äidin tietotaito ja hoitopaikka ;)

[hupaa]

hyvin otsikoitu..

mutta, siis eikös se vaikuta että jos vanhempi on vienyt 9kk ikäisen lapsen hoitoon, ja näkee häntä illat ja viikonloput, niin vanhempi ei välttämättä tiedä millaisia lapset voi olla? esim. jos lapsi ikänsä hoidossa, niin voiko sellainen vanhempi ymmärtää esim. mitä noi 2-3v saa päähänsä?
ymmärtääköhän kukaan mitä ajan takaa? kun lapsi viettää aktiivisimman ajan päivästään tarhassa, ulkoilee aidatun pihan suojissa siellä. niin jääkö näiltä vanhemmilta joku tiedostamatta?

sekavaa selitystä, mutta siis kaverini on ihan pöhelö. luulee että just 3v täyttänyt lapsensa voi olla meidän pihalla yksin ulkona kun me olemme sisällä kahvittelemassa. ja esim kesällä 2,5v antoi poikansa "uida" tuossa rannassa, niin että itse makasi ottamassa aurinkoa mahallaan.. kyllä minä sydän syrjällään katson tuota menoa! onko lapset niin erilaisia, vai äidit? meidän oma 3v on niin kahjo että ihmettelen jos tuosta koskaan tulee sellaista joka selviää yksin vaikkapa kouluun. niin hulluja ideoita päivittäin esittää että taju lähtee..

 

[mää]

No ekaks tuoho 9kk hoidossa kasvamiseen. Itellä sellainen tuntuma et vanhempi ei tod. tunne lastaan oikesti kun kaikki tärkeimmät kehitysvaiheet opitaan junkun toisen aikuisen kanssa. Ja lapsi on lähes koko hereillä olo aikansa muualla kuin vanhemman seurassa.

Sit tohon yksi ulkoiluun ja uimiseen...ei ihan normi vanhemman hommilta kuulosta - oli lapsi hoidossa tai ei niin ihan täsypäinen ihmienen ei laske noin pieniä silmistään ulkona tai anna uida itekseen, huh huh!

 

[työäiti]

Mielenkiintoinen vastakkainasettelu. Ei se lapsen hoidossaolo kyllä pitäisi vaikuttaa siihen, miten lastansa osaa hoitaa. Enemmänkin vanhempien kypsyys ja kyky ajatella asioita. Tuskinpa kukaan vanhempi oikeasti ymmärtää, mitä 2-v:n pienessä päässä pyörii.

Tottakai työäidillä voi jäädä huomaamatta asioita, mitä lapsi jo osaa. Mutta sitten tulee niitä ihania ahaa-elämyksiä tyyliin: "ai meidän Pertti osaakin jo kakkia potalle". Mutta harvemmin sitä kai tulkitaan toisinpäin. Meillä on "opittu" kävelemään ja syömään itse lusikalla sekä sanottu ekat sanat kyllä kotona, vaikka päivähoito ollankin aikaisin aloitettu . Mukulan mäenlaskutaidot ovat tulleet äidille ja isälle iloisena yllätyksenä. Ei sillä aina ole väliä, jos uudet taidot äiti hoksaa vasta illalla, kun piltti ne on päivällä oppinut. Kyllä minä tai mieheni mukulani puhetta osaa parhaiten tulkita ,vaikka päivät onkin hoidossa.

 

[Surina74]

hyvin otsikoitu..

mutta, siis eikös se vaikuta että jos vanhempi on vienyt 9kk ikäisen lapsen hoitoon, ja näkee häntä illat ja viikonloput, niin vanhempi ei välttämättä tiedä millaisia lapset voi olla? esim. jos lapsi ikänsä hoidossa, niin voiko sellainen vanhempi ymmärtää esim. mitä noi 2-3v saa päähänsä?
ymmärtääköhän kukaan mitä ajan takaa? kun lapsi viettää aktiivisimman ajan päivästään tarhassa, ulkoilee aidatun pihan suojissa siellä. niin jääkö näiltä vanhemmilta joku tiedostamatta?

sekavaa selitystä, mutta siis kaverini on ihan pöhelö. luulee että just 3v täyttänyt lapsensa voi olla meidän pihalla yksin ulkona kun me olemme sisällä kahvittelemassa. ja esim kesällä 2,5v antoi poikansa "uida" tuossa rannassa, niin että itse makasi ottamassa aurinkoa mahallaan.. kyllä minä sydän syrjällään katson tuota menoa! onko lapset niin erilaisia, vai äidit? meidän oma 3v on niin kahjo että ihmettelen jos tuosta koskaan tulee sellaista joka selviää yksin vaikkapa kouluun. niin hulluja ideoita päivittäin esittää että taju lähtee..

En usko, että asia liittyy tuohon hoidossa oloon. Meidän pihapiirissä paahtaa tosi pieniä kotihoidettuja lapsia ilman valvontaa...lähellä esim. parkkipaikka ja katu...

 

[Raivotar]

Huomaahan sen itsekin, että mies jää lapsen kehityksestä paljon paitsi kun hän on päivät töissä ja minä päivät lapsen kanssa. Minä ymmärrän paljon paremmin lapsemme puhettakin, kun olen pienestä pitäen hänen kanssaan "jutellut". Joudun joskus tulkkaamaan isälle mitä pikkuinen hänelle yrittää kertoa. :headwall:

 

[Madicken04]

No jaa.Tottakai meilläkin on käynyt niin että poju on oppinut uusia asioita päiväkodissa, mutta en ole ainakaan vielä osannut tuntea pahaa mieltä siitä etten ole ollut noita todistamassa. Päinvastoin tuntuu ihanalta kun hoitajat kertovat kotiinhakiessa uusista taidoista.

Ehkä meillä nuo taidot ei tule niin itsestäänselvinä asioina kuin yleensä, eli minulle todella pääasia että lapsi oppii, ei se että saisin olla vieressä katsomassa. Tuntuu hassulta kun kuulee muiden pelkäävän että oku päivä päikystä hakiessa hoitaja kertoo lapsen ottaneen ensimmäiset askeleet. Minua ei moni asia niin ilahduttaisi kuin tuollaisen kuuleminen!! =)

Mutta muuten, mielestäni enemmän kysymys äidin asennoitumisesta ja keskittymisestä lapseen kuin tuosta hoidossa olosta. Joku vanhempi vaan on ehkä sitä tyypppiä ettei viitsi/jaksa katsoa lapsen perään niin paljoa mitä ikä ja kehitystaso edellyttäisi. Yllätyksiä tekee lapsi jos toinen.

 

[Adelade]

Huomaahan sen itsekin, että mies jää lapsen kehityksestä paljon paitsi kun hän on päivät töissä ja minä päivät lapsen kanssa. Minä ymmärrän paljon paremmin lapsemme puhettakin, kun olen pienestä pitäen hänen kanssaan "jutellut". Joudun joskus tulkkaamaan isälle mitä pikkuinen hänelle yrittää kertoa. :headwall:

Tää on muuten totta. Miten sitte muka äiti ei jäis lapsen kehityksestä paitsi jos laittaa tommosen 9kk hoitoon?

 

[Madicken04]

Huomaahan sen itsekin, että mies jää lapsen kehityksestä paljon paitsi kun hän on päivät töissä ja minä päivät lapsen kanssa. Minä ymmärrän paljon paremmin lapsemme puhettakin, kun olen pienestä pitäen hänen kanssaan "jutellut". Joudun joskus tulkkaamaan isälle mitä pikkuinen hänelle yrittää kertoa. :headwall:

Tää on muuten totta. Miten sitte muka äiti ei jäis lapsen kehityksestä paitsi jos laittaa tommosen 9kk hoitoon?

No ei meillä onneksi havaittu. =) Tai siis mies pysyi ihan hyvin perillä lasten kehityksestä kun olin kotona, kerroin aina illasta mitä oli tapahtunut ja mies vietti vapaa-aikansa aktiivisesti lasten kanssa. Kävi heidän kanssa yksin omilla reissuilla jne.

Ja samoin minä sain miehen koti-isyyden ajan kuulla mitä päivisin/öisin on tapahtunut. Kuten nyt kuullaan päiväkodista. Tietenkään ei itse ole kaikkea todistamassa ja voi olla tilanteessa että joutuu neuvolassa tai jossain kuntoutuspalaverissa sanomaan että kyllä poju jo osaa sitä ja tätä vaikken itse ole nähnytkään tuota tekevän.

 

[mä]

No ekaks tuoho 9kk hoidossa kasvamiseen. Itellä sellainen tuntuma et vanhempi ei tod. tunne lastaan oikesti kun kaikki tärkeimmät kehitysvaiheet opitaan junkun toisen aikuisen kanssa. Ja lapsi on lähes koko hereillä olo aikansa muualla kuin vanhemman seurassa.

Sit tohon yksi ulkoiluun ja uimiseen...ei ihan normi vanhemman hommilta kuulosta - oli lapsi hoidossa tai ei niin ihan täsypäinen ihmienen ei laske noin pieniä silmistään ulkona tai anna uida itekseen, huh huh!

Meillä kyllä poju oli hoidossa jo heti 9kk ikäisestä ja lähes tulkoon nukkui koko hoitoajan ja sitten iltapäivän ja illan touhusti minun kanssa kotona!! Aamulla vein kuudeksi ja jatkoi hetken yö uniaan, sitten aamupuuro, hetki leikkiä ja ulkona pienet tirsat ennen ruokailua, sitten ruokailu ja päiväunet. Ennen kahta hereillä ja välipalalle ja sitten mä jo hainkin sen!

 

[mä]

Kun lapsi tulee hoitoon niin vanhemmat tuntee lapsensa hyvin ja kertoo hoitajille kaikkea mitä lapsi osaa ja tykkää tehdä.
Parin vuoden kuluttua asiat on jo toisin päin. Se on ihan luonnollista ja kenenkään ei pidä siitä ottaa itseensä. Valtaosan hereilläolo ajasta kun lapsi on hoidossa.