoutuu..

 

Heippa taas pienen hiljaiselon jälkeen! Täällä hiljaisuuden syynä oli ristiäiset, jotka pidettiin meillä kotona viime viikonloppuna. Parikymmentä vierasta kun oli, niin hommaa riitti viime viikolle, vaikka osa tarjoomisista tilattiinkin valmiina. Lisäksi viikolle osui pari tosi hankalaa päivää, jolloin poika vain roikkui tissillä eikä suostunut nukkumaan yksiäkään pidempiä päikkäreitä. Mutta nyt kaikesta on selvitty, ihana kastejuhla vietetty ja poika nimensä saanut.

Täältä vahva suositus moottoroidulle sitterille/vauvakeinulle - meidän poika ei päikkäreitä enää juuri muualla suostu nukkumaankaan. Jotenkin se keinuva liike rauhoittaa ja tuudittaa uneen tosi herkästi, jos vain on yhtään väsynyt valmiiksi. Sitterissä/turvakaukalossa poika viihtyy myös paljon paremmin kuin makuulla valveilla ollessaan. Varsinaisista leluista ei vielä ole oikein innostunut, mut viime päivinä on alkanut tuijotella ja huitoa kädellään pehmokirjaa, jonka olen kiinnittänyt turvakaukalon kaareen. Mä olen kanssa kirjaihminen henkeen ja vereen, ja niinpä tuo on lämmittänyt sydäntä ihan erityisesti.

Onko teillä leikkimattoa käytössä? Mä en ole sellaista vielä hankkinut ja olen vähän skeptinen, kun meidän poika ei juuri viihdy makuuasennossa valveilla ollessaan. Olis kyllä kiva, jos olisi sellainen paikka jossa vauva saisi virikkeitä ja viihtyisi jonkin aikaa itsekseen. Mä poden aina välillä huonoa omaatuntoa runsaasta sitterin käytöstä, kun mietin onko se pahaksi vauvan selälle ja/tai motoriselle kehitykselle.

Vauvan luonteesta en osaa vielä sanoa kummempaa. Meilläkin poika hermostuu tosi nopeasti, jos esim. nälkä yllättää, eikä siitä mene kauaa kun jo huudetaan pää punaisena. Rinnalla sitten taas rauhoittuu sekunnissa. Mutta koska samanlaista tuntuu olevan muillakin, niin ehkei tuosta pysty vielä paljoa päättelemään. Jostain luin hiljattain, että vasta noin neljän kuukauden paikkeilla alkaisi luonne ja persoonallisuus paremmin erittua.

Vaatteista: meidän poitsu on melko pienikokoinen ja hoikka, joten koon 56 vaatteilla mennään pääosin vielä – 50-senttiset on sentään jo jääneet pieniksi. Hurjia kokoeroja tuntuu kyllä olevan eri valmistajien vaatteissa, jotkut 56-senttiset bodyt kinnaa jo mutta esim. äitiyspakkauksen pienimmät bodyt mahtuu vielä ihan hyvin ja ne housut on suorastaan isoja edelleen, varsinkin pituuden puolesta.

Tupsulille muuten yksi kyssäri vielä: kirjoittelit jossain vaiheessa unilelun/-rievun tms. siirtymäobjektin hyödyistä, miten ja missä vaiheessa olet totuttanut vauvan sellaiseen? Meillä tissi tuntuu yhä olevan ainoa lohdun ja unen tuoja öisin (ja usein päivälläkin), ja olis kiva jos poika jossain vaiheessa oppisi rauhoittumaan myös ilman sitä.

Paljon muutakin tekisi vielä mieli kirjoitella, mutta nyt on pakko mennä hoitamaan muutamat kotityöt ennen kuin poitsu kohta herää päikkäreiltä...

Roxanne ja poika 10 vko