Äiti farkuissa ja lenkkareissa lapsen kevätjuhlassa.

Voi vittu tästä lähtien mennään mammat kansallispuvut päällä joka perkeleen juhliin, se kun on vaate joka käy ihan joka paikkaan, linnanjuhlista alkaen |O

jeps , multapa löytyy niitä kaapista parikin kappaletta, että täältä vaan hakemaan... onhan ne hienoja kyllä, mutta mutta...

ja niin monet maailman julkut menevät kivoissa farkuissa erilaisiin juhliin, että ei ne farkut nyt niin kiellettyjen listalla voi olla, eiköhän se ole tärkeintä, että lapset saavat juhlistaa kouluvuoden päättymistä äidin, iskän ja muiden läheisten ollessa paikalla...

mukavia juhlia ihan kaikille... =)

 

Yhdellä lapsen äidillä oli juhlissa sandaalit(todella käytetyt), vanha paitaa(pesty ainakin 100 kertaa myös hiukan rikki) ja jalassa verkkarit. Hänen lapsellaan oli mekko päällä. tosin mekko oli kirkkaanpunainen ja pitkähihainen. Sama mekko lapsella oli joululuhlissa päällä. Että näin.

voi vittu!Ekaa keraa raivostun tälläisistä täällä!
Kaikilla ei ole rahaa, voi että, oliko oikein pitkähihainen ja sama kuin jouluna!!!!!!toivottasti lapsin ei ikinä kuule tälläisiä, varmasti hänestä päästä juhliin ja sitten joku etevä ämmä tälläisiä kirjoittaa...

 

mukava siis päästä..

 

Mua ei oikeasti kiinnosta pätkän vertaa mitä jollakin asiakaspalvelijalla on päällä. Ne on ne teot, eikä sanat ja ulkonäkö, jotka merkitsee.

Herättääkö esim. asiakaspalvelijan homssuinen olemus sun luottamuksesi, vai onko sille tosiaankin ihan sama? Vaikuttaako ko. ihminen osaavalta tyypiltä, jos hänellä on päällä jotain, joka on ristiriidassa hänen työhönsä?

Esim. pankkivirkailija; luotatko sä häneen ja hänen osaamiseensa, jos hän neuvottelee asuntolainasta kanssanne verkkapuku yllään?

 

Mä voisin verrata tätä juhlapukeutumista asiakaspalveluun tuon korrektiuden osalta. Onko metsään mennyt vertaus teidän mielestänne? Mitä mieltä olisitte asiakaspalvelijasta, joka palvelisi teitä verkkareissa? Tai vaikka hupparissa? Tai virttyneessä asussa?

Musta on ihan metsään mennyt vertaus. Siis mikä ihmeen asiakaspalvelija se jonkun lapsen öäiti on siellä lapsensa juhlassa? Ketä sen kuuluu palvella? Muiden lasten vanhempia, lastaan,opettajia/tarhantätejä?

Ja mitä tulee asiakaspalvelijaan verkkareissa, niin mieluummin vaikka osaava nakupelle kuin osaamaton jakkupukutätsy.

 

Mikäs vika farkuissa on

ei niin mitään vikaa!!


Mä meen huomenna likan kevätjuhlaan farkuissa!

Tai sortsit+hihaton ja heheheheh lenkkareissa


äitiliini on töissä

 

Esim. pankkivirkailija; luotatko sä häneen ja hänen osaamiseensa, jos hän neuvottelee asuntolainasta kanssanne verkkapuku yllään?

Enhän mä sen virkailijan vaatteiden kanssa neuvottele, vaan sen virkailijan.

 

Mä voisin verrata tätä juhlapukeutumista asiakaspalveluun tuon korrektiuden osalta. Onko metsään mennyt vertaus teidän mielestänne? Mitä mieltä olisitte asiakaspalvelijasta, joka palvelisi teitä verkkareissa? Tai vaikka hupparissa? Tai virttyneessä asussa?

Musta on ihan metsään mennyt vertaus. Siis mikä ihmeen asiakaspalvelija se jonkun lapsen öäiti on siellä lapsensa juhlassa? Ketä sen kuuluu palvella? Muiden lasten vanhempia, lastaan,opettajia/tarhantätejä?

Ja mitä tulee asiakaspalvelijaan verkkareissa, niin mieluummin vaikka osaava nakupelle kuin osaamaton jakkupukutätsy.

Osui ja upposi :wave:

 

Olen Wilkinsin kanssa samaa mieltä, että pukeutuminen vaatii tilannetajua ja hieman viitsimistä. Minun mielestä ihmisen asu eri poikkeustilanteissa kuten esim. juhlissa, oli ne sitten kevätjuhlat tai hautajaiset, kertoo hyvin paljon kantajastaan. Pukeutuminen kertoo myös paljon henkilön arvostuksesta tilaisuutta ja sen osallistujia kohtaan. En usko, että joku siisti paita ja housut/hame maksaa esim. Fidalla muutamaa euroa enempää, jos vaan viitsii sinne asti ostoksille vaivautua. Tärkeintä tietysti tässä pukeutumisprobleemassa on, että jokaisen lapsen vanhempi/vanhemmat osallistuvat juhliin vaikka sitten aamutakissa

Niitä Fidoja vaan ei ole jokaisessa käpykylässä. Musta on paljon surullisempoaa jättää menemättä lapsensa juhliin kuin mennä sinne verkkareissa ja lenkkareissa. Ei se lapsi sitä mieti, miltä äiti näyttää, jos ei kaverit siitä huomauttele. Ja ne kaveritkaan ei tajua huomautella, jos niiden kavereiden vanhemmat eivät ole asiasta lapsilleen tai lastensa kuullen puhuneet. Musta on surullista, että ihmisen ulkoiselle olemukselle annetaan nykypäivänä niin suuri arvo.

juuri samaa mieltä keittiksen kanssa!!

 

Yhdellä lapsen äidillä oli juhlissa sandaalit(todella käytetyt), vanha paitaa(pesty ainakin 100 kertaa myös hiukan rikki) ja jalassa verkkarit. Hänen lapsellaan oli mekko päällä. tosin mekko oli kirkkaanpunainen ja pitkähihainen. Sama mekko lapsella oli joululuhlissa päällä. Että näin.

voi vittu!Ekaa keraa raivostun tälläisistä täällä!
Kaikilla ei ole rahaa, voi että, oliko oikein pitkähihainen ja sama kuin jouluna!!!!!!toivottasti lapsin ei ikinä kuule tälläisiä, varmasti hänestä päästä juhliin ja sitten joku etevä ämmä tälläisiä kirjoittaa...

Peesaan ja mietin, että minkälainen ihminen muistaa, mitä toisten lapsilla on ollut päällä puoli vuotta aikaisemmin :xmas: .

 

Herättääkö esim. asiakaspalvelijan homssuinen olemus sun luottamuksesi, vai onko sille tosiaankin ihan sama? Vaikuttaako ko. ihminen osaavalta tyypiltä, jos hänellä on päällä jotain, joka on ristiriidassa hänen työhönsä?

Esim. pankkivirkailija; luotatko sä häneen ja hänen osaamiseensa, jos hän neuvottelee asuntolainasta kanssanne verkkapuku yllään?

Tulin takas saunasta.
Tuosta pankkivirkailijasta, ihan sama mulle mitä hällä päällään ois, mutta yleensä noissa asiakaspalvelutehtävissä saa työn puolesta vaatteet

Ja jos mulla ois virka vaikka pankkineitinä, niin mulla ois varmaan pari kolikkoa enemmän rahaa sit laittaa niihin vaatteisiin, kun mitä kotihoidontuella

 

Nyt opena ollessani ja muutenkin vähän jo elämää nähneenä, olen sitä mieltä että ei kannata stressata vaatteista vaikka.. Eikä varsinkaan tehdä muiden pukeutumisesta numeroa. Esimerkiksi masentuneelle perheelle voi olla jo suuri ponnistus edes saapua koko juhlaan (, jossa heitä tuijotetaan sitten joidenkin toimesta..). Lapsensa on aivan varmasti jo ikionnellinen jos äiti jaksoi tulla.

Tätä peesaan! Järkyttävää minkälaisessa tynnyrissä ihmiset elämäänsä elää kun eivät ymmärrä että elämässä onm monenlaisia tilanteita....Jorkun vaatteet on ihan tois'sijainen asia tärkeämpien asioiden rinnalla...

 

Siis meidänkin lapsen kevätjuhlassa yhdellä isällä oli reisitaskuhousut. Olin tyrmistynyt, ja minua todella harmitti lapsen puolesta. Luulisi tosiaan, että vanhemmat ymmärtäisivät kuinka kiusallista tuollainen alipukeutuminen on muille juhlijoille. Itse pukeuduin silkkiseen mekkoon ja korkokenkiin, miehelläni oli tumma puku ja mekkooni sointuva solmio. Kiitos ap, kun otit tämän tärkeän asian puheeksi!

No niin,tuliko taas hyvä mieli kun sai arvostella muita ja tuntea olevansa parempi ?

 

No kelle se lapsensa äiti antaa jonkun kuvan itsestään? Mitä merkitystä tälle äidille on sillä antamallaan kuvalla? saako sen lapsi huonomman kohtelun päiväkodissa tai koulussa, jos tällä äidillä oli lenkkarit jalassa? Luultavaa nimittäin on, että se äiti ei sieltä juhlista, jossa hänen pukeutumistaan arvostellaan, löydä yhtään sellaista ihmistä, jonka kanssa haluaisi olla huomennakin tekemisissä. Nyt ei oltu työpaikalla vaan lapsen kevätjuhlissa, joten mitä konkreettista hyötyä sille äidille olisi ollut pukeutua paremmin? Olisiko lapsi saanut kenties enemmän kavereita?

Kuva itsestään, tietysti. Lähinnä lapsensa kavereiden vanhemmille. Nuo tilaisuudethan ovat osin myös edustustilaisuuksia, siellä edustetaan itseään ja omaa perhettä ja sen arvomaailmaa. Korrekti pukeutuminen herättää luottamusta, ja kavereiden vanhemmat voivat mieluummin uskoa lapsensa leikkimään ko. lapsen kotiin.

 

Musta on ihan metsään mennyt vertaus. Siis mikä ihmeen asiakaspalvelija se jonkun lapsen öäiti on siellä lapsensa juhlassa? Ketä sen kuuluu palvella? Muiden lasten vanhempia, lastaan,opettajia/tarhantätejä?

Ja mitä tulee asiakaspalvelijaan verkkareissa, niin mieluummin vaikka osaava nakupelle kuin osaamaton jakkupukutätsy.

Ok. En tarkoittanut, että juhlassa oltaisiin asiakaspalvelijoita, ei tietenkään. Vaan sitä, että milloin pukeutumisella herätetään luottamusta ym., mitä sillä viestitetään muille.

 

Ok. En tarkoittanut, että juhlassa oltaisiin asiakaspalvelijoita, ei tietenkään. Vaan sitä, että milloin pukeutumisella herätetään luottamusta ym., mitä sillä viestitetään muille.

Mitä lasten kevätjuhlaan pukeutumisen pitäisi viestittää muille.. Eiköhän se oo TÄRKEIN viesti, että vanhemmat on tulleet PAIKALLE, vaikka olisivat tulleet säkki päällä, mutta ovat paikalla? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö tuo ole tärkeintä?

 

Mitä lasten kevätjuhlaan pukeutumisen pitäisi viestittää muille..

Arvomaailmaa. Ehkä ne verkkarivanhemmat sitten viestittävät toisilleen rentoa elämänasennetta ja osaavat hakeutua toistensa seuraan, samoin kuin juhlaan sen arvon vaatimalla tavalla pukeutuneetkin. Ja varmaan viestejä on muitakin, mutta niistä joku tapakouluttaja osaisi sanoa enemmän.

 

Eihän sillä ole mitään merkitystä miten pukeutuu, kunhan on vaatteet päällä. Ulkoista harhaa kaikki loppujenlopuksi.
Sitä kun on niin mukava arvottaa ja arvostella muita ulkoisen perusteella, tietämättä ihmisestä mitään. Kulkea laput silmillä. Samalla voipi tuntea itsensä vähän parempana.

 

Mitä lasten kevätjuhlaan pukeutumisen pitäisi viestittää muille..

Arvomaailmaa. Ehkä ne verkkarivanhemmat sitten viestittävät toisilleen rentoa elämänasennetta ja osaavat hakeutua toistensa seuraan, samoin kuin juhlaan sen arvon vaatimalla tavalla pukeutuneetkin. Ja varmaan viestejä on muitakin, mutta niistä joku tapakouluttaja osaisi sanoa enemmän.

Niin, että köyhät pysykööt omiensa parissa, ja silleen... Yli "luokkarajojen" ei oo astuminen...Sitähän sä oikeesti halusit sanoa?

 

Esim. pankkivirkailija; luotatko sä häneen ja hänen osaamiseensa, jos hän neuvottelee asuntolainasta kanssanne verkkapuku yllään?

Enhän mä sen virkailijan vaatteiden kanssa neuvottele, vaan sen virkailijan.

Niin niin, mutta varmaan katsoisit kieroon verkkareihin pukeutunutta pankkitätiä

 

[

Niin niin, mutta varmaan katsoisit kieroon verkkareihin pukeutunutta pankkitätiä

En usko, jos asiansa osaa. Mutta on surullista, jos sulle vaan vaatteet merkkaa.

 

Mitä lasten kevätjuhlaan pukeutumisen pitäisi viestittää muille..

Arvomaailmaa. Ehkä ne verkkarivanhemmat sitten viestittävät toisilleen rentoa elämänasennetta ja osaavat hakeutua toistensa seuraan, samoin kuin juhlaan sen arvon vaatimalla tavalla pukeutuneetkin. Ja varmaan viestejä on muitakin, mutta niistä joku tapakouluttaja osaisi sanoa enemmän.

Niin, että köyhät pysykööt omiensa parissa, ja silleen... Sitähän sä oikeesti halusit sanoa?

No en. Mutta jos vähääkään olette ihmisten välisiä sanattomia viestejä opiskelleet, niin näin vaan tulee tapahtumaan.

 

Esim. pankkivirkailija; luotatko sä häneen ja hänen osaamiseensa, jos hän neuvottelee asuntolainasta kanssanne verkkapuku yllään?

Enhän mä sen virkailijan vaatteiden kanssa neuvottele, vaan sen virkailijan.

Niin niin, mutta varmaan katsoisit kieroon verkkareihin pukeutunutta pankkitätiä

Jos täti on rautainen ammattilainen, miksi katsoisin kieroon???

 

Mitä lasten kevätjuhlaan pukeutumisen pitäisi viestittää muille..

Arvomaailmaa. Ehkä ne verkkarivanhemmat sitten viestittävät toisilleen rentoa elämänasennetta ja osaavat hakeutua toistensa seuraan, samoin kuin juhlaan sen arvon vaatimalla tavalla pukeutuneetkin. Ja varmaan viestejä on muitakin, mutta niistä joku tapakouluttaja osaisi sanoa enemmän.

Niin, että köyhät pysykööt omiensa parissa, ja silleen... Sitähän sä oikeesti halusit sanoa?

No en. Mutta jos vähääkään olette ihmisten välisiä sanattomia viestejä opiskelleet, niin näin vaan tulee tapahtumaan.

Ja se taas johtuu siitä, että ihminen on niin ajatuksiinsa samaistunut. Aivopesun uhri.

 

Kuva itsestään, tietysti. Lähinnä lapsensa kavereiden vanhemmille. Nuo tilaisuudethan ovat osin myös edustustilaisuuksia, siellä edustetaan itseään ja omaa perhettä ja sen arvomaailmaa. Korrekti pukeutuminen herättää luottamusta, ja kavereiden vanhemmat voivat mieluummin uskoa lapsensa leikkimään ko. lapsen kotiin.

Ja mä kun luulin olevani jollain tavoin valikoiva lasteni kavereiden suhteen Mutta ei kyllä tullut ikinä meileeni - ja lapseni ovat sentään jo 21 ja 16 v - ajatella, että sillä, miltä lasteni kavereiden äidit näyttävät, olisi jotain merkitystä sille, miten heihin suhtaudun. En muuten ikinä ajatellut, että lasteni päiväkodin tai koulun juhlat olisi joku edustustilaisuus, jossa mun pitäisi näyttää parhaimmat puoleni itsestni, jotta...jotta? Siis miksi? Olen kyllä hienovaraisesti karsinut lasteni kavereita, mutten koskaan sen takia, mitä lasteni kavereiden vanhemmilla on päällä.

By the way...junnun paras kaveri on ollut junnun paras kaveri jo kohta 14 vuotta. Siitä ensimmäisestä tarhapäivästä lähtien. Pojat ovat olleet aina samassa ryhmässä, samalla luokalla tai vähintäänkin samassa koulussa. Ja yksissäkään juhlissa en ole nähnyt kaverin äidillä muita jalkineita kuin lenkkarit.

Pukeutuminen ei ole koskaan ollut mulle merkki siitä, voiko johonkin ihmiseen luottaa. Pedofiilikin voi pukeutua vaikka smokkiin ja lasten kanssa erinomaisesti toimiva paikattuihin verkkareihin. Kyllä se luotettavuus tulee jostain ihan muusta kuin siit, mitä on sattunut päälleen vaatekaapista laittamaan. Tai siis ainakin mulle tulee, sulle ehkä niillä vaatteilla on suurempi merkitys.

Mä menen muuten nykyisin asiakaspalavereihinkin t-paidassa, fleecetakissa ja jossain pitkissähousuissa. Olen päässyt osaamiseni takia siihen asemaan, että pukeutumisella ei ole merkitystä. Vaikka menisin palaveriin XXXL bikineissä, asiakkaani eivät katso ulkoista olemustani vaan kuuntelevat, mitä mä sanon. Koska mun osaamiseni ei ole mun vaatekappaleissani vaan korvieni välissä.

Mulle on ihan sama, miltä asiakaspalvelija näyttää. Oleellista on, mitä se suustaan päästää. Asiakaspalvelija voi siismun puolestani olla vaikka mummon villahousuissa, täynnä lävistyksiä ja propellihattu päässä, kunhan osaa asiansa. Pukeutumisella ei mulle myydä yhtään mitään.