Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

Ai niin @Caro87 lta piti kysymäni jos tätä luet, oonko ymmärtänyt oikein että juokset? Kuinka nopeasti synnytyksen jälkeen uskalsit lähteä lenkille? Tuntuu että monessa paikassa eriävää tietoa. Ja jos oot juossut vaunujen kanssa onko sinulla ollut erityiset juoksuvaunut vai ootko juossut tavallisten vaunujen kanssa?

 

Kiitos Mandalallekin, kun jaoit kokemuksia ja vinkkejä! Toivottavasti töihin paluu on sujunut kivasti - onhan se varmasti myös virkistystä ja tervetullutta vaihtelua pitkän kotona olon jälkeen.

Meillä on ollut viimeiset pari-kolme viikkoa ilmeisesti joku tiheän imun kausi, kun poika on lähestulkoon asunut rinnalla. Alkuun olin aivan ihmeissäni, kun vauva alkoi itkeä aina viimeistään puoli tuntia edellisen syötön jälkeen ja hamuta rintaa. Monesti sanoin miehellekin, että eihän sillä voi mitenkään olla nälkä, kun juuri söi hartaasti kolme varttia… Mahavaivoja epäiltiin (ja saattoihan kyse olla osin niistäkin), mutta kun meno aina rauhoittui sekunnissa, kun tissin laittoi suuhun, aloin vähitellen uskoa että ehkä kyse tosiaan on jatkuvasta nälästä. Nyt sitten olen lukenut ja kuullut monesta paikasta, että kyseinen käytös on tosiaan ihan normaalia tuossa iässä, kun vauva "tilailee" maitoa tulevien viikkojen tarpeiksi. Ja monestihan vauva ei rinnalla ollessaan ime tiheästi kuin vain aluksi ja sen jälkeen harvakseltaan lupsuttelee, joten eipä sitä maitoa ehkä yhdellä kertaa mene niin paljon kuin luulisi.

Pahimmillaan meidän poika ei päivisin nukkunut yhtään pidempää unipätkää, vartin nokosia vain plus sen ajan mitä torkahteli tissillä ollessaan. Vaikka öisin nukuttiinkin pidempiä pätkiä, niin kyllä omakin jaksaminen oli välillä koetuksella ja harmitti myös pienen puolesta, joka selvästi oli tosi väsynyt ja haukotteli välillä niin että suu oli haljeta. Mutta nyt onneksi pari viime päivää on tilanne vähän rauhoittunut ja poika malttaa jo nukkua parin-kolmen tunnin pätkiä päivisinkin.

Tupsuli mainitsi nukuttamisesta sitterissä ja/tai turvakaukalossa, ja ne on olleet suurena apuna meilläkin. Nykyisin poika ei tunnu valveilla ollessaan oikein viihtyvän makuuasennossa, mutta turvakaukalossa ”istuskelee” mielellään ja katselee ympärilleen. Sähkökäyttöinen vauvakeinu on puolestaan ollut ihan yliveto nukuttamispaikka – käytännössä poika nukahtaa siihen lähes satavarmasti, jos on valmiiksi vähänkin väsynyt. Todella monet asiat olen saanut hoidettua pojan siellä nukkuessa.

Hyvä kun muistutitte parisuhteen hoitamisesta, se on kyllä tosi tärkeää vaikka helposti jää muiden asioiden jalkoihin. Väsyneenä tulee myös helposti sanomista kaikenlaisista pikkuasioista. Meillä mies on kyllä ollut tosi kiitettävästi mukana vauvan hoidossa ja hoitanut esim. vaipanvaihdot niin että mä taisin vaihtaa ekan vaipan pojan ollessa kolmeviikkoinen. Mies on myös hoitanut kaikki korvikkeen juotot, ja tulee tosi hyvä mieli siitä kun näkee miten tärkeä yhteinen hetki se on hänelle ja pojalle. Ja onhan se kiva ettei ihan pelkkiä likaisia hommia joudu vain tekemään. Melkein tekis mieli jatkaa korvikkeen antoa silloin tällöin ihan jo tuosta syystä, vaikka nyt tiheimmän imukauden mentyä ollaan taas pärjätty pari päivää ilman.

Roxanne & poitsu 6 vko

 

giraffen, en oo juossu esikoisen synnyttä, lenkkeilen kyllä koirien kanssa ja niiden kanssa sillon aikoinaan välillä juoksin. Meillä ei juurikan vaunuilla lenkkeilty kun poika ei viihtynyt yhtään. Sisällä nukku niissä päikkärit. Ja mulla sektiolla poika synty niin pitkään piti olla varovainen enkä koirienkaan kanssa uskaltanut pitkään aikaan lähteä.

Roxanne, voihan ne olla mahavaivojakin. Vauvat taitaa lohduttaa itseään joka tilanteessa tissillä roikkumalla tai tuttia imemällä. Mahavaivojen kanssa ei toki oikein parannakkaan oloa jatkuva syöminen. Mut just noi tiheän imun kaudet on normaaleja ja kai niitäkin tulee useasti.

 

Meillä poika nukkui varmaan ainakin pari kuukautta päiväunia ainostaan turvakaukalossa jossain lähistöllä (välillä mun tietokonepöydällä kun pelasin) sitä välillä aina keinuttelin jos meinasi herätä.
Mietin jo ett tuleekohan siihen koskaa muutosta, mutta kuten muissakin lapsiin liittyvissä asioissa niin muutos tuli tähänkin vaiheeseen. Helpotti kun tajusin kokeilla nukuttaa tissillä meidän sänkyyn silloin kun ei vielä kääntyillyt. Vedin vaan aina hissukseen tissin pois suusta kun näin että nukahti. Päikkärien pituuskin kasvoi samalla.

Ja vaikka olenkin ihan kuin toisessa ulottuvuudessa tämän taaperon kanssa kun muut ovat pienten tuhisijoiden kanssa aloittelemassa uutta elämää niin ajattelin nyt kirjoittaa pienen pätkän meidän 1,5vee neuvolakäynnistä, jos nyt joku siitä jotain lohtua saa sitten tulevaisuuteen.

Meillä siis syöminen välillä takkuaa aika kovasti. Soseet aloiteltiin maistellen 4kk jälkeen ja sormiruokailua soseiden rinnalla 6kk lähtien. Nyt ollaan joku puolisen vuotta syöty samoja ruokia kaikki. Poika tykkää erilaisita pastaruoista ja tietyistä jutuista, mutta ei yhtään perus kastike+perunalisäkeruoista. Ollaan tätä kauhisteltu kun tarhassa, jonka hän kuukauden päästä aloittaa, kuitenkin on tätä perunaa niin paljon tarhassa. Ja muutenkin oon ollut varma, että painokäyrä siitä kultaiselta keskikäyrältä notkahtanut pakosti kun joskus tuntuu elävän pelkällä pyhällä hengellä. Ei siis enää olla vajaaseen puoleen vuoteen kehitelty kesken ruokailun mitään muuta varmasti uppoavaa hänelle jos ei tarjottu ruoka maistu.
Niin se painokäyrä kuitenkin on pysynyt samalla käyrällä ja onhan poika muutenkin todella elinvoimainen touhupakkaus. Joten kyllä ne penteleet vaan ilmeisesti silti syö sen mitä tarviivat, vaikka joskus hiuksia repien meinaa fiilikset ja usko ruokapöydässä loppua.

Töihin paluu on ollut helppoa ja erilaista. Osaa kyllä arvostaa tuota pikkumiestä niiiiiin paljon enemmän vielä kun on koko päivän poissa <3 käytiin tänään myös allekirjoittamassa päiväkotiin sopimukset ja ensi kuussa sekin sitten edessä. Tosi hyvä fiilis sen suhteen kun saatiin viimeinen paikka lähistöllä olevasta yksityisestä kun kunnallisella puolella hommaa hoidetaan aivan muutoin kuin lakisääteisesti...

 

Huh heijaa....

Lohdullista kuulla että muutki valvoo, ja että muillaki imetys välillä tökkii.

Olo on ku zombilla. Mistä tietää onko vauvalle tulossa koliikki? Meillä itketään mahaa ihan kunnolla. Tänään pidetään d vitamiini tipassa tauko, jos auttas, ja vaihdetaan huomenna eri merkkiin. 3 tippaa isompaan annokseen ei olla päästy, se tuntus jo rääkkäykseltä.

Meidän vauva on kakannu melkein joka vaipan, kunnes tähän tuli muutos melkein yhdessä yössä kun tipat aloitetiin eikä kakkaa tuu enää ku kerran tai kaks vrk, huudon ja tuskan kanssa. Paljonko 3 viikkosen vauvan pitäs kakata?

@Kesäheinä-78 tuosta herumisesta, mulla vasta nyt viime viikon aikana alkanu tuntua kun yhtäkkiä maito kohahtaa tisseihin, se vähän jopa kirveltää. Sillon saattaa tulla kovat patit rintoihin, helpottaa heti ku tyhjentää rinnan. Jos ei tyhjennä, nii paita on märkänä eli kyllä valuu. Nopeasti huommaa jos on juonu liian vähän tai stressaantunu, niin maitoa ei tule niin paljoa.

Vinkkejä siihen että vauva hylkii toista tissiä?
Onko muita sektio synnyttäjiä, miten haava parantunu ja kuinka pian liikkeelle olette päässy?

Varsin omanapainen viesti anteeksi siitä. Yritän ryhdistäytyä jatkossa.

Evangelina ja pinkuliina 3viikkoa ja 4päivää ( eilen oli laskettu aika )

 

@Roxanne ihanasti mies siellä osallistuu arkeen hyvä että siellä on myös päiväunet nyt maistuneet.

@Mandala tsemppiä töihin paluuseen, hyvä että päivähoitopaikka järjestyi toivotusti.

@Evangelina täällä myös maha vaivaa pientä. Syönnin jälkeen alkaa tuskainen olo pienellä kun vatsaa vääntää. . Oon raakannut omaa ruokavaliota mutta ei siitä apua oikeen oo enkä haluaisi raakkaa liikaa ettei ainakaan mitään allergiaa aiheutuisi.
Kaipa se suoliston käynnistyminen ja rakentuminen ottaa aikansa? Täällä kanssa maitoo tulee välillä niin että epäilin että osa mahavaivoista johtu siitä että vauva söi liikaa kun maitoa pursui. Mutta ei selitä kaikkea. Niin ja kysyit mikä on normaalia niin siitä en tiedä mutta täällä 3-viikkoinen kakkaa "koko ajan", eli aina vaippaa vaihtaessa tuntuu että on aika täynnä (ja mun mielestä tiheesti vaihellaan).

 

Meillä poika itki vatsanväänteitä ja kun mies lähti takaisin töihin pojan ollessa 5vko ajattelin kokeilla lääkettä jos auttaisi ettei päivät kahdestaan olisi ihan yhtä kitinää. Ja Disflatyl tipat meillä auttoi tosi hyvin. Paljon helpompia käyttää kuin Cuplaton jota annetaan aina ennen jokaista syöttöä; disflatyl tippoja annoin vain kolme kertaa päivässä (aamulla, päivällä ja illalla ennen unia). Annettiin varmaan johonkin 4kk ikään asti ihan.

 

Evangelina, jos vauva tissimaidolla niin kerran viikkoon kakkaaminenkin on kuulemma normaalia. Äidinmaito imeytyy paremmin tms. Korvikkeella jos olis niin maha pitäs säännöllisemmin toimia. Noita cuplatoneja yms voi kokeilla, meillä ei ollu vaikutusta. Toki sitten voi myös miettiä onko omassa ruokavaliossa jotain mihin vauva reagoi.

Mulla esikko synty sektiolla, haava parani hyvin ja ei musta ollu erityisen kipeäkään. Tarkotatko että miten nopeesti on päässy lenkeille? Ite otin sen ekan kuukauden rauhallisesti, sen jälkeen taisin yrittää ulkona käydä välillä. Raskasta liikuntaa ei toki vielä pitkään aikaan.

 

Masuvaivoista Evangelina mahaväänteisiin meillä auttoi kans Disflatyl, se tekee pieruista pienempiä eikä ne venytä pienen mahaa niin paljon. Lisäksi hieman pystympi imetysasento (jos mahdollista), ettei ilmaa menis mahaan syödessä niin paljon. Kannattaa imettää useampi kerta (2-3) samasta tissistä, niin masuun menee myös rasvaista takamaitoa, jota alkaa tulemaan vasta 10-15 min imetyksen aloituksesta, se ei aiheuta niin paljon ilmaa ja auttaa maidon imeytymisessä.

Jos itku ei ala helpottaa, kannattaa käydä (asioihin perehtyneellä) lastenlääkärillä. Refluksihan voi alkaa jo ihan pienenä.

Meillä esikoisella ei juuri ollut mahavaivoja. Mutta jotain itkuisuutta oli 2 kk iässä, siihen auttoi jumppapallon päällä sylissä hytkyttely. Ehkä se oli jotain elämäntuskaa, mutta selvästi ei ollut kivulias, tuntui, että pieni oli vaan kyrsiintynyt jostain Saattoi huutaa ihan raivona 2 tuntia illalla putkeen, eikä ollut musta koliikkia, kun ei huutanut kaarella eikä ollut kivuliasta itkua. Esikoinen on persoonana herkästi ahdistuva ja ei osaa vieläkään rauhoittaa itseään kovin helposti, että ehkä se oli jo silloin sitä, ei tajuttu, että pieni on väsynyt eikä osattu laittaa ajoissa nukkumaan. Joskus oli nälkäinen, mutta ei halunnut alkaa väsyneenä syömään ja harmitti pikkuista.

Kuopuksella oli ummetus. Ei kakannut ekan kolmen kuukauden aikana kuin muutaman kerran. Ihan oikeesti. Ja sitten sitä kakkaa väänsi koko päivän! Ja ei todellakaan ollut normaalia, vaikka neuvolastakin sanottiin, että on se ihan ok, jos kakkaa ei tule 2 viikkoon.. No meidän lapsesta näki, että sillä on hankalaa, masu kipeä, vaikka ei se sitä huutanut. Kakka oli tosi sitkeää ja ihan hirvittävän hajuista, siis paaaaaaljon pahemman hajuista kuin itsellä koskaan ravintolaillan jälkeen! Ja sitä tuli sitten paljon, pahimmilleen vaipat ja bodyt täyteen. Nytkin se on persoonana sellainen, etttä ei hevillä itke, jos tulee pipi, on leppoisa tyyppi. Sitten aloitettiin 2 kk iässä mallasuute, joka auttoi ehkä vähän ja lopulta kauravelli 2 kk iässä. Siihen kauralesettä. Se auttoi! Terkkari suositteli laktuloosia, mutta itse pääteltiin, että kaura on parempi kuin keinotekoinen lääke ja siihen loppui lapsen vatsavaivat. Eikä ole tullut allergioita tai muita ongelmia, vaikka niin aikaisin aloitettiin kaura. Tein siis kaurahiutaleista ihan rintamaitoon tai veteen velliä ja syötettiin lusikalla tai vellipullosta.

Rinnan hyljeksimisestä Meillä esikoinen hylkäs 4 kk iässä toisen tissin kokonaan. Kovasti yritin välttää sitä, mutta niin lopulta kävi. Kuopuksen kanssa oli samat vinkeet 3 kk iässä, mut nyt reagoin nopeammin ja aloin tarjota kaksi kertaaa enemmän aina siitä rinnasta mitä hän hyljeksi, esim. väsyneenä kun vauva ei ollut niin skarppina niin vähän kuin "varkain" söi sitten siitä (huonommasta?) rinnasta ja ehkä siitä alkoi sitten tulla enemmän ja alkoi taas kelvata. Musta tuntuu, että siitä rinnasta tuli mulla vähemmän, koska se rinta on muutenkin koostumukseltaan löllömpi ja pienempi Voi olla, että sulla siitä vauvan hyljeksimästä rinnasta tulee liikaa/liian vähän ja toisesta sopivammin. Mutta sen rinnan tilanne helpottuu ajan kanssa, jos vaan saat lapsen syömään siitä enemmän.

 

Huh, kylläpä tämä vauva-arki on intensiivistä! Jollain tasolla sen tiesi, mutta on se silti tullut vähän yllätyksenä. Päivät, kun mies on töissä, kuluu ihan vauvan tahtiin imetellessä ja vaippoja vaihdellessa ja sylitellessä. Välillä ehtii häthätää napata itselle jotain suuhun ja käydä pikasuihkussa. Viikonloput ollaan nukuttu miehen kanssa vuoronperään kun vauva on pitänyt yöt hereillä. Nyt on öiden suhteen ollut pientä helpotusta ja viime yönä vauva nukkui jopa 12 tuntia (!!!) vain parilla herätyksellä. Ihanaa olla nyt pirteänä yhtä aikaa miehen kanssa hereillä!

Meillä vauva viihtyy parhaiten sylissä, mutta on alkanut viihtyä myös unipesässä/sitterissä/vaunuissa. Ollaan käyty aika paljon ihmisten ilmoilla kahviloissa ja ravintoissa ja vauva viihtyy niissäkin kunhan saa välillä syödä ja vaunuja muistetaan säännöllisesti hytkytellä.

Käytin vauvan tässä männä viikolla gastrologilla ihan vain varmistaakseni ettei vauvalla ole mitään vakavampa vatsavaivaa. Eikä ollut. Lääkärin neuvosta aloitin itsellenikin maitohappobakteerit (vauva syö jo relatippoja) ja vauvalle Disflatyl-tipat. En tiedä johtuuko noista, mutta nyt on tosiaankin takana pari parempaa päivää, jolloin vauva on ollut hereillä ollessaan oikein hyvällä tuulella ja on nukkunut paremmin sekä yöllä että päivällä. Oletko @Evangelina kokeillut Disflatylia tai Cuplatonia vatsavaivoihin? Me ollaan myös hierottu kevyesti vatsaa ja jumpttu jalkoja, näistäkin on ollut apua mahakipristelyihin. Tämä lääkäri oli muuten sitä mieltä, että d-vitamiinit eivät aiheuta vatsakipuja, että se on ihan höpöhöpöä. Vauvoilla kuulemma vain on kehittymättömästä suolistosta johtuen vatsakipuja juuri tässä iässä.

Nyt huomasin että @Tupsuli kin suositteli tuota Disflatyliä, sama suositus siis täältäkin.

@giraffen___ tämä lääkäri kertoi myös, että nykysuositusten mukaan ei suositella välttämisdieettejä ilman syytä, sillä ne yksipuolistavat äitien ruokavaliota liikaa. Jos juo tosi paljon kahvia niin sitä voi ehkä olla hyvä vähentää, ja jotain papuja/sipuleita ym kovasti kaasua tuottavia voi olla hyvä vältellä, mutta mitään maidottomia/viljattomia jne ei suositella ellei ole (lääkärin toteamaa) epäilystä allergiasta. Näin siis tämän gastrologin mukaan.

Kiva kuulla @Mandala n arjesta vähän isomman ”vauvan” kanssa. Äkkiä se aika vain kuluu!

Meillä vauva on jo aika paljon päivisin hereillä, hyväntuulisena, ja alkaa ottaa katsekontaktia vanhempiin. Hymyjäkin on jo väläytelty . Kovasti vauva harjoittelee jo myös pään nostamista ja kannattelua, vaikka kyllähän tuo vielä ihan holtittomasti heiluu ja käden pitää olla koko ajan valmiina tukemaan .

Intensiivistä, mutta niin kovin ihanaa tämä vauva-arki on! Kun vain saa nukuttua edes kohtuullisesti .

Kesis ja Pikkuinen 1 kk

 

Täällä ihan samat mietteet ja fiilikset kuin Kesikselläkin! Kyllä tää aika vaan on tosi intensiivistä ja sitovaa – vaikka toki ihanaakin! Tännekin on pitänyt jo pitkään kirjoitella, mut aikaa siihen on vaan tosi vaikea löytää.

Evangelina, toivottavasti siellä on tilanne vähän helpottanut ja olet saanut paremmin nukuttua. Mä en huomannut, että meillä olisi D-vitamiini aiheuttanut ongelmia. Meillä on käytössä Bioteekin Super D-tippa, jota tarttee antaa vain 1 tippa päivässä, mikä on mun mielestäni ollut tosi kätevää. Mitä kakkaamiseen tulee, pienellä vauvalla se voi kai vaihdella paljonkin ilman että olis mistään hälyttävästä kyse. Meillä on päiviä jolloin kakkaa ei tule ollenkaan ja sit (useammin kyllä) päiviä jolloin kakkaa tulee tosi paljon. Välillä on joka vaipassa vähintään pieni pierujälki.

Kiva kuulla, et teillä Kesis on alkanut arki rullata ja saitte noin ruhtinaalliset yöunetkin! Ja hyvä että varmistitte lääkärillä ettei mahavaivojen taustalla ole mitään suurempaa ongelmaa.

Kiva myös kuulla Mandalan taaperoarjesta! Tuo ruoan kanssa nirsoilu on kyllä ärsyttävä juttu. Omasta pojastahan ei vielä tiedä, mut esim. mun siskon lapset on aina olleet tosi nirsoja ja ennakkoluuloisia uusien makujen suhteen, vaikka vanhemmat on ihan kaikkiruokaisia ja yrittäneet tutustuttaa lapsia erilaisiin makuihin. Mut hienoa kuulla, et tuosta ei kuitenkaan tunnu olevan haittaa sen enempää painon kehitykselle kuin muutenkaan.

Giraffen, toivottavasti siellä myös masuvaivat helpottaneet! Noita ilmaa pilkkovia valmisteita varmaan kannattaa kokeilla, kuten monet muut onkin jo maininneet.

Mä en totta puhuen edelleenkään tiedä, onko meidän pojalla jotain vatsavaivoja vai vaan jatkuva nälkä. Aika tiheästi kyllä kitisee, mutta syömällä saa aina vähäksi aikaa rauhoittumaan. Refluksia oon kyllä välillä epäillyt, vauva kun puklailee tosi usein ja välillä myös kakoo, rohisee ym. varsinkin öisin. Tuntuu myös viihtyvän selvästi paremmin pystyasennossa kuin makuullaan. Onko kellään täällä kokemusta refluksivauvoista?

Unirytmiä ei olla edelleenkään saatu aikaistettua, ja uutena haasteena poika on nyt päättänyt, ettei halua enää nukkua omassa pinnasängyssään. Eilen illalla yritin neljä tuntia saada poikaa sinne. Rinnalle sain hänet muutaman kerran nukahtamaan, mutta aina kun yritin siirtää omaan sänkyyn, poika havahtui hereille ja sai hepulikohtauksen. Kahden jälkeen yöllä lopulta luovutin ja annoin pojan jäädä meidän sänkyyn, jonne sitten pian nukahtikin. Valitettavasti vaan tuo vierellä nukkuminen ei kovin hyvin toimi meillä, kun molemmat pojan kanssa nukutaan tosi katkonaisesti ja levottomasti. Poika vissiin haistaa maidon tms. (?) ja haluaa tissille vähän väliä, vaikka on omassa sängyssään nukkunut joskus viisikin tuntia putkeen.

Meillä myös on noin parin viikon ajan väläytelty hymyjä, ja ne kyllä sulattaa sydämen ja auttaa muutenkin jaksamaan.

Onkos teillä muilla pikkuvauvallisilla jo ollut ristiäisiä/nimiäisiä? Me pidetään ristiäiset tän kuun lopulla ihan vaan kotosalla. Olis kyllä ihanaa valmistella juhlia oikein kunnolla leipomalla, kotia koristelemalla ym., mut tällä hetkellä tuo pikkumies pitää kyllä niin kiireisenä, et hyvä kun ehditään kämppä saada siivottua.

Roxanne ja poitsu 7 vko

 

Roxanne, mulla on silent tyyppinen refluksi pojalla. Tarkottaa siis sitä että ruoka seilaa kurkussa, ei puklannut sen enempää kun normivauva. Nieleksi jatkuvasti. Meillä meni ruokatorvi niin kipeäksi että 3kk iässä lopetti syömisen kokonaan. Nykyäänkin tarvitsee jatkuvan happosalpaajalääkityksen.

Muuten noista oireista refluksitautiin että tyypillisesti puklaaminen/ oksentaminen tapahtuu 2-3h kuluttua syömisestä. Normaalissa vauvan refluksissa puklaaminen tapahtuu pian syönnin jälkeen. Vauvat on yleensä hyvin tyytymättömiä ja huonoja nukkumaan. Nukkuessa tykkäävät usein nukkua kaarella ja pääntaakseviemistä muutenkin voi olla. Syövät tiheästi koska syöminen helpottaa hetkeksi oloa, rintaraivareita yms voi olla paljonkin. Viihtyvät pystyasennossa lähinnä. Kipuitkua usein, nuhaa, yskimistä röhinää yms. Siinä mitä äkkiseltään tuli mieleen.

 

Heippa,

Täällä kanssa pitänyt kiirettä nii kuin näköjään kaikilla muillakin.

Kesäheinä kuulostaa että siellä arki lähtenyt tosi hyvin rullaamaan kiva kuulla gastrologin näkemystä. Nimenomaan kahvi onkin täällä lähtenyt ruokavaliosta,mutta se ei oikein tee hyvää muutenkaan. Myös raakaa maitoa sellaisenaan oon nyt vältellyt, mutta maitotuotteita syön kuitenkin muuten. Suklaa ja mausteiset ruoat on ollut tauolla. Muuten en kovasti tosiaan uskalla ruokia karsia ettei allergia. Cuplatonia hain apteekista ja tuntuu että vauvan mahakipruista on pahin terä talttunut.

Roxanne tuohan tosiaan voisi olla refluxia? Niissähän taitaa lääkkeet olla nykyaikaan tehokkaat ja aika turvalliset, mites teillä on lääkäriä tulossa vai voiko lääkettä kokeilla vauvalle ilman diagnoosia/reseptiä (tietenkin lääkkeiden tarve arvioitava aina perusteellisesti ettei turhaa tule syötyä ja varsinkin pienelle ihmiselle).

Vauva on enemmän valveilla ja on alkanut seurustella ettei valveilla olo oo pelkästään syömistä. Neuvolasta saatua hymynaamaa ihmetellään. Hymyjä täällä vielä vähän odotellaan Sellaisia refleksihymyjä on tullut mutta vartavasten äidille tai isille annettuja ei ehkä ihan

Iloista viikonloppua!

G+pieni 4 vkoa

 

Ehdottomasti ei mitään lääkettä ominpäin jos epäilee refluksia. Jos tunne, että oikeasti vauvalla refluksi niin ensin kokeillaan ei lääkkeelliset keinot, asentohoidot ja maidonsakeuttaja esim. Meillä saatiin lääke tollon 3kk ikäsenä ja joo ovat sinällään turvallisia, mutta voivat aiheuttaa infektiokierteitä, vaikuttavat suoliston bakteereihin, ruoka sulaa huonommin ja voi aiheuttaa kipua ja pitkäaikaisesta käytöstä kai aika vähän tietoa vaikka useat lapset syövät niitä useamman vuoden. Ehdottomasti lääkitys on kuitenkin siinä tilanteessa tärkeä jos vauva on tosissaan kipeä eikä muut keinot auta. Ihan pienimmillä yleensä kokeillaan eka gaviscon joka tekee kalvon ettei ruoka pääse nousemaan tai zantac mutta lääkärit ovat yleensä tosi nihkeitä ihan noin pienelle määräämään mitään. Neuvolasta saa harvoin apua, useat lääkäritkään eivät tunnusta kyseistä tautia. Yleensä parhaan avun saa menemällä yksityiselle lääkärille joka perillä vauvan refluksista. Useimmilla kuitenkin pitkä tie ennenkun saavat apua. Tämä siis omien ja monien muiden kokemusten perusteella

 

Kiitos Caro kovasti refluksikommenteista, muistelinkin että teillä ois sitä ollut. Tosi hyvä et ootte saaneet apua lääkkeistä, mut tärkeä pointti tuokin ettei niitä kannata kovin heppoisin perustein käyttää. Kyllä meillä aika monet kuvaamistasi oireista löytyy (mm. kaarelle vetämistä on tosi paljon, oon vaan tulkinnut sen tähän saakka pelkäksi venyttelyksi). Maidon sakettajaa ajateltiin nyt ekana kokeilla. Mullakin on se käsitys et neuvolassa vaan herkästi sanovat kaikesta et "se on ihan normaalia", joten parempi varmasti mennä yksityiselle sit jos tilanne pahenee.

Kiva et teillä Giraffen tuntuu mahakiprut helpottaneen. Ei varmaan kandee omaa ruokavaliota tuon enempää karsia, jollei tilanne mene pahemmaksi (mulle suklaan välttelykin ois jo tosi paha ). Kyllä ne aidot hymytkin sieltä varmasti pian tulee, meillä tais poika olla aika tasan 6 viikkoa kun ekaa kertaa ihan tietoisesti hymyili mulle takaisin. Koko ajan tuntuu et poika viihtyy enemmän aikaa valveilla itsekseen, ei toki mitään tuntikausia vielä mut varttikin tuntuu nyt jo paljolta, siinähän ehtii äippä tehdä vaikka mitä kun on tarpeeksi tehokas.

 

Roxanne, joo noista refluksi asioista on mulla ainaki kokemusta kun sen kanssa taisteltu kohta 2vuotta toivottavasti te pääsette vähemmällä, on meinaan inhottava sairaus pahimmillaan. Me kokeiltiin kerran tuossa lääkärin ohjeesta lopettaa lääkitys mutta oireet lisääntyy siinä määrin ettei pysty ilman olemaan. Meillä refluksi johtuu ihan tosta pojan vammasta, muuten se on joko allergiaperästä tai rakenteellista. Tosta sakeuttajasta että pistää monesti mahan kovalle, ummetus taas pahentaa refluksia. Voipi olla että tarvii jotain mahaa pehmittävää rinnalle. Mutta kunhan näette että onko siitä edes apua. Facebookissa on muuten refluksilapset ry ryhmä jos siellä olet, saa paljon neuvoja ja kokemuksia.

 

Mäkin epäilin meidän tytöllä refluksia (tai en ehkä suorastaan epäillyt mutta pidin mahdollisena), koska olin löytänyt natsaavia oireita tuolta @Caro87 n mainitsemasta refluksilapset-ryhmästä, joten otin asian puheeksi sen tapaamani gastrologin kanssa. Hän ensinnäkin kehotti olemaan lukematta noita refluksiryhmien oirelistoja, sillä niissä on lueteltu kaikki mahdollinen, jotka ovat myös pienille vauvoille ihan normaaleja juttuja. Hän myös muistutti, että kaikilla vauvoilla on refluksia, mutta varsinaisessa refluksitaudissa ne nousut ovat happamia (maito on emäksistä) ja vauva on todella kivulias. Meilläkin oli siis runsasta pulauttelua (ja mikä nyt on runsasta, vauvat kun pulauttelevat ylimääräisen maidon ja se on ihan normaalia), tiheää syömistä, yöheräilyä, itkuisuutta (vauvat itkevät ja se on ihan normaalia), niskan kaarelle viemistä, ilmavaivoja ym., mutta lääkäri totesi että ne eivät johdu refluksista vaan ovat ihan normaalia pienelle vauvalle. Hänen suosituksestaan me aloitettiin Disflatyl vauvalle ja maitohappobakteerit mulle, ja sen jälkeen on kuin onkin ollut parempia päiviä. Johtuuko sitten ko. tuotteista vai ihan ajan kulusta, vaikea sanoa, mutta hyvä joka tapauksessa.

En siis sano että tämän lääkärin sana olisi laki, tai ettei refluksia olisi (sitä on ja se on pahimmillaan todella ikävä tauti, kuten Caron pojalla), mutta ehkä ei kaikkia oireita kannata tulkita sairaudeksi. Itsekin meinasin tähän huolestuneena tuoreena äitinä langeta, mutta juteltuani tuon lääkärin kanssa tulin järkiini ja lakkasin lukemasta ko. ryhmän keskusteluja.

Tuo lääkäri siis sanoi, että refluksissa pulautukset ovat happamia ja ne tulevat reilusti syömisen jälkeen. Vauva on myös selvästi kivulias ja itkee paljon eikä paino nouse normaalisti. Omin päin ei tosiaan kannata antaa mitään lääketuotteita, vaan konsultoida lääkäriä ensin.

Meillä kävi vastaanotolla niin, että vauva alkoi ykskaks itkeä pää punaisena ihan suoraa huutoa, mun mielestä lohduttomasti, mutta lääkäri sanoi että tuo ei ole kipuitkua vaan hän selvästi käskee . Kun kaivoin tissin esiin itku lakkasi.

Meillä on tosiaan ollut nyt muutama tosi kiva päivä. Vauva on nukkunut suht hyvin sekä öisin että päivisin ja ollut hereillä ollessaan todella hyväntuulinen, katsellut uteliaana ympärilleen, seuraillut tarkkaavaisena mitä me tehdään ja ”leikkinyt” äitiyspakkauksen unikaverilla. Ihanaa seurattavaa!

Sain myös kirjastosta Pehmeä matka höyhensaarille -kirjan, josta meinaan napata vinkit nukkumiseen .

Viime yönä nukuttiin ehkä noin viitisen tuntia (yhdellä syötöllä) ja aamupalan jälkeen otettiin vielä parin tunnin päikkärit. Virkeä olo!

Kesis ja Pikkuinen 5 vko

 

Kyllä nimenomaan se kipu on suurin ero normaalin refluksin ja refluksitaudin välillä! Lievemmissä tapauksissa vauvat ei välttämättä ole juurikaan kivuliaita, mutta hyvin tyytymättömiä. Niihin usein auttaa lääkkeettömät keinot. Ensimmäisen kanssa on hyvin vaikea tosiaan tietää mikä on normaalia ja mikä ei. Vauvat itkee kuitenkin jokatapauksessa jonkun verran ja on mahavaivoja ja muuta ns normaalia kitinää. Me vanhemmat oltiin hyvin varmoja että on refluksi, ruuasta kieltäytymistä aika ajoin ennen totaalistoppia, hirveitä kipuitku kohtauksia kesken ruuan ja monesti röyhtäyksen jälkeen. Ja loputon nieleskely varsinkin jos makuulleen yritti. Ensin meille sairaalassa sanottiin että ei ole mitään refluksia, kaikilla vauvoilla on sitä. Oltiin kuulemma syötetty liikaa ja käskettiin lopettaa maidonsakeuttaja. Jokanen hoitaja joka sen kahden päivän aikana mitä sillon sairaalassa oltiin pojan kanssa, sanoivat että ihan selvä refluksi. Mutta eipä lääkärit kuunnellu. No sit 3kk iässä lopetti kokonaan syömisen ja jouduttiin olemaan osastolla noin 3vk. Saatiin lääkitys mutta nenämahaletkun kanssa oltiin useempi kuukaus.

Aina ei ole huonoa painonnousua, varsinkin jos on silent tyyppinen refluksi. Eniten just merkkaa toi kivuliaisuus. Ja kaarelle vetämistä voi olla muillakin vauvoilla, mahavaivoista johtuvaa tms. Jos sitä on paljon niin kannattaa kuitenkin neuvolassa mainita niin saa vauvan käsittelyohjeet. Saattaa hidastaa motoriikan kehittymistä jos lapsi on paljon selkä kaarella.

Mutta vaikeita asioita nämä tietää, ja ei voi joka lääkärin puheisiinkaan luottaa. Paljon vähätellään varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla äidin huolta. Niin ja meillä lapsi itki 24/7 jos ei syönyt tai nukkunut. Refluksin takia ja muista syistä. Sitäkin sanottiin koliikiksi ja vähäteltiin. Kyllä äitinä itse tiesin ettei kaikki ollut kunnossa, mutta meillä se oli selvempää.

 

@Caro87 on kyllä inhottavaa, jos ei terveydenhuollossa oteta tosissaan. Sen olen tässä vuosien varrella lapsettomuushoitojen ja muiden vaivojen myötä oppinut, että itse saa aika paljon selvitellä ja kuulla mieluummin useampaa kuin yhtä ammatti-ihmistä ennen kuin pääsee ongelman ytimeen. Ja hoitoa joutuu usein vaatimaan. Tuolta refluksilapset-ryhmästä olen ymmärtänyt, että useimmiten refluksioireita ei oteta useinkaan vakavasti, mikä on todella ikävää silloin kun kyseessä todellakin on refluksitauti, joskin aika usein kyseessä lienevät ”ihan tavalliset” eli asiaan kuuluvat refluksioireet, jotka johtuvat ihan vain pienten vauvojen ruuansulatuselimistön kehittymättömyydestä.

Mä osasin epäillä että meillä kyseessä ei olisi refluksitauti, koska vauvalla ei tunnu olevan kipuja. Pulautteluja ja ilmavaivoja ja itkuja ja muuta pidin normaalina, mutta halusin kuitenkin varmistaa ettei kyse ole mistään vakavammasta. Plus että ensikertalainen ei todellakaan tiedä mikä määrä pulauttelua on normaalia tai kuinka paljon vauvat normaalisti itkevät tai mikä on liian tiheää syömistä. Lääkäri sanoi, että ”kovin itkuisesta” voidaan puhua jos vauva itkee useita tunteja vuorokaudessa, eikä rauhoitu millään. No, meillä vauva saattaa parahtaa itkemään useita kertoja päivässä, mutta rauhoittuu kyllä sylissä ja ihan viimeistään imettäessä. Eli itkee korkeintaan muutaman minuutin putkeen.

Tänään vauva on nukkunut melkein koko päivän, joten saapa nähdä millainen yö on edessä

 

Kiitos Caro ja Kesis kun jaoitte kokemuksianne, tää on kyllä ihan huippuketju! Olipas kiva ja rauhoittavaa kuulla noita gastrologin näkemyksiä, ensikertalaisena kun tosiaan on monesti ymmällään siitä, mikä on normaalia ja mikä ei.

Tosi hurjaa ja kurjaa Caro että teillä tilanne meni noin pahaksi. Mut ilmeisesti sittemmin on lääkkeistä apu löytynyt? Meillä ei oireet toki ole läheskään noin pahoja olleet, joten ehkä sit lopulta menevät normaalin "vauvaoireilun" piikkiin. Aion kuitenkin olla herkkänä sille, jos oireet tästä pahenevat, ja mielellään kokeilen kaikki apukeinot joista ei haittaakaan ole. Me annettiin pojalle eilen maidon sakeuttajaa, mut valitettavasti se ei tuntunut auttavan - pukluja tuli silti, ja seuraava yö oli jos mahdollista entistäkin levottomampi. Nyt kävin ostamassa Disflatylin, jos kokeilisi sitä seuraavaksi.

Tää on ehkä tyhmä kysymys, mut kuinka te ootte vauvoillenne antaneet Disflatylia/Cuplatonia? Ootteko tiputtaneet ne tipat suoraan vauvan suuhun tms.? Tai jos antaa pumpattua maitoa/korviketta, voiko ne sekoittaa siihen?

 

@Roxanne meillä on sitä cuplatonia. Täällä pähkin kanssa miten annan mutta päädyin sitten siihen että laitan ihan teelusikkaan vähän maitoa ja sitten ohjeen mukaisen 3 tippaa lääkettä (annostus disflatylillä taisi olla eri). Sitten ennen imetystä kipannut lusikalla suuhun. En tietenkään ihan varma oo meneekö tarvittava määrä alas asti mutta niin toivon. Alussa vauva pelästyi kun lusikkakin oli kylmä mutta imetys rauhoitti ja rauhoittaa heti.

 

Mä annoin lusikalla disflatylit pojalle, samoin sitä ennen kuin kokeiltiin cuplatonia (tuloksetta).
Meillä on sellainen Ikeasta ostettu valkoinen, muovinen lusikka missä on kapea lusikkapää mikä pieneen suuhun mahtui.

 

Mä annan Disflatylin ihan tavallisella pikkulusikalla. Yritän tähdätä ne tipat lusikan kärkeen ja sitten pyyhkäisen ne siitä vauvan ylähuulen alle. Samalla tavalla annan d-tipat ja relatipat.

Alkaisko täällä yöt helpottua! Viime yönä nukuttiin yhdestätoista seiskaan muutamalla hereille havahtumisella. Vauva nukkuu mun kainalossa, joten hakeutuu yöllä tissille silloin kun siltä tuntuu (eli aika usein). Itse havahdun hereille näissä kohdissa, mutta aika pian painutaan taas unten maille molemmat.

Mun selälle toi vierekkäin nukkuminen tekee tosi huonoa. Nukun kuin kivettyneenä samassa asennossa, hievahtamatta tippaakaan, joten aamulla ranka on jäykkä kuin heinäseiväs .

 

Kesäheinä jos ei ole sitä keppijumppa keppiä niin otappas vaikka imurin varsi tms ja tee keppijumppaa aamusta heti kun ehdit. Meillä perhepedissä nukkuminen oli myös mulle sellasta kivipatsasmeininkiä ja aamulla kankea olo. Sitten kun noustiin sängystä niin poika lattialle makoilemaan ja katselemaan kun äiti heiluttelee keppiä youtubevideon tahdissa, musat kovalla tietty
Esim tälläinen oli kiva jumppa

 

@Mandala loistava idea! Mulla on paperilla kaikenlaisia jumppaohjelmia, mutta videohan toimis hyvin. Ja lattiamopin varsi käy hyvin jumppakepistä .

Me käytiin äsken lääkärineuvolassa ja siellä oli edelleen kaikki hienosti. Tyttö kasvaa kohisten, taas oli tullut melkein 300 g vajaassa viikossa . Punnasin itsenikin pitkästä aikaa ja oli hauska huomata, että paino on tippunut jopa muutaman kilom raskautta edeltävälle tasolle. Eläköön imetys!

Sen sijaan en saanut neuvolasta apua meitä tällä hetkellä askarruttavaan matkustusasiaan. Me ollaan siis suunniteltu keväällä tai alkukesästä reissua Espanjaan, mutta viimeaikainen keskustelu tuhkarokkoepidemioista on pistänyt miettimään. MPR-rokote on ohjelmassa vasta 12-18 kuukauden iässä ja th:n mukaan sen voisi antaa aikaisintaan 6 kk ikäisenä. Eräs ystävä taas on vakuuttunut että heidän lapsellaan puhkesi kasa allergioita aikaistetun MPR-rokotteen myötä. Mahtaakohan järkevin ratkaisu olla siirtää matkustussuunnitelmia sinne vuoden ikään vai olisikohan Espanja suht turvallinen maa sen tuhkarokon suhteen? Vai olisikohan se rokotteen aikaistaminen varteenotettava vaihtoehto. Tiedän monien reissanneen ns. turvallisissa maissa ilman tuota rokotetta ilman mitään ongelmiax mutta en haluaisi ottaa turhia riskejä. En tosin haluaisi olla hysteerinenkään, jos riskit ovat oikeasti häviävän pieniä. Neuvolalääkäri myönsi ettei tunne tuhkarokkotilannetta, eikä osannut antaa minkäänlaisia neuvoja.