Äiti farkuissa ja lenkkareissa lapsen kevätjuhlassa.

[

Ei , mutta ei oo terveellistä jaloillekaan jos omistaa vain lenkkarit.

Monilla ei oo rahaa, kun niihin lenkkareihin. Ja jos on valittava, ostaako lapselle juhlakamppeet vai itselle, niin sä ostaist itselles, ettei muut vanhemmat ajattele, ettet rakasta lastas, ja kunnioita sen juhlaa, kun oot alipukeutunu?

 

Siis meidänkin lapsen kevätjuhlassa yhdellä isällä oli reisitaskuhousut. Olin tyrmistynyt, ja minua todella harmitti lapsen puolesta. Luulisi tosiaan, että vanhemmat ymmärtäisivät kuinka kiusallista tuollainen alipukeutuminen on muille juhlijoille. Itse pukeuduin silkkiseen mekkoon ja korkokenkiin, miehelläni oli tumma puku ja mekkooni sointuva solmio. Kiitos ap, kun otit tämän tärkeän asian puheeksi!

Mä ajattelin pelata varman päälle ja pistin hääpukuni päälle, tulipahan sillekkin käyttöä eikä ainakaan ollut alipukeutunut olo!

 

Siis meidänkin lapsen kevätjuhlassa yhdellä isällä oli reisitaskuhousut. Olin tyrmistynyt, ja minua todella harmitti lapsen puolesta. Luulisi tosiaan, että vanhemmat ymmärtäisivät kuinka kiusallista tuollainen alipukeutuminen on muille juhlijoille. Itse pukeuduin silkkiseen mekkoon ja korkokenkiin, miehelläni oli tumma puku ja mekkooni sointuva solmio. Kiitos ap, kun otit tämän tärkeän asian puheeksi!

Mä ajattelin pelata varman päälle ja pistin hääpukuni päälle, tulipahan sillekkin käyttöä eikä ainakaan ollut alipukeutunut olo!

Kävitkö vielä kampaajalla ja meikkaajalla? Muistitko kynnentkin laitattaa? B)

 

en jaksa selata koko ketjua läpi, mutta mikä hiivatin väliä sillä on millaset vaatteet äidillä on. eikö se oo ihan jokaisen oma asia millasissa vaatteissa tulee juhliin.

 

Niin, mutta mie olen edelleen sitämieltä, että mie oisin ainakin 100 kertaa enemmän arvostanut sitä, että minun juhliini olisi joku joskus tullut... vaikka farkuissa ja t-paidassa, kun että siellä oltais oltu aina tip-top muodinmukaisessa kimallekoltussa.

Siis ehkä me ollaan eletty erilainen lapsuus... minusta arvostusta on nimenomaan se, että mennään sinne juhlaan ja ollaan ylpeitä lapsesta.

Toki se on se suurin osuus arvostuksesta. Meidän isäntä voisi mennä vaikka sitten niissä verkkareissa juhliin, että ymmärrän kyllä tämänkin näkemyksen. Mutta mielipiteeni tuntien, niin osaatte varmaan arvata meneekö isäntä sinne liikuntakamppeissa

Tilanteen mukainen asu on minusta korrektia pukeutumista. Eli en mä hyväksy liikuntatunnillekaan väärää pukeutumista (esim. farkkuja). Farkutkin voivat olla juhla-asu, kunhan eivät nyt ihan kamalan kuluneet ole, ja asua täydennetään juhlavammalla yläosalla.

 

Siis meidänkin lapsen kevätjuhlassa yhdellä isällä oli reisitaskuhousut. Olin tyrmistynyt, ja minua todella harmitti lapsen puolesta. Luulisi tosiaan, että vanhemmat ymmärtäisivät kuinka kiusallista tuollainen alipukeutuminen on muille juhlijoille. Itse pukeuduin silkkiseen mekkoon ja korkokenkiin, miehelläni oli tumma puku ja mekkooni sointuva solmio. Kiitos ap, kun otit tämän tärkeän asian puheeksi!

Mä ajattelin pelata varman päälle ja pistin hääpukuni päälle, tulipahan sillekkin käyttöä eikä ainakaan ollut alipukeutunut olo!

Kävitkö vielä kampaajalla ja meikkaajalla? Muistitko kynnentkin laitattaa? B)

Juu juu, manikyyrit, pedikyyrit, kampaajat oli varattu jo puoli vuotta etukäteen! Kalliksihan se tuli, mutta eipä tarvinnut lapsen hävetä äitiään!

 

Voi vittu tästä lähtien mennään mammat kansallispuvut päällä joka perkeleen juhliin, se kun on vaate joka käy ihan joka paikkaan, linnanjuhlista alkaen |O

 

Siis meidänkin lapsen kevätjuhlassa yhdellä isällä oli reisitaskuhousut. Olin tyrmistynyt, ja minua todella harmitti lapsen puolesta. Luulisi tosiaan, että vanhemmat ymmärtäisivät kuinka kiusallista tuollainen alipukeutuminen on muille juhlijoille. Itse pukeuduin silkkiseen mekkoon ja korkokenkiin, miehelläni oli tumma puku ja mekkooni sointuva solmio. Kiitos ap, kun otit tämän tärkeän asian puheeksi!

Mä ajattelin pelata varman päälle ja pistin hääpukuni päälle, tulipahan sillekkin käyttöä eikä ainakaan ollut alipukeutunut olo!

Mun hääpuku oli farkut...

 

ja mä en ymmärrä sellasia ihmisiä ketkä kyttää toisten pukeutumista..mitä väliä eikö oo pääasia että on äiti edes tullut paikallekun joskus on niitäkin vanhempia ketä ei kiinnosta

 

Yhdellä lapsen äidillä oli juhlissa sandaalit(todella käytetyt), vanha paitaa(pesty ainakin 100 kertaa myös hiukan rikki) ja jalassa verkkarit. Hänen lapsellaan oli mekko päällä. tosin mekko oli kirkkaanpunainen ja pitkähihainen. Sama mekko lapsella oli joululuhlissa päällä. Että näin.

oikeesti. Kaikilla ihmisillä ei ole asiat niin hyvin kuin sulla. Voittehan te hyvät ihmiset yrittää asettua toisen paikalle hetkeksi. Auttakaa vaikka, ja antakaa omastanne!

 

Terveisiä lapseni kevätjuhlasta!
Päälläni oli valkoinen siisti toppi, jonka päällä oli lyhythihainen valkoinen paitapusero mikälie. Mielestäni yläkropan vaatetus oli erittäin onnistunut....mutta jalssa oli farkut. Enkä oikeasti edes tajunnut että eivät ole tilaisuutreen sopivat housut

Mä olen moukka ja tyhmä, myönnän nyt. Ei käynyt pienessä mielessäkään että joku kanssakulkija on farkuista pahoittanut mielensä :/

 

Olen Wilkinsin kanssa samaa mieltä, että pukeutuminen vaatii tilannetajua ja hieman viitsimistä. Minun mielestä ihmisen asu eri poikkeustilanteissa kuten esim. juhlissa, oli ne sitten kevätjuhlat tai hautajaiset, kertoo hyvin paljon kantajastaan. Pukeutuminen kertoo myös paljon henkilön arvostuksesta tilaisuutta ja sen osallistujia kohtaan. En usko, että joku siisti paita ja housut/hame maksaa esim. Fidalla muutamaa euroa enempää, jos vaan viitsii sinne asti ostoksille vaivautua. Tärkeintä tietysti tässä pukeutumisprobleemassa on, että jokaisen lapsen vanhempi/vanhemmat osallistuvat juhliin vaikka sitten aamutakissa

Niitä Fidoja vaan ei ole jokaisessa käpykylässä. Musta on paljon surullisempoaa jättää menemättä lapsensa juhliin kuin mennä sinne verkkareissa ja lenkkareissa. Ei se lapsi sitä mieti, miltä äiti näyttää, jos ei kaverit siitä huomauttele. Ja ne kaveritkaan ei tajua huomautella, jos niiden kavereiden vanhemmat eivät ole asiasta lapsilleen tai lastensa kuullen puhuneet. Musta on surullista, että ihmisen ulkoiselle olemukselle annetaan nykypäivänä niin suuri arvo.

 

Auttakaa vaikka, ja antakaa omastanne!

Näinpä juuri :flower: Jos itsellä on varaa ostaa jokaisiin kekkereihin niin lapselleen kuin itselleenkin uudet kledjut, vanhat voi varmaan lahjoittaa niille, joilla ei ole varaa ostaa kirppariverkkareita enempää.

 

Mä voisin verrata tätä juhlapukeutumista asiakaspalveluun tuon korrektiuden osalta. Onko metsään mennyt vertaus teidän mielestänne? Mitä mieltä olisitte asiakaspalvelijasta, joka palvelisi teitä verkkareissa? Tai vaikka hupparissa? Tai virttyneessä asussa?

 

damn!kehtaankohan mä mennä huomenna tunnin kestävään kevätjuhlaan,kun ei oo juhlapukua..ihan vaan tunika ja caprit :ashamed:

 

No jos äidillä ei vaikka ollut aikaa vaihtaa vaatetta, jos oli vaikka tosi kiire lähtö ja aatteli että on tärkeintä että tyttö on nättinä. Ei sitä aina tule aatelleeksi että on noita jotka ei seuraa kevätjuhlaa vaan toisten vanhempien vaatetusta

 

Tilanteeseen kuin tilanteeseen pukeudutaan asiaan kuuluvalla tavalla. Lenkkarit eivät ole juhlakenkä, eikä farkut ole juhlahousut. Ei myöskään hikilenkille yleensä lähdetä avokkaissa tai minarissa. Molemmat saavat pitkiä katseita, se on varma.

 

Musta on surullista, että ihmisen ulkoiselle olemukselle annetaan nykypäivänä niin suuri arvo.

Musta sekin on surullista, että siitä ajatellaan noin. Ulkoinen olemus antaa meistä kuvan ensihetkistä alkaen! Kuten jo sanoin, niin ymmärrän sen, ellei niitä soveltuvia vaatteita ole varaa hankkia, mutta jos kyseessä olisikin se, ettei viitsitä tai jakseta pukeutua, niin se minusta juurikin on surullista.

 

Mä voisin verrata tätä juhlapukeutumista asiakaspalveluun tuon korrektiuden osalta. Onko metsään mennyt vertaus teidän mielestänne? Mitä mieltä olisitte asiakaspalvelijasta, joka palvelisi teitä verkkareissa? Tai vaikka hupparissa? Tai virttyneessä asussa?

Mua ei oikeasti kiinnosta pätkän vertaa mitä jollakin asiakaspalvelijalla on päällä. Ne on ne teot, eikä sanat ja ulkonäkö, jotka merkitsee.

 

No, kylläpäs on taas maata kaatava juttu. En jaksa koko ketjua lukea. Siis, että ihan farkuissa kevät juhliin. Haloo, ei ne päätäjäiset ole mitkään lakkiaiset. Eiköhän se riitä, että ovat paikalla ja lapsella on sellaiset vaatteet päällä kuin on itse halunnut laittaa.

 

Ei saakeli näitä alotuksia..

Mä näin tänään harakan..

 

Ei saakeli näitä alotuksia..

Mä näin tänään harakan..

Mä en!

 

Mä olin tänään kaverini valmistujaisissa ja ihan farkuissa, topissa, neuletakissa ja Puman lenkkareissa. Aurinkolasit meni korusta. Toisaalta mä olenkin suurimman osan vaatteistani jo pakannut...

 

Musta sekin on surullista, että siitä ajatellaan noin. Ulkoinen olemus antaa meistä kuvan ensihetkistä alkaen! Kuten jo sanoin, niin ymmärrän sen, ellei niitä soveltuvia vaatteita ole varaa hankkia, mutta jos kyseessä olisikin se, ettei viitsitä tai jakseta pukeutua, niin se minusta juurikin on surullista.

No kelle se lapsensa äiti antaa jonkun kuvan itsestään? Mitä merkitystä tälle äidille on sillä antamallaan kuvalla? saako sen lapsi huonomman kohtelun päiväkodissa tai koulussa, jos tällä äidillä oli lenkkarit jalassa? Luultavaa nimittäin on, että se äiti ei sieltä juhlista, jossa hänen pukeutumistaan arvostellaan, löydä yhtään sellaista ihmistä, jonka kanssa haluaisi olla huomennakin tekemisissä. Nyt ei oltu työpaikalla vaan lapsen kevätjuhlissa, joten mitä konkreettista hyötyä sille äidille olisi ollut pukeutua paremmin? Olisiko lapsi saanut kenties enemmän kavereita?

 

Mä voisin verrata tätä juhlapukeutumista asiakaspalveluun tuon korrektiuden osalta. Onko metsään mennyt vertaus teidän mielestänne? Mitä mieltä olisitte asiakaspalvelijasta, joka palvelisi teitä verkkareissa? Tai vaikka hupparissa? Tai virttyneessä asussa?

Mua ei oikeasti kiinnosta pätkän vertaa mitä jollakin asiakaspalvelijalla on päällä. Ne on ne teot, eikä sanat ja ulkonäkö, jotka merkitsee.

peesaan..