Äh, tyttö oli jättänyt yhden kaverinsa pois leikeistä. APUJA!

[kolmen tytön äiti]

Hienoa, että rankaisit tyttöä. Tyttö käyttäytyi tosi huonosti ja ymmärtää sen varmasti itsekin... varsinkin kun joutuu vähän miettimään tekosiaan.

Tytöt ikävä kyllä ovat joskus tuollaisia, että kolmas ei mahdu leikkiin mukaan. Mutta äitinä voit opettaa lapsellesi parempia tapoja.

 

[4n äiti]

oli se enne vanhaan helpompaa tämä lasten elämä. en muista ikinä kenekään menneen kertomaan vanhemmilleen, jos joku ei alkanut. se oli aivan luonnollista. joskus joku alkaa, joskun ei. jos asiaan ei liity mitään kiusaamista niin miksi siihen pitäisi puuttua. minä en puutu lasteni sosiaaliseen elämään kuin vain jos kiusaamista esiintyy. ja olen opettanut, että jos joku on inhottava ja kohtelee huonosti, niin häntä ei ole pakko alkaa. eli kaikkien kanssa ei tartte leikkiä.

 

[äö]

Aika vaikea tilanne, en osaa sanoa miten itse toimisin. Muistan kun olin 2. luokalla ja minulla oli kaksi hyvää kaveria ja sitten naapurissa asui tyttö, jonka kanssa joskus leikin. Olimme lähdössä näiden hyvien kavereiden kanssa markkinoille ja käväisimme kotonamme. Siellä oli tämä naapurin Minttu. Äiti sanoi, että otatte Mintukin mukaan markkinoille. Itseäni nolotti: tiesin, että toiset eivät hänestä pitäneet enkä minkään olisi halunnut mennä markkinoille Mintun kanssa. Suututti äiti, joka sekaantui meidän juttuihin.

Niin, itse ajattelen, että pitää antaa lasten selvitellä omat juttunsa. Ehkä olisin sinuna ap käynyt sanomassa, että tämä nuorempikin tyttö haluaisi leikkiin mukaan ja antanut lasten järjestellä omat kuvionsa. Ei tuo minusta kiusaamistakaan ole, jos yksi jää ulkopuolelle. Kun oma tyttö olisi tullut kotiin, olisin jutellut hänen kanssaan asian eri puolista (että pian tuo nuorempi ei halua olla ollenkaan sinun kanssasi ,jos noin käyttäydyt, miltä itsestä tuntuisi vastaava tilanne jne.)

 

[mie]

No vaikka kaikkien kanssa ei ehkä kaikissa tilanteissa tarvitse leikkiä, niin jotain käytöstapoja pitää olla. Jos YHDESSÄ on lähdetty ulos leikkimään, niin sitä kaveria ei hylätä heti kun "parempi" ilmestyy paikalle. Hyvä ap, että rankaisit tyttöäsi.

 

[mä]

ei kaikkia ole pakko ottaa mukaan leikkeihin jollei halua.

Eli susta on ihan ok, että kun lähdet kaupungille kaverisi kanssa ja nähdessään toisen tuttavan kaupungilla, kaverisi kääntää kelkkansa ja tekeekin kierroksen tämän toisen kanssa ja sä saat kierrellä itseksesi tai lähteä kotiin?

 

[z]

Mäkin yritän kasvattaa siihen, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. Tällä hetkellä oma tyttömme on se "syrjitty". Tosin hän on 3v ja haluaisi puistossa leikkiä isompien tyttöjen kanssa (5-6v). Isot tytöt leikkivät kyllä silloin jos omaa ikäkaveria ei ole paikalla, mutta jos ikätoveri tulee niin pienempi jää sivuun. On siitä koitettu kimpassakin puhua (vanhemmat tullaan hyvin juttuun keskenään), mutta ei lapsia voi pakottaakaan. Onneks välillä kuitenkin ottavat mukaan ja leikkivät kolmisin tai isommalla porukalla. Omat ikätoverit, jotka ovat poikia eivät valitettavasti kiinnosta leikkiseurana, vaikka pojat kyllä hänen kanssaan leikkisivät... Hankalaa. Oisko tähän vinkkejä?

 

[tiina]

ei kaikkia ole pakko ottaa mukaan leikkeihin jollei halua.

Näin myös ajattelen. Tytöt yleensä leikkivät kaksistaan. Kolmas on liikaa, jos ei ikänsäkään puolesta kuulu joukkoon.

Ja tätä mallia voi sitten viljellä edelleen, että voi olla kaksistaan ja jättää yksi ulkopuolelle. Sitten mietitään miksi sitä koulukiusaamistakin on nykyään paljon!!!

PEESI

 

[keppälerttu]

hienosti toimittu ap :flower:

meillä Likkaa haki kerran kaveri ulos, Likka palasi 5min jälkeen kotiin sanoen et x haluskin olla jonkun muun kanssa, meni 15 min sama tyttö tuli uudestaan hakemaan Likkaa ulos, taas meni 5 min kun Likka tuli itkua tuhertaen kotiin..kohta se sama tyttö oli taas ovella, sanoin Likalle et nyt sä et sit enää mene ulos, toi ei oo enää reilua, ni tää kaveri suuttu Likalle ja alkoi itkeä kun Likka ei halunnut sen kanssa leikkiä :/

mut siis toi on aika yleistä tytöillä (ja pojillakin ) ja kyllä siihen pitää puuttua, jos jonkun kanssa on jotain sovittu niin siitä pidetään kiinni vaikka muuta ja mukavampaa tekemistä tuliskin eteen.

 

[Keittiönoita]

Mäkin yritän kasvattaa siihen, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. Tällä hetkellä oma tyttömme on se "syrjitty". Tosin hän on 3v ja haluaisi puistossa leikkiä isompien tyttöjen kanssa (5-6v). Isot tytöt leikkivät kyllä silloin jos omaa ikäkaveria ei ole paikalla, mutta jos ikätoveri tulee niin pienempi jää sivuun. On siitä koitettu kimpassakin puhua (vanhemmat tullaan hyvin juttuun keskenään), mutta ei lapsia voi pakottaakaan. Onneks välillä kuitenkin ottavat mukaan ja leikkivät kolmisin tai isommalla porukalla. Omat ikätoverit, jotka ovat poikia eivät valitettavasti kiinnosta leikkiseurana, vaikka pojat kyllä hänen kanssaan leikkisivät... Hankalaa. Oisko tähän vinkkejä?

On aika tavallista, että itseään nuoremman kanssa leikitään silloin, kun ikäistäkään seuraa ei ole tarjolla. 3-vuotiaan ja eskarilaisen maailma on kuitenkin jo aika erilainen, samoin monet leikit. Joten musta on ihan ymmärrettävää, että eskarilainen haluaa leikkiä ikäistensä kanssa, jos vaan mahdollista.

Oletko kysynyt lapseltasi, miksi poikien seura ei kelpaa?

 

[lapset on lapsia ja tytöt tyttöjä]

Meillä on tokaluokkalainen tyttö ja kyllä on vaikeita niden kaverikuviot (samoin kun oli omatkin tuon ikäisenä)
Meillä on periaate että kaikkien kanssa leikitään jos ollaan kavereita ja ketään ei jätetä leikeistä pois.
Voi sitä itkua ja hampaiden kiristystä kun on meidän tyttölle joskus sanottu, että "haluan olla vain saaran kanssa kahdestaan"
Mutta olen antanut tyttöjen selvittää itse omat sotkunsa, koska siitähän oppivat.
Ja olen myöskin sanonut,että tuollaiselta tuntuu jos ei ota muita leikkiin, joten älä itse ikinä tee niin!
Samoin siitä olen tiukka, että jos on luvannut jonkun kanssa jo olla ei ala sopimaan päällekkäin mitään muuta ja peru tekemistä tämän kaverin kanssa.
Sen kanssa ollaan kenen kanssa ensin sovitaan.

 

[Kamala]

Hyvin tehty ap.

Ite aina alleviivaan omille tenaville, että sen kanssa ollaan kenelle on luvattu. Oma tyttö on välillä sellanen huithapeli, että lupailee olla monen kanssa. Siinä sitten joutuu soittelemaan, että olenkin xxxx kanssa.

Ja jos ulos mennään yhden kanssa, niin sitä ei todellakaan vaihdeta lennossa kivempaan.

 

[Keittiönoita]

Meillä on tokaluokkalainen tyttö ja kyllä on vaikeita niden kaverikuviot (samoin kun oli omatkin tuon ikäisenä)
Meillä on periaate että kaikkien kanssa leikitään jos ollaan kavereita ja ketään ei jätetä leikeistä pois.
Voi sitä itkua ja hampaiden kiristystä kun on meidän tyttölle joskus sanottu, että "haluan olla vain saaran kanssa kahdestaan"
Mutta olen antanut tyttöjen selvittää itse omat sotkunsa, koska siitähän oppivat.
Ja olen myöskin sanonut,että tuollaiselta tuntuu jos ei ota muita leikkiin, joten älä itse ikinä tee niin!
Samoin siitä olen tiukka, että jos on luvannut jonkun kanssa jo olla ei ala sopimaan päällekkäin mitään muuta ja peru tekemistä tämän kaverin kanssa.
Sen kanssa ollaan kenen kanssa ensin sovitaan.

Mä olen tehnyt myös näin. Ja opettanut myös niin, että jos tyttö on tiennyt "Minnan" tulevan harrastuksistaan klo 18 ja "Veera" tulee pyytämään ulos klo 16, niin voi "Veeralle" sanoa, että voin olla sun kanssa klo 18 asti. Eli ei lupaa olla "Veeran" kanssa koko iltaa, jos kerran se ei ole ollut tarkoituskaan. "Veera" voi sitten itse päättää, riittääkö hänelle se klo 18 asti vai meneekö mieluummin hakemaan jotain toista tyttöä ulos.

 

[lapset on lapsia ja tytöt tyttöjä]

Meillä on tokaluokkalainen tyttö ja kyllä on vaikeita niden kaverikuviot (samoin kun oli omatkin tuon ikäisenä)
Meillä on periaate että kaikkien kanssa leikitään jos ollaan kavereita ja ketään ei jätetä leikeistä pois.
Voi sitä itkua ja hampaiden kiristystä kun on meidän tyttölle joskus sanottu, että "haluan olla vain saaran kanssa kahdestaan"
Mutta olen antanut tyttöjen selvittää itse omat sotkunsa, koska siitähän oppivat.
Ja olen myöskin sanonut,että tuollaiselta tuntuu jos ei ota muita leikkiin, joten älä itse ikinä tee niin!
Samoin siitä olen tiukka, että jos on luvannut jonkun kanssa jo olla ei ala sopimaan päällekkäin mitään muuta ja peru tekemistä tämän kaverin kanssa.
Sen kanssa ollaan kenen kanssa ensin sovitaan.

Mä olen tehnyt myös näin. Ja opettanut myös niin, että jos tyttö on tiennyt "Minnan" tulevan harrastuksistaan klo 18 ja "Veera" tulee pyytämään ulos klo 16, niin voi "Veeralle" sanoa, että voin olla sun kanssa klo 18 asti. Eli ei lupaa olla "Veeran" kanssa koko iltaa, jos kerran se ei ole ollut tarkoituskaan. "Veera" voi sitten itse päättää, riittääkö hänelle se klo 18 asti vai meneekö mieluummin hakemaan jotain toista tyttöä ulos.

Näin myös meillä ollaan tehty!
Joskus on kyllä hupaisaa seurata niiden suhdeverkostoharjoittelua ja toisinaan taas tekisi mieli puuttua kun on paha mieli tytön puolesta, mutta se on vaan annettava tyttöjen itse sopia, vaikka tiukkaa välillä tekee.

 

[lapset on lapsia jne....]

Ja tohon ,että kaikkien kanssa ei tarvitse leikkiä kommenttiin senverran, että aikuisenakin, kaikista ei tykkää eikä tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää yrittää tulla toimeen

 

[Kowalski]

Kyllä sen kanssa siellä pihalla ensisijaisesti ollaan, jonka kanssa sinne on lähdetykin. Ei ole reilua, että ensin mennään ulos ja sitten jätetään toinen pois leikistä, kun löytyykin koulukaveri.

Peesaan tätä.

Jos tilanne taas on se, että lapsi lähtee ulos koulukaverinsa kanssa, ja haluaa olla tämän kanssa ihan kahdestaan, niin se on täysin okei mun mielestä.

 

[Keittiönoita]

Ja tohon ,että kaikkien kanssa ei tarvitse leikkiä kommenttiin senverran, että aikuisenakin, kaikista ei tykkää eikä tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää yrittää tulla toimeen

Juuri näin. Aikuisena pitää töissä tulla kaikkien kanssa toimeen, mutta kaikkien työkavereiden kanssa ei tarvitse ystävystyä niin, että viettäisi heidän kanssaan vapaa-aikaansakin, vaikka jonkun työkaverin kanssa ystävystyisikin.

 

[Keittiönoita]

Näin myös meillä ollaan tehty!
Joskus on kyllä hupaisaa seurata niiden suhdeverkostoharjoittelua ja toisinaan taas tekisi mieli puuttua kun on paha mieli tytön puolesta, mutta se on vaan annettava tyttöjen itse sopia, vaikka tiukkaa välillä tekee.

Aivan totta. Mun mielestä ainakin on tärkeää, että lapsi oppii sekä luomaan että säilyttämään ystävyyssuhteita itsekin. Joskus on törmännyt tilanteisiin, joissa vielä kouluikäisilläkään ei ole mitään hajua, miten kaverisuhteita luodaan, kun aina on ollut joku aikuinen pitämässä huolen siitä, että on joku, jonka kanssa leikkiä. Sitten, kun ei olekaan sitä aikuista kaveria järjestämässä, niin ihmetellään yksinäisyyttä. Aikuisten ei siis pidä liikaa puuttua asioihin, sillä lapsi tosiaan tarvitse myös suhdeverkostoharjoittelua.

 

[täti]

joo-o kyllä tytöt osaa ihan hienosti leikkiä isossa ryhmässä, kokemusta on. Täytyy vaan kerta toisensa jälkeen selittää, miksi ketään ei sa jättää yksin jne jne pojilla joutuukin tarkkailemaan enemmän ruumiillista höykytystä.

Mun mielestä toi on ihan pellepuhetta toi, et tytöt diggaa leikkii kahdestaan, kun siitä ei seuraa kuin katkeruutta ja riitoja, mustasukkaisuutta, plus pahimmas tapaukses sit kasa kiusattuja. Ei niin mitään hyvää. Mieluummin tarttis opettaa junnut pienestä pitäen leikkimään yhteisiä leikkejä isommas porukassa.

 

[Keittiönoita]

joo-o kyllä tytöt osaa ihan hienosti leikkiä isossa ryhmässä, kokemusta on. Täytyy vaan kerta toisensa jälkeen selittää, miksi ketään ei sa jättää yksin jne jne pojilla joutuukin tarkkailemaan enemmän ruumiillista höykytystä.

Mun mielestä toi on ihan pellepuhetta toi, et tytöt diggaa leikkii kahdestaan, kun siitä ei seuraa kuin katkeruutta ja riitoja, mustasukkaisuutta, plus pahimmas tapaukses sit kasa kiusattuja. Ei niin mitään hyvää. Mieluummin tarttis opettaa junnut pienestä pitäen leikkimään yhteisiä leikkejä isommas porukassa.

Mä taas olen todennut, että pojat leikkivätkin varsin hyvin isommassa porukassa. Kaksisteenhan on aika tylsää leikkiä rosvoa ja poliisia, inkkarisotaa tai pelata fudista.

 

[z]

Keittiönoita: Tämä vanhempi tyttö on omalle tytölleni esikuva. Leikkii muutenkin mieluusti vain tyttöjen kanssa. Jos puistoon sattuu oman ikäinen tyttö, niin sen seura kyllä kelpaa. Mutta jostain syystä kyllä mieluusti hakeutuu ikäistään vanhempaan seuraan. Olen kyllä koittanut, että leikkisi niiden oman ikäisten kanssa, kun niitä puistosta löytyy (useammin poikia), koska ymmärrän myös tuon, että maailmat ja siten leikit on erilaiset. No onneks viime aikoina tyttöni on saanut olla heidän vauva kotileikeissä. Hänelle kun käy mikä rooli vaan. Oon tosiaan pohtinut, mitä voisi tehdä, koska tietysti toinen on sitten surullinen, kun ensin puistossa saa leikkikaverin, mutta kun vanhempi tyttö saa ikäistään seuraa, niin tyttömme unohtuu. Ymmärrän mielipahan oman lapseni kohdalla, mutta ymmärrän myös vanhempaa lastakin. Joten oisko jotain vinkkejä, mitä vois tehdä?

 

[Micosa]

Näin myös meillä ollaan tehty!
Joskus on kyllä hupaisaa seurata niiden suhdeverkostoharjoittelua ja toisinaan taas tekisi mieli puuttua kun on paha mieli tytön puolesta, mutta se on vaan annettava tyttöjen itse sopia, vaikka tiukkaa välillä tekee.

Aivan totta. Mun mielestä ainakin on tärkeää, että lapsi oppii sekä luomaan että säilyttämään ystävyyssuhteita itsekin. Joskus on törmännyt tilanteisiin, joissa vielä kouluikäisilläkään ei ole mitään hajua, miten kaverisuhteita luodaan, kun aina on ollut joku aikuinen pitämässä huolen siitä, että on joku, jonka kanssa leikkiä. Sitten, kun ei olekaan sitä aikuista kaveria järjestämässä, niin ihmetellään yksinäisyyttä. Aikuisten ei siis pidä liikaa puuttua asioihin, sillä lapsi tosiaan tarvitse myös suhdeverkostoharjoittelua.

Mä luulen että tällä ajattelutavalla on tekemistä jonkin verran iän kanssa ja miten ehkä kotona on nämä asiat hoidettu.
Kun itse kuulun näin ajattelevien joukkoon myös.

 

[Keittiönoita]

Keittiönoita: Tämä vanhempi tyttö on omalle tytölleni esikuva. Leikkii muutenkin mieluusti vain tyttöjen kanssa. Jos puistoon sattuu oman ikäinen tyttö, niin sen seura kyllä kelpaa. Mutta jostain syystä kyllä mieluusti hakeutuu ikäistään vanhempaan seuraan. Olen kyllä koittanut, että leikkisi niiden oman ikäisten kanssa, kun niitä puistosta löytyy (useammin poikia), koska ymmärrän myös tuon, että maailmat ja siten leikit on erilaiset. No onneks viime aikoina tyttöni on saanut olla heidän vauva kotileikeissä. Hänelle kun käy mikä rooli vaan. Oon tosiaan pohtinut, mitä voisi tehdä, koska tietysti toinen on sitten surullinen, kun ensin puistossa saa leikkikaverin, mutta kun vanhempi tyttö saa ikäistään seuraa, niin tyttömme unohtuu. Ymmärrän mielipahan oman lapseni kohdalla, mutta ymmärrän myös vanhempaa lastakin. Joten oisko jotain vinkkejä, mitä vois tehdä?

Ilmeisesti ei halua leikkiä poikien kanssa, koska pojat leikkivät erilaisia leikkejä? Voisiko tästä aloittaa juttelemaan lapsen kanssa ja selittää, että isot tytöt eivät aina halua leikkiä leikkejä, joihin pienet tytötkin sopisivat, ihan kuten tyttösi itsekään ei halua aina leikkiä poikien kanssa, koska pojat eivät leiki sellaisia leikkejä kuin tyttösi haluaisi?

 

[vieras]

Hyvä ap, että huomiot tuon asian! Meillä on nykyään ongelmana meidän tyttö, kun kavereita on vaan tasan yksi. Kun kaveri on esim. pois koulusta, tyttö yksin välitunnit
Käytännössä muut tykkäävät kyllä meidän tytöstä, mutta kun tytöillä on niin vahva tuo parien muodostus, niin ulkopuolisilla ei ole joukkoon asiaa.

 

[z]

Ihan hyvä keittiönoidan ehdotus ja yritänkin tuota ensi kerralla puistossa. Koska olen varma, että tähän ongelmaan törmätään taas lähiakoina. Tyttöni ei vaan oikein ymmärrä, että hän ei ole ihan vielä niin iso, että pystyisi kaikkiin isojen tyttöjen leikkeihin osallistumaan. Hän on kovin omapäinen ja omaa tahtoakin löytyy. Oisko muita hyviä ideoita?

 

[vieras]

Hyvä ap, että huomiot tuon asian! Meillä on nykyään ongelmana meidän tyttö, kun kavereita on vaan tasan yksi. Kun kaveri on esim. pois koulusta, tyttö yksin välitunnit
Käytännössä muut tykkäävät kyllä meidän tytöstä, mutta kun tytöillä on niin vahva tuo parien muodostus, niin ulkopuolisilla ei ole joukkoon asiaa.

sitten täytyy olla yksin. Toi muodostuu taakaksi toi vahva parinmuodostus, etkö huomaa. Kannusta tyttöäa olemaan muittenki kanssa ja isommas ryhmässä.