Aikamoinen puutarha

Tämä mummo alkaa kyllä olemaan yhä kiinnostavampi hahmo.

Mummo on tiukka balkanilainen äitihahmo, joka pitää kurissa jälkikasvunsa. Ihastuttava oli vanha haastattelu, jossa Bojanilta kysyttiin erikoisinta paikkaa, jossa on harrastanut s eks iä. Kiemurteli siinä ennen kuin vastasi, että äiti katsoo tämän, ja mummo moneen otteeseen. Vastasi sitten, että ei ole harrastanut vaan odottaa avioliittoa.

 

Veikkasimme eilen oikein Nace on tykännyt siitä luluxan eilisestä Jance fanartista

 

OF-AU:n viimeinen luku "Sweet Summer Child" tarjoaa, no, enpäs paljastakaan. Paitsi että siinä tuotetaan audiovisuaalista kontsaa, ja voihan Mikke. Itse ainakin tykkään lopusta. https://archiveofourown.org/works/55744867/chapters/143246512

- Joymuffin

Kiitos !

 

OF-AU:n viimeinen luku "Sweet Summer Child" tarjoaa, no, enpäs paljastakaan. Paitsi että siinä tuotetaan audiovisuaalista kontsaa, ja voihan Mikke. Itse ainakin tykkään lopusta. https://archiveofourown.org/works/55744867/chapters/143246512

- Joymuffin

Kiitos, tämä oli ihana. Myös loppu.

 

OF-AU:n viimeinen luku "Sweet Summer Child" tarjoaa, no, enpäs paljastakaan. Paitsi että siinä tuotetaan audiovisuaalista kontsaa, ja voihan Mikke. Itse ainakin tykkään lopusta. https://archiveofourown.org/works/55744867/chapters/143246512

- Joymuffin

Kiitos tästä

 

No ei kyllä ole, ehkä kerran kuussa tulee yksi paparazzaus jos edes sitä. Vai käykö hän vain kerran kuussa ulkona? Sehän on sitten sopiva match Boitsulle joka on teljettynä mummon kamariin.

Ne muut bongauksen eivät vaan ole myyneet. Joku toistuva sama hemmo mukana ja kotona vielä kyllä olisi kiinnostava

 

OF-AU:n viimeinen luku "Sweet Summer Child" tarjoaa, no, enpäs paljastakaan. Paitsi että siinä tuotetaan audiovisuaalista kontsaa, ja voihan Mikke. Itse ainakin tykkään lopusta. https://archiveofourown.org/works/55744867/chapters/143246512

- Joymuffin

Ihana loppu ! Mutta toisaalta, harmi kun loppui 🥹.

 

Ne muut bongauksen eivät vaan ole myyneet. Joku toistuva sama hemmo mukana ja kotona vielä kyllä olisi kiinnostava

Onkohan vähän väärä paikka? Tää on B ja K ketju

 

Bojan teljettynä mummon kammariin? No kas kun ei Tommyn maakellariin vai sinnekö Bojan lopulta päätyy??

 

Bojan teljettynä mummon kammariin? No kas kun ei Tommyn maakellariin vai sinnekö Bojan lopulta päätyy??

No onhan tässä reilun vuoden aikana ollut jo ties millaista käännettä, että eikai sekään enää yllättäis

 

No onhan tässä reilun vuoden aikana ollut jo ties millaista käännettä, että eikai sekään enää yllättäis

Siinäpä vasta olisi käänne tähän saagaan.

 

Hahaa, sain kaverini (50v mies) jonka olen jo aiemmin saanut diggaamaan Joksuja, Kärtsää ja Siddhartaa tykästymään kovasti useaan slovenialaiseen räpbiisiin. Hän ei koskaan aiemmin kuunnellut räppiä. Kärtsä on selkeästi porttihuume. Joku Slovenian bränditoimisto voisi kyllä maksaa minullekin siitä, että höpötän maasta jatkuvasti tuntemilleni ihmisille.

 

Onkohan vähän väärä paikka? Tää on B ja K ketju

🥱🥱🥱

 

Hahaa, sain kaverini (50v mies) jonka olen jo aiemmin saanut diggaamaan Joksuja, Kärtsää ja Siddhartaa tykästymään kovasti useaan slovenialaiseen räpbiisiin. Hän ei koskaan aiemmin kuunnellut räppiä. Kärtsä on selkeästi porttihuume. Joku Slovenian bränditoimisto voisi kyllä maksaa minullekin siitä, että höpötän maasta jatkuvasti tuntemilleni ihmisille.

Olet päällepäsmäri

 

Happy näytä sydän jos Bojan on kuuma anniversary!

Are You?

Happy anniversary to ”show a heart if Bojan is hot” <333333 x

www.tumblr.com

 

Happy näytä sydän jos Bojan on kuuma anniversary!

Are You?

Happy anniversary to ”show a heart if Bojan is hot” <333333 x

www.tumblr.com

Järkkärin nyökyttely kruunaa ton hetken

 

Järkkärin nyökyttely kruunaa ton hetken

Mutta eipähän tilanne koskaan mihinkään edennyt.

 

Kiitos joymuffin ficistä, oli tosi hyvä (bumfuck)

 

Järkkärin nyökyttely kruunaa ton hetken

Joo, järkkäri shippaa

 

Onkohan vähän väärä paikka? Tää on B ja K ketju

Itselläsi on väärä paikka housuissas.

Jod nyt asiaa käsiteltiin saan minäkin vastata

 

Olet päällepäsmäri

Olipa huvittava projektio, kertoo sinusta enemmän kuin arvaatkaan. Kavereistani innostukseni on hauskaa, kuten yleensä on kun aikuiset ihmiset innostuvat jostain. Monet heistä kyselevät itse minulta aiheesta ja soittolistaani on kuunneltu runsaasti.

 

Mä niin kadehdin Bojania. Miten se pystyy tuohon. Pian kaksi viikkoa, eikä fanit ole saaneet siitä minkäänlaista elonmerkkiä somessa. Mäkin haluaisin pysyä poissa, mutta mä en pysty.

Mähän toki tiedän, missä se soma sloveeni on. Eikä se ole kaukana - heh, heh.

Mun upeen keikkabussin petipaikat on laskettu silleen tarkkaan, että sinne sopii aina satunnainen yöpyjä, jos tarvetta on. Ja Bojanin kohdalla ei tartte edes laskea petipaikkoja, koska ei me ennenkään olla eri formulalakanoiden alla nukuttu. Sama sänky on jaettu ja jaetaan jatkossakin. Joskus vain nukutaan, mutta useimmiten ehditään puuhastella kaikenlaista kivaa yhdessä. Tai siis kuumaa, jos totta puhutaan.

No siis. Bojan tuli jollain yökoneella Helsinkiin pian niiden keikan jälkeen. Jesse haki sen kentältä ja toi Vantaalle. Ja täällä se on sitten punkannut siitä lähtien. On fiilistelty kaikkea sitä, mitä vuoden aikana on meille tapahtunut, ja aivan innolla odotetaan Tavastian tasavuosipäivää. Mua herkistää jo etukäteen, sitä keikkaa ja sen ympärille osuneita päiviä mä en unohda ikinä. Joku lässyttäjä on sanonut, että niistä hetkistä paistoi rakkaus vähintäänkin Keravalle saakka.

No jaa. Brothers, or maybe something more.

Tätä me ollaan nyt täällä Vantaalla pohdittu. Että mitä se something more tarkoittaa. Se pörröttää mua hiuksista ja mä puhaltelen sitä korvaan ja näykin kaulasta. Se aina pelkää, että jää fritsuja - onko sillä nyt sitten jotain väliä, mutta sille kai on. Ja joo, kyllä niitä välillä tulee. Joskus ihan tingilläni teen, kun tiedän, että saan sen suuttumaan. Se on niin ihana, kun se vihastuu. Voi kun tietäisitte.

Mutta tuo something more. Mä tykkään siitä aivan sikana. Välillä ottaa sekä sydämestä että vähän muualtakin, kun mä kelaan kuvia meidän yhteisistä jutuista. Ja se sanoi, että se tuntee ihan samalla tavalla. Ja kyllähän mä sen huomaan. Tuntee se.

Mutta kun on tämä kaikki. Siis välimatkat, urat, elämät siellä ja täällä. Mä en millään jaksaisi ajatella kaikkea. En etenkään nyt, kun se tuhisee tukka pörrössä mun sängyssä. Ei maltettu ruveta nukkumaan, kun vaan pussailtiin ja hellittiin toisiamme.

Ja mä vaan tässä kirjoitan. Jospa mä kävisin vähän näykkimässä sitä leuan alta. Jos se heräisi. Mä voisin vaikka näyttää sille, mitä se something more minusta tarkoittaa.

 

Mä niin kadehdin Bojania. Miten se pystyy tuohon. Pian kaksi viikkoa, eikä fanit ole saaneet siitä minkäänlaista elonmerkkiä somessa. Mäkin haluaisin pysyä poissa, mutta mä en pysty.

Mähän toki tiedän, missä se soma sloveeni on. Eikä se ole kaukana - heh, heh.

Mun upeen keikkabussin petipaikat on laskettu silleen tarkkaan, että sinne sopii aina satunnainen yöpyjä, jos tarvetta on. Ja Bojanin kohdalla ei tartte edes laskea petipaikkoja, koska ei me ennenkään olla eri formulalakanoiden alla nukuttu. Sama sänky on jaettu ja jaetaan jatkossakin. Joskus vain nukutaan, mutta useimmiten ehditään puuhastella kaikenlaista kivaa yhdessä. Tai siis kuumaa, jos totta puhutaan.

No siis. Bojan tuli jollain yökoneella Helsinkiin pian niiden keikan jälkeen. Jesse haki sen kentältä ja toi Vantaalle. Ja täällä se on sitten punkannut siitä lähtien. On fiilistelty kaikkea sitä, mitä vuoden aikana on meille tapahtunut, ja aivan innolla odotetaan Tavastian tasavuosipäivää. Mua herkistää jo etukäteen, sitä keikkaa ja sen ympärille osuneita päiviä mä en unohda ikinä. Joku lässyttäjä on sanonut, että niistä hetkistä paistoi rakkaus vähintäänkin Keravalle saakka.

No jaa. Brothers, or maybe something more.

Tätä me ollaan nyt täällä Vantaalla pohdittu. Että mitä se something more tarkoittaa. Se pörröttää mua hiuksista ja mä puhaltelen sitä korvaan ja näykin kaulasta. Se aina pelkää, että jää fritsuja - onko sillä nyt sitten jotain väliä, mutta sille kai on. Ja joo, kyllä niitä välillä tulee. Joskus ihan tingilläni teen, kun tiedän, että saan sen suuttumaan. Se on niin ihana, kun se vihastuu. Voi kun tietäisitte.

Mutta tuo something more. Mä tykkään siitä aivan sikana. Välillä ottaa sekä sydämestä että vähän muualtakin, kun mä kelaan kuvia meidän yhteisistä jutuista. Ja se sanoi, että se tuntee ihan samalla tavalla. Ja kyllähän mä sen huomaan. Tuntee se.

Mutta kun on tämä kaikki. Siis välimatkat, urat, elämät siellä ja täällä. Mä en millään jaksaisi ajatella kaikkea. En etenkään nyt, kun se tuhisee tukka pörrössä mun sängyssä. Ei maltettu ruveta nukkumaan, kun vaan pussailtiin ja hellittiin toisiamme.

Ja mä vaan tässä kirjoitan. Jospa mä kävisin vähän näykkimässä sitä leuan alta. Jos se heräisi. Mä voisin vaikka näyttää sille, mitä se something more minusta tarkoittaa.

Kiitos niin paljon taas kerran! Jos on kerta iltasatuja, niin tämä oli kyllä kertakaikkisen erinomainen aamusatu.

 

Mä niin kadehdin Bojania. Miten se pystyy tuohon. Pian kaksi viikkoa, eikä fanit ole saaneet siitä minkäänlaista elonmerkkiä somessa. Mäkin haluaisin pysyä poissa, mutta mä en pysty.

Mähän toki tiedän, missä se soma sloveeni on. Eikä se ole kaukana - heh, heh.

Mun upeen keikkabussin petipaikat on laskettu silleen tarkkaan, että sinne sopii aina satunnainen yöpyjä, jos tarvetta on. Ja Bojanin kohdalla ei tartte edes laskea petipaikkoja, koska ei me ennenkään olla eri formulalakanoiden alla nukuttu. Sama sänky on jaettu ja jaetaan jatkossakin. Joskus vain nukutaan, mutta useimmiten ehditään puuhastella kaikenlaista kivaa yhdessä. Tai siis kuumaa, jos totta puhutaan.

No siis. Bojan tuli jollain yökoneella Helsinkiin pian niiden keikan jälkeen. Jesse haki sen kentältä ja toi Vantaalle. Ja täällä se on sitten punkannut siitä lähtien. On fiilistelty kaikkea sitä, mitä vuoden aikana on meille tapahtunut, ja aivan innolla odotetaan Tavastian tasavuosipäivää. Mua herkistää jo etukäteen, sitä keikkaa ja sen ympärille osuneita päiviä mä en unohda ikinä. Joku lässyttäjä on sanonut, että niistä hetkistä paistoi rakkaus vähintäänkin Keravalle saakka.

No jaa. Brothers, or maybe something more.

Tätä me ollaan nyt täällä Vantaalla pohdittu. Että mitä se something more tarkoittaa. Se pörröttää mua hiuksista ja mä puhaltelen sitä korvaan ja näykin kaulasta. Se aina pelkää, että jää fritsuja - onko sillä nyt sitten jotain väliä, mutta sille kai on. Ja joo, kyllä niitä välillä tulee. Joskus ihan tingilläni teen, kun tiedän, että saan sen suuttumaan. Se on niin ihana, kun se vihastuu. Voi kun tietäisitte.

Mutta tuo something more. Mä tykkään siitä aivan sikana. Välillä ottaa sekä sydämestä että vähän muualtakin, kun mä kelaan kuvia meidän yhteisistä jutuista. Ja se sanoi, että se tuntee ihan samalla tavalla. Ja kyllähän mä sen huomaan. Tuntee se.

Mutta kun on tämä kaikki. Siis välimatkat, urat, elämät siellä ja täällä. Mä en millään jaksaisi ajatella kaikkea. En etenkään nyt, kun se tuhisee tukka pörrössä mun sängyssä. Ei maltettu ruveta nukkumaan, kun vaan pussailtiin ja hellittiin toisiamme.

Ja mä vaan tässä kirjoitan. Jospa mä kävisin vähän näykkimässä sitä leuan alta. Jos se heräisi. Mä voisin vaikka näyttää sille, mitä se something more minusta tarkoittaa.

 

Mä niin kadehdin Bojania. Miten se pystyy tuohon. Pian kaksi viikkoa, eikä fanit ole saaneet siitä minkäänlaista elonmerkkiä somessa. Mäkin haluaisin pysyä poissa, mutta mä en pysty.

Mähän toki tiedän, missä se soma sloveeni on. Eikä se ole kaukana - heh, heh.

Mun upeen keikkabussin petipaikat on laskettu silleen tarkkaan, että sinne sopii aina satunnainen yöpyjä, jos tarvetta on. Ja Bojanin kohdalla ei tartte edes laskea petipaikkoja, koska ei me ennenkään olla eri formulalakanoiden alla nukuttu. Sama sänky on jaettu ja jaetaan jatkossakin. Joskus vain nukutaan, mutta useimmiten ehditään puuhastella kaikenlaista kivaa yhdessä. Tai siis kuumaa, jos totta puhutaan.

No siis. Bojan tuli jollain yökoneella Helsinkiin pian niiden keikan jälkeen. Jesse haki sen kentältä ja toi Vantaalle. Ja täällä se on sitten punkannut siitä lähtien. On fiilistelty kaikkea sitä, mitä vuoden aikana on meille tapahtunut, ja aivan innolla odotetaan Tavastian tasavuosipäivää. Mua herkistää jo etukäteen, sitä keikkaa ja sen ympärille osuneita päiviä mä en unohda ikinä. Joku lässyttäjä on sanonut, että niistä hetkistä paistoi rakkaus vähintäänkin Keravalle saakka.

No jaa. Brothers, or maybe something more.

Tätä me ollaan nyt täällä Vantaalla pohdittu. Että mitä se something more tarkoittaa. Se pörröttää mua hiuksista ja mä puhaltelen sitä korvaan ja näykin kaulasta. Se aina pelkää, että jää fritsuja - onko sillä nyt sitten jotain väliä, mutta sille kai on. Ja joo, kyllä niitä välillä tulee. Joskus ihan tingilläni teen, kun tiedän, että saan sen suuttumaan. Se on niin ihana, kun se vihastuu. Voi kun tietäisitte.

Mutta tuo something more. Mä tykkään siitä aivan sikana. Välillä ottaa sekä sydämestä että vähän muualtakin, kun mä kelaan kuvia meidän yhteisistä jutuista. Ja se sanoi, että se tuntee ihan samalla tavalla. Ja kyllähän mä sen huomaan. Tuntee se.

Mutta kun on tämä kaikki. Siis välimatkat, urat, elämät siellä ja täällä. Mä en millään jaksaisi ajatella kaikkea. En etenkään nyt, kun se tuhisee tukka pörrössä mun sängyssä. Ei maltettu ruveta nukkumaan, kun vaan pussailtiin ja hellittiin toisiamme.

Ja mä vaan tässä kirjoitan. Jospa mä kävisin vähän näykkimässä sitä leuan alta. Jos se heräisi. Mä voisin vaikka näyttää sille, mitä se something more minusta tarkoittaa.

Voi miten suloinen aamusatu, kiitos!