Adoptiota harkitsevien/alkutaipaleella olevien oma topic.

Kiitos vaan kannustuksesta kaikille. Toi vessajuttu oli tosiaankin hyvä
Todettiin miehen kanssa, joka on rauhoitellut mua, että ehkä mennään ihan tavallisella siisteystasolla sentään eikä kutsuta Innoa entraamaan sisustusta. Mutta jännittää silti aivan vietävästi. Ainahan se jännittää sekin, että joku ihan vieras tulee ekaa kertaa käymään.

 

Joo, siitä siivouksesta on ihan turhe tehdä sen suurempaa numeroa. Itse olen työssä jossa käyn myös ihmisten kodeissa, ja jotkut oikeasti asuu taloissa joissa en toivoisi kenenkään asuvan. Aivan siivoamattomissa, ränsistyneissä, ilman sisävessaa (ihan muista kuin ekologisista syistä) ja lämmintä vettä, ympäristöstään vaarallisissa (esim. romuja piha täys, puuliiteri romahduspisteessä) jne. Ja ikävä kyllä myös lapsiperheet.

Eli, ihan normisiiovus riittää, eikä ne koirankarvoista välitä! Vaikka kyllä meilläkin tehtiin perusteellinen puunaus ja mies sai jopa yhden huoneen tapetoitua ennen sitä mitä olin odotellut pitkän aikaa..... Noh, tyhjät pullot vietiin kaapista pois, mut kirjahyllyyn sai kaikki pullot jäädä.

 

Heips pitkästä aikaa! Kuinka kauan teillä on mennyt perhelomakkeen lähettämisestä yhteydenottoon?

 

Almendra, meillä meni noin 3 viikkoa perhelomakkeen postittamisesta siihen, että Pelalta tuli kirje. Kirjeessä sitten annettiin päivämäärä (noin 2,5kk päähän), koska aikaisintaan sai varata aikaa ensimmäiseen neuvontaan ja eka neuvonta oli siitä noin 1,5kk kuluttua.

 

En nyt tarkalleen muista, mutta olisko mennyt noin 3 kuukautta perhelomakkeen täyttämisestä yhteydenottoon. Vaihtelee tosi paljon. Riippuu siitä kauanko kestää saada maksusitoumus kunnalta/kaupungilta.

 

En nyt muista Almendra mistä päin Suomea olitte, mutta ihan siitä riippuu millaiset ruuhkat teidän alueella on. Me päästiin aloittamaan jo pari kuukautta lomakkeen palautuksesta, ja itseasiassa tuo maksusitoumus tuli vasta myöhemmin, eli sitä ei edes tarvinnut odottaa.
Niin ja yhteyttä meihin otettiin muutamaa viikkoa ennen ekaa neuvontaa, jolloin aika saatiin, eli ehkä 1,5kk lomakkeen palauttamisesta.

 

Kotikäynnistä: Meillä oli myös remontti ja muutto kesken kotikäynnin aikaan. Pahvilaatikoita joka paikassa, pari huonetta oli täysin vaiheessa ja me nukuttiin miehen kanssa lastenhuoneen lattialla patjoilla. Siinä sitten selitettiin, että me tullaan nukkumaan tuossa huoneessa ja tuohon tulee työhuone...

Onko kukaan menossa tämän kevään lääkäriluennolle? ( http://www.interpedia.fi/scripts/calendar.asp?ID=190 ) Me ollaan silloin matkoilla, mutta jos joku voisi kertoa täällä mitä siellä on puhuttu?

 

Me käytiin tuollaisella lääkäriluennolla tammikuussa -09 ja todellakin suosittelen. Varsinkin, jos on paperit lähdössä sellaiseen maahan, johon tarvitsee täyttää lapsen terveyttä koskeva taustatietolomake, niin on kyllä mielestäni ihan välttämätön. Helena Lapinleimu on TYKSn lastenlääkäri ja itsekin adoptioäiti. Lääkärilluennosta saa myös todistuksen, jonka voi sitten liittää mukaan hakupapereihin ja mikään suosituspaperihan ei näytä pahalta, päinvastoin

 

Ei kannata sitten säikähtää tuon lääkäriluennon sisältöä. Sävy on aika karu ja ilmeisesti useammankin kerran (toisen kerran olin itse paikalla ja toisella kertaa hyvä ystäväni) on käynyt niin että joku on pyörtynyt kesken luennon. Tieto on varmaan sinänsä ihan oikeata ja hyvää, mutta ainakin minä jäin kaipaamaan vähän käytännönläheisempää otetta. Miten mikäkin erityistarve vaikuttaa ihan tavalliseen arkielämään lapsen kanssa. Minua huolestuttaa, että tuon luennon perusteella tarpeettomankin moni päätyy toivomaan "mahdollisimman tervettä" lasta, kun erityistarvemaailma vaikuttaa niin vieraalta ja pelottavalta. Suuri osa listalla olevista erityistarpeista on kuitenkin sellaisia, että arki sujuu kunhan erityistarpeen lääketieteellinen hoito on saatu kohdalleen. Ja lapsesta on iso ilo silloinkin vaikka hän ei olekaan täysin terve. Nykyään valtaosa terveistä pienistä adoptiovapaista lapsista löytää adoptiokodin. Erityistarpeisia lapsia jää ilman omia vanhempia kun hakijoita ei tarpeeksi erityistarpeisille lapsille ole. Suurella osalla hakijoista varmaan todellisuudessa olisikin resursseja ottaa vastaan erityistarpeinen lapsi, jos vain asiaa saa kypsytellä rauhassa. Palveluntarjoajat voisivat minusta pyytää lääkäriluennon vastapainoksi mukaan vaikka erityistarpeisten lasten vanhempia kertomaan tavallisimpien erityistarpeitten hoidosta vanhempien näkökulmasta.

 

Se on ihan totta, että sn-lasten vanhempia olisi hyvä saada luennoimaan! Elämä on kuitenkin suurimmaksi osaksi ihan samanlaista kuin muissa lapsiperheissä!

 

Trallaallaa on saanut yksäriä :wave: !

Mukavaa kevään odotusta kaikille odottajille!

 

"Onko niillä siellä Somaliassa kuraista vettä?" Kysyi esikoiseni tässä eräänä päivänä, kun tapasimme kaksi somalilasta. Kun niillä on niin ruskea iho. Ja tämä siis lapselta, jolle on viimeiset kaksi vuotta kerrottu etiopialaisesta pikkusisaruksesta, jolle on näytetty kuvia, videoita ja luettu kirjoja, joissa on afrikkalaisia ihmisiä. Joka on tavannutkin monen maalaisia, kielisiä, näköisiä ja -värisiä ihmisiä! Jolle ei taatusti ole rasistisia ajatuksia päähän pantu.

Tästä kannattanee ottaa opiksi, että sitten kun meillä on ne odotetut kullanmurut kotona, ainakaan lasten sanomisista ei kannata vetää hernettä nenään, vaan selittää kauniisti, miksi toisen iho on toisen värinen kuin toisen.

 

On tämä viimeinen vaihe odotuksessa kyllä aikamoinen tunnepiina!

Aina kun uusi viikko alkaa, niin toiveet korkealle . Ja sitten loppuviikosta taas vähitellen masentuneet fiilikset tyyliin "ei meille varmaankaan koskaan tule sitä lasta".

Joidenkin maiden kohdallahan odotuksen pituuden jotenkin tietää, ainakin sinne päin. Mutta tuntuu, että meidän kohdalla voi nytkin tulla tieto huomenna tai vasta vuoden päästä! Odottaako vai eikö odottaa?!! Epätoivo meinaa välillä iskeä. Ja sitten taas unelmointia jnejne.

Tsemppiä kaikille teille, joka vaihe on omalla tavallaan vaikea ja raskas tässä adoptio-odotuksessa!

Ja huomenna on taas maanantai.. en yhtään vahdi puhelinta.. en.. B)

 

Hei vaan kaikille!

Olen uusi täällä ja taipaleen aivan alussa. Tänään olimme ensimmäisessä neuvonnassa (tosin sinne mennessä emme tienneet että se on neuvontakerta).

Onko täällä muita joille neuvontaa antaa oman kunnan sosiaalitoimi? Meille tuli yllätyksenä että oma kunta antaakin neuvonnan ja vähän olemme nyt huolissamme neuvonnan tasosta. Meille kun tuli sellainen olo että neuvoja ei taida kauhean hyvin olla perillä näistä asioista. Mainitsi jopa että erään asiakkaan kanssa meni 2 vuotta kun paranneltiin kotiselvitystä lautakunnalle kun ei tahtonut mennä läpi
Kyselin myös että tuleeko meille jotain kotitehtäviä niin ei kuulema tule. Seuraava tapaaminen on jo 4 viikon päästä ja se onkin meillä kotikäynti.

Kovin tuntuu niukasti olevan adoptiosta tietoa täällä netissäkin joten toivottavasti tältä palstalta löytyy vastauksia mieltä askarruttaviin asioihin. Niitä meinaan saattaa tulla aika lailla...

 

Tervetuloa mukaan!

Palvelunantajilta voi pyytää ohjeet kotiselvityksen tekoa varten. Eli jos neuvojalla ei ole sitä runkoa, mitä selvityksessä pitää olla, kannattaa hänen se hankkia.

Pelan neuvonnassa kotitehtävinä oli mm. meidän ajatukset kasvatuksesta ja kirje bioäidille.

Voihan kunta joissakin tapauksessa hoitaa neuvonnan hyvinkin. En tiedä onko heillä sitten käsitystä siitä, että kovin seikkaperäisesti ei tarvitse kaikkea kirjoittaa. Minusta ainakin tuntui, että meidän kotiselvitys oli "kaunisteltu" versio meistä. Ei siis mitenkään valheellinen, mutta jotenkin kuitenkin positiivisessa valossa kirjoitettu ja vahvuuksia korostaen. Esim vaikka paljon kerrottiin suvusta yksityiskohtia, mitään sellaista ei sinne tullut. Toisaalta ei sitten suvista monia hyviäkään asioita, mitä itse oltaisiin haluttu korostaa enemmänkin. Kotiselvitys on siis enimmäkseen tiettyjen faktojen kertomista sekä sosiaalityöntekijän arvio hakijoista perusteluineen. Jos sosiaalityöntekijä on tottunut tekemään lausuntoja lähinnä lastensuojelu-asiakkaista, niin hänen tyylinsä voisi kuvitella poikkeavan aika paljon noista Pelan lausunnoista (varmasti niissäkin on vaihtelua työntekijästä riippuen).

 

Meillä neuvonnan teki kunnansos. ja ei tarvittu lisäselvityksiä ja muutenkin selvitysestä tuli hyvä ja kattava. Riippuu tietty sossusta ja siitä paljonko hän on näitä selvityksiä tehnyt. Meillä oli useamman kerran kotitehtäviä,mutta ne on erilaisia,kuin pelalla. mm Millainen vanhempi/puoliso/ystävä miehesi olisi kysyttiin naiselta ja millainen äiti/puoliso/ystävä vaimosi on kysyttiin mieheltä.

 

Toivottavasti PyryPetteri teidän neuvonta sujuu hyvin.

Täällä adoptiolautakunnan ohjeet, nämä ovat toivottavasti tutut sosiaalityöntekijällenne:
http://www.stm.fi/stm/neuvottelukunnat/adoptio/etusivu/ohjeita

 

Kiitos vastauksistanne, ihana huomata että täältä saa tukea!

Täytynee tosiaan olla yhteydessä noihin palvelunantajiin ja yrittää olla itse mahdollisimman hyvin selvillä mitä siihen selvitykseen pitää tulla. Mulle tuli sellainen kuva että meidän kunnassa ei edes joka vuosi tehdä näitä neuvontoja kun ei ole asiakkaita. Olemme siis todella pienestä kunnasta.

Neuvonantaja sanoi meille että voisimme itse kirjoittaa juttua siihen selvitykseen. Onkohan tämä kovinkin yleistä? Neuvonantaja ei muuten osannut kertoa meille voimmeko hakea kotimaan adoptiota. Sanoi vain että teidän pitää kysyä sitä Pelalta. Emme siis oikein saaneet mihinkään kysymykseemme vastausta joten kyllä epäluulot heräsi. Positiivinen asia tässä taitaa olla se että neuvonta etenee melko rivakkaa tahtia. Kesällä muutaman kk tauko mutta muuten tapaaminen joka kuukausi.

Valitaanko kohdemaa vasta lautakunnan luvan saamisen jälkeen? Tuleeko kotiselvitykseen mitään mahdollisesta maavalinnasta? Oletteko te saaneet neuvonnassa tietää mitä SN-lapsi tarkoittaa oikeasti? Tai siis missä vaiheessa "ruksitaan" millaisen lapsen on valmis ottamaan?

Onko täällä moni joka hakee sisarusadoptiota? Eikös kotiselvityksestä pitäisi käydä ilmi haluaako mahdollisesti sisarukset?

Kiva jos joko jaksaa taas vastailla!

 

Hei!

Onko kukaan menossa IP:n kiina infoon perjantaina 19.3?? Itse en pääse paikalle, mutta haluaisin kuulla viimeiset uutiset Kiinasta... olisikohan kukaan valmis päivittämään tiedonjanoiselle Kiinan tilannetta :wave:

 

Susan75, asian vierestä, mutta huomasithan uusimmat kuulumiset pela ja interpedian yhteismatkalta:

http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/kansainvalinen-adoptiopalvelu/tiedotteet/2010/3590

Olin itse eilen kv-adoptioinfossa, jossa lyhyesti käytiin läpi Kiinan tilannetta. Pelasta kerrottiin, että Kiinassa harkitaan ns. vihreää linjaa, jossa olisi helpompi adoptoida vanhempi lapsi ja special need lapsi. Se saattaisi joidenki nkohdalla lyhentää jonoa. Pienten lasten adoptiot vähenevät, koska heitä sijoitetaan nykyään Kiinan sisällä paremmin. Lapsiesitysmäärät eivät siis kasva tulevaisuudessa, vaan pysyvät samoina kuin lähivuosina tai vähenevät. Tässä lyhykäisyydessään Kiinan tuoretta tieota.

 

PyryPetterille vielä neuvonnasta:
Kotitehtävät kirjoitetaan juurikin sitä varten, että sosiaalityöntekijä voi sitten tietojen pohjalta tehdä kotiselvityksen. Kotiselvityksen runko voi olla vaikka seuraava: 1)Henkilötiedot 2) Sosioekonominen tilanne 3)Terveydentila 4)Taustatiedot ja suhteet omaisiin 5)Motiivit ja lasta koskevat toiveet 6)Kasvatuskyvyt ja valmiudet kansainväliseen adoptioon 7)Työntekijän arvio 8)Kuvaus asian valmistelusta.

Sosiaalityöntekijälle voisitte esimerkiksi kirjoittaa kuvauksen lapsuudesta, koulutuksesta, ammatinvalinnasta, sukulaisista ja parisuhteesta. Samoin voisitte kirjoittaa ajatuksianne kasvatuksesta ja siitä mitä lapsettomuus/perhe ovat teille merkinneet.

Kotiselvitys on hyvä tehdä maaneutraaliksi jos ei ole jotain erityistä syytä valita jotain tiettyä maata. Käytännössä maavalinta olisi kuitenkin hyvä olla tehtynä ennen neuvonnan valmistumista, sillä adoptiolupaa haetaan palveluntarjoajan kautta. Palveluntarjoajan valinnalla sitten jo sulkee useita maita pois. Joillain mailla on vaatimuksia kotiselvityksen suhteen, joten siinäkin mielessä olisi hyvä olla kohtuullisen varma maasta, että osaa sisällyttää maan vaatimia asioita kotiselvitykseen.

Kotiselvitykseen tulee kirjatuksi minkäikäistä lasta toivotte ja voiko lapsella olla erityistarpeita. Jos haluatte adoptoida sisarukset, sitä täytyy olla käsitelty neuvonnassa ja sosiaalityöntekijän täytyy puoltaa sisarusadoptiota. Adoptiolautakunnalta haetaan sitten lupaa esimerkiksi yhdelle tai kahdelle lapselle. Tai kolmellekin. Adoptiolupa on tässä se keskeinen juttu, sisaruksia ei voi adoptoida jos lupa on vain yhdelle lapselle. Ja lautakunta ei myönnä lupaa sisaruksille jos se ei ole varma siitä että perhe on riittävän vahva ottamaan sisarukset vastaan.

Kotiselvitykseen kirjataan yleisellä tasolla minkälaisia erityistarpeita olisi valmis vastaanottamaan. Ruksittavaa listaa ei välttämättä tarvitse täyttää neuvonnassa mutta sosiaalityöntekijän voisi olla helpompi käsitellä erityistarpeita listan avulla. Varsinaisesti lista on työkalu palvelunantajille ja jossain tapauksissa kontaktimaille, he sitten kartoittavat perheitten valmiuksia erityistarveadoptioon sen avulla. Kontaktimaat vaativat usein erityistarvelapsen kohdalla, että kotiselvityksessä on maininta perheen valmiuksista erityistarveadoptioon.

 

Olispa hieno juttu jos Suomikin saisi Kiinan kanssa tuon sn-puolen taas toimimaan, se systeemihän on sellainen että lapsiesityksen saattaa saada todella nopeastikin riippuen siitä millaisia tarpeita/minkä ikäisen on valmis ottamaan mutta ennen kaikkea riippuen siitä kuinka nopeita palveluntarjoajien työntekijät ovat "varaamaan" lapsia asiakkailleen. Mielenkiintoinen systeemi tulee olemaan jos tuo puoli saadaan toimimaan. Mitä olen seuraillut niin listoilla saattaa olla jonkun aikaa vapaana 4-5-vuotiaita poikia joiden ainoa erityistarve on ikä tai nuorempia poikia, joilla on vain jokin pieni erityistarve. Lievästi erityistarpeiset alle 2-vuotiaat tytöt lukitaan/varataan aina samalla hetkellä kun lista ilmestyy, koska suurin osa amerikkalaisista haluaa tytön, joten käytännössä jos tuo systeemi tulisi Suomeen niin tyttömaasta tulisi todennäköisesti poikamaa
Myrtti-Manna, vastattu on!

 

Meillä oli eilen ensimmäinen neuvonta ja se menikin yllättävän kivasti vaikka etukäteen jännitin. Sosiaalityöntekijä vaikutti todella mukavalta, onneksi....
Nyt on kuitenkin käynyt niin, että olemmekin alkaneet miettimään kotimaista adoptiota kansainvälisen sijaan... Onko muille käynyt näin?

Sosiaalityöntekijä sanoi, että meillä on paljon mahdollisuuksia koska ollaan vielä nuoria.

 

Minkä ikäisiä olette pure love?

Itsekin olen miettinyt kotimaista adoptiota, mutta onko esim. 30-vuotias jo liian vanha kotimaiseen adoptioon? Kuka / mikä ikä näissä asioissa lasketaan nuoreksi ja mikä vanhaksi...Onko sosiaalityöntekijät teille mitenkään kommentoineet, että mikä on yläikäraja kotimaisessa adoptiossa?

 

Tytti82: Kiitos, huomasin Pelan ja IP:n tiedotteet asiasta, siksipä täällä odotellaan malttamattomana viimeisiä uutisia =) Toivotaan, että tämä Kiinan SN sekä vanhempien lapsien adoptio saadaan toimimaan, koska lisä väyliä tarvitaan Suomessa. Mutta jos joku on menossa perjantain infoon, pistättehän tietoja tänne meille uteliaille! Kiitos =)