AJATUKSISSA 34

[Erica.]

Iipille pahoittelut tädistä *iiiiiiiso hali*
Perhana soikoon, kyllä kohta alkaa jo todenäköisyys tulla vastaan. Pakkohan niitä plussia on kohta tulla. Meitä on niin monta täällä jo ja edellisestä plussasta on aikaa kunnolla (ellei lasketa sitä pikakävijää joka tuli ja meni plussan mukana )
Toivottavasti teidän povaukset plussa ruuhkasta totutuu tässä kuussa!!

Hienoa iipi että sait ajan gynelle! Tekee mielenrauhalle varmasti ihan hyvää käydä jutustelemassa lääkärin kanssa asiasta ja tehdä vähän tutkimuksia. Niin mäkin aion syksyllä jos ei plussaa ala kuulumaan.


Nyt pitää hoitaa loput työjutskat. Se on moro.

 

[Neilikka..]

Voi ei Iipi!!! Olen niin pahoillani puolestasi. *halaus*
Hyvä idea kyllä tuo lääkärikäynti! Toivottavasti selviää joku helppo vika, johon on näppärä korjauskeino! Taidanpa ryhtyä nyt samoihin puuhiin, eli varaamaan lääkäriaikaa.

 

[Neilikka..]

Ohhoh, onpa hintavaa. Sain ajan varattua loppukierrolle (halusin näin kun sitten nähdään onko limis kasvanut hyvin). Gynekologinen ultraäänitutkimus tulee maksamaan noin 100 € kelakorvauksen jälkeenkin! Huh huh kun kallista! Mutta toivottavasti on hyötyä ja projekti nopueutuisi!
Nyt menee kone täälläkin kiinni. Voikaa hyvin ja nauttikaa elämästä! (Siinä sivussa voi olla hyvät tsäänssit että alkaa uusikin elämä!)

 

[sade81]

Iipille rutistukset! ja yhdyn edellisiin, onhan sitä pakko kohta tärpätä kun meitä on täällä niin monta ja monella yritystäkin takana jos suht kauan. Kyllä tuo gynellä käynti varmasti helpottaa, toivotaan että on asiantunteva tapaus!

Joo, ultraäänitutkimus ei todellakaan ole mitään halpaa lystiä mutta kannattaahan se silti käydä jos takana yritystä jo pidempään ja epäsäännöllinen kiertokin vielä.

Itse olen varannut jos perus-vuosikäyntini gynelle syyskuulle. Voi silloin sitten jutella ja ihmetellä jos ei vielä tulosta ole syntynyt..ja toisaalta olisihan se aika epärodennäköistä kun ollaan kuitenkin jätetty ehkäisy pois vasta kesäkuun alusta ja kun kierto on melkein 2kk niin ei ole kovin usein tuota mahista. Onneksi mun gyne on tosi ammattitaitoinen ja on erikoistunut juuri tällaisiin ongelmiin

 

[Rosa78]

Mä otin teistä mallia ja varasin äskön ajan gynelle. Sain sen kolmen viikon päähän. Olen yliopistolla eli menen YTHS:lle. Mä taas tykkään käydä miesgynellä. Mun kokemuksen kautta ne on olleet paljon ammattitaitoisempia kuin mun kohdalle sattuneet naiset. Mutta sehän on tietysti omasta kokemuksesta kiinni.


Mä aion tänään raahautua jumppaan pitkästä aikaa. Ihana päästä sielllä saunaankin.

 

[Lumikukka80]

Hmm pitäisköhän vkl ottaa vauva-asia uudelleen puheeksi miehen kanssa... Vai pitäisiköhän odottaa vielä.. En haluaisi kannan olevan kielteinen siksi etten antanut tarpeeksi aikaa. Mutta kun polttelee... Saana, mikä vaihe teillä on miehen kanssa menossa? Vai pitäisikö vain pistellä reikiä kumeihin.. no vitsi vitsi.

 

[Saana...]

Meillä on soutaa-huopaa-huopaa-soutaa vaihe.

Mutta siis ihan vakavasti, mies ei enää ole aivan kauhuissaan ajatuksesta lapsi. Pystyy siis jo aiheesta puhumaan ja kuuntelemaan saamatta paniikkia. Lähinnä se tuntuu nyt olevan miehisen itsetunnon kysymys, mä olen valmistunut, mulla on töitä vähintään jouluun asti, mutta mies valmistuu vasta jouluna ja töistä ei ole vielä tietoa. Haluaisi siis olla perheen elättäjän roolissa mielellään jo ennen plussausta. Ja käyttää _kahden_ tehtävää häämatkaa tekosyynä. Hmph. Alunperin mun piti olla jo viime syksynä/talvena onnellinen odottaja, mutta....
Käytännössä ollaan nyt kuitenkin siinä vaiheessa menossa, että kyllä ehkäistään mutta ei mitenkään oppikirjan mukaan. Mennään siis varmoilla päivillä, keskeytetyllä ja kokeillaan-mutta-laitetaan-sitten-kumi-linjalla. Mä olen jättänyt nyt ihan miehen harkintaan tuon ehkäisyn käytön. Ja kyllä se mies tietää riskit. Tuntuu vaan olevan niitä ihmisiä, jotka eivät ihan välttämättä haluaisi itse tehdä päätöstä vaan antaa asioiden liukua omalla painollaan.

Ja mitä mun jääräpään kesyttämiseen tulee, luulen että paras taktiikka oli väsyttäminen. Välillä kauhea painostus päällä ja sitten miehelle aikaa miettiä asioita ihan rauhassa. Okei se tauko johtui siitä että käytin renkaita ja pillereitä jolloin ei kyllä ollut halujakaan, mutta antoipahan miehelle aikaa miettiä.

Kieltämättä monta kertaa on tehnyt mieli rei-ittää kumit. Varsinkin kun tämä on ollut tällaista soutamista ja huopaamista. Joka tosin on ehkä johtunut siitä, että olen ymmärtänyt miestä väärin.

 

[lumikukka80]

Juupa juu tutulle kuulostaa kyllä. Mies on kyllä alunperin jyrkästä kannastaan jo pehmennyt, mutta matkaa vielä on. Tuossa joskus pari kuukautta sitten mulla napsahti - hittojako niitä pillereitä syö ja jätin ehkäisyn kanssa kokonaan miehen huoleksi Meillä ois elämäntilanne jo aika mallissaan, on oma talo ja vakituiset työpaikat ja parisuhde kohdallaan. Mitä tässä pitäisi odottaa vielä? Baarissa on tullut ravattua ihan tarpeeksi! Ja tuskin tässä on tarvetta lähteä maailmaa kiertämäänkään. Ikääkin tulee koko ajan lisää, vaikka ei sen puolesta vielä kiire olisikaan. En tiedä sitten haluaisiko hän mennä ensin naimisiin... Nimittäin häistä en hiisku sanallakaan, haluan hänen tekevän aloitteen mikäli siltä tuntuu. Siispä en tiedä olisiko se siitä kiinni. Sen verran kuitenkin sain rohkaisua kun viimeksi puhuttiin, ettei miestä ainakaan pelota ajatus vauvasta. Onhan se jotain sekin... Tässä on oma ajatusmaailma taas siinä vaiheessa, että enempi haluttaa kuin pelottaa

Joo mutta puristan vielä hetken ja lähden viikonlopun viettoon. Hauskaa viikonloppua kaikille!

 

[eräs vaan]

En oikein ymmärrä sua Saana. Siis te olette kuitenkin jo naimisissa, eikö?

Ja niin kuin sinä hyvin tiedät, voihan olla että menee tosi kauan ennen kuin tulee raskaaksi. Eikö mies symmärrä tätä? Tuntuu että joskus miehet, ja tässä tilanteessa nimenomaan juuri sinun miehesi, luulee, että kun hän "suostuu" vauvan hankintaan, niin raskaudut kerrasta. EIkö hänelle mene päähän, että teillä voi kestää hyvin vuosi (vuosiakin) ennen kuin tulet raskaaksi?

Koita puhua miehelle järkeä. Nimenomaan järkeä, kerro tilastoista ja lapsettomuudesta, jne. Älä vetoa tunteisiin ja siihen että Sinä haluat. Kyllä se mies vielä alkaa ymmärtää.

 

[Saana...]

Eräs vain, olen kyllä selittänyt miehelle oikein juurta jaksain tuota, että voi mennä todella pitkäänkin ennenkuin tulen raskaaksi. Mutta silti mies edelleen uskoo, että hänellä on supersiittiöitä, jotka hedelmöittää mut heti. Vaikka näinhän ei todistetusti ole, sen verran monta kiertoa ollaan menty ilman kunnon ehkäisyä.

 

[eräs vaan]

Kyllä miehet on välillä ihan pönttöjä. Jaksamista väsytystaisteluun!

Esimerkki pöntöstä miehestä: kun aloin seurustelemaan omani kanssa, käskin käydä sukupuolitautitesteissä, kun jätettiin kondomi pois.

Mies sanoi, ettei hänen tarvitse mennä, koska oli ollut sängyssä ilman kumia vain kunnollisten tyttöjen kanssa. Kysyin, että kuinka moni oli antanut ekana tai tokana iltana? Kysysin myös oliko ikinä ollut naisen kanssa jonka sukunimeä ei tiennyt?

Mies miettivän näköisenä ja huuli pyöreänä. Niin, että jos nyt kuitenkin kävisisit siellä testeissä, vaikka pelkästään "kunnollisten" tyttöjen kanssa olet ollut...

 

[pimmu]

Mä olen varmaan tulossa hulluksi. Mua jännittää niin kovin tää enkkojen odottelu. Nyt on vissiin kp 41 menossa, en ihan varma ole. Eilen taas nippaili vatsassa ja olin jo melko varma, että aamulla alkaa menkat. Mutta eipä alkanut. Tosin nyt ne voi myös myöhästyä, ku jännitän. Totta kai mielenrauhan sais sillä, ku vaan menis sinne apteekkiin ja ostais sen testin, mutta mä en yksinkertasesti uskalla. Joka päivä antaa mulle enemmän toivoa, mikä myöskin tarkottaa, että sitä suurempi se pettymys tulee olemaan.
Vieläkään ei mitään "oikeita" oireita ole, koska kaiken voin yhdistää johonkin muuhun.
Nyt mua alkaa myös pelottaa, että kuin kovin mun mies pettyy, ku sekin alkaa olee innoissaan tästä niin mukavasta odottelusta. Se eilen jopa myönsi, että oli kattellut vaunuja netistä, söpöä .
Nyt oo siinä mielentilassa, että joka aamu toivon, ettei täti tulis kyläilee. Vielä viikko koitetaan odottaa, ja sitte testaamaan. Mieli tekis testata jo vaikka huomenna, mutta ku mun kierto on niin pirun epäsäännöllinen, et ehkä haluan vielä odttaa, ettei tosiaan ne menkat oo muuten vaan myöhäs. Tiistaina tulee 2 viikkoa täyteen. Huokaus..
Pelottaa vaan, että turhaan täällä jännäillään.

Anteeksi tällänen avautuminen..

 

[sade81]

Pimmulle peukutuksia! sulle täytyy nostaa kyllä hattua kun olet noin kauan pystynyt olemaan testaamatta..epäsäännölliset kierrot pitäisi kyllä kieltää lailla kun antaa joillekin turhaa toivoa kun ei mitään kuulu eikä näy. Mulla nipisteli pari viikkoa ennen menkkoja, mutta luulin että ovat menkkanipistelyjä niin en tajnnut hyödyntää mahdollista ovista ollenkaan ;(

Mä sain just kuulla että serkku saa vauvan maaliskuussa..on siis juuri vasta huomannut olevansa raskaana (heillä on ennestään jo 1) ja ajatteli että turha sitä nyt on pimittää, jos jotain käy niin saisi sen varmaan kuitenkin kaikki kuulla (siis suku)..täytyy myöntää että puoliksi olen ihan uskomattoman onnellinen heidän puolestaan (heillä kesti monta vuotta pehmittää mies lasten hankintaan) mutta toinen puoli minusta on ihan älyttömän kade.

jotenkin tuntuu että tällä viikolla ihan liikaa vauvoja, kun kaverit saivat ja nyt toinen raskaana..ja vaikka meillä vasta yksi suht epäonnistunut yrityskierto takana niin jotenkin sitä silti haluaisi että olisi tärpännyt..ja pelkään että alkaa stressaamaan koko ajan enemmän asiasta kun ympärillä on niin monia tärppejä

Hauskaa viikonlopun alkua kaikille, täytyy odottaa vielä pari tuntia että mies tulee kotiin ja sitten vauhdilla kauppaan..tarvitsen kyllä jotain hyvää itsesääli-syötävää..

 

[angsteri]

Moikka! Vihdoinkin pääsin tietokoneen ääreen. Olin koko päivän työmatkalla ja nettipimennossa.

Rosa, muistaakseni en ole kirjoittanut keskenmenostani mitään ja itseasiassa vasta, kun keskenmeno oli alkanut, niin perehdyin asioihin ja törmäsin myös näihin keskustelupalstoihin eli voi sanoa, että nää on mulle aika uutta juttua. Sain palstoilta tosi paljon tietoa ja tukea, vaikka vain taustailinkin. Nyt, kun olen jo jollainlailla toipunut menetyksestä (olkoonkin, että oli vasta vähän yli 5 viikkoinen) niin olen aloittanut kirjoittelemaan. (Varokaa omaa napaa tulossa!).
Me aloitettiin "tulee jos on tullakseen"-tyylillä keväällä häittemme jälkeen. Silloin en käyttänyt mitään ovistikkuja, eikä ollut vauvakuumettakaan vai pitäisikö sitä nyt sanoa vauvahulluudeksi... Olimme varautuneet pitkään yritykseen, kun ystäväpiirissämme on kärsitty lapsettomuudesta. Heti sitten kuitenkin tärppäsi ja tein raskaustestin viikon päästä siitä, kun menkkojen olisi pitänyt alkaa. Positiivista näytti. Olin iloinen asiasta, mutta kelasin myös talousjuttuja ja sitä, että pitäisi synnyttää ulkomailla. Stressi oli melkoinen ja sitä lisäsi se vitu... siitä, että tuleva isä kännäsi neljänä päivänä juhannuksena. Mulla oli varmaan hormonit ihan sekaisin ja tunsin, että syke oli korkealla. Positiivisesta tuloksesta meni alle viikko, niin tuli km. Se oli aivan hirveää. Kun verituhrua alkoi tulemaan, niin viimeistään silloin unohtui tulevaisuuden ja rahan miettiminen. Ihan sama vaikka olisimme joutuneet asumaan bajamajassa niin olisin ollut tyytyväinen ja vauva oli 100% haluttu. Kaikki epäilykset haihtuivat. Km oli rankkakokemus. Sen jälkeen itketti jatkuvasti ja syytin itseäni, kun en ollut pystynyt hallitsemaan hermojani ja poistamaan stressiä (joka oli osaksi itse tehtyäkin). Syytin itseäni myös siitä, että olin käynyt joka päivä kävelyllä.Senhän pitäisi tehdä vain hyvää, mutta edelleen ajattelen asian näin, että alkuraskaudessa MINUN lenkkeilyt saa jäädä ja sitten 14 vk päästä aloitan kävelyt uudelleen. Lihon sitten mitä lihon. Juoksemallahan ne lähtee synnytyksen jälkeen. No, joka tapauksessa kokemus oli rankka ja voin vain ihmetellä kuinka jotkut selviävät, kun sikiö on mennyt myöhemmin kesken. Sellainen oli mun stoorini lyhennettynä. Nyt on kamala vauvakuume. Haluan sen takaisin, minkä jo menetin...

Rosa, samasta mä tilasin tikkuni . Mites muut, tilaatteko netistä vai ostatteko apteekista vai tikutteletteko ollenkaan?

Nimiasiaa: molemmille sukupuolille päätetty kaksi nimeä ja niistä valitaan se kummalta "toukka" näyttää eli mikä nimi hänelle sopii.

 

[sade81]

Angsteri, tuli kyynel silmään kun luin kokemuksesi, aivan hirveästi voimahaleja! hienoa että olette päässeet jo yli (ainakin osittain) ja tuo on kyllä tosi positiivista että teillä tärppäsi heti ekalla. Voisi ajatella että suht helposti tärppäisi uudelleenkin?!?

meillä on ystäväpariskunta joilla tärppäsi myös heti ekalla ja olivat ajatelleet että ei niin helpolla varmaan tärppää kun toiset ovat yrittäneet niin pitkään. Ehkä tuossakin on se jokin henkimaailman juttu että kun on valmistautunut odottamaan pitkään niin sitten tärppääkin..niinhän minäkin ensin ajattelin että kestää pitkään ja ihan ok, mutta nyt ei vaan jaksaisi odottaa yhtään.

Mä olen tilannut verkkoapteekista, tosi nopea ja tosi halpaa =) En kyllä vielä ole yhtään tikkua käyttänyt enkä aio nyt tässä kierrossa ainakaan vielä käyttääkään mutta kun tilasin raskaustestejä niin ajattelin samalla tilata tikutkin.

 

[iipi..]

Sade81 ja muut jotka ovat käyneet uä-tutkimuksessa: pitääkö sitä erikseen pyytää vai onnistuuko se ns. normaalin "gyne-ropeloinnin" yhteydessä jos sen haluaa/tarvitsee? Eilen aikaa varatessani langan päässä tuntui olevan vain "pelkkiä" aikatauluntäyttäjiä, kun kyselin kierron suhteen sopivaa ajankohtaa käynnille... eivät osanneet sanoa pitääkö olla kierron puolivälissä tms. Onneksi täällä ketjussa on ollut keskustelua niin osasin sen perusteella itse päätellä

Ajattelin ensin etten sano siipalle tuosta gyneajasta mitään. Pitäisi vielä vähän vauhkona tai jotain. Mainitsin sitten kuitenkin vaan että varasin lääkäriajan. Se totesi heti että "ai menet tarkistukseen" eli reaktio oli melkoisesti toisenlainen kuin kuvittelin. Siinä se taas nähtiin, miehet osaa välillä yllättää ;-)

Niin juu, tuota nimiasiaa pitikin kommentoida. Sekä pojalle että tytölle on mulla ollut ainakin yksi nimi tiedossa jo vuosia, kun molemmat löytyvät suvusta. Ilmoitinkin systerille hyvissä ajoin esikoista odottaessaan, että olen jo isosiskon oikeudella pari nimeä varannut ;-) En kyllä kertonut mitkä nimet.

Voi angsteri, osaan kyllä kuvitella miten km:n jälkeen syyttelee itseään ja pohtii mistä se on mahtanut johtua... Kun jo tässä haaveilu/yritysvaiheessakin miettii kaikenlaista ja murehtii melkein olemattomia. Saati sitten tuossa tilanteessa. Mutta hyvä jos olette päässeet sen yli ja jatkatte eteenpäin hitusen vahvempina.

Sää näyttää tänään olevan lupaavasti hieman aurinkoisempi jo näin aamusta. Siippa on taas kisareissulla, joten mulla on aikaa käydä lenkillä ja puutarhaliikkeessä :-D

 

[sade81]

Iipi; mainitsin asiasta kun varasin ajan gynelle, siis että haluan ultran (kukaan ei kysellyt missä vaiheessa kiertoa on enkä nyt itsekään enää muista..yleensä olen pyrkinyt varaamaan ajan niin että menkat juuri loppuneet eli noin viikon-kahden päähän menkkojen alkamisesta).

Ei tarvinnut mitään tupla-aikoja, oli vaan kärrännyt sen ultralaitteen huoneeseen ja kun oli tehnyt normaalin tutkimuksen niin teki perään vielä ultran..siinä on sellainen dildon tyylinen pää jonka päälle sitten vetäisi kortsun ja liukkaria ja sillä sitten katseli..en nyt ole perehtynyt että mitä kaikkea sillä näki tms, mutta kovasti katseli ruutua ja sitä sisällä liikutteli ja totesi että kaikki näyttää olevan ihan kunnossa ja paikoillaan Voi tietysti olla vähän erilaista jos menee vartavasten jotain tiettyä juttua tarkistamaan, mutta näin siis mulla.

Heräsin vasta hetki sitten, jotenkin nämä lauantaiaamut tuppaavat venymään kun mies lähtee aikaisin töihin niin minä jään nukkumaan ja sitten ihan veltostuu..nyt näyttää kyllä tosi kauniilta ilmat, täytyy varmaan mennä aamupalalle ulos

Meillä tuli eilen illalla vähän riitää miehen kanssa siitä kun kokee että yritetään liikaa..siis on tosi tyytyväinen meidän jtp-systeemiin (joka siis vasta alkamassa) mutta kun puhun niin paljon vauvajutuista niin sen takia alkaa kokea paineita. Eli täytyy vähentää puhumista..varmaan sen takia puhun kun nyt on lähipiirissä lisäännytty niin urakalla niin tottakai pyörii mielessä.

Ihanan aurinkoista viikonloppua kaikille!!

 

[pimmu]

Ihan turhaan siis täällä on toivottu ja kuviteltu. V*ttu sentään kuin kovin voi ottaa päähän! Ei meinannu aamulla mun itkusta tulla loppua. Ei tässä muu auta, ku alottaa taas alusta.

Jos mulla olis hattu, nostaisisn sitä niin korkealle, ku vaan voisin niille jotka ovat jo yrittäneet kauemmin ja vieläkin jaksaa ajatella positiivisesti. Ja jotka jaksaa pysyä vahvoina. Tää on välillä kyllä niiiiin p*rseestä, ettei mitään rajaa.

Mutta toivottavasti muilla on parempi onni matkassa.

Pimmu kp 1

 

[sade81]

valtavat voimahalit Pimmulle!!!

täällä jotenkin alakuloinen olo vaikka menkat juuri loppuneet ja pitäisi aloittaa taas elämään kai se on sitä kun on näin nätti ilma ja mies vaan töissä niin ei voi nauttia kesästä yhdessä juuri ollenkaan..ja se näkyy kyllä haluissa heti..

nytkö ei ole sitten enää ketään jännättävää ennen seuraavaa kiertoa?! tulihan nyt sentään se 1 plussa, mutta tästä ei voi juuri kuin mennä ylöspäin, eli nyt kyllä varmasti alkaa plussia satelemaan!

 

[Rosa78]

Voimia, Pimmu! Tosi surullista...

Angsteri, kiitos kun kerroit fiiliksistäs. Km on varmasti todella rankka, ja tosiaan arvot ja huolet muuttuu. Varmaan ihan hävettää, että on stressannut taloutta ja muuta "toisarvoista", kun sen tärkeimmän menettää.

Nyt en tarkoita mitenkään vähätellä, mutta kun olen lastenlääkäreitä (töissä) kuunnellut, niin olen oppinut ajattelemaan vähän erilailla keskenmenosta. Eli kun tulee keskenmeno, siihen on yleensä hyvä syy. Eli sikiössä on usein jotain vikaa, ja se on kehon tapa toimia/ olla synnyttämättä. (Enkä tarkoita tällä suututtaa ketään tai vähätellä surua millään lailla!) Angsteri, se sun kävely ei vaikuttanut mitenkään siihen keskenmenoon. Alkuraskaudessa (all 3kk) keho itse "päättää" jatkaako raskautta vai ei. Enkä nyt tarkoita millään lailla, että vammaiset olisivat huonompia ihmisiä tms, mutta keho siis "huomatessaan" että alkiossa/sikiössä ei ole kaikki kohdallaan, itse poistaa sen. Lääkäri ihan oikeasti sanoi (ei lapsen vanhemmille) eräästä vaikeasti vammaisesta vauvasta joka elää korkeintaan vuoden, että keho ei ole huomannut vikaa ja yleensä vastaavissa tilanteissa alkuraskaudessa tulee keskenmeno. Lääkäri sanoi, että useimmin keskenmeno tapahtuu, kun alkiossa siis jotain häikkää, vaikka kyllä keskenmeno voi tapahtua ihan terveellekin alkiolle/sikiölle. Kamalaa joka tapauksessa. En tiedä miten itse pärjäisin, ei sellaista surua osaa kuvitella.

Angsteri, pystysitkö sä jo ajattelemaan niitä pieniä positiivia puolia keskenmenosta? Sun miehen sperma on hyvää tavaraa ja toimii. Sun kehossa on kaikki kunnossa raskautumiselle. Ne, jotka ei pitkästä yrityksestä huolimatta ole ikinä raskautuneet, eivät välttämättä tiedä pystyvätkö siihen lainkaan. Te pystytte! Se että sinä olet jo kerran raskautunut antaa paljon toivoa siihen että raskaudut uudestaan.

 

[Rosa78]

Luin vielä tuon oman kirjotukseni ja haluan korjata, etten mitenkään vähättele keskenmenon kokeneita tai tarkoita, että kaikissa kesken menneissä olisi jotain vikaa. Ystävillä kun on ollut keskenmenoja, ja olen nähnyt kuinka rankaa on päästä sellaisesta yli, niin nyt kun olen kuunnellut lääkärien mielipiteitä, olen tajunnut tämän toisen puolen asiasta jota en ole ennen ajatellut. Ja tietenkin lääkärit ajattelee faktoja ja rationaalisesti, ei lainkaan tunteita tai sitä surua, ja siitä yritin äskön kerta. Ymmärtääköhän kukaan mitä yritän selittää...

Mies töissä, kissa protestoinut ja pissinyt sohvalle. Ei tuota hajua saa millään pois. Ihana aurinkoinen päivä, mutta mä alan nyt siivoamaan.

Mä toivoisin niin paljon, että joku saisi plussia tässä ketjussa! Se tois toivoa meille kaikille. Täällä siis kp3.

 

[pimmu]

Täällä alkaa olo jo helpottaa. Kyllä mä vaan oon sitä mieltä, et itkeminen auttaa melkein aina. Ja myös halittelu ja hellyys mun poikaystävältä.

Tän piinaavan kahden viikon jälkeen päätin, etten enää viikkoa pidempää viivyttele sen testin ostossa. Sama tulos sieltä kumminkin tulee, ni miks pitäis iteänsä kiduttaa jossitteluilla. No ainakin opin jotain hyödyllistä tästä kerrasta. Jos jotain positiivista tarvii löytää.

Huomenna vapaa päivä, koitan saada rentouduttua ja nollata vähän päätä. Että taas jaksaa kun ruma paha täti lähtee pois.

Hyvää viikon loppua kaikille!

pimmu kp1

 

[sade81]

Rosa, kyllä mä ainakin tajusin mitä tarkoitit tolla kirjoituksellasi. Ja ihan mukava kuulla tuollaisia "alan ammattilaisten" juttuja. Ja kuten sanoitkin niin tuskin se kenenkään tuskaa helpottaa tietää että sikiössä luultavasti jotain vikaa jos tulee km, mutta kyllä se saattaa helpottaa asian käsittelemistä. Ihminen kun yleensä haluaa aina tietää "miksi".

Ihana kuulla että Pimmu saanut haleja mieheltään ja alkaa jo helpottaa. Tuokin on toisaalta totta, että jos testaa aiemmin niin tietääkin aiemmin, tosin eipä se itselläni helpottanut vaikka testasin melkein heti kun olisi pitänyt alkaa..vaikka negaa näytti niin kun ei menkkoja vaan kuulunut niin kyllähän sitä alkoi elätellä silti toiveita. toivotaan että meillä kaikilla kierrot nyt tasaantuisivat, niin vältyttäisiin tuollaiselta epätietoisuudelta.

 

[sade81]

Gallupkysymys: laukeaako teidän miehenne joka kerta?

Meillä on tuosta pienoinen ongelma. Toistaiseksi siis vain pieni, koska noin on tapahtunut vasta pari kertaa ja silloinkin suht pitkä päivä takana. Mutta hieman huolettaa että entä jos ei laukea juuri silloin kun olisi otollisin hetki?!? Ja meillä "ongelmana" (nyt joku voi olla kadekin) se kun mies kestää niin pitkään..ehdin saada parhailla kerroilla monta kertaa ennenkuin mies laukeaa. Ongelmaksi tuon tekee se, että meillä ei siis mitään pikasessioita juuri harrasteta ja kun yhteistä aikaa on aika vähän niin rakastelu on aika urakka..itselleni kelpaisi siis joskus hieman lyhyempikin sessio. Ja nyt en tietenkäänvoi näistä miehelle juuri puhua,kun muuten alkaa tulla liikaa paineita hänelle. Pelottaa siis vain tuo että kun kierto epäsäännöllinen niin melkein mikä tahansa kerta voisi olla juuri se hetki ja jos ei mitään tule niin eipä tule plussaakaan..tosin jos joka toinen päivä rakastellaan niin kai siittiöt nyt hetken pysyvät hengissäkin?!

 

[Katriina _]

Lopulta sain ajan heinäkuun loppuun, mutta valitettavasti miesgynelle... Noh, ehkä sekin osaa hommansa... ;-) Ja oviskin pitäisi olla juuri samoihin aikoihin, joten "olosuhteiden" pitäisi olla juuri optimaaliset ;-)

Muistaakseen Iipi olit mun kanssa samoilta suunnilta? Oisin suositellut gyneksi Laineen Reijoa, hän on minusta tosi pätevä, mutta en kirveelläkään muista missä hän tekee keikkaa. KOKS:ssa toimii kyllä, mutta on yksityisenäkin jollain lääkäriasemalla.

Mä taidan itse rantautua takasin tänne teidän ketjuun. Yks kerta mentiin jo TJOT-mallilla, vaikka molempien tarkoitus oli kyllä kyllä kondomiehkäistä vielä parisen vuotta... Ja tottakai kuvittelen kaikkia oireitakin jo, vaikkei mulla ole ollut edes menkkoja vielä synnytyksen jälkeen...