Niin, en siis tiedä oikein muutakaan mistä kysyä neuvoja ja mielipiteitä tähän tilanteeseeni joka minua ahdistaa. Ystävät ovat liian läheisiä molemmille joten saattaisin saattaa itseni jopa vaaraan kysyessäni heidän mielipidettään ja omille vanhemmilleni en halua tästä puhua. Anteeksi kauhean pitkästä tekstistä ja mahd. kielioppivirheistä mutta olen oikeasti ahdistunut ja kaipaisin nyt hyviä ja mielellään jopa asiantuntevia neuvoja.
Tilanne on siis tämä: Olemme seurustelleet noin 2 vuotta ja olemme asuneet yhdessä pian 1,5 vuotta. Aluksi mies oli oikea unelma: huomaavainen, romanttinen, kiltti, kohtelias ja auttavainen. Suhteen edettyä ja varsinkin yhteenmuuton jälkeen luonne on kuitenkin alkanut muuttua huomattavasti ja hänestä on tullut melkein vastakohta menneisiin aikoihin verrattuna. Hän on pilkallinen, äkkipikainen, herkästi suuttuva ja joskus jopa kylmä minua kohtaan (työntää pois kun menen lähelle, ei ole enää pusuttelua yms.). Hän myös haukkuu paljon kaikkia tärkeimpiä ystäviäni ja aloittaa lähes poikkeuksetta riidan kun he tulevat käymään. Hän on myös kieltänyt useita ystäviäni tulemasta käymään meillä mikä on minusta erittäin surullista. Ymmärrän kyllä että suhde muuttuu poikkeuksetta aina vakiintuessaan mutta seuraavaksi varsinainen kirjoitukseni syy.
Meillä on ollut lähes alusta alkaen riitaisa, lähes vuoristoratamainen suhde ja suunnilleen yhteenmuutosta lähtien sillointällöin agressiivisia riitoja. Kun huomaan ettemme pysty keskustelemaan asiallisesti, olen yrittänyt vetäytyä tilanteesta ja ehdottaa että palaamme asiaan muutaman minuutin päästä kun ollaan molemmat rauhoituttu, mutta mies ei salli tätä vaan kävelee perässäni haukkuen minua (ja sanoen kaikkea minkä tietää eniten minua satuttavan ja ärsyttävän) ja ahdistaen minut usein huoneeseen (seisoen oviaukolla ja estäen pääsyn pois) tai jopa nurkkaan. Riidat ovat aina tapahtuneet selvinpäin sillä emme kumpikaan juo usein tai ole humalassa agressiivisia.
Kun monesti ahdistuneena olen yrittänyt päästä miehen ohi ja töninyt häntä pois tieltä, on hän "kilahtanut" minulle ja tyrkännyt todella kovasti jolloin olen muutaman kerran kaatunut / iskenyt selkäni tai pääni. Joskus hän on myös tarttunut kiinni kurkusta ja lyönyt nyrkillä käsivarteen tai potkaissut mutta kaikki on aina tapahtunut sen jälkeen kun itse olen häntä tyrkännyt, suutuspäissäni läpsäissyt tai muuten "ärsyttänyt" niinkuin hän itse asian perustelee kun keskustelemme siitä.
Edellinen riitamme oli kuitenkin erilainen. Tulin yöllä kotiin kaupungilta kotiin (selvinpäin olimme molemmat jälleen) ja mieheni käski perua seuraavan päivän menoni jonka olin sopinut paria viikkoa aiemmin ystävieni kanssa, tai hän jättää minut. Sanoin asiaan rauhallisena etten tiedä itkeä vai nauraa jos haluaa kahden vuoden suhteen päättää moisesta asiasta jolloin hän tuli minua kohti ja tyrkkäsi niin että horjahdin hellaa päin. Kun kysyin miksi hän teki sen, perusteli hän käytöksensä sillä että ärsytin tahallani. En oikeasti tiedä mitä tehdä.. Hän ei koskaan aivan yksin aloittanut väkivaltaista käytöstä riidoissa vaan aina vasta sen jälkeen kun itse olen häntä töninyt tieltäni tai läpsäissyt kun on huoritellut ja haukkunut.
Olen miettinyt eroa ja olen usein pakannut tavarat lähteäkseni mutta hän on aina saanut mieleni muuttumaan sanomalla että jään yksin ja rahattomaksi enkä pärjää ilman häntä tai pyytämällä anteeksi ja vakuuttamalla ettei koskaan halua satuttaa. En vaan haluaisi uskoa että mieheni oikeasti tarkoittaa pahaa kun suutuspäissään tönii sillä väkivalta ei ole paria kertaa lukuunottamatta ollut koskaan niin voimakasta että olisi aiheuttanut enempää kuin pieniä mustelmia.
Tänään kuitenkin luin edellisen riidan vaivaamana juttuja perheväkivallasta ja siitä kuinka hitaasti se alkaa ja tulin miettineeksi asioita uudelta kantilta.
Mitä itse tekisitte tässä tilanteessa? Anteeksi vielä pitkä teksti ja kirjoitusvirheet ja kaikki ja kiitos todella paljon jos joku vaivautuu tähän vastaamaan.. : /
Tilanne on siis tämä: Olemme seurustelleet noin 2 vuotta ja olemme asuneet yhdessä pian 1,5 vuotta. Aluksi mies oli oikea unelma: huomaavainen, romanttinen, kiltti, kohtelias ja auttavainen. Suhteen edettyä ja varsinkin yhteenmuuton jälkeen luonne on kuitenkin alkanut muuttua huomattavasti ja hänestä on tullut melkein vastakohta menneisiin aikoihin verrattuna. Hän on pilkallinen, äkkipikainen, herkästi suuttuva ja joskus jopa kylmä minua kohtaan (työntää pois kun menen lähelle, ei ole enää pusuttelua yms.). Hän myös haukkuu paljon kaikkia tärkeimpiä ystäviäni ja aloittaa lähes poikkeuksetta riidan kun he tulevat käymään. Hän on myös kieltänyt useita ystäviäni tulemasta käymään meillä mikä on minusta erittäin surullista. Ymmärrän kyllä että suhde muuttuu poikkeuksetta aina vakiintuessaan mutta seuraavaksi varsinainen kirjoitukseni syy.
Meillä on ollut lähes alusta alkaen riitaisa, lähes vuoristoratamainen suhde ja suunnilleen yhteenmuutosta lähtien sillointällöin agressiivisia riitoja. Kun huomaan ettemme pysty keskustelemaan asiallisesti, olen yrittänyt vetäytyä tilanteesta ja ehdottaa että palaamme asiaan muutaman minuutin päästä kun ollaan molemmat rauhoituttu, mutta mies ei salli tätä vaan kävelee perässäni haukkuen minua (ja sanoen kaikkea minkä tietää eniten minua satuttavan ja ärsyttävän) ja ahdistaen minut usein huoneeseen (seisoen oviaukolla ja estäen pääsyn pois) tai jopa nurkkaan. Riidat ovat aina tapahtuneet selvinpäin sillä emme kumpikaan juo usein tai ole humalassa agressiivisia.
Kun monesti ahdistuneena olen yrittänyt päästä miehen ohi ja töninyt häntä pois tieltä, on hän "kilahtanut" minulle ja tyrkännyt todella kovasti jolloin olen muutaman kerran kaatunut / iskenyt selkäni tai pääni. Joskus hän on myös tarttunut kiinni kurkusta ja lyönyt nyrkillä käsivarteen tai potkaissut mutta kaikki on aina tapahtunut sen jälkeen kun itse olen häntä tyrkännyt, suutuspäissäni läpsäissyt tai muuten "ärsyttänyt" niinkuin hän itse asian perustelee kun keskustelemme siitä.
Edellinen riitamme oli kuitenkin erilainen. Tulin yöllä kotiin kaupungilta kotiin (selvinpäin olimme molemmat jälleen) ja mieheni käski perua seuraavan päivän menoni jonka olin sopinut paria viikkoa aiemmin ystävieni kanssa, tai hän jättää minut. Sanoin asiaan rauhallisena etten tiedä itkeä vai nauraa jos haluaa kahden vuoden suhteen päättää moisesta asiasta jolloin hän tuli minua kohti ja tyrkkäsi niin että horjahdin hellaa päin. Kun kysyin miksi hän teki sen, perusteli hän käytöksensä sillä että ärsytin tahallani. En oikeasti tiedä mitä tehdä.. Hän ei koskaan aivan yksin aloittanut väkivaltaista käytöstä riidoissa vaan aina vasta sen jälkeen kun itse olen häntä töninyt tieltäni tai läpsäissyt kun on huoritellut ja haukkunut.
Olen miettinyt eroa ja olen usein pakannut tavarat lähteäkseni mutta hän on aina saanut mieleni muuttumaan sanomalla että jään yksin ja rahattomaksi enkä pärjää ilman häntä tai pyytämällä anteeksi ja vakuuttamalla ettei koskaan halua satuttaa. En vaan haluaisi uskoa että mieheni oikeasti tarkoittaa pahaa kun suutuspäissään tönii sillä väkivalta ei ole paria kertaa lukuunottamatta ollut koskaan niin voimakasta että olisi aiheuttanut enempää kuin pieniä mustelmia.
Tänään kuitenkin luin edellisen riidan vaivaamana juttuja perheväkivallasta ja siitä kuinka hitaasti se alkaa ja tulin miettineeksi asioita uudelta kantilta.
Mitä itse tekisitte tässä tilanteessa? Anteeksi vielä pitkä teksti ja kirjoitusvirheet ja kaikki ja kiitos todella paljon jos joku vaivautuu tähän vastaamaan.. : /
heh.