~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Mandala no tätä mä just pelkään, että huolettomat ajat taitaa olla ikuisesti menetetyt

Piti ihan tulla jatkamaan, kun toi aamuinen viesti oli jotenkin niin negis, että siis fiilikset on pääsäntöisesti ihan innostuneen positiiviset ja huolettomat, mutta silloin tällöin joku huoli nostaa rumaa päätään... Tausta huomioon ottaen varmaan ihan ymmärrettävää.

Sain vihdoin myös päätökset vanhempainrahasta ja äitiyspakkauksesta, jee! Seurailin kateellisena kun muissa ketjuissa porukka kertoi saaneensa äitiyspakkauspäätöksen ihan parissa päivässä, mut itellä meni sen melkein kolme viikkoa. Soitin itse asiassa Kelaan eilen, että mikähän niillä mahtaa olla käsittelyaika, ja kas, iltaan mennessä päätökset oli tehty . Nyt sitten vain pakkausta odotellen!

Ostin tänään taas muutaman pikkuruisen vaatteen kun halvalla sai (kirpparilta ja alesta)... Kunhan pakkaus tulee niin täytyy tehdä jonkinlainen inventaario että minkä verran mitäkin kokoja pitää vielä hommata.

Kesis 25+0

 

Se pienten vaatteiden näperrys oli iiiiihanaa! Olin oikein varta vasten jättänyt äitiyslomalle sen inventaarion. Se oli jotenkin niin mahtavaa kun heti ekalla äitiyslomaviikolla aloin pesemään ja lajittelemaan niitä omiin laatikoihinsa

 

Juu ei lopu huolenaiheet ikinä, ne on vaan erilaisia joka perheellä. Sellasta se vanhemmuus taitaa vaan olla.

Mä oon kans sitä bio oilia käyttäny nyt ja poikaa odottaessa. Kyllä se johonkin asti auttaa mutta toki loppuunsa paljon vaikuttaa minkälainen iho on. Mulle ei viimeks tullu ja toivottavasti ei nytkään mutta jos tulee niin pitää sit raskauden jälkeen koittaa niitä häivytellä.

Munki tekis hirveesti mieli käydä pojan vauvanvaatteet läpi mutta taikauskosena taidan oottaa rakenneultraan asti. Varmasti tulee jotain ostettuakin lisää oli sitten poika tai tyttö.

Caro ja 15+5

 

@Roxanne ja muut pk-seutulaiset (ja muutkin!) tuli noista perhevalmennuksista mieleen, että onko Helsingin seudulla mahdollisuutta päästä käymään synnärillä jo raskausaikana? Mä tulen synnyttämään TAYS:ssa ja muistaakseni (en ole nyt ihan varma) siellä on nykyään vain netissä sellainen tutustumisvideo, jossa virtuaalisesti kierretään synnäriä, sen sijaan kun ennen siellä vissiin järkättiin tyyliin kerran kuussa tutustumiskäynti loppuvaiheessa raskaana oleville. Mutta tästä tavasta sitten luovuttiin kun se arvatenkin työllistää henkilökuntaa ja toisaalta varmaan hieman häiritsee osastolla olevia.

@Kesäheinä-78 ei mulle ainakaan mikään negatiivinen fiilis noista sun pohdinnoista tullut Ja muuten mä olen kans joskus googlen kuvahaulla katsonut että millaiset ne rintakumit on, kun kaikki niistä aina puhuu

Ja huolet ei tosiaan varmaan helpota koskaan, vaikka tämä raskauden ajan huoli on sikäli erilaista kun kaikki lapsen tilasta ja olosta on lähes arvailua, kun vauva syntyy niin sitten on ainakin jotain käsinkosketeltavampaa ja silmien edessä nähtävää minkä perusteella huolehtia Mulla on onneksi huolehtiminen vähän nyt helpottanut sen viime viikon ultran jälkeen, kun tuli todistetuksi että vaikka olo on normaali ja oireeton niin silti vauvalla voi olla kaikki ihan hyvin. Tuudittaudun nyt siihen ja oikeasti yritän olla nyt vaan positiivinen koko ajan Rakenneultraankaan ei ole kuin enää kolme viikkoa. Mites @Caro87 , ootko yhtään paremmilla fiiliksillä kuin muutama viikko sitten, nyt kun sydänäänet ainakin päästi kuulemaan?

Ja O.N. vielä, että nyt on mahakin alkanut jotenkin kiinteytymään ja pullistumaan (tuossa aiemmassa kuvassa oli vielä runsas ateria juuri syötynä ), niin että selällä maatessakin alamaha jo pullottaa ja tunnen kohdun kädellä navan alapuolella kovana. Olen edelleen muutaman kerran ainakin ehkä tuntenut jotain liikettä, sellaista ihmeen hiplausta/värinää tuossa vasemmalla. Repäisykipuja on vieläkin joskus yöllä kääntyessä, viime yönäkin piti kädellä työntää itseni kyljeltä toiselle kun ei voinut jännittää vatsaa repäisyn jälkeen...

Oletteko muuten huomanneet, että huomenna on tämän ketjun 2-vuotispäivä?

MyMa 17+0

 

Pikainen oma napa. Olen jonkin verran lukenut, mitä ehtinyt, mutta hieman jäänyt nyt taustailemaan. Poitsu syntyi viime viikolla ja pääsin jo pois sairaalastakin. Poika oli terve ja iso lähes nelikiloinen ja 52-senttinen. Ei sitten mahtunut edes kotiintulohaalariinsa (56), jalkaterässä meni varpaat kippuraan, enkä raaskinut sellaista pukeä hälle. Onneksi oli kuitenkin varavaatteetkin mukana. Kummatkin aloitettiin vähän murjottuina tämä yhteinen elo ja ollaan jo ihan rakastuttu tähän pieneen ihmeeseen. Synntyksen missään vaiheessa ei pojalla eikä mulla ollut kuitenkaan mitään hengenhätää. Mutta tosiaan, olo on kuin jyrän alle jääneellä ja en varmaankaan tule hetkeen istumaan tietokoneen edessä, joten siitä syystä hiljaisuus. Ja myös imetys vienyt tehokkaasti kaiken ajan. Nyt ostin rintapumpun, jos saisin sillä vähän varastoa jääkaappiin, ettei jokaista märinää tarvitsisi olla imettämässä. Niitä nimittäin on tällä isolla pojalla paljon ja hälle lisättiin jo lisämaitoakin (=korviketta kunnes mun maito alkaa riittää) annokset nyt ainakin viikoksi kolmen tunnin välein. Mutta palailen asiaan jahka tilanne vähän rauhoittuu.

 

Onnea uudesta tulokkaasta tähän ketjuun

Onpa hassua miten vaatekoot (?) voi vaihdella! Mun poika syntyi tasan 4kg ja 54cm kokoisena, mutta me ostettiin muutamat 50cm koon vaatteet kun tuntui, että toinen hukkui 56cm vaatteisiin

Varmaan tiedätkin jo, mutta kannattaa ottaa huomioon että pullon tarjoaminen ihan vastasyntyneeelle VOI mahdollisesti vaikuttaa vauvan imuotteeseen. Jotkut tottakai tajuaa imeä molemmista (tissistä ja pullosta) ihan yhtä hyvin; mutta ei kaikki.

Onnellista yhteiseloa

 

HupsuHaave, onnea onnea onnea!! Elä stressaa tuosta että jos tarvii korviketta antaa pullosta aluksi lisäksi. Voihan se vaikeuttaa imetystä mutta pitäähän pikkusen saada tarpeeksi evästä jos ei itsellä maitoa vielä tarpeeksi tule. Mullahan poika on kokonaan pulloruokittu kun vasta 5 päivänä sain syliin kenguruhoitoon letkuissa niin ei imetys koskaan onnistunut. Seuraavan kanssa toivon että imetys onnistuis mutta aijon alusta lähtien yrittää totuttaa myös pulloon. En haluais olla täysin sidottu vauvaan. Nyt vaan rauhassa tutustukaa pikku ihmeeseen

MyMa, ei oikein kun en vieläkään selvästi tunne mitään. Välillä on sellasia olikohan toi sitä hetkiä mutta kun en voi varmaks sanoa niin stressaa aikalailla. Maha kyllä kasvaa..

Caro ja 16+2

 

Joo se pulloon totuttaminen on ihan hyvä kyllä. Mä kun just pelkäsin imuotteen huononemisesta niin en uskaltanut pulloa tarjota ekoina kuukausina ja sitten olikin työn takana että sai pojan juomaan pullostakin. Alkoi kuitenkin siinä puolen vuoden paikkeilla olemaan just se fiilis itsellä etten haluaisi olla sidottuna 24h lapseen kun ei pääse minnekään lähtemään, poika siis hereillä saattoi syödä 0,5 - 1,5h välein pahimmillaan.

 

Onnea vielä tätäkin kautta HH:lle ja nopeaa toipumista! Kerrohan lisää kuulumisia sitten paremmalla ajalla!

Mulla on vauvan syöttämisestä samat ajatukset kuin Carollakin. Vaikka siis toivon kovasti että imettäminen onnistuu, niin haluaisin totuttaa vauvan myös pulloon melko aikaisessa vaiheessa. Osin siksi, että pääsisin itse liikkumaan vähän vapaammin kodin ulkopuolella, mutta myös siksi että mies pääsisi paremmin osalliseksi vauvan hoitamisesta ja saisi kokea läheisiä hetkiä pikkuisen kanssa. Sitä vaan mietin, mikä olisi hyvä aika harjoittelun aloittamiseen, ettei imetys häiriinny mutta toisaalta vauva olisi vielä hyvin totutettavissa...?

MyMa kyseli sairaalaan tutustumisesta. Mun tietääkseni täällä Hesassakaan ei enää pääse tutustumiskierrokselle ainakaan automaattisesti, vaan just noihin netin sairaalavideoihin kehotetaan tutustumaan. Mulle tosin järjestyi aika sekä Naikkarin sairaalalääkärille että kätilön vastaanotolle, kun mainitsin neuvolassa synnytyspeloista. Niiden yhteydessä ehkä kysyn, jos pääsisin samalla tekemään pienen kierroksen sairaalassa.

Tuosta tulikin mieleen, että onko täällä muita synnytyspelosta kärsiviä ja oletteko käyneet jossain juttelemassa asiasta? Mua siis pelottaa eniten se, että vauvalle sattuisi synnytyksessä jotain. Omat kivutkin tietty, mutta uskon että niistä aina jotenkin hengissä selviää... Paikallinen Nyytti-ryhmä oli jo täynnä eli sinne en päässyt, mutta olen tosiaan oikein tyytyväinen siitä, että pääsen nyt juttelemaan asiasta sekä lääkärin että kätilön kanssa.

Roxanne 30+5

 

Roxanne, minähän kävin sillon pojalta synnytyspelkopolilla. En tietty voi näin jälkikäteen sanoa että kannatti mut toki mun tarina sellainen että tuskin kukaan teistä joutuu sitä kokemaan. Paljon kätilö vakuutteli, että vauvan vointia seurataan koko ajan tarkasti. No se meni mönkään mutta toki niin yleensä on. Niin ja mä pääsin pelkopolin kautta käymään synnärillä etukäteen. Nytkin oon menossa sypepolille ennen rakenneultraa vaikka sektiolla aijon synnyttää. Pojan syntymä pyörii enemmän nyt mielessä ja toki pelkoja enemmän että ennen sektiota ehtii sattua jotain.

Caro ja 16+2

 

Hupsu Haave sylikaupalla onnea ja ihania hetkiä uuden perheenjäsenen kanssa! Minuakin kiinnostaa kuulla miten synnytys meni, sitten kun jaksat tulla kertomaan .

Imetyksestä en ole vielä oikein ajatellut muuta kuin että aion imettää, jos se vain suinkin onnistuu. Toki olisi hyvä, jos vauva kelpuuttaisi joskus pullonkin, pumpatulla maidolla tai korvikkeella, mutta olen myös varautunut olemaan vauvassa "kiinni" ensimmäiset kuukaudet. Ajattelen tosin kyllä myös, että isäkin on ansainnut läheisiä hetkiä vauvan kanssa, jollaisia ne syöttöhetket varmasti ovat. Täytyy perehtyä tuohon imetysasiaan vähän tarkemmin sitten lähempänä... Haluaisin liittyä Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmään, mutta en voi, kun en ole muuten tullut raskauteni kanssa ns. kaapista ulos, ja tollaset ryhmiin liittymiset näkyy kuitenkin kaikille kavereille.

Oletteko te muuten "julkistaneet" raskautenne jotenkin? Mä en ole vielä, ei ole tuntunut luontevalta. Olen kyllä kertonut kun olen ihmisiä naamatusten nähnyt, ja kyllähän raskaus näkyykin jo (joskin just tänään eräs sanoi, että ei olisi huomannut, ellei olisi tiennyt), mutta somessa huuteleminen ei ole vielä tuntunut hyvältä. Puhuttiin tossa tosin juuri miehen kanssa, että kyllähän se helpottais montaa asiaa, kun voisi olla avoimesti raskaana, joten eiköhän me pian jotain ilmoiteta ns. julkisestikin. Vaikka vaikealta tuntuu, kun kokee olevansa niin eri tilanteessa kuin ns. normaalit odottajat.

Roxanne, minä myös pelkään synnytystä ja sain lähetteen pelkopolille. Aika on nyt varattuna lääkärille/kätilölle (en nyt muista kummalle ) ja sain myös paikan Nyytti-ryhmästä. Mä en pelkää kipua enkä itse synnyttämistä, mutta pelkään ihan kamalasti sitä, että vauvalle tapahtuu jotain. Tai mulle itselleni. En itse asiassa luota mun omaan kroppaan lainkaan, vaan pelkään, että multa loppuu voimat kesken ja vauva sen takia vahingoittuu jotenkin, tai että mun kroppa on niin viallinen, että sieltä ei yksinkertaisesti mahdu tulemaan turvallisesti läpi. Synnytyspelko ei tosin ole niin kokonaisvaltaista ja ahdistavaa kuin ensimmäisen kolmanneksen keskenmenopelko oli, mutta haluaisin silti mennä synnytykseen rentona ja turvallisin mielin, mikä varmasti parantaisi onnistuneen synnytyksen mahdollisuuksia. Tai no, mikä nyt on onnistunut synnytys... Mulle periaatteessa riittää se, että vauva ja minä selvitään hengissä ja mielellään mahdollisimman vahingoittumattomina, mutta ei haittaisi, vaikka synnytys menisi suorastaan hyvin.

Mä oon saanut taas pari asiaa hoidettua, eli vauvavakuutus on nyt otettu (päädyttiin OP:n vakuutukseen) ja tukivöitäkin olen saanut hommattua pari erilaista. Kiitos muuten Roxannelle vinkistä, sieltä Medishopista löytyi hyvänhintainen SI-vyö! Ostin myös Bebesistä Anita-merkkisen raskausvyön, mutta en ole vieläkään aivan varma, onko se kuitenkin vähän lepsu, mutta ehkä menen sillä ainakin toistaiseksi.

Vauva on ollut viime päivinä tosi aktiivinen, se rauhoittaa mieltä kummasti! Tällä hetkellä tuntuu, että pieni olisi perätilassa, koska potkut tuntuu tuolla tosi alhaalla. Huomennahan se selviää, kun ollaan menossa ylimääräiseen ultraan yksityiselle. Ihan vaan muuten vaan, kun tässä ei muuten ole enää mitään ultria tiedossa .

Kesis 25+4

 

Kesäheinä, kiva kuulla että löytyi hyvä SI-vyö! Toivottavasti ultrassa oli kaikki hyvin - oli varmasti hieno elämys nähdä pikkuinen.

Raskauden julkistamisesta: enpä ole minäkään mitään virallista ulostuloa asiassa tehnyt, vaan olen kertonut asiasta sitä mukaa kun olen tuttuja tavannut tai ollut muuta kautta yhteyksissä. Livenä tavatessa oliskin tietty mahdotonta enää peitellä tätä pötsiä. Mä olen miettinyt, että laitan ehkä äitiysloman alkaessa jonkun postauksen asiasta Facebookiin, niin ei tule sitten vauvan syntymä ihan yllärinä kaukaisemmille tutuille. Vauvan syntymästä varmasti kerrotaan Facessa myös, jos vaan mies siihen suostuu. (Meillä mies on vielä privaatimpi ihminen kuin minä, ja kaikenlainen some-julkisuus on hänelle suoranainen kauhistus. )

 

Ultrassa oli kaikki hienosti!

Mitoissa pikkuinen oli pari päivää edellä ja painoksi arvioitiin noin 900 g. Saatiin ekaa kertaa sellainen kasvukäyräkin ja ihan tasan keskikäyrällä mennään. Mahakin on kuulemma just oikean kokoinen, vaikka monet ovat pieneksi kommentoineet . Kaikki rakenteet käytiin myöskin vielä kerran läpi ja ihan normaalilta näytti. Tsekattiin myös istukan kunto ja napavirtaukset ja kohdunsuun ja -kaulan tilanne ja kaikki oli just niin kuin piti.

Epäilin etukäteen, että vauva saattaisi olla kääntynyt perätilaan, mutta pää alaspäin hän siellä edelleen kölli, niinkuin on ilmeisesti köllinyt koko ajan. Sekin on kuulemma hyvä homma.

Edessä oleva istukka esti tehokkaasti näkyvyyttä, ja vauva oli myöskin oikein haudannut päänsä istukkaan, joten sellaista hienoa 4D-potrettia ei saatu, mutta pari kertaa saatiin kasvojen profiilia vilahtamaan sen verran, että kyllä hänet omaksi vauvaksi tunnisti .

Tällä hetkellä istun neuvolassa sokerirasituksessa, joka on onneksi kohta ohi, ja rhesus-verikoe otettiin samalla.

Caro87 mille viikolle tuollainen suunniteltu sektio ajoitetaan? Ja tiedätkö miten sellaisessa tapauksessa toimitaan, jos synnytys lähtee käynnistymään itsestään ennen suunniteltua sektiota? Tai ehkäpä noita asioita käsitellään sitten vähän myöhemmin.

Kesis 25+6

 

Kesäheinä, muakin houkuttas ylimääränen ultra mutta taidan sinnitellä rakenneultraan. Ei siihen oo kun "enää" kolme viikkoa taitaa monesti olla aika tyyristä jos yksityisellä käy. Muistelen että lääkäri puhu sektion olevan 38viikolla. Samaa oon itekki miettiny että mitäs jos lähtee syntymään ennen vaikka toivottavasti ei ennen tota synny. Meniskö se sitten kiireellisenä sektiona. Aattelin sitten sype käynnillä kysyä tosta, kun oon saanu siitäkin jonkun pelon että sitten ne käskis mun synnyttää alakautta. Vaikka tuskin ne sellasta tekis kun jokuhan mussa on ettei vauva mahdu tulemaan. Ainakaa reilu 3kilonen.

Me ei kanssa olla missään somessa julkastu että tulee toinen. Niille kavereille kerrottu joita nähty kun ei oo paljoo enää arvailemista mahan perusteella. Luulen että mummot enemmänkin levittää tietoa.. Ehkä rakenneultran jälkeen ois kiva joku ilmo laittaa tai sitten nyöhemmin. Minäkää en tykkää hirveesti omia tai varsinkaan lapsen asioita kaikille puolitutuille kertoa. Kuvia pojasta oon laittanu vähän enkä oikein ymmärrä monia vanhempia jotka julkasee vaikka mitä lapsestaan.

Aamulla varmaan tunsin liikkeitä kun kyljellään pötköttelin. Tuntu tuolla sivussa mikä varmaan aika loogista jos istukka edessä.

Caro ja 16+4

 

Mä laitoin synnäriltä kuvan rinnalle nostetusta pojasta facebookkiin niin oli kyllä tosi monelle iso ylläri niille siis ketä ei ollut nähnyt raskaana.
En itse ymmärrä miksi monet vanhemmat laittaa jokaisen pienimmänkin jutun lapsestaan Facebookkiin postauksena tai lapsensa kuvan omaksi profiilikuvakseen tai sitten ne "kyllä saa äiti olla ylpeä kun 2vee likka osaa jo lukea" -tyylisiä egon pönkityksiä.. itse silloin tällöin jotain esim hassua postaan pojasta kuvan/video kera.

 

Hienoa @Kesäheinä-78 kun ultrassa oli kaikki hyvin! Mä niin jotenkin samastun tuohon sun aikaisempaan mainintaan, että tuntee olevansa niin eri tilanteessa kuin luomusti raskaaksi tulleet odottajat. En ole kertonut äidilleni mitään hoidoista, ja sieltä tulee sitten koko ajan kommenttia että "no mikset sä nyt vaan kerro kaikille (sukulaisille)" tai "no ala nyt vähän hellittää tota murehtimista", mikä on aika ärsyttävää, koska musta tuntuu että siinä sitten mun fiiliksiäni vähätellään.

Samoin kun yksi niistä harvoista kavereista joille oon kertonut taustasta, sanoi että "hienoa kun hoidot onnistui, vaikka olisitte te varmaan luomustikin raskaaksi tulleet vähän päästä", niin olin ihan että mitä **** siis kun juuri olin selvittänyt juurta jaksain kaikki hormonijutut (ei erity normaalisti, mun munasolu ei irtoa, ovulaatiota ei yli vuoteen...) ja hän on vielä sairaanhoitaja että jotain luulisi tajuavankin. Aaargh, ärsyttää välillä niin tämmöiset ja siksi en sitten kovin monelle ole kertonutkaan. Sorry hei tilitys

@Caro87 täällä kans se "vain" kolme vkoa rakenneultraan, joopa joo tosi lyhyeltä tuntuu Kauhulla jo ajattelen aikaa sen jälkeen, että sitten ei enää varmaan paljoa ultrailla jollei mitään tule... Mulla onneksi pelot helpottaneet tosi paljon.

Liikkeitäkin olen jo aika varmasti tuntenut Semmoisia pieniä hipsuja ne on. Päivällä en huomaisikaan kun on töissä mutta iltaisin yleensä aika myöhään, monesti sängyssä, huomaa kuinka tuossa vähän navan alla kupluttelee ja kutittaa, voi rakkaus Yleensä pitää vähän pingottaa/venyttää mahaa (maata esim. vatsa alaspäin), istuessa oma vararengas vaimentaa tuntemukset

MyMa 17+5

 

Ihanaa, että täällä on porukalla ollut niin onnellisia tapahtumia viime aikoina. Oon aina välillä käyny lukaisemassa, mutta vauva-arki pitää kiireisenä <3
Mun pitää tulla johonkin purkamaan sydäntä..naureskeltiin miehen kanssa kun jälkitarkastuksessa ym kyselivät ehkäisystä...ei pelkoa näillä taustoilla. No, oon tän viikon ihmetelly ihme olojani.. ja nyt sitte saanu kolmena aamuna sofin kökkötikkuihin haaleaa kahta viivaa..no sitähän niihin aina tulee. Näyttää kuitenkin vahvistuvan ja tulee jo testiajalla. Mä oon päästä pyörällä. Siis mitä, vauva 4kk ja täysimetyksellä + surkeat siittiöt??? Olo ihan puulla päähän lyöty...äärimmäisen onnellista siis jos tämä on tottamutten voi uskoa. Yksiäkää menkkoja ei oo siis ollu. Niin epätodellista!!!

 

Piti heti tulla kommentoimaan kun kännykkään pimpahti päivitysilmoitus, että siis WAU @Mamido onnea, onnea, onnea!! Aivan ihana juttu, liikutuin aivan miten voikaan elämä tuoda yllätyksiä meille murheiden suossa tarpojillekin, vaikka en sua tunnekaan

Mulle sanoi lääkäri hoitojen alussa, että joskus (PCO-potilailla ainakin, mikä itsekin olen) yhden onnistuneen hoidon jälkeen voi tulla uudestaan raskaaksi ihan luomuna, kun kroppaa "muistutellaan" miten raskaaksi tullaan. Sitten se osaa seuraavalla kerralla ihan itse. Teillä kyllä aivan uskomaton tsäkä jos on vielä huonoja siittiöitä, mutta nyt on joku osannut uida iha ite maaliin saakka Toivottavasti pysyy kyydissä ja on ihan kunnon kyytiläinen muutenkin!

En myöskään meinaa enää varmaan ikinä ottaa mitään hormonaalista ehkäisyä kun tämä raskaus on ohi, tuskin on tarvetta ja noita hormoneja kun on tullut tässä jo pumppailtua... Tulkoot sitten vaikka viisi lasta jos on tullakseen

Halaus vielä sulle Mamido ja tsemppiä varmaan ihan älyttömään tunnemyrskyyn!

 

Aika huikea juttu, Mamido - varovaiset onnittelut jo tässä vaiheessa! Toivottavasti kaikki menee hienosti loppuun saakka, vaikka voin kyllä kuvitella että fiilis on aika pöllämystynyt tuollaisessa tilanteessa.

Minäkään en kyllä aio ottaa mitään ehkäisyä käyttöön vauvan syntymän jälkeen. Jos tällä taustalla, kuuden hoitorundin jälkeen sattuisi tulemaan luomutärppi, niin sellainen ihme otettaisiin erittäin kiitollisina vastaan!

Hienoa, että Kesäheinällä oli ultrassa kaikki hyvin! Ihana myös kuulla, että MyMalla on alkaneet liikkeet tuntua. Kyllä se vaan kummasti tekee odotuksesta konkreettisemman ja jotenkin syventää suhdetta tulevaan vauvaan. Mullakin liikkeet tuntui alussa parhaiten sängyssä makuulla, mutta ei varmasti mene aikaakaan kun tunnet niitä jo muutoinkin päivän aikana.

ON: Mä havahdun eilen siihen, että laskettuun aikaan on enää 2 kuukautta! Tavallaan aika on mennyt nopeasti, vaikka toisaalta tuntuu että siitä on jo ikuisuus kun vessassa testitikkuja ihmettelin. Ihan hyvä kyllä, että aikaa vielä on (jos pieni vaan malttaa pysyä aloillaan loppuun asti), sillä meillä ei _todellakaan_ ole vielä kaikki valmiina vauvaa varten.

Tänään käytiin pitkällä kävelylenkillä (oli muuten upea syyspäivä!), ja samala testasin ekaa kertaa Carriwellin tukivyötä. Ihan kivasti se toimi antamalla tukea vatsalle, joten on mun mielestäni ehdottomasti hintansa (vajaa 15 euroa) väärti.

Mukavaa sunnuntaita kaikille, kertoilkaahan kuulumisia!

Roxanne 31+3

 

Mamido, vautsi miten hienoa! Ootko tehny vielä testiä?

Kyllähän se raskaus joskus auttaa kroppaa toimimaan paremmin. Mulla kans pco ja ennen poikaa ei omaa kiertoa ollu ollenkaan pillereiden jälkeen. Niitäkin ihan turhaan monta vuotta tuli syötyä.. Mulla rakkuloita on paaaljon, amh oli sillon kun mitattiin reilu 13 ja sen takia hormonilääkitykset vaikeita että tulee vastetta muttei liikaa. Nyt pojan jälkeen tuli jopa kaks kertaa menkat ennenkun raskauduin ja vastasin hormonipistoksiin paremmin kun pas tehtiin. No lähti rakkuloita 3 tulemaan mutta ennen olis tullu ivf stimulaatio pienelläkin annostuksella. Ja limakalvo oli paksumpi kun pojan siirrossa kun sen kasvu oli ennen kans nihkeää. Että vaikka en luomusti raskaaksi tullu nytkään niin edistystä oli selvästi tapahtunu. Mitään ehkäsyä ei mekään käytetty synnytyksen jälkeen ja tuskin nytkään ainakaan mitään hormonaalista en enää koskaan ota.

Nyt oon kyllä varmasti tuntenu liikkeitä, välillä menee pitkään etten tunne mitään mut se taitaa olla normaalia vielä näillä viikoilla. Yks ilta tunsin jo omaan käteenkin vähän jänskättää pääseekö mies mukaan rakenneultraan kun on just sillä viikolla kertaamassa.. Ei se ihan kamalaa ole jos joudun yksin menemään mutta olis kiva jos sukupuolikin selviää niin olis mukana. Meillä on muuten veto kun mies uskoo, että ois tyttö ja minä taas veikkaisin poikaa. Häviäjä tarjoo sitten ruuat

Poika on flunssassa niin saa nähdä tarttuuko itteenkin. Heti sitä panikoi että jos nousis itselle korkea kuume mutta ei kai sekään mailmanloppu ole. Sit vaan laskis panadolilla. Otetaan kyllä koko porukka sit influenssa rokotteet kunhan ne saa

Caro ja 17+2

 

@Roxanne ihanaa, että sulla alkaa jo loppukiri häämöttää! Vielä sua ennen on muutama synnytysvuorossa, mutta onkos @vipe1986 ja @Emmiina85 vielä linjoilla? Entäs mun ja Caron jälkeen tuleva @Xienna, miten sulla menee? Toivottavasti "nukkuvilla" on kaikki hyvin myös

Onko sulla Roxu jotain ihan akuuttia vielä hankkimatta? Kävin lauantaina Tampereella jättikirppiksellä ja en vaan voinut pidätellä itseäni... 14 kpl potkaria, pöksyä, bodya sun muuta lähti matkaan muutamalla roposella Niitä on vaan niiiiin ihana ostella ja sitten hypistellä iltaisin ja haaveilla vauvan sylittelystä

Muuten Roxanne jotenkin kiva kun sä oot jo noin pitkällä, kun mun liittyessä taisit olla jossain rv13 tienoilla ja nyt oon jo ittekin reippaasti sen yli.. Tälle palstalle tullessa ajattelin että voi miten kaukana sä ja muut yli 10 vko olevat ootte, kun ittellä oli se hikiset 4 raskausviikkoa

Hienoa @Caro87 kun liikkeet alkaa tuntua enemmän Ja toivottavasti lenssu ei tartu ainakaan pahasti sama täällä, nyt tuntuu jo isompia muksauksia ja päivällä myös, enemmän kuitenkin iltapainotteisesti. Läpi asti ei vielä tunnu. Koskahan olis toiveita, että mieskin voisi tuntea, osaako joku sanoa niinkun mitään skaalaa kun ei oo sitten hajuakaan...? Tyyliin ei vielä toivoakaan/voi olla piankin-haarukalla

Olot jatkuu täällä hyvänä ja liikkeistä tosiaan olen kovin iloinen. Rakenneultraan pari vkoa ja turvakaukaloita ollaan hypistelty. Maha alkaa olla kivan kiinteä pieni pömpsö. Oon myös saanut itseäni liikkeelle nyt n. 3-5 iltana viikossa (kävelylle, uimaan, jumppailua) ja siitä on tullut hyvä olo ja mieli

MyMa 18+2

 

Turvakaukaloista suosittelen ehdottomasti Maxi Cosi Pebble kaukaloa ja siihen 2 way fix telakkaa. Se telakka on siitä hyvä, että siihen käy sitten kaukalosta seuraava, turvaistuin nimeltä Pearl, joten säästää uuden telakan ostamisessa tulevaisuudessa. Eikä näissä istuimissa käytetä turvavyötä ollenkaan eli ovat niin turvalliset kiinnityksistään ettei vyötä tarvita.
Maxi Cosin kaukaloon löytyy varmaan moniin rattaiden runkoon adapteri kiinnitystä varten.

 

Kiitos vinkistä @Mandala! Tuo seuraavan istuimen telakka- asia pitääkin laittaa korvan taa.

Ollaan luultavasti kallistumassa joko Cybex Aton 5- tai Recaro Privia-kaukaloon. Ollaan tutustuttu moniin eri turvatesteihin sekä Suomesta että ulkomailta ja nuo on saaneet erinomaisia arvosanoja. Ollaan sen verran insinööristi orientoituneita molemmat, että halutaan testivoittaja. Mutta mennään silti vielä heiluttelemaan kaukaloita kaupoillekin

MyMa 18+3

 

Tänne kuuluu hyvää, ellei viikon kestänyttä järkyttävää flunssaa lasketa. Ärsytysyskä, sitkeä lima, jatkuva niistäminen ja viimeiset pari päivää vielä kova päänsärky ovat vaan vieneet jaksamisen ruudun tuijotteluun ja etenkin kirjoitteluun :-(

Eilen kävin lääkärissä, mutta virusperäistä on eli ei (toisaalta onneksi) syytä antibioottikuuriin. Jatkan siis setillä sarvikuono, hunajavesi, kurkkupastillit, Otrivin pahimpaan hätään 2 krt/vrk ja Panadol päänsärkyyn vaikka ei sitä kunnolla pois viekään.

Positiivisella puolella pahoinvointi hellitti viime viikolla ja olo on sanoisinko normaali :-D Mies tosin eilen huolehti, että onkohan pikkuinen lopettanut kasvamisen, kun mulla ei enää ole jatkuvasti kiljuva nälkä... No, itse koitan luottaa siihen, että kun syke kuuluu dopplerilla hienosti ja viime perjantain nt-ultrassa oli kaikki hyvin, niin eteenpäin mennään.

Ultra jännitti, mutta niskaturvotusta oli vain 1,6 mm eli ei huolta. Kaikki näytti muutenkin olevan kunnossa ja kätilön mukaan pienellä oli aamupala-aika, kun nieleskeli kovasti lapsivettä. Ihana oli nähdä pienten jalkojen potkuttelu, ennen kuin väsähti ja kävi nukkumaan <3

Hiukan muuten hämmennyin, kun seuraavana päivänä sain ilmoituksen Netpostiin tulleesta "laskusta" ja löysin sieltä kirjeen, jossa ilmoitettiin, että down-riskiä ei pitäisi olla! Minä luulin, että tieto tulee Omakantaan. Sekin jäi kirjeestä hiukan epäselväksi, että oliko vastaus vain yksi osa vai lopullinen "ei aihetta jatkotutkimuksiin"... siinä kun puhuttiin vain downista, ei muista trisomioista. Miten teillä muilla on ollut?

Ihanaa lukea teidän pidemmällä olevien juttuja liikkeiden tuntemisesta. Sitä niin odotan!

xienna 13+3

 

Xienna, ihanaa että olo helpottanut mulla kanssa alkaa aikalailla pahoinvointi olla takanapäin, jos närästää nii sillon on vähän. Ihanaa kun pystyy taas syömään! Ja kyllä se vauva kasvaa vaikket sen enempää söis kun normaalistikkaan. Mulle on vasta nyt ruvennu ruokaa menemään isompia annoksia mut syön normaalistikkin paljon. Meille ei nt-ultran jälkeen tullu mitään lappuja enää kotiin. Siellä laskettiin riskiluvut ja lääkäri merkkas äitiyskorttiin ne.

MyMa, meillä on Britaxin turvakaukalo mutta liputan kyllä kanssa Cybexin puolesta! Meillä on pojalle Cybex Sirona turvaistuin, muuten olisin varmaan sen palkki-istuimen hommannu mutta poika sen verran pieni että ei käy. Mutta ollaan oltu tyytyväisiä ja itekki pitkään selasin ja tutkin mikä olis hyvä. Jos ei olis tota vanhaa turvakaukaloa niin ton Cybexin hommaisin.

Caro ja 17+4