Aikamoinen puutarha

Taas yksi näitä öitä. Jere pyörii unen ja valvetilan rajamailla, ei unessa mutta ei valveillakaan. Ja kuten niin usein ennenkin, hän on jälleen kerran Liverpoolissa. Sinä yhtenä iltana, joka muutti kaiken.

Jere oli humalassa, vaikka oli visusti vannonut, ettei juo kisan aikana. Se pahuksen sloveeni houkutteli, ja tuli sitten sorruttua. Tuli juotua yksi, toinen ja ehkä yhdeksäskin. Ja sitten oltiinkin kaksin sloveenin hotellihuoneessa. Jereä jännitti, yhtäkkiä ei voinutkaan heittää läppää, kun toinen oli siinä niin lähellä. Niin lähellä, että hänen tuoksunsa hiipi Jeren nenään. Ihana tuoksu.
Sitäkin jännitti, se sanoi niin aamulla, kun oli herätty samasta sängystä. Mutta ennen aamua oli Jeren maailman mennyt sekaisin. Siitä. Miehestä. Ensimmäistä kertaa ikinä. Vaikka oikeasti se näytti kyllä ihan pojalta, melkein alaikäiseltä. Niin kaunis, niin kaheli, ihan kuin Jere itsekin.

Muut olivat lähteneet. Jere katseli lattiaa, sloveeni häntä, ja hän kyllä tunsi katseen. Siinä oli outo kiilto, joka ei johtunut pelkästään humalasta. Jere tiesi, ja se tässä niin jännittikin.
Yhtäkkiä se seisoi siinä edessä. Otti Jeren kasvot käsiinsä, nosti päätä ylöspäin ja katsoi suoraan silmiin. Jeren polvet vähän notkahtivat, eikä hän ehtinyt tehdä mitään, kun huulet painuivat jo hänen huuliaan vasten. Aika somasti, vähän kuin tuntumaa ja lupaa hakien. Kyllähän hän luvan antoi, antoi, vaikka hämmennys ylittikin vielä humalan tuoman estottomuuden.
Minä. Suutelen. Miehen kanssa. No, tai pojan. Tämän ihanuuden.

Siitä se sitten eteni. Jere kääntää tyynyt toisinpäin sängyssään, eikä pääse yli muistoista. Kaikki oli niin epävarmaa, ujoa, herkkää. Kosketukset, hyväilyt, toisen iho omaa vasten. Tai sitten ei. Aamulla Jere huomasi kaulassaan pieniä puremajälkiä, joita maskeeraaja joutui vino hymy huulillaan peittelemään ennen päivän haastatteluja. Sovittiin sen kanssa, ettei huudella muille, vaikka kyllähän kaikki huomasivat, että jotain oli tapahtunut.

Siitä se sitten alkoi. Yksi humalainen yö ja kaikki oli toisin. Jeren maailma mullistui, mutta aika sekaisin näytti olevan se sloveenikin. Kaverit vinoilivat, kummankin, mutta ei se heitä haitannut. Miten nopeasti ujous katosi, ja toisesta tuli tuttuakin tutumpi. Ja niin tärkeä.

Jere kääntää kylkeä. Uni ei ota tullakseen. Miksi tämä kaikki pyörii hänen päässään yhä edelleen, vaikka Liverpoolista on jo kymmenen kuukautta? Miksi?

Tästäkin pitää sen terapeutin kanssa jutella. Ehkä se osaa sanoa. Huomenna. Tai siis tänään.

Puhelimessa vilahtaa. Jere katsoo kelloa, 03.20, ja avaa viestin.

Sweet dreams, honey. Miss you.

Se on se sloveeni. Jere kuittaa sydämellä, punaisella sydämellä. Love u.

Kiitos, oli ihana.

 

Taas yksi näitä öitä. Jere pyörii unen ja valvetilan rajamailla, ei unessa mutta ei valveillakaan. Ja kuten niin usein ennenkin, hän on jälleen kerran Liverpoolissa. Sinä yhtenä iltana, joka muutti kaiken.

Jere oli humalassa, vaikka oli visusti vannonut, ettei juo kisan aikana. Se pahuksen sloveeni houkutteli, ja tuli sitten sorruttua. Tuli juotua yksi, toinen ja ehkä yhdeksäskin. Ja sitten oltiinkin kaksin sloveenin hotellihuoneessa. Jereä jännitti, yhtäkkiä ei voinutkaan heittää läppää, kun toinen oli siinä niin lähellä. Niin lähellä, että hänen tuoksunsa hiipi Jeren nenään. Ihana tuoksu.
Sitäkin jännitti, se sanoi niin aamulla, kun oli herätty samasta sängystä. Mutta ennen aamua oli Jeren maailman mennyt sekaisin. Siitä. Miehestä. Ensimmäistä kertaa ikinä. Vaikka oikeasti se näytti kyllä ihan pojalta, melkein alaikäiseltä. Niin kaunis, niin kaheli, ihan kuin Jere itsekin.

Muut olivat lähteneet. Jere katseli lattiaa, sloveeni häntä, ja hän kyllä tunsi katseen. Siinä oli outo kiilto, joka ei johtunut pelkästään humalasta. Jere tiesi, ja se tässä niin jännittikin.
Yhtäkkiä se seisoi siinä edessä. Otti Jeren kasvot käsiinsä, nosti päätä ylöspäin ja katsoi suoraan silmiin. Jeren polvet vähän notkahtivat, eikä hän ehtinyt tehdä mitään, kun huulet painuivat jo hänen huuliaan vasten. Aika somasti, vähän kuin tuntumaa ja lupaa hakien. Kyllähän hän luvan antoi, antoi, vaikka hämmennys ylittikin vielä humalan tuoman estottomuuden.
Minä. Suutelen. Miehen kanssa. No, tai pojan. Tämän ihanuuden.

Siitä se sitten eteni. Jere kääntää tyynyt toisinpäin sängyssään, eikä pääse yli muistoista. Kaikki oli niin epävarmaa, ujoa, herkkää. Kosketukset, hyväilyt, toisen iho omaa vasten. Tai sitten ei. Aamulla Jere huomasi kaulassaan pieniä puremajälkiä, joita maskeeraaja joutui vino hymy huulillaan peittelemään ennen päivän haastatteluja. Sovittiin sen kanssa, ettei huudella muille, vaikka kyllähän kaikki huomasivat, että jotain oli tapahtunut.

Siitä se sitten alkoi. Yksi humalainen yö ja kaikki oli toisin. Jeren maailma mullistui, mutta aika sekaisin näytti olevan se sloveenikin. Kaverit vinoilivat, kummankin, mutta ei se heitä haitannut. Miten nopeasti ujous katosi, ja toisesta tuli tuttuakin tutumpi. Ja niin tärkeä.

Jere kääntää kylkeä. Uni ei ota tullakseen. Miksi tämä kaikki pyörii hänen päässään yhä edelleen, vaikka Liverpoolista on jo kymmenen kuukautta? Miksi?

Tästäkin pitää sen terapeutin kanssa jutella. Ehkä se osaa sanoa. Huomenna. Tai siis tänään.

Puhelimessa vilahtaa. Jere katsoo kelloa, 03.20, ja avaa viestin.

Sweet dreams, honey. Miss you.

Se on se sloveeni. Jere kuittaa sydämellä, punaisella sydämellä. Love u.

 

Kirjoittaja kiittää kauniista palautteesta. Se oli arvokasta.

Olen kirjoittanut työkseni muutaman vuosikymmenen, mutta tiukkaa asiatekstiä, ja tämäntyyppinen vapaampi kirjoittaminen on vierasta. Aiemmin olen tehnyt tänne muutaman rivin dialogeja englanniksi, mutta pidemmän vieraalla kielellä kirjoitetun tekstin tekeminen olisi niin vaativaa, ettei aika siihen riitä. Tämä idea on pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa, ja rohkaistuin kirjoittamaan.

Katsotaan, josko tästä innostun. Suomeksi.

Kirjoita ihmeessä! Aivan ihanaa, tunnelmallista tekstiä, jota voisin todellakin lukea pidempäänkin. Ao3 voi aivan hyvin viedä myös suomenkielisiä ficcejä.

 

Taas yksi näitä öitä. Jere pyörii unen ja valvetilan rajamailla, ei unessa mutta ei valveillakaan. Ja kuten niin usein ennenkin, hän on jälleen kerran Liverpoolissa. Sinä yhtenä iltana, joka muutti kaiken.

Jere oli humalassa, vaikka oli visusti vannonut, ettei juo kisan aikana. Se pahuksen sloveeni houkutteli, ja tuli sitten sorruttua. Tuli juotua yksi, toinen ja ehkä yhdeksäskin. Ja sitten oltiinkin kaksin sloveenin hotellihuoneessa. Jereä jännitti, yhtäkkiä ei voinutkaan heittää läppää, kun toinen oli siinä niin lähellä. Niin lähellä, että hänen tuoksunsa hiipi Jeren nenään. Ihana tuoksu.
Sitäkin jännitti, se sanoi niin aamulla, kun oli herätty samasta sängystä. Mutta ennen aamua oli Jeren maailman mennyt sekaisin. Siitä. Miehestä. Ensimmäistä kertaa ikinä. Vaikka oikeasti se näytti kyllä ihan pojalta, melkein alaikäiseltä. Niin kaunis, niin kaheli, ihan kuin Jere itsekin.

Muut olivat lähteneet. Jere katseli lattiaa, sloveeni häntä, ja hän kyllä tunsi katseen. Siinä oli outo kiilto, joka ei johtunut pelkästään humalasta. Jere tiesi, ja se tässä niin jännittikin.
Yhtäkkiä se seisoi siinä edessä. Otti Jeren kasvot käsiinsä, nosti päätä ylöspäin ja katsoi suoraan silmiin. Jeren polvet vähän notkahtivat, eikä hän ehtinyt tehdä mitään, kun huulet painuivat jo hänen huuliaan vasten. Aika somasti, vähän kuin tuntumaa ja lupaa hakien. Kyllähän hän luvan antoi, antoi, vaikka hämmennys ylittikin vielä humalan tuoman estottomuuden.
Minä. Suutelen. Miehen kanssa. No, tai pojan. Tämän ihanuuden.

Siitä se sitten eteni. Jere kääntää tyynyt toisinpäin sängyssään, eikä pääse yli muistoista. Kaikki oli niin epävarmaa, ujoa, herkkää. Kosketukset, hyväilyt, toisen iho omaa vasten. Tai sitten ei. Aamulla Jere huomasi kaulassaan pieniä puremajälkiä, joita maskeeraaja joutui vino hymy huulillaan peittelemään ennen päivän haastatteluja. Sovittiin sen kanssa, ettei huudella muille, vaikka kyllähän kaikki huomasivat, että jotain oli tapahtunut.

Siitä se sitten alkoi. Yksi humalainen yö ja kaikki oli toisin. Jeren maailma mullistui, mutta aika sekaisin näytti olevan se sloveenikin. Kaverit vinoilivat, kummankin, mutta ei se heitä haitannut. Miten nopeasti ujous katosi, ja toisesta tuli tuttuakin tutumpi. Ja niin tärkeä.

Jere kääntää kylkeä. Uni ei ota tullakseen. Miksi tämä kaikki pyörii hänen päässään yhä edelleen, vaikka Liverpoolista on jo kymmenen kuukautta? Miksi?

Tästäkin pitää sen terapeutin kanssa jutella. Ehkä se osaa sanoa. Huomenna. Tai siis tänään.

Puhelimessa vilahtaa. Jere katsoo kelloa, 03.20, ja avaa viestin.

Sweet dreams, honey. Miss you.

Se on se sloveeni. Jere kuittaa sydämellä, punaisella sydämellä. Love u.

Kiitos kiitos kiitos! Tää oli ihana!

 

Iso kiitos minificcien kirjoittajille ja iso kiitos niille, jotka laittaa niitä saitille kirjastoon

 

Pitääkin mennä lukemaan tänään vaikka iltasaduksi Saitille noita minificcejä, sinne on kertynyt niitä kivasti!

 

Vauvalle laitettu, ihanat B ja K <3 ja tietenkin MRS

Bohemian Waxwing

Very important detail. [x][x]

www.tumblr.com

 

Vauvalle laitettu, ihanat B ja K <3 ja tietenkin MRS

Bohemian Waxwing

Very important detail. [x][x]

www.tumblr.com

Nämä kaksi. Ehkä mun rakkain shippi, josta olen ikuisesti kiitollinen.

 

En minäkään kyllä usko, että kovin moni seuraa D:n tiliä, edes nuoret

Eipä sitä ole tarvinnutkaan seurata vaan samat jutut löytyy twitteristä ja tumblerista jne. Tämä pätee melkein kaikkeen missä on K tai B tai JO niin joku kyllä lisää sen materiaalin muille alustoille. Niistä linkeistä itsekin olen suurimman osan katsonut.

 

Tämä oli kiva, kiitos.

Vähän mautonta oli vetää se terapeutti tuohon. Muuten ok

 

Toimiiko teillä laivan viimeinen sivu?

 

Toimiiko teillä laivan viimeinen sivu?

ai vauvan vai ?

 

Hey music lovers, slightly off topic, but since I know some of you like some other Balkan artists, I thought I'd share.
In case anyone is curious, this is the song that you can hear in the latest JO reel:

Toše Proeski - Jedina (Tekst)

Toše Proeski - Jedina (Tekst / Lyrics) + SubtitlesMagla na mom prozoru mirise na nevolju nocas sam ti tako sam kisa pere ulice gdje si moja ludice jos bih ne...

www.youtube.com

Also, recently I discovered this British girl that reviews Balkan songs, her reviews arent that special, but it might give you some ideas on who to explore.

TikTok - Make Your Day

TikTok - Make Your Day

TikTok - Make Your Day

 

Toimiiko teillä laivan viimeinen sivu?

Jos tarkoittaa vauvaa, niin aukeaa, mutta jumittaa, varmaan noiden pitkien linkkirimpsujen takia.

 

Toimiiko teillä laivan viimeinen sivu?

Ei kännykällä. Läppärillä kun katsoin viimeksi niin siellä oli vikalla sivulla ihan hirveästi jotain videospämmiä, joku trolli taas. Ei varmaan lataudu sen takia.

 

Kiitos kaikille, jotka vinkkailitte laivan puolella ficcejä, en ehtinyt siellä kiittää <3

 

Ihana Jerppu titsit ja massu https://www.instagram.com/p/C4q1Buvt0HA/?igsh=MTVpc3k3cWxhc2JmbQ==

 

Ei kännykällä. Läppärillä kun katsoin viimeksi niin siellä oli vikalla sivulla ihan hirveästi jotain videospämmiä, joku trolli taas. Ei varmaan lataudu sen takia.

Okei hyvä tietää, että ongelmaa muillakin. Puhelimen kautta katsoin eikä tosiaan toiminut.

 

Ihana Jerppu titsit ja massu https://www.instagram.com/p/C4q1Buvt0HA/?igsh=MTVpc3k3cWxhc2JmbQ==

Mutta missä Jerpun nassu?

 

Huomasin, että täällä on oikeesti se komposti-ketju, luulin vaan, että oli jotain läppää. No hyvä tietää, että jos joskus tulee tarve purkaa jotain, mitä ei tänne halua, niin kirjoittaa sinne. Vaikka sitä ei kukaan lukiskaan, niin helpottaa aina, jos asiat saa ulos itsestään.

 

Huomasin, että täällä on oikeesti se komposti-ketju, luulin vaan, että oli jotain läppää. No hyvä tietää, että jos joskus tulee tarve purkaa jotain, mitä ei tänne halua, niin kirjoittaa sinne. Vaikka sitä ei kukaan lukiskaan, niin helpottaa aina, jos asiat saa ulos itsestään.

huomasin yöllä myös sen paikkan olin vaan selvä XD

 

Huomasin, että täällä on oikeesti se komposti-ketju, luulin vaan, että oli jotain läppää. No hyvä tietää, että jos joskus tulee tarve purkaa jotain, mitä ei tänne halua, niin kirjoittaa sinne. Vaikka sitä ei kukaan lukiskaan, niin helpottaa aina, jos asiat saa ulos itsestään.

Itsekkin luulin että se on taas sellainen turha ketju johon kukaan ei kirjoittele ja se vaan hautautuu jonnekin. Mutta eilen kun menin katsomaan niin olikin yli 10 sivua kommentteja. Minusta ihan hyvä että joku paikka missä saa kirjoitella niistä aiheista mitkä muissa on "kiellettyjä" mikä kenenkin mielestä.

 

Tiistai-titsit tännekin because yes. Tsemppiä kaikille viikkoon

Kerran sun, aina sun

Slap! [x][x]

www.tumblr.com

 

Hey music lovers, slightly off topic, but since I know some of you like some other Balkan artists, I thought I'd share.
In case anyone is curious, this is the song that you can hear in the latest JO reel:

Toše Proeski - Jedina (Tekst)

Toše Proeski - Jedina (Tekst / Lyrics) + SubtitlesMagla na mom prozoru mirise na nevolju nocas sam ti tako sam kisa pere ulice gdje si moja ludice jos bih ne...

www.youtube.com

Also, recently I discovered this British girl that reviews Balkan songs, her reviews arent that special, but it might give you some ideas on who to explore.

TikTok - Make Your Day

TikTok - Make Your Day

TikTok - Make Your Day

Thanks for the Tiktok tip! I'm definitely going to look into those reviews.

 

Olen nyt yrittänyt kiittää LadySLOta sekä englanniksi että suomeksi, mutta kaikki vastaukset menevät moderointiin. Mutta siis kiitos vinkeistä, josko tämä tulisi läpi.