Aikuiskontakteista puutetta, paitsi äideistä..?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mira-Maria
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mira-Maria

Vieras
Minua on jo pitkään askarruttanut eräs asia. Jotkut valittavat usein täällä, että kotiäitinä on niin rankkaa, kun ei ole aikuiskontakteja, paitsi toisia äitejä. Toisten äitien kanssa ei ole mitään yhteistä, paitsi pissa- ja kakkajutut, ja ahdistaa se että muka pitäisi olla niiden kanssa jotain muuta kuin hyvänpäivän tuttu, kun kerran ollaan samassa elämäntilanteessa. Miksi juuri äidit ovat niin kamalaa seuraa? Eihän työkavereitakaan yleensä pääse itse valitsemaan, mutta harva silti valittaa aikuiskontaktien puutetta töissä! Minusta tuntuu, että se äitien aliarviointi, joka on jo työelämästä monelle tuttua, jatkuu vielä hiekkalaatikollakin, vaikka meidän pitäisi nimenomaan puolustaa itseämme, että olemme ihan fiksuja ihmisiä vielä senkin jälkeen, kun olemme saaneet lapsia, ei synnyttäminen ja imettäminen ihmistä tee tyhmemmäksi!
Itse taas olen tosi onnellinen, että olen lopulta saanut pari äitikaveria, koska sinkkukavereitten kanssa ei viitsi mitään hampaitten tuloa ja yövalvomista tms loputtomasti pohtia, ja on kiva jakaa kotiäidin huolia jonkun kanssa, joka oikeasti ymmärtää. Se ei silti estä puhumasta muustakin. Monet tällekin palstalle kirjoittaneet yksinäiset ovat toivoneet nimenomaan äitikavereita, joiden kanssa voisi käydä vaikka leikkipuistossa, jonne harvoin ketään lapsettomia kavereita saa mukaan. Iltaisinhan monilla on isätkin kotona ja niitä työssäkäyviä sinkkukavereitakin näkee iltaisin, joten silloin ei niin paljon seuraa kaipaa. Mutta kiinnostaisi kuulla muiden kommentteja asiasta:-)
 
Mä haluaisin kyllä just niitä äitikavereita. Kavereista ei ole lapsia kuin yhdellä ja sinkkukaverit ei tosiaan jaksa vauvajuttuja kuunnella. Muutenkin olis kivaa jos seuraa olisi päiväsaikaan. Eli tarttis olla sellainen äiti joka on vielä kotona lapsen kanssa. Mutta mistäs sellaisen löytää? Haluaisin että seura olis edes vähän samanhenkinen kuin mitä itse olen. Meidän lähellä olevista kerhoista ym muista ei sellaista löydy. Pihalla asuu paljon lapsia mutta ovat niin paljon vanhempia kuin meidän neiti (6kk). Puistoissa kun ei vielä leikitä niin missä muualla äiteihin tutustuis? Vinkkejä!
 
Mulla on laaja ystäväpiiri. On ystäviä, joilla on lapsia sekä ystäviä, joilla ei ole. Lisäksi on vauvan myötä tulleita uusia tuttavuuksia.

Näistä uusista tuttavuuksista toisten kanssa löytyy juteltavaa ja toisten kanssa ei jaksa vääntää juttua ei niin millään. Aika nihkeää on varsinkin sellaisessa seurassa, jossa äidit vaan valittavat vaativia vauvojaan, väsymystään, miehiään jne. Ymmärrän, että on huonoja päiviä, mutta tuntuu, että osa vaan valittaa valittamisen ilosta. Kuten muillakin elämän alueilla, toisten kanssa synkkaa ja toisten ei. Mulle ei kuitenkaan riitä aikuisseuraksi ihminen, jolla on saman ikäinen lapsi, jos ei muuten löydy yhteistä säveltä. On kiva voida jutella jostain ihan järkevästäkin ja muustakin kuin vauvoista, jos siltä tuntuu. Ei aina sitä lapsiperheen niukkaa ja väsyttävää arkea, kun en itse tätä sellaiseksi koe...

Työpaikalla pidän työkaverit työkavereina ja oma sosiaalinen elämäni on sitten omien ystävien seurassa.
 
Joo, itse oon väsähtänyt yhteen (äiti)kaveriini, joka vaan valittaa koko ajan. Mutta sitten olen onneksi löytänyt muita, hauskoja ja iloisia äitejä, joiden kanssa on kiva järjestää muksuille yhteistä tekemistä. Aluksi koitin "tukea" myös sitä valittajaäitiä, kun ajattelin että ehkä hänellä on vaikka synnytyksen jälkeinen masennus, mutta olen todennut, että valittaminen vain on tärkeä osa hänen luonnettaan. Mutta ilman kavereita alan itse masentua, ja äitikaverit ovat erityisen tärkeitä, koska olen päivät lapsen kanssa kotona.
 

Uusimmat

Yhteistyössä