~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Kiuski noissa neuvolan papereissa, mitä sain on että pitäisi treenata viitenä päivänä viikossa Niiden mukaan olis hyvä harjotella maksimivoimaa, nopeusvoimaa ja kestovoimaa. Maksimivoimaharjoittelussa lantionpohjan lihakset supistetaan voimakkaasti pitäen supistus 5 sekuntia ja taukoa supistusten välillä 10 sekuntia. Ja esim. jonkin esineen noston yhteydessä olis hyvä supistaa näin. Nopeusvoimassa supistetaan mahdollisimman voimakkaasti ja nopeasti. Taukoa supistusten välillä muutama sekunti. Kestovoimassa lihakset pitäisi supistaa kevyesti ja kuvitella pitävänsä pientä kuulaa sisällä. Supistus pidetään 10-20 sekuntia ja taukoa pidetään supistusten välillä pidempään kuin maksimi- ja nopeusvoimassa, 10-20 sekuntia. Tätä treeniä voi yhdistää kävelyyn esim. portaissa ja maastossa. Jos ei tiedä, mitkä on lantionpohjan lihakset, on tietysti hyvä ottaa niistä selvää tunnistamisharjoituksilla. Netistäkin löytyy ohjeita harjoituksiin sekä tunnistamiseen. Tupsulin Epi-No delphine plus laite kuulostaa tosi hyvältä, kiitos vinkistä! Ja jos sen avulla riittää vain parin kolmen viikon harjottelu nii sehän vaikuttaa suorastaan loistavalta. Toki harjotteluun vaadittavaan aikaan vaikuttaa varmasti se, millaset lihakset alun perin ovat..

 

Tupsuli ja MyMa, Kyllä minäkin luomusynnytyksen haluaisin, mutta jännä nähdä kuinka keho toimii nyt toisella kertaa. Ekalla kerralla meni noin, nyt oonkin kaikella tapaa uuden edessä.
Eniten pelkään sitä, että joudun sektioon, mutta siihenkin pitäis vaan osata asennoitua avoimesti, ei voi etukäteen tietää miten menee.
Minä oon lääkekammoinen, piikkejäkin nykyään siedän joten kuten, mutta lääkkeistä en tykkää. Punktiotkin mennyt sillai, että siinä ennen toimenpidettä tiputettu litalgini suoneen ja toimenpiteen aikana en oo ottanu mitään kanyylistä. En vaan tykkää jos menee pää sekaisin. Siksi en tohtinut ottaa tyttöä synnyttäessä ilokaasuakaan.
Mutta, jokainen menee ihan sen mukaan miten asiat kokee, miltä tuntuu ja kuinka keho toimii.
Kaikki tavat toimia on oikeita!!

Toive meille jokaiselle, sulle ja mulle, että lapset syntyisi terveinä ja turvallisesti, sitten kun sen aika on

Tupsuli, miehen kanssa keskusteltiin, jos käytettynä ostettaisiin, kun hinta on uusissa kyllä suolainen, mutta sitten mietin itse sitä, että hankala on löytää ihan täyttä settiä käytettynä, missä ois kaikki. Yleensä ne on niitä sisarus versioita ja sitten ne puuttuvat jutskat joutuisi kuitenkin ostamaan lisäksi ja hinta nousee väkisin. Ja sekin että kun käytettynä ostaa ja kun ne sitten myy, niin rattaat alkaa olemaan jo sen verran käytetyt, ettei niistä kauheesti voi pyytää...eli, häviääkö siinä vaiheessa ihan yhtä paljon, kuin siinä, että maksaa erotuksen heti uutena ja myy vähän käytettynä....tätä täytyy pohtia ja seurata myyntipalstoja.

 

@Tupsuli, puit kyllä sanoiksi mun ajatukset, ajattelen itse just eikä melkein samalla tavalla. Kiitos tsempistä ja näkemyksestä tämän asian suhteen! En kauheasti ole omilta tutuilta saanut tukea näihin toiveisiin, tai vähän aina tahtoon tulla semmoista "no kyllä ne ajatukset luomusta muuttuu heti kun supistukset alkaa" mikä tuntuu tosi tylsältä, koska en ajattelekaan että mulla olisi joku valmis käsikirjoitus mitä haluaisin ehdottomasti seurata (kun ei niin voi tehdä!), mutta mulla on ittelle selvä "filosofia" miten ajattelen.

Tuota ajatusta hyvästä kivusta olen yrittänyt harjoitella ja treenannut muutamaa omaa mantralausetta, joita yritän muistaa toistella kun kipu alkaa. Ja miehellekin olen yrittänyt painottaa että vaikka tuntuu kurjalta katsoa kun mä kärsin, niin ne kivut tuo meidän vauvaa lähemmäksi

Ja myös oon samaa mieltä kuin @Siida että kaikki tavat synnyttää on aivan yhtä oikeita Eihän synnytys ole mikään kilpailu vaan jokaisella on oma kisa itseään vastaan ja kaikilla omanlainen maalisuora ja pokaali Toivon siis myös että jokainen löytää ja saa itselleen tyydyttävän tavan synnyttää ja turvallisesti beben kainaloon lopuksi

@maljakko ai kauhistus, viis kertaa viikossa pitäisi treenata lantionpohjaa, voi kunpa! Tää on asia joka mua harmittaa ja kaduttaa, että en oo ylipäätään liikkunu raskauden aikana tarpeeksi enkä yhtään treenannu noita lantionpohjalihaksia Pakko alkaa synnytyksen jälkeen tekemään asialle jotain. Ja kunhan kelit lauhtuu niin ainakin tulee sit mentyä vaunulenkeille. Taatusti olisi hyötyä synnytykseen ja varsinkin sen jälkeen, että lihaksisto olisi kunnossa. Ei se virtsan saati karkailu kyllä mikään mukava vaiva ole!!

@Caro87 mulla ei kyllä mitenkään hirmuisesti vauva puske tuonne alapäähän, siksi mietinkin sitä laskeutuminen /kiinnittyminen juttua että mitenkähän se nyt on Eikös tuo sun takapuolta kohti änkeminen oo hyvä merkki, tai siis että juuri tuo tunne alkaakin synnytyksen lähestyessä tulla?!

Vaunupohdinnoista vielä: mä koin tosi hankalaksi päättää mimmoiset vaunut me halutaan/tarvitaan, miten sitä etukäteen voi tietää Päädyttiin sit miehen kanssa listaamaan kriteerejä mitä ajatellaan tärkeiksi ja valittiin sen mukaan. Meillä vaikutti mm. auton koko, se että käytetään vaunuja lähinnä asvaltilla, paljon bussia ja kodin säilytystila. Otettiin siis melko sirot yhdistelmät, ei kovaa vaunukoppaa lainkaan ja kääntyvät etupyörät (jotka saa lukkoon). @Siida ihan hyvin ajateltu että itse uusina ostetut saa varmaan paremmalla hinnalla myytyä, ja toisaalta kai teilläkin ne aika kauan sit on käytössä että siinä mielessäkin uudet ja hyväkuntoiset kannattaa ostaa. Hmm, vaikeita juttuja!

 

Hui ompas täällä tekstiä! Tosi mielenkiintoista synnytyskeskustelua kyllä! Se alkaa enemmän ja enemmän pyöriä mielessä, ei mitenkään pelottavana vaan jotenkin kiehtovana juttuna (lienenkö jotenkin kieroutunut...).

Kiitos Tupsulille Epi-no Delphine kokemuksista, mun on pitänytkin siitä täällä jossain kohti kysellä. Ja ihan samaa sanon kuin MyMa, että puit sanoiksi mun ajatukset synnytyksestä. Haluaisin lähteä sinne kehoa kuunnellen ja pehmein keinoin, mutta tiedostan toki sen, että mieli voi hyvin muuttua. Mitään ehdottomuuksia mulla ei ole mielessä, mutta toiveena saada katsoa ensin rauhassa osaako se kroppa hommaa yhtään. Mulla on kyllä kivusta sen verran kokemuksia, etten sitä ekana säikähdä -tässähän sillä on varsin hyvä tarkoitus! Toki tiedän myös sen kipukramppi-mahdollisuuden, mistä Siida puhuit, siinä vaiheessa voi homma mennä vaikeaksi (niitäkin koettu). Mulla on aika vahvat traumat järkyttävissä kivuissa väkisin ja hallitsemattomasti sorkkimisesta (mm. kkm jälkeen, kun alkio oli kiinni kohdunkaulassa, mies ja hoitaja piti kiinni ja lääkäri kiskoi sen väkisin pois) ja myös siitä avuttomuuden tunteesta, kun makaat kotona niin tuskissasi ettet pysty soittamaan apua... Eli olen meinannut briiffata miehen puuttumaan sellaisiin tilanteisiin ja olemaan tukena niin että se oma hallinnan tunne säilyisi. Siinä kun paniikki iskee ja kroppa haraa vastaan niin ei varmasti tule mikään ulos. Ja noista varmasti syytä mainita kätilölle.

Ottakaahan naiset lantionpohjan lihasten harjoittamiseen joku itselle sopiva rutiini: muistatte tehdä niitä aina portaita noustessa, lenkillä jokaisessa kadunkulmassa tai kun koira pysähtyy haistelemaan, muutama toisto hyvässä ryhdissä istuen ennen jokaista ruokailua -mikä se itselle sopiva juttu onkaan. Siitä tulee tapa ja toisekseen homma on hoidettu ihan huomaamatta. Ja jos käytte salilla/jumppaatte kotona muuten/nostelette jotain, niin sehän on itsestään selvyys, että ensin lantionpohjan tuki ja sitten vasta liike, eikös?

Ja nuo vaunut... Meillähän on jo hankittuna Emmaljungan perinteiset hyökkäysvaunut, isoilla pyörillä jne, kun Helioksen tapaan hiekka- ja metsäteitä riittää ja koiran kanssa mitä tukevampi sen parempi. Vaihdettiin myös auto pikkubussiin... Koira tarttee häkin eli vei maasturistakin käytännössä koko kontin, miehen kaksoset ainakin on välillä matkassa jne. Nyt oon miettinyt tuliko vedettyä ihan överiksi, jos oliskin ostanut vaan reissuja varten jotkut pienet keposet vaunut ja koittanut mahtua vanhaan autoon, tarvittaessa vaikka peräkärry mukaan... Kun oon miettinyt ostaisinko jotkut pienet käytetyt joka tapauksessa. No, siinä se nyt on, annoin vielä miehelle periksi auton pidemmän akselivälin suhteen -no sehän on muuten kätevä esim. pysäköidessä

Kiuskille vielä onnea puolivälistä!! Ja MyMalle täysiaikaisuudesta -ei mee pitkään enää

T. Salama möhömaha 23+4

 

MyMa, eipä oo muuten tullu kiinitettyä huomioo tuoleihin tv:ssä (ehkä tästälähin tuleekin ) mut juu, voi olla tosiaan että amerikkalaisittain näytetään useemmin istumasynnytyksiä, kun taas esim. eurooppalaisissa ohjelmissa yleensä ollaan perinteisesti selinmakuulla..

Tänään uä:ssä, löyty sieltä vieläkin alkio sykkeineen kulkee sillä omalla kasvukäyrällään 3pv viiveellä, eli koko vastas nyt 9+1. Oli kuulema vähän möykkynä sillee ettei ehkä pisintä mittaa saatu, mut ei siis ainakaan jälkeen oo jääny omasta kasvustaan. Kyllä on vieläkin vaan käsittämätöntä että tässä vois syksyllä olla joku uus vauva..!
Neuvolastakin tuli aamusta hyvä uutinen, eli ei oo virtsatulehdusta vaikka välillä on tuntunu niinku alkavaa sellasta.

9+4

 

Synnytyksestä vielä, että just noin sen pitäs mennä, että jokainen saisi mahdollisimman lähelle sellaisen synnytyksen, kun haluaa. Oli sitten toiveissa synnyttää mahdollisimman luomuna tai kaikilla lääkkeillä. Välillä ärsyttää sektiolla synnyttäneiden väheksyminen, ei siis täällä vaan muualla. Ihan yhtä hyvä tapa synnyttää ja kestään se ei parempaa äitiä tee vaikka olis kuinka rankka synnytys ilman lääkkeitä jne. Vähän oon kyllä kauhistellu niitä jotka haluaa kotona synnyttää niinkun niissä toisenlaiset äidit tai erilaiset äidit sarjassa. Mä en ikinä uskaltas jos vauvalle sattuskin jotain ja apua ei kuitenkaan niin nopeasti saa kuin sairaalassa.

MyMa, voiskohan lantionkoko tms vaikuttaa siihen miltä tuntuu kun vauva on kiinnittynyt. Jos mulla on hivenen kapea lantio kuitenkin tai jotain siellä miksi vauvan punkeminen sattuu niin paljon. Oishan se jännä kokea jos vaikka vedet menis ennen sektiota, tai lähtis yllättäen syntyyn. Toisaalta musta on kiva kun pystyy paremmin suunnitteleen lapsen ja koirien hoidon jos pysyy sovittuun päivään mahassa. Muutenhan lähtö usein tulee yöllä niin vaikeenpi järjestää kaikki äkkiä

Mä en edellisessä raskaudessa treenannu lantionpohjanlihaksia ollenkaan muistaakseni. Eikä kyllä oo mitään ongelmia ollu, en kyllä tiiä oliko sillä merkitystä, ettei pää syntynyt. Ponnistin kyllä suht pitkään ja voimakkaasti.

Ihanaa lullaby että kaikki on vieläkin hienosti

Sain jopa pikkasen pakkailtua sairaalakassia. Vielä pitäs omat vaatteet ja hygieniatarvikkeet pakata ja ainaki lakua ja suklaata haluan mukaan sairaalan vaatteissa ajattelin olla, ne mekot oli aika mukavia viimeksikin. Mitään erityistä tekemistä en varmaan ota mukaan kun tuskin tarvii ja eiköhän aika mene sitten vauhaa ihastellessa. Nukkua tuskin hirveesti pystyn kun ei perhehuoneeseen päästä mutta ehkä jotkut silmälaput ois hyvä ottaa mukaan.

Nyt tuli aika sekalaista tekstiä

Caro ja 37+1

 

Juuri niin Caro, ei todellakaan oo mitenkään sankarillisempaa että mitä kivuliaampi synnytys niin sitä "oikeammin" se olis mennyt... Ja synnytyshän on se että vauvan tuo maailmaan, vaikka oon kans törmänny tuohon sektion ns. vähättelyyn. Toisaalta jotkut sektiolla synnyttäneet itsekin vähän retostelee sillä että eipä revenneet paikat yms kökköä Toivois vaan että kaikille jäis edes jollain lailla hyvä mieli lopuksi, vaikkei aina niinkään käy

Katoin kans sen Toisenlaiset äidit missä synnytti ammeessa kotona, huh on se melkoista touhua. En kans itte uskaltaisi alkaa tuommoiseen mutta sinänsähän ihan kaunista ja varmasti rauhallista, jos kaikki vaan menee hyvin. Jotenkin mulla ainakin auttaa jo pelkkä tieto siitä että sekä lievää ja tehokasta kivunlievitystä on saatavilla heti tarvittaessa, riippumatta siitä mitä tuleekaan otettua.

@lullaby voi miten ihanaa että kaikki oli hyvin!! Multa oli mennyt ihan ohi että olit nyt ultraan menossa. Mutta alatko jo uskoa ettei oireettomuus kerro kaikkea Mulla oli tosiaan kans tuossa rv9 muutaman pvän koko myöhässä, mutta np:ssa oli jo ihan päiviä vastava ja olikohan päivän edelläkin.

Ja niin on muuten että amerikkalaisissa leffoissa ne aina pungertaa istuallaan ja laivapurjeiden kokoiset liinat kaikkien päällä, ettei vaan mitkään intiimiosat näy edes lääkärille

 

No hyvänen nähkööt, olin näköään vahingossa sohaissut Salamalle alapeukkua!!!!!! Anteeksi

Lullabylle isot onnittelut, aivan mahtavaa! Kyllä sää voit jo vähän huokaista, edes puolittain ja alkaa uskomaan siihen syksyvauvaan.

Kävin tytön kansaa harjoittelemassa luistelua tänään. Menee kyllä niin hermo näihin kiloihin Siis oon kankee!!!! Ihan järkyttävää kun maha on jo hyvästikin tiellä, mutta sitten tää 10 tullutta lisäbonuskiloa lisäksi ja kaiken päälle reippaampi kävely, tai esim.potkuttelu potkurilla saa aikaan pienessäkin määrin liitoskivut häpyluuhun. Ne onneksi levolla/yöunilla lähtee pois, mutta tulee pienestäkin ponnistelusta takaisin
Kuinkahan rampa ja könttyrä musta vielä tulee...ja iso...maha on kyllä ihan hirveesti kasvanut parissa viikossa....alkaa hirvittään ku ois niin kiva pystyä liikkumaan ja elämään edes jotenkuten normaalisti.

 

Caro87, MyMa ja Ranau päivät vähenee! Asuuko teistä kukaan samalla paikkakunnalla/onko mahdollista,että olette laitoksella samaan aikaan? Sairaalakassiin kannattaa laittaa sitten energiatiheää mutusteltavaa. Ilmeisen kova nälkä oli, kun muistan sen edelleen.

#hope onneksi pääsit lopulta tiputukseen!

Mulle sanoi kätilö ultrassa, että hoitoalkuiset saattaa jostain syystä olla päivissä edellä, vaikka päivät onkin hyvin tarkkaan tiedossa. Ultra antoi kooksi 13+0 (12+3) ja jos muillakin on tuntuma, että kovin paljon pidempään ei masussa viivytellä, kun on eräpäivä annettu, niin liittyisikö nämä toisiinsa.

Sitten!!! Siis millä ihmeellä mä saan tehtyä lantiopohjalihasjumppaa! En tajua miksi se aina jää. Muistan usein, kun menen nukkumaan ja sitten en enää viitsi. Eilen kävin fyssarilla, joka totes että on tosiaan vähän erkaumaa tuossa navan ylä- ja alapuolella jo havaittavissa. Vaikka olen omat farkut päällä vielä.
Sain pari uutta liikettäkin, joiden ei pitäisi provosoida erkaumaa, mutta kun pahoin pelkään ettei ne muuta tätä vallitsevaa tilannetta Mielelläni liikun ja koetan sen muutaman kerran viikossa ehtiä jotain tehdä. Mutta joo. Sama ongelma oli esikoista odottaessa. Jäi vain tekemättä

Siida & mavli mulle jäi repeämästä muistoksi tonne välilihaan tympeän vekin. Leikkurissa odottelin jonkun 40 minuuttia, että mut ehdittiin ommella. Ja lääkäri totesi, että oli onnea vain kudokset repes, mutta ei tullut lihasvaurioita. Jotenkin kursittiin niin ronskisti kasaan. En ole ratsastanut synnytyksen jälkeen kuin pari kertaa, mutta olen kyllä miettinyt, että saattaisi haitata lajia. Lisäksi repesin jotenkin ontelomaisesti ja se ontelo on kyllä parantynyt, mutta ei mulla ole sellainen emätin kuin normaalisti on. Vaan se levee yhteen suuntaan sinne onkaloon.

Mulle kävi niin tylsästi, että aukesin 10 cm ja sen jälkeen, kätilö tarkasti tilanteen ja kysyi haluanko epiduraalin. Olisin voinut ottaa vähän aiemminkin. Meillä oli kättärin harjoittelija siinä hollilla. Kävi välillä kurkkimassa ovella, mutta muuten oltiin paljon kahdestaan.
Jälkikäteen tuntuu, että mulle lykättiin se oksitosiinitippa ehkä vähän turhan suurella volyymillä, koska ekat tunnistettavat supistukset koko raskausaikana tuli vasta salissa, synnytyksen kesto oli 3 h ja repeisin pahasti, vaikka vauva oli 2,6 kg. Toki mulla on varmaan sellainen kudostyyppi, etten ole kovin joustava.

Ihana juttu @lullaby

zoona 13+3

 

Haikara matkalla

nimim. ... hoito ... monesko tulossa ... LA

MyMa ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 18.2.2018
Caro87 ... 2.IVF 1.PAS ... toinen ... 23.2.2018
Ranau ... 1. IVF ... toinen ... 26.2.2018
Xienna ... 2.ICSI 1.PAS ... toinen (1.yhteinen) ... 26.3.2018
#hope ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 22.5.2018
SalamaT ... 3.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 31.5.2018
Helios ... 4.ICSI 8.PAS (lahjasiittiöt) ... ensimmäinen ... 31.5.2018
Bridge ... 5.ICSI:n jälk.lahja-alkio ... ensimmäinen ... 1.6.2018
esemila ... 9.PAS ... toinen ... 5.6.2018
Siida ... 3.ICSI 1.PAS ... toinen ja kolmas... 15.6.2018
mavli ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... toinen ... 20.6.2018
kiuski ... 2.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 25.6.2018
Maljakko ... 3.ICSI 2.PAS .. ensimmäinen ... 29.6.2018
marrasmai ... 5.ICSI ... ensimmäinen ... 8.7.2018
Zoona ... 2.IVF 3.PAS ... toinen ...11.8.2017
lullaby ... 7.IVF ... kolmas ... 6.9.2018
An1z81 ... 1.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... ?


Myöhemmin onnistuvat

Toiveikas81 (1.ICSI - myöh. km)
Lia_ (2.ICSI - keskeytys rv22+1)
Tinnu (3.hoito/4.alkio - kkm)
Nenna81 (2.IVF 3.PAS - kkm)
AdeliinaJosefiina (2.ICSI 2.PAS - km)
Ravishing (1.IVF - kkm)
love- (1.ICSI ?.PAS - kem)
Jantzu (1.ICSI 2.PAS - kkm)
reason (2.IVF - kkm)
Molly3 (2 IVF+1 hoito lahjasoluilla 2.pas - tm)
Iiqu (? - kkm)
gemmy (3.IVF/1.PAS - kkm+tm)
Domi (4.IVF/1.PAS - tm)


Maaliin päässeet

Haaveilija87 ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 40+2 ... 17.2.2017
Mamido ... 2.IVF ... toinen ... 40+1 ... 27.4.2017
shelterme... 1.IVF ... ensimmäinen ... 38+1 ... 9.5.2017
Reuna ... 1.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 39+5 ... 12.5.2017
VienoUnelma ... 6. ICSI 3.PAS ... ensimmäinen ... 41+4 ... 13.6.2017
pussipiru ... 1. ICSI 2. PAS ... ensimmäinen ... ??+?
Yrittäjä J ... 2.IVF/ICSI ... ensimmäinen yhteinen ... 37+3 ... 16.6.2017
Sphinx ... 3.IVF/ICSI ... ensimmäinen yhteinen ... ??+? ... 24.6.2017?
adelmiina_ ... 3.IVF ... ensimmäinen ... ??+? ... 14.7.2017
Toive* ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... ??+? ... 16.7.2017
Viljonkka_ ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... ??+? ... 3.8.2017
Gerbera_81 ... 3.IVF ... ensimmäinen ... 39+5 ... 5.8.2017
Emmiina85 ... 3.IVF ... ensimmäinen ... ??+? ... 7.10.2017
vipe1986 ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... toinen ...??+? ... 12.10.2017
Blob ... 1.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen yhteinen ... 37+3..8.11.2017
Roxanne ... 6.ICSI ... ensimmäinen ... 40+4 20.11.2017
Kesäheinä-78 ... 6.IVF 1.PAS ... ensimmäinen .. 38+3 ... 11.12.2017
Evangelina ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 36+4 ...15.12.2017
Giraffen__ ... 3.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 39+0 ..19.12.2017
Voikukka... 3.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 39+0 ... 19.12.2017

************
Päivitykset siten, että ota [ quote ] alusta ja lopusta pois. Jokainen voi päivittää itse tai jättää punaisella värillä / muuten selkeästi päivityspyynnön

 

Nostelen taas tuota listaa vähän lähemmäs vaikkei muutoksia nyt ole tainnut tällä välin tulla. Mitä muuten kuuluu @Bridge ja @esemila?

Ja @#hope onko olo parantunut, kun tiputettiin rautaa?

@Zoona Ranaun kanssa ollaan menossa Taysiin molemmat synnyttämää , että tiedä vaikka siellä käytävillä törmättäis

MyMa 38+2

 

Onnea Lullaby ultrakuulumisista! Ihanaa että kaikki oli hyvin.

Vaunuviidakko on nykyään ihan hurja. Siinä sitä riittää pähkäiltävää mitä ominaisuuksia haluaa ja tarvitsee. Samoin kuin turvakaukaloissa ja istuimissa. Meille hommattiin vielä tuplarattaat varalle ja lähinnä siksi että pääsen käymään itse lasten kanssa kaupassa. Poika on niin vilkas ettei missään kaupan kärryissä pysy ja en jaksa alkaa tappelemaanja juoksemaan perässä. Parempi kun saa köytettyä valjaisiin kiinni. Ja voihan olla että haluaa istua rattaissa vielä kun toinenkin on. No onpahan ainakin varalla ne jos tarvii.

Synnytykseen vielä sen verran omasta kokemuksesta, että on hyvä olla jotain toiveita mietittynä valmiiksi mutta mennä kuitenkin avoimin mielin sairaalaan, ettei pety jos kaikki ei menekään niin kuin on suunnitellut. Itsellä esim. Ilokaasu ei toiminut ollenkaan. En edes pystynyt vetämään sitä henkeen. Alkoi vaan oksettamaan ja tuli todella huono olo. Ei siis mitään apua. Toisilla taas toimii hyvin. Minulla synnytys käynnistyi vesien menolla ja supistukset tulivat heti voimakkaina kun kohdulla oli siten heti tilaa supistua kunnolla kun lapsiveden paine ei estänyt kohtua supistumasta. Synnytys alkoi myös alkuyöstä joten unta en kerinnyt saada pohjille juuri yhtään. Epiduraali oli silloin taivaan lahja ja sain nukuttua sairaalassa ennen ponnistusvaihetta ja siten kerätä voimia. En tunnistanut yhtään tarvetta ponnistaa vaikka olin jo 10cm auki. Tämä saattoi johtua epiduraalista, mutta omalla kohdalla tämä jonkin aikaa kestänyt odottelu pelasti repeytymiltä. Ainakin kätilö oli sitä mieltä. Ei siis tullut yhtään tikkiä ja jo seuraavana päivänä olo oli melkein kuin en olisi synnyttänytkään. Minulla jäi epiduraalista todella positiivinen mieli ja toivon sen tässäkin synnytyksessä saavani jos vaan kerkiää. Varmaan kyllä kokeilen vielä onko siitä ilokaasusta mitään hyötyä.

Ja saa tosiaan nähdä ollaanko MyMan kanssa samaan aikaan samassa paikkaa!

Ranau 37+1

 

Pitää nyt skarpata ton lantiopohjalihasten kanssa! Kiitos @maljakko , @SalamaT ja @Tupsuli vaan vinkeistä. Tuskin nyt jaksaa ja muista viitenä päivänä viikossa mutta jos edes yrittäisi

@lullaby onnea ihanasta ultrakuulumisesta

Vaunuihin en ole juurikaan jaksanut vielä perehtyä, pitäisi kai joku päivä mennä johonkin liikkeeseen vähän kokeilemaan että miten ne rullailee! Ajatus ollut hankkia jotkut yhdistelmät kun tosiaan esikoista kun odottaa niin ei ole vielä mitään. Saisi turvakaukalot yms härpäkkeet samalla.

Pitänyt kans @MyMa merkille sen että jenkkien synnytyksissä niillä on ihan jäätävät lakanat edessä ettei kukaan näe mitään ja se ihmisten määrä!! Ihan järkkyä. Vaikka suomessa saisi ottaa saliin enemmänkin porukkaa niin mies aivan maksimi. Luulen että sekin on liikaa jossain välissä

@Siida täällä kans toinen pullukka. Oliko siitä viikko aikaa kun laskin sen vyötärön ympärysmitan niin nyt katsoin uudestaan.. neljä senttiä tullut jossain viikossa lisää. Jossain luki että näillä viikoilla tulee painoakin joku puolisen kiloa lisää viikossa, olin aluksi vaan että joopa joo, mutta taitaa se ihan paikkaansa pitää

Ja ne tämän päiväset ultrakuulumiset: kaikki oli hyvin ja painoa poitsulla oli joku 321grammaa eli kaiketi ihan normi? Joka kohta syynättiin ja mitään poikkeavuuksia ei löytynyt, mutta toinen istukka löytyi myös? Lääkäri oli heti että näitä ilmestyy jollekkin 5% odottajista ettei kovin harvinaisia ole. Tämä ylimääräinen oli selkeästi pienempi ja irrallaan tästä pääistukasta, on kuulemma hyvä ettei ole verisuonilla kiinni toisiinsa. Voi vielä jossain vaiheessa liittyä toisiinsa kiinni. Nyt on kontrolliultra 2kk:n päästä ja katsotaan tilanne. Vauvan kasvua ei kuulemma haittaa, ainoa mitä siinä seurataan niin se että missä se sitten mahtaa majailla synnytyksen kannalta. Tämä pääistukka oli takana ja tämä jotenkin tossa edessä jos ymmärsin oikein. Pitää myös pitää huoli siitä että kaikki varmasti tulee sitten myös ulos.. jännä kyllä kun en ole ikinä edes kuullut moisesta! Pikasen googlettelun tuloksena niin monella vissiin ollut ensin kaksoisraskaus josta toinen istukka, mutta voi ilmestyä vaikka olisi alunalkujaan ollut vain yksi alkio. Pieni pelko jotenkin tuli että mahtaako se alkaa sielä vuotelemaan? Sektioon toki menee jos se tiellä vielä on. Noh sen näkee aikanaan. Onko kellään kokemusta tälläisestä? Mutta aika hyvillä mielin kyllä ollaan, en jotenkin jaksa usko että on mitään ihmeellistä jo noin monella se on. Pääasia että pikkumiehellä oli kaikki hyvin

Kiuski ja poitsu 20+2

 

Ranau, mullakaan ei varsinaista ponnistanisen tarvetta tullut ja kätilö käski vain hengitellä supistuksia päin....tunsin supparit paineentunteena. Tunsin myös joka supistuksella kun vauva tuli alaspäin ja alaspäin. Minäkään en saanut lupaa ponnistaa, ennenkuin kätilö sanoi, että tukka näkyy, saat ponnistaa. Näin yritettiin välttyä reoeämiltä, mutta tyttö oli vaan niin iso ja päänympäryskin 37,5.......silti jäi hyvä kuva synnytyksestä. Oltiin myös paljon kaksin miehen kanssa, kun kätilö jätti meidät keskenään. Se kyllä oli tosi hämmentävää, kun ekasta synnytyksestä kuitenkin kyse, eikä voinut tietää miten kaikki tapahtuu. Monta kertaa soitin kelloa kun pelkäsin, että lapsi tipahtaa sieltä jalkojen välistä omia aikojaan se vaan oli niin hämärä tunne kun lapsi sieltä valuu alaspäin, etkä tiedä missä kohtaa on tulossa

Ja toi vaunuviidakko on kyllä aika kauhee, ei oo vieläalettu kunnolla sitä setvimään. Pitäis kiertää muutama liike ja hiplailla vaihtoehtoja.

Kiuski, ihania pikkumies uutisia sait ja mahtavaa kun kaikki kunnossa En oo aiemmin kuullutkaan, että voi löytyä kaksi istukkaa vaikkei oisikaan ollut kahta alkiota!? Oisko kuitenkin siellä alkuun kehittynyt kaksi ja jostain syystä istukka sitten jatkanutkin omaa tahtiaan kasvuaan!? Aika harvinainen juttu. Jospa se sieltä siirtyisi niin, ettei synnytydtä haittaa. Ja minä en uskalla mitata mahan ympärystää...oli jo pari viikkoa sitten 100....nyt varmasti jo vaikka mitä...parempi ku ei tiedä. Vähän hirvittää neuvola perjantaina, että saanko jotain noottia painosta, tai kauhisteleeko ne mahan kokoa. Sf mittaa ei oo vielä mitattu.

 

Heips,

Tuosta ilokaasusta vielä... Mulla se toimi lähinnä niin että sain supistuksen ajaksi muuta ajateltavaa (hengitysrytmi) kun niin että ois ehkä lieventänyt kipua... mutta sillä mentiin

 

Kiiskille onnea ultrakuulumisista! Jännä juttu tosiaa tuo toinen istukka. En minäkään ole ikinä kuullutkaan moisesta. Toivottavasti ei haittaa synnytystä eikä loppuraskautta mitenkään.

Ja Siida, varmasti on vauvan koollakin merkitystä toipumiseen ja mahdollisiin repeytymiin. Mulla oli poika 3,6 kg ja py 34,5 cm, eli ei mikään iso vauva, muttei kirppukaan.

 

@kiuski ja @lullaby onnea hyvistä ultrakuulumisista Ne on ihania! @kiuski koko teidän poitsulla aika sama kun meillä oli siinä ekassa ru:ssa about samoilla viikoilla. 300g oli sillon arvio. Ja tasan kk päästä jo 700g vatsakin kyllä kasvoi tossa kk ihan silmissä

Olo on ehkä hitusen energisempi rautatipan jälleen, jee! Ja kuulemma pikkuhiljaa paraneekin. Kunto on kyllä ihan pohjamudissa, mutta kun nyt vaan sais tytön ehjänä pihalle niin kohotellaan sitä sit kesällä vaunulenkeillä, kun vaan tosiaan löytäis siitä viidakosta ne itselle sopivat

Oonko mä ainoa ketä synnytys pelottaa aika tavalla?? Mielellään luen näitä teidän juttuja ja kiva kuulla että se voi olla hyväkin kokemus. Lähipiirissä on ollut aika hurjia juttuja ja jotenkin oon vaan varma että joku menee pieleen. Mulla on myös ihan olematon kipukynnys ja siihen lisättynä tuo huono kunto niin jännittää kyllä! Oon sellanen että esim. hammaslääkäriä pelkään älypaljon ja koitan aina olla miettimättä koko juttua ja sittten muutamaa tuntia ennen saan itseni ihan paniikkiin Oon miettinyt että jos vaan miettis asiaa mahd vähän ja ottais vastaan mitä tulee ja antaa ammattilaisten hoitaa homma siellä. Mutta teidän juttuja lukiessa mietin että pitäskö kuitenkin vähän ottaa selvää että mitä vaihtoehtoja on.. hmm.

#hope 25+0

 

Ihana juttu @kiuski että kaikki oli ultrassa hyvin ja kaksi istukkaa, wooot en oo ikinä kuullutkaan! Vaikka tosiaan ei se sitten aivan tavatonta oo jos 5% on näin, eipä vaan oo tullut vastaan.

@giraffen___ tuosta ilokaasusta oon monilta kuullut tuota, että se voi olla vähä vaikeeta käyttää. Toisaalta sitten ihan hyvä jos on edes jotain konkreettista mihin keskittyä, olikos se täällä vai muualla ku joku sano että hönki siihen maskiin, eikä se ollut edes kaasuplossa kiinni, mutta silti auttoi..

@#hope hienoa jos alkaa vointi kohentua Jos sua pelottaa tai jännittää niin älä missään nimessä sitä jätä sanomatta neuvolassa vaan päinvastoin tuo reippaasti esiin, niin pääset pelkopolille! Ehdottomasti kannattaa asiaa käsitellä etukäteen. Sulla on vielä aikaa kuitenkin hyvin, samoin ehdit kyllä niitä synnytysjuttujakin vielä tutkailla

En tie miten teillä muilla on menny, mutta mulla tässä pitkin raskautta nää "kiinnostuksen kohteet" on menny selkeesti vaiheittain: ensin tietty alun panikoinnit että jatkuuko raskaus ja miten vauva kehittyy, sit rak. uän jälkeen alkoi tarvikkeiden haaliminen, yhdessä vaiheessa äitiysvaatteet oli maailman jännin asia ja sit jossain vaiheessa ajautui noita synnytysasioita selvittämään. Jotenkin niinkuin ihan itsestään aina ne ajankohtaiset jutut alkoi kiinnostaa Tuohon Hopen pohdiskeluun liittyen siis.

Omaa napaa että eilen ja tänään on kyllä ollut ihan julmettua juilimista alapäässä. Ja vauva puskee ja liikkuu ihan hullun lailla. En siltikään jotenkin erota että onko ne ihan alhaalla tuntuvat kouraisut kohdun liikettä/supistusta vai sitä, että vauva pyörittää päätään alas. Ja nivuseen vihloo välillä suonenvetomaisesti, ai että tekee ilkeetä. Huomenna neuvola mutta siellä nyt ei yleensä juuri tuu hullua hurskaammaksi.

MyMa 38+2

 

kiuski ihania uutisia siellä! <3 aika yllättävä kyllä tuo kaksi istukkaa Onneksi siitä ei juuri haittaa sitten kuitenkaan ole, toivottavasti siirtyy eikä ole edessä estämässä synnytystäkään.

Hope hienoa että oot vähän virkeämpi ollut nyt! Kannattaa ihmeessä jutella neuvolass jos synnytys mietityttää! Hieman mietinnän alla olevista asioista riippuen jo terkankin kanssa juttelu voi auttaa ja saat sitten lähetettä pelkopolille jos tuntuu sille olevn tarvetta.

Mä muuten mittasin kans puolivälin aikoihin yhtenä aamuna masun ympäryksen ja kyllä jonkun 92-93vm sain mittaa.. Ja illalla tietty aina sit vielä vähän enemmän..

Myma esikoisen aikaan joku sanoi että ihan viimesillä viikoilla tuntuu siltä kun olis appelsiini jalkovälissä jos/kun vauva on niin alhaalla. Ja jatkoi sitten että mutta kun se tuntuu meloonilta niin sitten se kohta syntyy..

Ilokaasusta mä en saanut mitään irti kun pelkäsin että siitä tulee huono olo, plus että se maski ahdisti mua jotenkin etten osannu hengittää sen kans. Kun sen kanssa pitää ihan tehdä töitä sisäänhengityksellä.

Ranau mulla alko kans aamu yöllä vesienmenolla esikoisen synnytys ja luinkin jälkeen päin että sillon supistukset voi olla vielä kivuliaampia kun vesi ei oo enää vaimentamassa niitä.

Ja epiduraali oli taivas kun supistukset alko vasta 20h vesien menosta, ekan yön valvoin jännityksessä että pian alkaa tapahtuun ja seuraavan supistusten kanssa niin 32h jälkeen ei mietityttäny enää yhtään se että kuinka kamalaa on jos joku pistää neulaa tonne nikamien väliin. Mutta tätä ei kannata lukee kauhukertomuksena! Tää oli musta sitä go with the flow -juttua ja positiiviset muistot jäi.

Huomenna rakenneultra, olispa kaikki hyvin! <3

 

Mavli, Kyllä kaikki on hyvin Voimahalaus täältä matkaan!!! Tuuhan heti kertomaan sitten kuulumiset.

Mää en kullä tuntenut mitään appelsiiniä enkä melonia jalkovälissä.....no synnytyksessä kyllä luulin että halkean ja pusken vähintäänkin sen melooninSynnytystä ennen tuli viikon verran limatulppavuotoa ja samaan aikaan alko jäätävän kovat vihlasut häpyluuhun kun tyttö pyöritti päätä tuolla alhaalla...kipu oli niin kova, että meinasi jalat lähteä alta ja se kipu tuli aina varoittamatta. Siihen saakka olinkin selvinnyt ilman mitään liitoskipuja. Toisin on nyt kun alempi vauva potkii jo nyt virtsarakkoa ja aiheuttaa häpyluukipuja.

 

Rakenteet hyvät ja normaalit, mutta lapsivettä ”aika vähänlaisesti” ja viikon sisään Taysiin.. Olin ajatellut että mennään miehen kanssa syömään ja ehkä ostetaan jotain pientä vauvalle. Ei pysty, nyt vaan kotiin..

 

@mavli voi onko sulla ilmennyt jotain ongelmia aiemmin? Onneksi pääset pian eteenpäin ja saat varmasti lisää tietoa. Jos yhtään lohduttaa niin vertaistueksi voin kertoa, mulla oli esikoista odottaessa istukan toimintahäiriö. Eka hidastui kasvu (sf mitta jäi 26 cm:n) ja sen jälkeen lapsivesi väheni. Napanuoran virtauksia seurattiin ahkeraan. Lopulta kävin joka viikko seurannassa, kunnes lopulta lääkäri totesi, että vettä ei ole ja käynnistettiin. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

 

mavli, voi kurjuus että tuli huonojakin uutisia. Ymmärrettävää ettei kiinnosta syömään lähteä.. onko lapsiveden vähyys siis merkki istukan toimimisesta? Sanoiko ultraaja kuinka huolissaan tarvitsee olla? Onneksi asiaa nyt varmasti tiheään tarkkaillaan.

Kiuski, mullekkin ihan uus juttu toi kaksi istukkaa ihanaa että kaikki kuitenkin hyvin

Hope, pyydä neuvolasta lähete pelkopolille, käynti siellä saattaa helpottaa kun pääsee kätilön kanssa juttelemaan.

Minäkään en tykänny siitä ilokaasusta. Ei se kipuun auttanu ja jos vähänkin hengitti liikaa niin tuli paha olo. Joillain kait vie terävimmän kivun pois. Ja sitä piti muistaa alkaa hengitellä heti kun tuntee supistuksen tulevan, muuten ei oo ainakaan hyötyä.

Yäh mulle on nyt tullu muutama raskausarpi tohon navan toiselle puolelle ja kutisee nyt muualtakin niin liekkö ehtii kuinka paljon revetä tässä vielä raskaushepatoosi kävi myös mielessä, mutta eikös arpien tulokin voi kutittaa. Eikä mulla kutise kun maha. Jos pitäs valita arvet tai ei lasta niin tottakai lapsen valitsee , inhottavaa silti kun näin pitkälle pääsin ilman niitä..

Ei mullakaa mitään appelsiini jalkojenvälissä tuntemusta oo. Vaan sitä, että selvästi liikkuessaan työntää alaspäin ja hinkkaa päätä lantioon. Mitä pidempään tota tekee niin sitä kivuliaampaa alkaa olla. Mutta onneksi ei oo ainakaa vielä tarvinnu liikkeistä huolissaan olla

Caro ja 37+3

 

Voi @mavli onpa tylsää kun tuli puolihuonoja uutisia Sitä toivois tietty että olis saanut vaan pelkkiä hyviä juttuja kuulla, ihan ymmärrettävää ettei paljoa tee mieli lounaalle lähteä... Mutta ei kuitenkaan mitään kiireellistä ole, niin nyt varmaan pitää teidän tuota vähän sulatella. Se epätietoisuus on aina se raastavin vaihe. Tsemppiä!!

Kävin äsken neuvolassa, eipä siellä ihmeempiä. Vähän on verenpaineet alkaneet nousta, vielä siis ihan hyvällä tasolla (ensin oli 90/123 ja sitten kaks kertaa 83/123, tai tota yläpainetta en tarkkaan muista). Kuitenkin kun mulla on ollut tosi hyvät paineet koko ajan, alapaine vähän yli 70 niin siihen omaan tasoon nähden pientä nousua erityisesti tossa alapaineessa. Ei kuitenkaan tarvi ottaa kotiin edes mittaria, mut vähän aikaistettiin seuraavaa käyntiä, se on nyt sit vkon päästä. Muuten kaikki ok

@Caro87 pitänyt kysyäkin että onko sulle tullut arpia, kun niistä joskus aiemmin puhuttiin!! Ja kertokaa muutkin siis toki Voi yyh, mä oon kans ollut että jesjes kun yhtä ainoatakaan arpea ei oo nahkaan tullut, nyt sä veit multa toivon Juuri terkan kans tänään juteltiin ja se sanoi että se hepatoosikutina on semmosta, että sitä oikein kynsii ittensä ihan naarmuille ja semmosta hyvin selkeesti erilaista kuin juuri se mahan normi kutina. Ja että kuitenkin kämmenet ja jalkapohjat on tyypillisimmät alueet. Mulla kans sillee vähä syyhyilee tuo mahanahka välillä, kun on niin pinkee ja napaa ei näy enää melkein ollenkaan.

Kävin vuokraamassa tens-laitteenkin samalla reissulla, kun sitä moni kaveri on suositellut. Katsotaan tuleeko käyttöä.

MyMa 38+3

 

Mavlille tsemppiä hieman epävarmaan tilanteeseen. Kuitenkin positiivisiäkin uutisia, mutta varmasti stressaa tilanne. Hyvä että kuitenkin seurataan varmasti hyvin tilannetta.

MyMa, mullakin oli viimeviikolla neuvolassa verenpaineet pikkuisen nousseet. Kuitenkin ihan Ok arvot. Kuulemma loppua kohti yleensä nousee. En muista kuinka pojasta oli.

Caro, kai se on perinnöllistäkin miten raskausarpia tulee, jos on tullakseen. Mulla on valtava maha, eikä arpia ole tullut. En ole edes kertaakaan rasvannut mahaani. Sama pojankin kohdalla. Ja toisilla tulee paljon arpia vaikka kuinka rasvaa.

Mä oon nyt kahtena yönä putkeen nähnyt unta että lähdetään synnyttämään. Eilen supisteli kokopäivän kun poika ei ollut päikyssä niin oli vähän tuskaista menoa tällä mammalla tän mahan kanssa. Tänään onneksi sai levätä ja ei ole supistellutkaan.