Lähdettiin eläinkauppaan. Ja mulla oli miehen autonavaimet mukana. Kun palataan kotiin hiomaan ettei miehen auton avaimissa ollut kotiavainta, oli ottanut sen irrallaan taskuun kun lähti juhlimaan toiselle paikkakunnalle.
Kello on kolme, kellään ei ole meidän vara-avainta. Eikä isännöitsijä ole toimittanut asuntojemme (4kpl) vara-avainta vaikka olisi pitänyt toimittaa jo neljä vuotta. Ei vastaa puhelimeen, ei työ, eikä koti. Käymme hänen kotonaan, ei ole kotona. Mulla ei ollut mitään kamppeita lapsilla mukanam, pienimmäinen 6kk ja vanhmepi 3v.
Onneksi päästiin minun äitin luokse, äiti itse matkalla, mutta veli oli luojan kiitos täällä käymässä. Mun piti käydä ostaa maidot, vaipat, tuttipullo, ruuat ja pikkuselle kuivia vaatteita.
Vaikka meillä ei sinäänsä mitään hätää, oli se aivan kamala tilanne kun ei omaan kotiin päässyt. Esikoista itketti ja pikkunen ei oo tottunut olemaan missään muuaalla vielä yötä.
Päästiin sitten yöllä yhden maissa kotiin kun mies tuli takaisin. Ei voinut tulla aijemmin kun olivat isomlla porukalla siellä.
Meidän kaikki naapurit oli ihan kauhuissaan tilanteesta ja yksi naapuri sanoi tekevänsä nyt kaikkensa sen eteen että se avain tulee!!
Ja nyt sitten perjantaina pitäisi tämä avain olla.
Mä olen miettinyt et pitäisikö mun tehdä siitä isännöisijästä jonkinsortin valitus kun ei ollut saanut tehtyä hommiaan niinkuin kuuluisi. Ja nyt sattui näin ja sitten vasta heräsi hommiinsa. Kunhan ei muille kävisi.
Miettikääs jos mä olisin jäänyt vaikka ulkopuolella ja lapset sisälle eikä avainta. Ihan hirveetä.
ap:llahan ei ollut mitään hätää kun pääsi äitinsä luokse tilannehan olisi ollut aivan eri josei olisi päässyt minnekkään.
