E
Erica.
Vieras
Eläköön hormoniepätasapaino!! Eilen oli ihan kamala päivä, itkeä vollotin hysteerisesti, ja loppujen lopuksi en edes tiennyt mille itken. Olo oli vaan niiiiin lihava ja turvonnut että tuli äärimmäisen ahdistunut olo. Ketutti tämä ainainen väsymys ja se, että ei jaksa ja HUVITA tehdä yhtään mitään. Olin sitten illalla kuin närpiöläinen tomaattikauppias, silmät tulipunaiset ja muurautuneet lähes umpeen... herttaista.
Saatin kunnon riitakin aikaiseksi, hmph. Mä vaan raivosin ja huusin ja ulvoin, jossain syvällä sisimässä tiesin että se on ihan naurettavaa mutta musta tuntu ihan kuin joku ulkopuolinen voima ajoi mua tekemään niin. Ihania nämä raskaushormonit. Mies oli ihan että mitä v...ua. Heh.
Viime yö oli tuskainen. Nyt on pakko lompsia lääkärin puheille, ei tästä mitään tule. Suolistoni ei enää kestä tätä kaasun määrää. Ilmaa kertyy ihan huolella ja näytän kuin olisin kuudenella kuulla. Yöllä kun yritin kääntyä niin suolisto meinas ratketa siitä kivusta, niin täynnä ilmaa se oli. Kipu oli sietämätön. Taisin sitten loppuyön tahtomattani niitä kaasuja päästellä ulos. (mies parka). Voikohan näihin vaivoihin ottaa cuplatonia? Tietääkö joku? Tai onko muuta vastaavaa jota voisi kokeilla??
Vatsa ei toimi, joko on ruikulla tai sitten niin kovalla että käy lähes synnyttämisestä tuo vessassa käynti, joka taas sitten aiheuttaa muita ongelmia. (anteeksi yksityiskohtaisuus!)
Kivaa Ballerina että teidän reissu oli onnistunut!! Mäkään en ole vielä ostanut mitään vauvaromppeita mutta ajattelin ehkä aloittaa varovasti np-ultran jälkeen, jos siis kaikki on hyvin
Sinne ei ole enää kuin kolmisen viikkoa.
angsteri, juu kyllä se huono olo kerkiää tulla! Mullakin alkoi kunnolla vasta viikolla 7. Hienoa että kaikki oli lääkärissä hyvin! Kovasti tsemiä ultraan! Mäkin käyn vielä tarkastuksessa keskiviikona. Jännä nähdä miten pikkuinen on kasvanut, nyt pitäisi olla jo suuri kokoero edelliseen käyntiin
Sunnuntain jatkoja arvon moms 2 B!
Saatin kunnon riitakin aikaiseksi, hmph. Mä vaan raivosin ja huusin ja ulvoin, jossain syvällä sisimässä tiesin että se on ihan naurettavaa mutta musta tuntu ihan kuin joku ulkopuolinen voima ajoi mua tekemään niin. Ihania nämä raskaushormonit. Mies oli ihan että mitä v...ua. Heh.
Viime yö oli tuskainen. Nyt on pakko lompsia lääkärin puheille, ei tästä mitään tule. Suolistoni ei enää kestä tätä kaasun määrää. Ilmaa kertyy ihan huolella ja näytän kuin olisin kuudenella kuulla. Yöllä kun yritin kääntyä niin suolisto meinas ratketa siitä kivusta, niin täynnä ilmaa se oli. Kipu oli sietämätön. Taisin sitten loppuyön tahtomattani niitä kaasuja päästellä ulos. (mies parka). Voikohan näihin vaivoihin ottaa cuplatonia? Tietääkö joku? Tai onko muuta vastaavaa jota voisi kokeilla??
Vatsa ei toimi, joko on ruikulla tai sitten niin kovalla että käy lähes synnyttämisestä tuo vessassa käynti, joka taas sitten aiheuttaa muita ongelmia. (anteeksi yksityiskohtaisuus!)
Kivaa Ballerina että teidän reissu oli onnistunut!! Mäkään en ole vielä ostanut mitään vauvaromppeita mutta ajattelin ehkä aloittaa varovasti np-ultran jälkeen, jos siis kaikki on hyvin
Sinne ei ole enää kuin kolmisen viikkoa. angsteri, juu kyllä se huono olo kerkiää tulla! Mullakin alkoi kunnolla vasta viikolla 7. Hienoa että kaikki oli lääkärissä hyvin! Kovasti tsemiä ultraan! Mäkin käyn vielä tarkastuksessa keskiviikona. Jännä nähdä miten pikkuinen on kasvanut, nyt pitäisi olla jo suuri kokoero edelliseen käyntiin
Sunnuntain jatkoja arvon moms 2 B
!
. Kävin siis aamulla ultrassa ja pelkoni osoittautui oikeaksi, sydänääniä ei enää näkynyt. Sain lähetteen sairaalaan jossa todettiin sikiön kuolleen. Enkelivauvamme menehtyi n. 2 viikkoa sitten, eli heti edellisen ultran jälkeen. Kyseessä on siis ns. keskeytynyt keskenmeno, sikiö vastasi 7+ viikkoja. Olo on ihan turta ja pohjaton suru roikkuu harteilla. Olen tänään itkenyt silmät päästäni ja tuntuu että seinät kaatuu päälle. Huomenna aamulla menen sairaalaan ja siellä mulle tehdään lääkkeellinen keskeytys. 
Läheisimmille ystävillemme olemme myös kertoneet, juuri kuten kirjoititkin, heille jonka kanssa jakaisimme myös ikävät asiat. Tukea tässä tarvitaan joka tapauksessa!
! Meillä työnimi on siis nuki ja se tulee meidän sisäpiirivitsistä. Km:n jälkeen puhuttiin, että kohta seotaan ja ruvetaan työnteleen julkisilla paikoilla nukenrattaita ja aina kun joku yrittää tulla katsomaan miltä vaunu-asukki näyttää, niin me mennään eteen, yms. Meillä on tuolla ulkona leikkimökissä mun vanhat nukenrattaat, jotka sain lapsena joululahjaksi. Ne on ihan kärsineet ja rikki ja usein heitettiin, että "nuki" viihtyy taivas alla, yms. Nyt ei kuulosta hauskalta, mutta mun mies ilmaisee itseensä niin, että se oikeasti on hauskaa! Vauva-asukki on siis "Nuki" (lyhennys nukesta)...