Vau
@-dino- Tulipas hyvä mieli. <3
Keskityt vaan niihin hyviin asioihin ja tohon uuteen, hienoon tilanteeseen!
En valitettavasti osaa sylittelyyn neuvoa, luulis, että tottuu, mutta turha itkettääkään. Ja voi olla joku vaihekin. Tsemppiä siihen!
Ja varmasti ihanaa olla kotona.
Täällä alkoi sataa alkuillasta, joten sain miehen kotiin.
Ei pitäis tietty olla itsekkäästi siitä kiitollinen, mutta oonpahan nyt kuitenkin. Hän sai pojan tietty nukahtamaan ja onkin nyt nukkunu kaks tuntia isän kainalossa ja mä sain pari koneellista pyykkiä, lämmitin saunan ja kävin siellä rauhassa ja nyt pääsin jopa koneelle ja on ihan eri fiilis, mitä päivällä ja näkee asiat eri valossa.
Kiitos tosi paljon teille ihanista viesteistä ja tsempistä!
Tää on kyllä niin hieno paikka.
Vastaan nyt yleisesti meitä koskeviin ehdotuksiin ja juttuihin!
Oon tottakai miettinyt, että jos onkin joku vika, allergia tai se refluksi. Sit mietin, että jos ois jompaa kumpaa, niin luulis, että olis ollu alusta asti ja jatkuvaa? Et ei kai refluksi voi alkaa "näin myöhään"? Sitä en tietenkään haluaisi, koska sehän tarkottais imetyksen loppumista. Tottakai vauvan hyvinvointi edellä!
Eikä oksennusta tuu joka päivä. Tosin, en tiedä tulisko, jos ei vähä järjestelis asioita sen mukaan, ettei tuu. Esim tänään ei oo oksentanu (ainakaan vielä). Ja mulla on aika kaavamaiset syömiset, enkä oo saanu kiinni mitään ruoka-ainetta, mikä vois aiheuttaa. Sillon alussa pidin kaks viikkoo kahvitonta, suklaatonta ja sit ruisleivätöntä ja sipulitonta, mutta niiden syömistä oon edelleen vältellyt.
Poika on kuitenkin ihan hyväntuulinen, vaikka oksentaakin. Kakka jumissa on edelleen sellanen kitisevä ja levoton. Tänään aamulla tuli sellanen tulppakakka, missä oli kiintee pampula siellä ja sit paljon juoksevaa.
Luulisin kuitenkin, että liittyy vaan siihen läpän kehittymiseen tai kehittymättömyyteen. Mahalaukun koko kans on varmaan valtava, koska tyyppi painaa jo kahdeksan kiloa!
Musta tulee kunnon habamamma.
Olin aluks varma, että se kaukalossa oleminen painaa jotenkin palleaa tai mahaa ja siks ei tykkää, mutta esim kaupassa ostoskärryissä ei oo mitään ongelmaa, eikä agilityhallissa pöydällä kaukalossa.
Eli ilmeisesti autossa on vaan tylsää. Oon virittänyt jotain pehmeitä pikkuleluja roikkumaan niskatuesta, mutta pitäis varmaan joku kunnon värikäs systeemi siihen.
@Mandala anna vaan se osteopaattisuositus, miks en vois tulla vaikka junalla käymään isolla kirkolla! Itseasiassa mietin asiaa äsken suihkussa ja se vois kyllä onnistua ihan ok. Jos otan vaan kantoliinan mukaan, enkä vaunuja ollenkaan, onnistuis jopa päiväreissuna.
Ja joo, ehkä tää on se kiintiöhankala. Mut onhan myös niin ihana ja ilmeikäs poika.
Ja yöt menee hyvin kuitenkin!
Mä kysäsen viikon päästä neuvolassa kaikesta.
En kehtaa mitään kotiapua just kun tietää, et on olemassa koliikkivauvoja, joiden äidit väsyneitä ihan fyysisestikin ja sit tollasia monen lapsen perheitä ja yh-äitejä jne jne.
Mulla on kuitenkin anoppi naapurissa aika helposti saatavilla, mutta kyllä te tiedätte, siinä on se tietty "hinta".
Päivittely ja kiitollisuudenvelkaan jääminen yms yms. Eikä ymmärrä lainkaan mitään mun harrastuksia, luulee, että käydään (tai käytäisiin) harrastamassa koirien takia ja pitää sitä vääränä, että mies ja lapsi jätetään kakkoseksi koirien perään, vaikka ne on mun harrastuksia, missä koira on väline. On ite sellanen oikein vanhanaikanen emäntä, joka ollu aina kotona lasten kanssa ja tehny ruoat valmiiks ja kaiken, et miehet voinu keskittyä vaan töihin. Ite en pysty sellaseen, enkä edes yritä!
Mut maanantaina alkaa se synnytyksen jälkeinen pilates ja mies on luvannut olla pojan kanssa aina sen tunnin ajan.
@MyMa uuuuu miten jännittävät ajat! Toivotaan, että viiva jatkaa kehitystä ovitrellen hiivuttua.
Ja mukavaa on ollut teillä perheen kesken ja just niin kuin
@Mandala sanoi, niin toi on varmasti kiva ikä ja pystyy jo tekemään kaikkea ennen kuin uhma alkaa.
@Mandala musta toi sun tyyli kuulostaa just oikeelta! Vaikka on kaikkea vauvan- ja lapsentahtisuutta nykyään, niin ei silti voi antaa lapsen päättää. Ja jämäkkyys luo turvallisen ympäristön myös sille kiukuttelulle ja tunteiden näyttämiselle.
Tuolla facen eri palstoilla oon lukenut tosi paljon noista taantumisista ja uhmista, mitkä aiheutuu uudesta pikkusisaruksesta. Silleen ajateltuna toi 2 vuotta ikäeroa on kaikkein pahin, vaikka sitä ihmiset just suosittelee ja pitää yleisesti hyvänä välinä?
Eli voimia ja tsemppiä sinnekin.
Ja oikein mukavaa risteilyä! Se on pojalle kuitenkin tosi jännää ja kiva irtiotto, vaikka on "vain" risteily.
@Roxanne kiva kuulla teistäkin pitkästä aikaa! Ja tosiaan ne varhaiskasvatuksen ammattilaiset saa sumplia noi uuden tilanteen ongelmat siellä.
Millon sun työt nyt alkoikaan?
Ja kiva kuulla, että paikoissa viihtyminen voi parantua! Tää kyllä viihtyy vaunuissa yleensä, ei vaan nuku siellä enää, mikä olis toivottavaa.
@love- miten menee?
Ja
@Josia vois synnytyskertomuksen tulla päivittämään.
Kiitos vielä, paljon parempi mieli nyt! Poika heräs ja lähen rentoutuneena imettämään.