Ajatuksissa2

[Joanna79]

Mukavaa sunnuntaita ja äitienpäivää äideille! =)

Meidän ketjussa ei niitä muistaakseni ollut (?) mutta saattaahan tätä joku äitikin lukea. Ensi vuonna tähän aikaan saattaisi juuri ehtiä äidiksi jos hyvin käy, mutta saattaa olla että aloitus siirtyy sen verran ettei se ole edes mahdollista. No kunhan edces olisi raskaana niin kuin Vilkkukin sanoi!=)

Kuulin juuri eilen että siskoni on raskaana, heidän esikoisensa on reilu vuoden, laskettu aika olisi vuoden vaihteessa. Milloinkohan itse pääsen sanomaan että heidän lapsensa saavat sitten uuden serkun.. =)

Tarkoitus olisi tässä lähteä kohtapuoliin äitin luo, siskoni perheineen on myös siellä. Aika ihana taapero se heidän tyttö kyllä on. Juuri opettelee kävelemään ilman kädestä pitämistä, kieli keskellä suuta mennään muutama askel äidin ja isän välillä =)

Ihana ilma ulkonakin, jos kävisi keräämässä vähän valkovuokkoja ja veisi ne mennessään niinkuin tapanani on, kuulemisiin!

Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06

 

[Erica]

Moikka taas kaikille!

Ja toisiaan hyvää äitienpäivää!

Meidän elämään ei mitään uutta, töissä olen ja odotan kuin kuuta nousevaa että pääsisin kotiin.. Huomenna olisi vapaapäivä ja hammaslääkäri-apua!!! Pitäkäähän mulle peukkuja huomenna aamulla. Mä NIIN pelkään sitä paikkaa


Tänään lueskelin hesarista juttua pareista jotka ovat valinneet raskauden keskeytyksen vauvan vaikean vamman takia. Oli todella surullista luettavaa ja itkeä vollotin ihan kunnolla. Avokki kyseli jo huolestuneena, että mitä mahdan lueskella... Kovasti on mielessä käynyt tämä asia ja jonkin verran avokin kanssa ollaan asiasta puhuttukin, että mitä sitä sellaisessa tilanteessa tekisi. Asiaa on varmasti täysin mahdoton ymmärtää ennen kuin se omalle kohdalle osuu jos osuu. Ahdistava ja kamala ajatus. Ja se että ikää alkaa jo olemaan, lisää ahditusta ja huolta tulevasta... Mutta turhapa näitä asioita on murehtia ennalta. Asiaa pitää sitten miettiä mikäli se omalle kohdalle osuu. Toivottavasti ei osu..

Sitten vähän iloisempiin asioihin Me muutetaan ensi kuussa omaan taloon ja on ihanaa suunnitella sisustusta, pihaa jne. Voi kunpa voisi jo suunnitella lastenhuonetta...

Oli puhetta siitä, että minkä kokoisia täälllä ollaan. Meikä on 177cm pitkäja elopainoa löytyy 68kg joten ylipaino ongelmia ei ole mutta muutama lisäkilo joka talven aikana kertyi olisi kiva saada nyt kesäksi pois. Pyöraily on tehokasta ja tehoaa nimenomaan noihin pyllyläskeihin

Mukavaa ja energistä alkavaa viikkoa kaikille

Erica

Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06

 

[Vilkku]

Heipsan leidit!
Katriina; onko puolukkapäivät alkanu vai jännätäänkö vielä? +++tuulia!

Nyt on sit äitienpäivät vietetty ja ens vuonna mekin juhlitaan eikö tytskät!!! =) Tuliko kellekään uteluita perheenperustamisesta? Mulle äiti vaan tokaisi kohottaessamme shampanjat et ""toivottavasti meit äitejä ois yks enemmän ens vuonna"".. Niinpä, sitähän tässä minäkin toivon. Eiväthän nuo vanhemmat voikaan tietää että homma on työn alla enkä kyl nyt aijo viel paljastaakaan. Täs kuussa mies kyl saa rynkyttää sänkyä oikeen olan takaa kuhan nää hiton menkat vaan loppuis..

Joanna, kirpasko yhtään kun sait tietää siskos raskaudesta? Voisin kuvitella et jos veljeni avovaimo tulisi nyt raskaaks niin olisin tottakai onnellinen heidän puolesta mutta, haaveillessani itse niin kovasti vauvasta niin ois varmaan vähä kirpassu. Viel näin äitienpäivän alla..

Ah, tyytyväinen olo viikonlopun saavutuksista. Mullat levitetty, nurmikko ja kukat istutettu ja äidit iloisia=) Ja enää kolme viikkoa niin töissä rauhottuu ja sit enää toiset kolme viikkoo loman alkuun!!! Kuuden viikon loma odottaa! Ah...
Nyt vielä lukemaan Hesarista tuo Erican mainitsema juttu ja sit unten maille!
Aurinkoista viikonalkua! Vilkku

Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06

 

[Vanilla]

Heipä hei naiset !

..pitkästä aikaa. Olen kyllä käynyt lueskelemassa kirjoituksianne aina kun olen ehtinyt, mutten ole ehtinyt itse kirjoittelemaan. Eikä kyllä ole ollut mitään kirjoitettavaakaan.

Elämä on tosiaan ollut kovin vauhdikasta viime aikoina - jopa niin vauhdikasta että kuukautisetkii tuli sitten pari viikkoa liian aikaisin. Eli kierto kesti noin puolet normaalista..!? Mulla on kuukautiset ollut todella säännölliset aina (pillerien lopettamisen jälkeenkin), muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta nyt sitten kävi näin. Kyllähän se taas palautti maan pinnalle ja pisti miettimään, että pitäisiköhän oikeasti rauhoittaa tätä kiireistä elämänrytmiä jos tosissaan vauvahaaveet on mielessä.. ja nehän on ! Mutta toisaalta, mä en tahtoisi tästä vauva-asiasta tehdä liian rankkaa ""projektia"", helpommin pysyy pää kasassa kun elää normaalisti. Toivottavasti.

Joku on ilmeisesti (?) kysellyt mittoja.. mä olen 172 cm ja 62 kg. Ihan normaaleissa mitoissa mielestäni. Ainahan sitä jotain muokattavaa kropassa olisi, mutta mä olen enempi näitä ""löhöily tyyppejä"". Pidän suklaasta ja muista naposteltavista enempi kuin liikunnasta. Mies hoitaa meillä liikkumisen =) Kyllähän mä tiedän, että ihan mahdollista raskautumistakii ajatellen vatsa- ja selkälihakset olisi hyvä saada kuntoon, mutta.. mä olen oikeasti niiiiiiin saamaton. Mites te muut ? Kuinka te saatte itsenne liikkeelle ? Täällä olisi yksi toivoton tapaus joka kaipaisi vinkkejä..

Mutta mulla ei tällä kertaa muuta. On ollut mukava huomata, että ketjussamme on ollut aktiivisia kirjoittajia ja uusiakii on tullut mukaan. Tervetuloa mun puolestani !

Kaikille kovasti plussatuulia.. ehkä täällä meidänkii ketjussa jollakii on pian iloisia uutisia kerrottavana =)


Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06
Vanilla 26 + 24, Y3/06

 

[Anttuli]

Niin siitä äitienpäivästä on selvitty, onneksi. Tuli kyllä syötyä monen viikon edestä kun piti joka paikassa mussutta kakkua ja kakkua ja kakkua ja kakkua. Yih!

Tuossa sain viikonloppuna tilaisuuden kysellä äidiltäni omasta ja veljeni saamisesta. Velipoika oli kuulemma tosi nopea tapaus, vauvaa ei edes keretty kuulemma yrittää ko äiti oli jo raskaana. Minun kohallani taas oli paljon hankalampaa, osaksi senkin takia, että en ollut äitini puolelta edes toivottu.. Oli elämäntilanne sellainen, ettei siihen olisi lapsia enempää halunnut(en olisi minäkään halunnut), mutta niinpä vaan tämä iloinen pieni päivänsäde sai kuin saikin alkunsa ja erittäin rakastettu on ollut kummankin vanhemman puolelta. Äitini kanssa meillä onkin erittäin lämpimät ja läheiset välit.

Piti vaan äiteelle sanoa, että jospa se ois hyvällä tuurilla parin vuen päästä mummo, että yrittäminen aletaan vuen päästä. Sillä kun olisi jo haluja mummoksi. Mutta kun tämä on niin arka ja henkilökohtanen asia, niin en voinut sitä äitillekään sanoa, että me aletaan yrittään vauvaa parin kuukauen päästä. En yksinkertaisesti halua kenenkään tutun tietävän, mutta puhumisen pakko on valtava.

Noita pillereitä en ole onneksi syöny ko vajaan 4 vuotta. Vaikka kyllä siinäki ajassa saa elimistön jo ihan sekaisin. Vielä ko jostain luin joskus, että noissa merciloneissa on aika paljon sitä hormoonia vai mitä lienee. Sen takia varmaan ei ole haitannu, vaikka välillä on jäänykki useampi välistä..

Vielä noin 45 päivää pillereitten loppumiseen.

 

[Katriina]

Täällä kärsitään menkoista, jotka alkoi lauantaina, pari päivää omien laskujen mukaan etuajassa. Ei mulla oikeestaan ollut odotuksiakaan siitä, että menkat jäis tulematta, näiden endoepäilyjen takia. Oon nyt surffaillut kaikki mahdolliset löytämäni endoa koskevat sivustot läpi ja tullut siihen tulokseen, että hyvin suurella todennäköisyydellä tämä on endoa.

Kuukautiskivut parina ekana päivänä on niin järkyttävät, että en pysty tekemään yhtään mitään. Missään asennossa ei pysty olla, ei makuulla ei seisaaltaa ei mitenkään, koko ajan vaan koskee vatsaa. Lisäksi mulla on viimeisten muutamien kuukautisten aikana noussut kuume, minkä oon aikaisemmin vaan laittanut normaalien menkkaoireiden piiikkiin, mutta nyt uskon, että sekin on yksi endon oire.

Vielä oireena se, että menkkojen aikana on ihan uskomattoman tuskallista edes yrittää ulostaa, vaikka vatsa ois kuinka löysällä. Itse asiassa oon joutunut töistäkin ottamaan saitsua kipujen vuoksi, mitä ei kyllä ennen pillereitä eikä pillereiden aikana koskaan tapahtunut, vaikka olihan mulla menkkakipuja silloinkin, huomattavasti lievempiä tosin. Nyt istun töissä ja luulen, että en lähde tästä työpöydän äärestä mihinkään koko päivänä, koska joudun kävelemään suunnilleen kaksin kerroin, kun koskee niin kovasti. Särkylääkkeestä ei oo mitään apuja.

Eilinen äitienpäivä meni siinä kipuja kärsiessä ja tosi pikaisesti kävin viemässä äiskälle kukkia. Mun äiti ei juurikaan kysele mun lapsenhankintasuunnitelmista enkä mä oo sille pystynyt näistä mun kivuista tai muistakaan kertomaan, kun ei olla kovinkaan läheisiä. Enkä halua muutenkaan ottaa asiaa puheeksi, kun eihän sitä tiedä miten vaikeeta se lapsen hankinta oikeesti sitten on. Mut mun äiti yllätti kysymällä, että milloin mennään naimisiin. Tosi outoa mun äidiltä enkä osannut sanoa juuta enkä jaata sille.

Jostain luin, että laparoskopian jälkeen pitäisi heti yrittää tulla raskaaksi, jotta endo ei ehdi uusimaan ja siten vaikeuttaa raskautumista. Mä oon käytännössä jo ihan varma, että sitä tää on, vaikka seuraavaksi mulla on vasta lääkäri kuukauden päästä ja sieltä varmaankin toivottavasti saan lähetteen laparoskopiaan. Oon laskenut, että menkat sattuu just ""sopivasti"" lääkäripäiväksi, voinkohan mennä kumminkin, mitä ootte mieltä? Haluan niin kipeesti jo vastauksia mun vaivoihin, enkä millään haluaisi siirtää sitä lääkäriä. Ja toisaalta, sisätutkimuksia on tehty nyt jo niin tiheään tahtiin, että luulisi niiden tietävän miltä siellä näyttää.

Oh, pitäsköhän ottaa kahvia, jotta jaksais vielä viiteen saakka... Muuten miten paljon te juotte kahvia? Mulla menee helposti viisikin kuppia päivässä ja jos sattuis olemaan raskaana, niin ois varmaan vähän pakko vähentää.

 

[Anttuli]

Kahvia menee pyöreä nolla kuppia päivässä. En vaan pidä kahvin mausta. Kaikki kahvijäätelöt/jogurtit/mokkapalat jäävät välistä kun niissä maistuu kahvi aivan liikaa.

Huomasin tuossa juuri, että olen erittäin kateellinen eräälle kaverilleni. En sen takia, että hän olisi raskaana vaan siksi, että hän lähtee ulkomaille omatoimimatkalle. Minä kun olen kanssa tuollainen matkusteleva luonne ja halu ulkomaille on järkyttävä. Mutta kun asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen niin perhe ensin. Tosin eihän tässä matkustamisessa ole muuta estettä kuin se raha. Mutta toisaalta yksin olisi niin helppo vain lähteä. Mutta kun rinnalla on mies, jonka kanssa suunnittelee elävänsä elämänsä loppuun asti.

Meilläkin tosiaan on tuo 'milloin naimisiin' -kysely joka paikassa. Kihlauduimme vuoden vaihteessa ja itse hääpäivää ei olla vielä päätetty, mutta viiden vuoden sisällä kuitenkin.

 

[Daisy]

Moikkuli,

Luin kanssa Hesarista tosta Erican mainitsemasta jutusta ja tulipa siinä samalla kyynelkanavat puhdistettua! Vaikea asia ja päätös se takuulla olisi, enkä osaa sanoa, mitä siinä tilanteessa tekisi! Riippuu aika pitkälti vammaisuuden asteestakin. Eräällähän haastatellulla ei ollut toivoakaan synnyttää elävää vauvaa eli silloin varmaan abortti olisi ainoa vaihtoehto. Olen kuitenkin kuullut sellaisestakin tapauksesta, että oli havaittu ultrassa niskaturvotusta, mutta kuitenkin oli syntynyt täysin terve lapsi, että tuota noin... vaikeita asioita!

Joku kyseli harrastuksia, mulla ei mitään varsinaisia harrastuksia enää ole, jumpassa pyrin käymään kerran pari viikossa ja lisäksi tykkään matkustella, tavata kavereita, sisustaa, hyvästä ruuasta + viinistä, mökkeilystä ja kesäisin purjehtimisesta.

Mullakin kahvia kuluu välillä monta kuppia päivässä, mutta ihme kyllä pystyn ihan hyvin olemaan ilmankin ilman mitään oireita eli ei sen suhteen ongelmia vaikka raskaaksi tulisinkin. Tupakkaakaan en ole opetellut vielä tähän ikään mennessä polttamaan ja viinaksia ja salmiakkia kuluu kanssa hyvin kohtuudella. Suklaa on mun pahe numero yksi, muttei se taida olla haitallista, ainakaan jos kohtuullisissa määrissä pysyy.

Joku edellisessä ketjussa kyseli seksuaalisen halun kasvamisesta pillerien lopettamisen jälkeen. Mä söin aikoinani Mercilon -merkkisiä piltsuja ja mulla ne vaikutti ainakin mielialaan! Olin varsinainen itkupilli, mitä pienimmästäkin asiasta tirauttelin krokotiilin kyyneleitä ja iltaisin usein itketti, vaikkei ollut mitään varsinaista syytä. Tuo ainakin loppui pillereitten jättämisen myötä ja kyllä mun mielestä seksikin kiinnosti enemmän! Voi kyllä olla, että johtui tuoreesta suhteestakin....

Viikonloppuna tuli ahkerasti harjoiteltua lapsentekoa ja mies toivottelikin eilen hyvää äitienpäivää tulevalla äitille =) Toivon mukaan ensi vuonna jo juhlitaan sitä päivää meilläkin. Joudutaan kyllä todennäköisesti siirtämään meidän reissua (piti olla oviksen aikaan) taas miehen työreissun takia eli taitaa ensi kuunkin tärppiaika mennä harakoille, murrrrrh....!!! Harmittaa niin vietävästi, mutta heinäkuussa sitten ainakin pitäisi miehen olla pelipaikalla!

-Daisy

 

[Joanna79]

Helou!

Vilkku, ei se oikeastaan kirpaissut. En tiedä sitten jos meillä olisi yritys päällä ja oltaisiin yritetty jo esim ½ vuotta, sitten olisi tunne voinut olla eri. Nyt sitä on kuitenkin suht luottavaisin mielin, että kyllä minäkin vielä raskauden (ja ehkä jopa suht nopeaan..).

Mun äitini ei ole koskaan tainut vauvoista kysellä. Avokkini vanhemmat sen sijaan ovat tainneet silloin tällöin jotain siihen suuntaan, esim vkloppuna ku siskoni oli käymässä niin sanoivat että tuossahan sitä on sitten ""resepti"" teille.. =)

Mullakin kuluu kahvia täys nolla, en ole koskaan pitänyt kahvin mausta, yöks. Daisy taisi tuossa vähän puhella, että mitä tulisi välttää raskaana ollessa, tupakka, viina, salmiakki, suklaa (?!=) Siihen oon kyllä koukussa. Nyt oon ollu 2 viikkoa ilman, ja viel 2 ois ainaki edessä, sit vois taas yrittää kohtuudella. Vaikeaa se kyllä on. Saas nähä sitkun raskautuu että kuinkas hyvin sitä saa mielitekonsa pidettyä kurissa.

Nyt ois suunnilleen kierron puoliväli. Onkos se muuten niin, että jos eilen oli ovis niin nyt ois niinku myöhästä, jos haluaisi raskautua. Eikös se ovis kestä muutaman päivän? Ja ainakin sitä ennen jos on siemenet sisällä nii ne säilyy 5kin päivää? Tai jotai sinnepäin..? Ei ole aivan tiedossa tämä.. =) Saas nähä uskaltaisko vielä tässä kierrossa olla ilman ehkäisyä, epäilen kyllä.

Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06

 

[Ready]

Äitienpäivä meni ja suorastaan alkoi ahdistaa kun niin joka lehti oli täynnä onnellisia vauva-artikkeleita tms. No luin minä myös sen Hesarin syntymättömät lapset artikkelin, oli vähän erilainen näkökulma. Ja hurja, en tiennyt että noinkin ison vammaisen sikiön joutuu suorastaan synnyttämään, se tuntui rankalta. Mulla on yksi ystävä joka kieltäytyi raskausaikanaan kaikista noista kokeista ja oli oikein vihainen kun neuvolassa oltiin yritetty häntä saada taipumaan kokeisiin. (eihän ne pakollisia ole) Hän halusi synnyttääkin mahdollisimman luonnollisesti. Lapsensa syntyivät ihan terveinä, mutta oli valmis ottamaan riskin.

Meillä ei ollut äitienpäivävierailuja kun omat vanhemmat asuu kauempana. Mies kävi yksin äitinsä luona. Meillä on äiti pari kertaa kommentoinut että nythän teillä olis elämässä hyvä hetki miettiä lasten hankintaa kun et töissäsikään viihdy. En ole muuten kommentoinut kuin myönnellyt että niinhän se vähän on, katsotaan... Appivanhemmilta kumma kyllä ei ole kommentteja kuulunut, vaikka mieheni onkin ainut lapsi.

Meillä oli viikonloppuna miehen kanssa kamala kriisi. Vähän viiniä nautiskeltiin ja puhe jostain syystä kääntyi vauva-asioihin. Vaikkei se meillä ole vielä ihan akuutti asia, masennuin kamalasti kun tulkitsin miehen puheista ettei hän sittenkään olisi vielä valmis- eikä ehkä pitkään aikaan, ""eihän sitä voi tietää milloin se hetki tulee..."" Olin nimittäin aiemmin käsittänyt että mies on jo valmis, heti kun meidän tilanne sallii sen. Paruin kamalasti ja tuntui että taivas putoaa, niinkuin hän olisi jotenkin pettänyt minut. Seuraavana päivänä selvinpäin puhuttiin asiasta rauhallisempaan sävyyn ja selvisi että olin tulkinnut asiat liian jyrkästi. Hän oli nimenomaan tarkoittanut että hän alkaa olla valmis, ja uskoo että kun meidän tilanne selkiytyy niin sitten ei pitäisi olla mitään esteitä hänen puoleltaan. Tätä tämä on välillä kun miehet ja naiset kommunikoi, tulkitaan toisemme ihan väärin...

Minä olen teeihmisiä, en ole vuosikausiin juonut tavallista kahvia. Joskus kahvilassa juon lattea tai cafe au laittia, kun niissä on riittävästi maitoa. Tavallinen kahvi tahtoo närästää, vaikka sen tuoksu onkin herkullinen. (maku ei niinkään)

 

[Vilkku]

Heips,
voi Katriina, harmi sun menkkoja ja sun kipuja. Mulla on yleensä yks tosi kivulias päivä mihin lämmitetty kauratyyny yleensä auttaa. Myös runsasta vuotoa on vain tuona yhtenä päivänä. Muuten tiputteleekin vain hieman sitten n. viitenä päivänä. Nämä kuukutiset ovat/olivat tosi kummalliset - tosi vähäistä tiputtelua jos lainkaan mitään joten en oikeen tiiä miten laskea koska alkaneet ja koska loppuneet/loppuvat mutta mieliala ollut tosi vuoristorataa ja jonkinasteista kipua päivittäin. Eilen kun luin sen Hesarin jutun niin vollotin silmät päästäni. Mies ihmetteli et miten surullista tekstiä oikein luin ja selailtuaan sen pikaisesti katsoi minuun kummaksuen - rajansa kaikella. Mutta kylläpä tuntui hyvältä itkeä oikein kunnolla! Aijemmin illalla itkin kun katoin Summerlandia ja siellä ei häistä tullutkaan mitään...Hoh

Mä en juo teetä lainkaan, en oo koskaan oppinu pitämään siitä. Kahvia juon kyl parisen kuppia päivässä mutten usko tulevan vaikeeta sen saati sitten minkään muunkaan kohdalla lopettamaan tai vähentämään raskauden ajaksi - on se lopputulos kuitenkin niin tärkeä. Oli aijemmin puhetta siitä että miten sitten karistaa ne raskauden tuomat ylimääräiset kilot (=puhumme/pohdimme me jotka vielä vaan haaveilemme raskautumisesta,heh). No, yks mun kaveri jonka poika on nyt vuoden on saanut kaiken hienosti pois ihan vaan joka päiväisillä kävelyillä rattaiden kanssa. Poika kuulemma oppi nopeesti nukahtamaan rattaisiin ulkona joten siitä tuli pienen hetken kuluttua tapa. Ensin lenkit olivat lyhyitä mutta ei mennyt kauaakaa kun hän jo käveli pitkiä lenkkejä. Eli kai se on vaan alussa otettava itsestään niskasta kiinni ja raahautua ulos niin siitä se lähtee. Tietty imetyshän kuluttaa myös. Noista terveysjutuista ennen raskautumista ja muuta tärkeää infoa olen löytänyt näiltä sivuilta: http://metku.net/~pesu/

Ja Joanna, tuosta oviksesta sanottiin helistimen sivuilla (myös kivaa luettavaa) näin:

Munasolu on hedelmöittymiskykyinen vain noin vuorokauden irtoamisensa jälkeen. Munasolun irtoamista munasarjasta kutsutaan ovulaatioksi. Ovulaatioajankohta on kuukautiskierron puolivälissä eli noin 2 viikkoa edellisten kuukautisten alkamisesta (jos kierto on säännöllinen n. 28 päivää). Siittiöt ovat hedelmöityskykyisiä naisen elimistössä 1-4 päivää. Munasolun ja siittiöiden lyhyt elinaika rajoittaa hedelmöitysmahdollisuuksia. Yhdyntöjä tulisi yleensä olla 2-3 päivän välein kuukautiskierron puolivälin aikaan (2viikkoa vuodosta), jotta siittiöitä olisi synnytinelimissä silloin kun munasolu irtoaa ja raskauden todennäköisyys olisi suurin.
http://www.helistin.fi/

Illanjatkoa! T. Vilkku-tietopankki =)


Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06
Vanilla 26 + 24, Y3/06

 

[Vilkku]

nostan meijät ylöööös!

 

[Anttuli]

Jopas se taas oli päivä eilen. Yks kaveri oli kuullut uranvaihtosuunnitelmastani ja ihmetteli sitten suureen ääneen, että mitä ihmettä oikein höpötän. Meillähän siirtyisi vauvan hankkiminen entistä myöhäisemmäksi (kyseessä henkilö, joka ei edes seurustele). Tuumasin siihen, että kyllä sitä kolmekymppisenäkin niitä vauvoja voi vielä yrittää. Ei tehnyt pätkääkään mieli sanoa hälle, että yritys varmaan aloitetaan kohta..

Jälleen kerran tutkiskelin noita tukia ym ja miehellekin vaihteeksi perustelin, miksi pärjäisimme paremmin vauvan kans ko ilman..

 

[hj]

Hei vaan kaikille!

Äitienpäivä tuli vietettyä ja samalla myös isän 60-vuotispäivät. Olin vanhempieni luona leipomassa ja auttelemassa viitisen päivää. Juhlissa sitten oli myöskin lapsivieraita ja äitini sanoin mieheni äidille, että jospa säkin yrittäisit puhua pojallesi, että myöntyis lapsen yrittämiseen.. Sanoin, että siitä olisi kyllä enemmän haittaa kuin hyötyä! Ensin painostan minä, sitten ""anoppi"" ja sitten oma äiti, eipä taatusti kasva lapsensaanti halut! Nyt yritän vain olla ihan hiljaa asiasta ja luotan että kummityttöni kiertää miehen pikkurillinsä ympärille niin, että hänkin alkaa olla valmis vauvahommiin..Oli kyllä ihan kiva katsoa, miten mieheni leikki serkkuni lapsen kanssa ja katseli kummityttöäni. Äitinikin sanoi, että huomasi, että mieheni oli kiinnostunut lapsista. Jospa se tästä vielä ilman painostusta alkaisi pikkuhiljaa muuttaa mieltään..

Kokoa kyseltiin, pituutta on 170 ja painoa 59. Mulla vaan on toi paino kertynyt tohon pepun ja reisien kohdalle, sen kun sais siitä nostettua tisseihin... Kiinteyttä ja lihaskuntoa tarttis ehdottomasti lisätä, muttamutta kun olen tosi saamaton. En ole koskaan harrastanut mitään urheilua ja tällä hetkellä aloittaminen tuntuu tosi vaikealta. Ja jos jotain aloitan niin sitä kestää ehkä pari viikkoa ja sitten vaan lopetan. Vuoden vaihteessa tein vatsa-, reisi- ja selkälihasliikkeitä parin kuukauden ajan, mutta sekin jäi kun oltiin matkoilla ja siellä ei tietenkään tullut tehtyä mitään ja kun tultiin kotiin sama tekemättömyys jatkui.. Kävelyillä tulee käytyä mutta muuten liikunta jää kyllä pelottavan vähälle.. Pitäisi ehdottomasti aloittaa, mutta kun en saa itseäni niskasta kiinni. Synnytyshän olisi tietysti helpompi mitä parempi peruskunto. Tuosta varmaan selvisikin, että harrastuksia ei pahemmin ole, kävelyllä käyntiä, syksyllä sienestystä, kesällä muuten luonnossa patikoimista.

Mulla on myös kuukautiset parhaillaan. Osui juuri sunnuntaille ja eiliselle pahimmat kipupäivät, sattuu myös niin, että tekee mieli mennä pienelle kerälle vaikka eihän se mitään auta. Mulle on määrätty kipulääkkeitä, jotka auttaa, normaalit ei auta, mutta tietenkin unohdin ne kotiin joten sain kärsiä nämä kuukautiskivut. Nyt sitten on enää kaksi laattaa pillereitä jäljellä, jotka syön putkeen.

Endosta vielä, tähystyksellä on mahdollista poistaa kudosta, jonka jälkeen voi heti yrittää vauvaa ja parin viikon ajan pitäisi olla niin, että endoa ei ole elimistössä haittaamassa. Jossakin luki, että kuukautisten aikana ei pitäisi mennä ""alapäätutkimuksiin"", eikä myöskään saisi harrastaa seksiä edellisenä päivänä, koska sillon nesteet saattaa olla erilaisia ja jos otetaan kokeita, niin tulokset saattaa vääristyä.

Mitäs muuta, eipä kai mitään. Meen huomenna hoitamaan kolmekuukautista kummityttöäni, pääsee taas harjoittelmaan vaipanvaihtoa yms..

 

[Anna]

Moi!
Mulla oli tänään vaikea aamu, millään en tuntunut pääsevän ylös sängystä ja rupesin miettiin, miten sitä pärjää lasten kanssa tällainen aamu-uninen. Nytkin herääminen tuntuu raskaalta saati sitten, että pitäis herätä vielä paljon aiemmin, että saa lapsen päiväkotikuntoon ja vielä viedä se sinne hoitoon. Vaikka vauvakuume on kova ja haluan todella lapsia, kyllä sitä välillä miettii, että pitäis nyt nauttia tästä itsenäisyydestä, mikä tällä hetkellä on. Mutta olen liikaa sellainen ""kaikki mulle heti"" -tyyppi. Meillä alkaa rakennusprojekti parin viikon päästä, joten uskon ja toivon, että sitten ei ole aikaa pohtia näitä juttuja näin paljon.

 

[Anttuli]

Eilen sitten iski morkkis. Mitä jops olen sittenkin tällä höpöttämisellä painostanut miestä niin paljon, että hän minun takia suostuu vauvan yritykseen? Tuleeko vauvasta sittenkin vain minun projekti, johon miehellä ei ole sanavaltaa? Pilaanko hänen elämänsä? Olenko edes itse valmis äidiksi saati hän isäksi?

Vähän helpotti aamulla kun olin lähdössä harjoitteluun niin mies sanoi, että katsoppa koneella on yksi hauska video. Minun oma ihanuutenoi oli yöllä surffaillut netissä ja ihan itse hakenut sieltä vauvavideoita..! Olin suoraan sanoen aivan ihmeissäni, mutta oikeastaan iloinen.

Harrastuksita oli puhe jossakin välissä. Itse en oikeastaan harrasta muuta kuin lukemista ja koneellaoloa. Liikkumaan olen yrittänyt alkaa enemmän, että olisi paremmassa kunnossa sitten jos me se vauva saadaan joskus.

Itse raskaudessa ei pelota juurikaan mikään. Arveluttaa vaan se, että miten nuo rinnat tuosta kasvavat. Ne kun eivät tarvitsisi enää yhtään enempää lisää kokoa. Liivitkin pitää hakea erikoiskaupoista kun normaaleista kaupoista ei ole toivoakaan löytää sopivia, ei edes jos nuo olisivat puolet pienemmät. Mutta eihän sille mitään voi.

 

[minni]

Heippa,

no toivottavasti oli ihan turha morkkis sulla, Anttuli, kun mies kävi hakemassa vauvavideoita netistä!!! Kuullostaa siltä että mieheesi ois tarttumassa vauvakuume..

Harrastuksista... omistan kortin läheiseen kuntokeskukseen, mutta aktiivisuus on aika vaihtelevaa. Saatan käydä kuukauden pari kertaa viikossa (ja voinkin silloin hyvin), mutta aina kun tulee pieni flunssa tai reissu, niin kestää aika kauan aloittaa taas uudestaan. Mulla on aika huono vastustuskyky (syön aika vähän kasviksia ja stressailen aika helposti)...

Mutta olen 170cm ja 59 kg, hassua joku taisi olla ihan saman verran täällä. Eli ihan sopusuhtainen, tosin omasta mielestä aina löytyy parannettavaa. En ole kovin sporttisen näkönen, vaan aika rimpula mutta vatsan ympäriltä löytyy vararengasta.

Mä oon miettinyt että ois ihana ruveta käymään jossain salsassa tai muussa tanssissa (näin just sen ihanan leffan missä Jennifer Lopez ja Richard Gere tanssii), mutta maksan salikortista jo niin paljon ettei taida olla varaa molempiin. Mutta ehkä myöhemmin...

 

[Katriina]

Päivää,

Menkat alkaa hiljalleen helpottaa ja kun näistä kivuista pääsee, niin melkeistään heti ne unohtuu ja sitten sen takia varmaan niitä on tohtorillekin tultu vähäteltyä.

Mulla harrastuksiin kuuluu liikuntamuodoista melkein pelkästään lenkkeily. Sitä oonkin harrastanut jo muutaman vuoden ja nyt sitten oon pikkuhiljaa lisäillyt juoksupätkiä mun tiukkaan kävelytahtiin. Pari vuotta sitten pistin mun ruokavalionkin totaaliseen remonttiin, ja sen myötä laihduinkin kymmenisen kiloa, jotka oli salakavalasti hiipineet vyötärölle. Nyt niitä kiloja on taas tullut vähän lisää, mutta ehkä tässä parempien säiden myötä jaksan taas vähän paremmin liikkua.

Kolesterolikin mulla oli koholla, sipsiaddiktion seurauksena, mutta siitä oon onneksi päässyt. Päätin myös kokeilla karkkipäivää, nyt menee iltaisin aika usein pussillinen jotain namuja, mutta jospa nyt rajaisin karkkien mässäämisen yhteen viikonpäivään. Ja kunpa vielä voisin pitää siitä kiinni.

Muita harrastuksia mulla on ehdottomasti käsityöt ja lukeminen ja nautiskelenkin kirjoista etenkin kesäaikaan ja etenkin meidän takapihalla auringossa. Käsitöitä puuhastelen telkkua katellessa, mutta ne tuppaa yleensä jäävän enemmän tai vähemmän kesken. Mutta mukavaa ajanvietettä silti, virkkaus, ja oon kyllä ihastellut kaikkia kivoja vauvanvaatteita, joita sitten odotusaikana teen telkkua katellessa =)

Vauva-asiaa ei meillä oo muuten tässä kotosalla vatvottu muutoin, mutta kun että kun mulla on tosi paha tapa mennä asioiden edelle, niin otin puheeksi sen, että KUN se mun endometrioosi todetaan niin sitten varmaan laparoskopian jälkeen pitää tosissaan alkaa yrittää lapsen saantia, jotta se ylipäänsä ois mahdollista. Mies ei oikein sanonut juuta eikä jaata, mutta ymmärtää kyllä, että en halua painostaa, vaan oon pelkästään huolissani siitä et voinko edes lasta saada.

Eipä tänne sen kummempia kuulu, lämpimämpiä säitä ootellaan. Kirjotellaan lisää!

 

[Daisy]

Heippuli,

Mä olen Annan tavoin miettinyt noita aamu- ja yöheräämisiä, kun olen kanssa todella huono aamulla heräämään. Mutta luonto kuulemma hoitaa senkin tai näin ainakin mun yksi kaveri väittää, kenelle heräämiset oli kanssa ennen vaikeita, mutta tiedä sitten häntä! Raskausaika oli hänelle paljon pahempi, hyvä raskaussimulaattori kuulemma on, kun laittaa herätyskellon hälyttämään vessaan kuudesti yössä.

Vähän mua huolestuttaa myös se, että mies on niin paljon poissa eli olisinko lähestulkoon yksinhuoltaja ja kun meidän molempien vanhemmatkin ovat niin vanhoja, ettei niiden varaan voi paljon laskea. Toisaalta pärjäähän sitä monet ihan kokonaan yksinkin, että miksen sitten minäkin!

Anttuli, tuskinpa vaan sä sitä miestäsi liikaa olet painostanut! Kuulostaa ihan siltä, että olisi jo lämmennyt asialle!

Päivänjatkoja,

Daisy

 

[Vilkku]

Myöhäisiltaa tytskät!
Kauhee ku päivät vaan viuhahtaa ohi. Töissä ihan sairas kiire ja illatkin pitäis jaksaa tehää kaikennäkösii hommii ja väsy on kova. Ja sit ku oikeen väsyttää nii tuun pahantuuliseks ja sit mä haluun taas kaiken heti kuten esimerkiksi vauvan. Hohhoh...=) Arvatkaas mitä mä menin tekee? Vaik sanoin etten ala höösää liikaa tän vauvaprojektin kans niin menin sit kuitenki tilaa ovulaatiotestit tälle kuulle.... Jotenkin hermostuin noist edellisist menkoist ja mietin et mitenköhän mä sittenkään tunnistan ovista.. No, miehelle en oo kertonu ostoksistani koska en turha mun on sitäkin hermostuttaa. Mul ku on taipumus murehtii olemattomia ja ajatukset vaihtelee välillä päivästä toiseen. Vaik Katriinan ja Hj:n endo-jutut kuulostaa paljon pahemmilta kuin omat epäilykseni endon olemassaolosta omalla kohdalla niin kuitenkin pelkään pahinta. Olin jo yhes vaihees menos gynelle mut sit olikin yllättäen muita niin suuria menoja et peruin ajan. Nyt olenkin ajatellu et aletaan nyt rauhas se vauvan yritys ja jos ei sit kesän aikana nappaa niin meen sit gyne-käynnille syksyllä tarkastaa et miten on pullat uunissa. Kauhee miten mä taas vuodatan..soriii.... Ja voi kiesus noit euroviisun esittäjii!!!!! Siis ihan KAUHEITA! Mitäs mieltä ootte Lordista? Itellä ei oikeen minkäännäköstä mielipidettä - on se niiiiiin erilainen!

Joo, nyt unten maille..
Palaillaan, Vilkku

 

[Anttuli]

Meni tämän tytön höpöttämiset ja puhumiset jo niin pitkälle, että mies tuumasi, että kuinkahan kauheaa tuo höpöttäminen on kun sille vauvalle annetaan lupa tulla.. Tekisi mieli niin painua maan alle tai tehdä edes vaitiololupaus..

Tuossa kun kerkeän laskeskella vaikka ja mitä niin jos kaikki menee hyvin ja kierron pituus on suunnilleen sama kuin ennen pillerien aloittamista(eli 29 ja 32 päivää vuorokierroin..) niin ensimmäinen jännäyskerta sattuu elokuun alkuun 4.8. Tuntuu kyllä täysin mahdottomalta ajatukselta vielä tällä hetkellä, mutta saahan sitä laskeskella ja haaveilla (kunhan sen tekisi hiljaa..)

Mua kyllä naurattaa tuo Suomen Lordi. Siellä tipahti useampi mummo ja siveydensipuli tuoliltaan eilen illalla kun finaalipaikka varmistui. Itse en juuri noista viisuista välitä kun ne kaikki kuulostavat niin samalta tai muuten vaan kauheilta.

Mutta jos alkaisi hiljalleen viikonlopun vieton. Tai tekisi töitä..

 

[hj]

Heipsistä!

Eipä ole muakaan kiinnostanut pahemmin Euroviisut, nyt tuli katsottua kun oli niin erilainen ehdokas Suomella ja siitä on niin paljon pidetty hälyä. Samanlaisia lauluja kaikilla, paitsi tietty nyt tänä vuonna Suomella. Itse kyllä ihan pidän Lordin musiikista, en nyt tiiä miten hyvin se sopii Euroviisujen iskelmien joukkoon, mutta erottuu ainakin massasta.

Oltiin keskiviikkona lapsenvahtina kummitytölleni, oikein sydän meni kippuraan kun avokkini piti tyttöä sylissä ja leperteli.. Ajattelin nyt ihan tosissani yrittää olla ajattelmatta tätä vauva-juttua kokoajan ja keskittyä vakituisen työpaikan etsimiseen.

Minni, hassua tosiaan, että ollaan samoissa mitoissa. Mulle on kans sellanen ""pömppö""maha, välillä se on niin pömpöllään, että luulis, että olen raskaana.. Pitäis tehdä asialle jotain, mutta kun en saa itteäni niskasta kiinni. Hassua oli myös kun joku kirjotti, että pelkää jos tissit kasvaa raskauden myötä, mulla ei sitä pelkoa ole! Jos vaan sais jotenkin pumpattua kaikki löllyvät tosta pepusta ja reisistä ja mahasta noihin tisseihin niin olisin todella onnellinen!

Muuten, noissa joissakin toisissa ketjuissa on paljon puhuttu greippimehun juonnista, mikäs juttu se on? Siis että mikä ainesosa greippimehussa auttaa raskautumista?

Alankin tästä nyt siivoamaan, hauskoja viikonloppuja!

 

[minni]

Heippa,

ihanaa vihdoin viikonloppu... Pakkailen justiinsa matkalaukkua, mennään pienellä porukalla mökille viikonlopuks. Poikaystävällä on synttärit parin viikon päästä, ja oon varannu yllätysviikonlopun Lontooseen meille Yleensä en oo kovin romanttinen, vaikka se kuskaa mulle kukkia aina vähän väliä, ja nyt ajattelin kerrankin olla itse romanttinen En ole sellanen kodin hengetär että osaisin loihtia upean illallisen, niin tehdään pieni minireissu sen sijaan... ehkä siellä hotellihuoneessa tulis sen verran romantiikkaa että vauvakuume iskis mieheenkin!

Muuten hj, kun sain tehtyä saliohjelman itselleni ja juttelin tosta ""ongelmakohdasta"" saliohjaajan kanssa, niin se antoi sellasia vinkkejä, et pitäis treenata sisimpiä vatsalihaksia (kokeilin pilatesta mutta en oikein innostunut) ja välttää valkoisia jauhoja ja sokeria (mikä ei toimi kun olen sellanen leivänmussuttaja). Oon sen sijaan ostanut kuivaharjan ja Nivean Goodbye Cellulite-voidetta... Ainahan voi yrittää Ainakaan nyt viikon jälkeen en nää kyllä mitään eroa

Oottekste muuten yhtä hössähtäneitä kun minä? Eksyn usein kaupassa, esim H&M:ssä äitiysvaateosastolle ihan ""vaan kattelemaan""... ja ihastelen kuinka näppäriä ja nykyään jopa muodikkaita äitiysvaatteita saa Ja lastenvaateosastolle kanssa, mua pelottaa että musta tulee ihan ostoshullu kun saan toivottavasti joskus vauvan. Ne pienet vaatteet on NIIIIIIN ihania!!!

Mä oon muuten yrittäny kerran toista taktiikkaa tossa vauva-asiassa. Kun mun mies luulee olevansa oikein remonttireiska (asentaa ikean hyllyjä jne) niin oon sanonu et eiks oo kiva et sit hän voi laittaa lastenhuoneen hienoks sit joskus. Maalata vaaleella värillä ja laittaa hyllyjä ja silleen. Se kuullosti sen mielestä ihan kivalta

Hauskaa viikonloppua!

 

[hj]

Hössähtänyt olen myös minä, tosin mulla on nyt sellanen ""tekosyy"" mennä vauvanvaate-osastolle kun on toi pikkunen kummityttö. Siinä on se huono puoli vaan, että sitten tulee sen pelkän katsomisen sijaa ostettua niitä... Tässä yksi päivä olin jo ostamassa sellasta rintareppua vauvalle, ei siis kummitytölleni vaan meiän hamassa tulevaisuudessa siintävälle vauvalle! Se kun oli tarjouksessa ja ne on muuten aika kalliita joten ajattelin, että eihän se nyt kaapissa pakkauksessaan miksikään mee, että mitä sitten vaikka sellasen jo valmiiksi ostaisin. No sitten kuitenkin tuli jotenkin sellanen taikauskoinen olo, että mitä jos ostan sen ja sitten ei saadakaan koskaan vauvaa. Eli jätin sitten ostamatta.

Eipä kai tässä auta sitten muu kun alkaa treenaamaan niitä sisempiä vatsalihaksia! Vaaleista jauhoista en pysty luopumaan kun maha menee sekasin ruisleivästä ja leipää haluan aina aamuisin. Ja sokerista en luovu milloinkaan, olen oikea sokerin suurkuluttaja.. Kyllä mä tiedän, että mun ruokailutottumuksistahan toi maha pöhöttyy, mutta kun en millään halua luopua paheistani. Ehkä sitten luopuisin jos mulla ois terveyteen vaikuttava ylipaino mutta nyt kun oon ihan sopusuhtanen ja maha vaan pömpöttää niin annan periksi sillon tällöin mieliteoilleni kuten hampurilaisille, pitsoille, kebabille ja jäätelölle.. Liikunnallahan sen mahan varmaan sais pois ilman että pitäis herkuista luopua, mutta kun mä olen niin surkea liikkumaan. En oo koskaan käyny salilla, mitä nyt joskus koulun liikuntatunneilla vuonna yksi. Mä en vaan jotenkin kehtaa mennä toisten joukkoon hikoilemaan ja ähkymään. Ehkä jos mun kunto ois parempi niin sitten. Eli mun yritykset jää kotikonsteiksi, jolloin tietty kynnys lopettaa alenee. Jos ois maksanu salikortista niin tottakai sitä tulis käytettyä kun ei nyt tyhjästä halua maksaa mutta jos täällä kotona päättää yksinään jumpata niin aika helpolla siitä tulee sellasta, että teen sitten huomenna. Tai ylihuomenna, tai sitä seuraavana päivänä...jne.

Juu, mutta kirjoittelemisiin!

 

[Joanna79]

Heissan!

Eipä tullut täällä noita viisuja seurattua. Katsoin lätkää 2 ekaa erää, sitten uni vei voiton. Mutta hyvinhän meni, molemmilla. Viisu finaalin voisi sitten kyllä katsoa. Ja lätkä!

Noi vauvan vaatteet on kyllä ihania!!=) On tullut niitä nyt hiukan enemmän katsottua, kun kerran kummi olen. Ei ne ole sillee kalliita, mutta äkkiähän ne käyvät pieniksi. En ole vielä mitään ostanut ""meidän vauvalle"", mutta luulen että kun tiedän olevani raskaana (ja aika pitkällä) niin tulee kyllä ennakkoon ostettua..siskolta vois kysyy jos se viittis neuloo jotain söpöö, ainakin se omalle vauvalle teki ja katsoin kateellisena vierestä että miten se osaakaan. (tosin empä ole aikoihin edes yrittänyt..).

Ovistestejä en ole ostanut, raskaus kylläkin, kun noi menkat oli pari kertaa pahasti myöhässä. Ainakaan alkuun en rupee ovista pongailee mitenkään kummemmin, mitä nyt hiukan enemmän voi yrittää itseään tarkkailla, tai sitten vaan antaa mennä omalla painollaan. Nyt on vähän semmonen fiilis, että enää yhdet menkat, ja sitten vois kattoo oisko toi mies jo valmis semmoseen ""puolittaiseen"" yrittämiseen... =) Eli ettei se menis ihan paniikkiin jos vaikka heti raskautuisin.. =)

Jos joku uusi haluaa tulla kirjoittelemaan, niin tervetuloa! toi alla oleva lista on sillai et ekaa oma nimi, sit iät ( oma+miehen), sit millon yritys on alkanut ( Y) tai vaihtoehtoisesti milloin sen haluaisi alkavan, eli toiveena ( T), mukaan vaan! =)

Vilkku, 31+31, Y5/06
Daisy, 30+35, Y5/06
Anttuli, 25+26, T7/06
Katriina, 26 + 31, Y3/06
Hj, 24+28, T7/06
Anna, 26+23, T9/06
Erica, 30+33, Y1/07
Ready 30+32, T7/06 (??)
Joanna79 27+32, T8/06
Pinja 31+38, ?/?
Minni 26 + 24, T8/06
Vanilla 26 + 24, Y3/06

Mukavaa vkloppua kaikille!