Pakko osallistua itsekin ulkonäkökeskusteluun. Meillähän on luovutetut siittiöt. Esikoinen ja tämä tuleva eri luovuttajalta. Geneettisesti ovat siis minun.
Olen aika tumma, tosi tummanruskeat hiukset, voimakkaan väriset kulmat ja ripset, ja aivan tumman siniset silmät. Kun ponnistin esikoista niin kätilö sanoi, että täältä pilkottaa paljon vaaleita hiuksia. Sitä hämmennystä en unohda ikinä "vaaleita???". Esikoinen on erittäin vaaleaihoinen ja syntymästään asti ollut vitivalkoiset hiukset. Kulmakarvoja ei edes näy kun ovat niin valkoiset valkoista ihoa vasten. Me olemme kuin eri puusta veistettyjä
Kun tämä lisääntyminen on niin geenilottoa. Mieskään ei ole erityisen vaalea, mutta hänen suvussaan sentään on edes hiukan vaaleita ihmisiä ja kun liikuimme vauva-aikana esikoisen kanssa kahdestaan kuulin tosi usein "isä on varmaan tosi vaalea". Aika usein jos kuulemma jotain kommentointia ulkonäöstä niin se on "onpas isän näköinen". Luulen tämän olevan vain eri tavalla sanottuna "ei ole kyllä yhtään äidin näköinen"
Geneettisesti hän on kuitenkin minun, mutta miehen puolen solut on lainattu. Tämä on ollut itselleni hyvä opetus, että sitä ei voi koskaan tietää mikä geeni dominoi, miten ne rekombinoituvat ja minkälainen kokonaisuus sieltä tulee.
Meidän esikoisen luovuttaja oli myös pidempi kuin mieheni, koska täydellistä matchiahan ei ole helppo löytää. No tämä on johtanut ihmettelyyn lapsemme pituudesta. Neuvolassakin katseltiin huolestuneina pituuskäyriä ja pituuden "hurjaa kasvua" kunnes sitten taas muistettiin luovuttajan pituus ja huoli loppui. Arjessa tai missään ei kyllä luovutustausta mitenkään näy. Viime viikolla kävin esikoisen kanssa lääkärissä ja kun kysyttiin onko suvussa keliakiaa niin siitä täytyi tuoda ilmi, että en ole varma.
Silti nyt kun odotan eri geeniperimän lasta niin olen yllättänyt itseni taas mielenkiintoisten ajatusten parista. Entä jos tällä onkin dominoivana jokin ei meiltä tuleva piirre esim. ura leuassa (tätä pelkäsin esikoisen kanssakin). Ja, että näyttääkö kovasti erilaiselta kun esikoinen. Tuleeko täältä sitten minun kopioni, tummahiuksinen ja muutenkin tummempi lapsi ja sisarukset ovatkin ihan eri paria
Tosin mulla on 5 sisarusta itselläni ja osan kanssa olen itsekin eri paria eikä se nyt ole elämässsä mitään haitannut.
@-dino- Tosi paljon tsemppiä ja kaikkea jännittäviin koitoksiin
Olen aloittanut valvoskelun, en muista missä kohtaa se alkoi esikoisen kanssa, mutta aika tympeää, että jo nyt.
Tiistaina mulla on rakenneultra, pelottaa aivan kauheasti. Tänään on 20+2. Ehkä tosiaan joku pieni liike tuntui alkuviikolla, mutta sitten en ole taas mitään tuntenut ja aloin epäillä oliko se liike ollenkaan. Eli ensisijainen pelko on tietysti, että onko siellä enää ketään hengissä. Seuraavana sitten rakenteet. Tiistaina ainakin epätietoisuus loppuu.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille