Abortin vastustajat!!!!!!!!!!!!!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja xx
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
En tekisi aborttia, turhaahan se olisi koska luonto kyllä hoitaa asian, jos vauva ei ole elinkelpoinen.

Eikä sitä sikiöllä mitenkään todettaisi, koska henkkoht en ole osallistunut ultraseuloihin juuri siksi, että olen ottanut lapset vastaan sellaisina kuin he ovat.

Synnyttäisit puoli-ihmisen joka eläisi muutamista sekunneista muutamaan päivään, jos siis syntyisi elossa. Suurin osa kuolee kohtuun.

Vammaisetkaan eivät mielestäni ole puoli-ihmisiä, en harrasta rotujalostusta enkä tapa omia lapsiani :flower:

Vammaisuutta ja anenkefaliaa ei voi kyllä verrata mielestäni kuinkaan..
 
Tekisimme abortin ehdottomasti, tästä asiasta olemme keskustelleet lukuisia kertoja miehen kanssa ja kyllä, päästäisimme lapsen tuskistaan ja itsemme siinä samalla. Miltä tuntuisi kantaa lasta esim. 20 viikkoa vielä tietäen että kuolee käsiimme heti synnyttyään. Inhimillisempää olisi tehdä abortti heti kun tutkimustulokset saapuisivat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
En tekisi aborttia, turhaahan se olisi koska luonto kyllä hoitaa asian, jos vauva ei ole elinkelpoinen.

Eikä sitä sikiöllä mitenkään todettaisi, koska henkkoht en ole osallistunut ultraseuloihin juuri siksi, että olen ottanut lapset vastaan sellaisina kuin he ovat.

Synnyttäisit puoli-ihmisen joka eläisi muutamista sekunneista muutamaan päivään, jos siis syntyisi elossa. Suurin osa kuolee kohtuun.

Vammaisetkaan eivät mielestäni ole puoli-ihmisiä, en harrasta rotujalostusta enkä tapa omia lapsiani :flower:

En osaa mieltää tätä: (EI HERKILLE!) http://2.bp.blogspot.com/_-GbegCZNlt8/Seaj91L-5lI/AAAAAAAABTs/1ZrUPCoyGDc/s320/anencephaly_baby.jpg

ihmiseksi vaikka sellainen oli sisälläni. Suothan minulle anteeksi?

Kehitysvammainen on mielestäni hieman eri asia kun sikiö, jolta puuttuu aivot.

Suren vauvaa, jota ei koskaan ollutkaan. Mieleni ei kykene käsittelemään keskeytystä lapsen tappamisena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NuorenaÄidiksi:
Tiedetäänkö mistä yllämainittu kehityshäiriö johtuu? Mainitsit vitamiineista mutta voiko joku kertoa tarkemmin?

"Aivottomuuden aiheuttaa hermostoputken sulkeutumishäiriö, joka tapahtuu raskauden varhaisessa vaiheessa, 22.-28. raskauspäivän tienoilla"
 
Alkuperäinen kirjoittaja -Jonttu-:
Alkuperäinen kirjoittaja NuorenaÄidiksi:
Tiedetäänkö mistä yllämainittu kehityshäiriö johtuu? Mainitsit vitamiineista mutta voiko joku kertoa tarkemmin?

Ja vielä "Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu äidin raskausaikana riittävässä määrin nauttiman foolihapon (B9-vitamiinin) pienentävän sikiön mahdollisuutta syntyä anenkefalisena"
 
Kiitos tiedosta! Onkoriski siis suurempi jos ei saa ravinnosta tarpeeksi vitamiineja/foolihappoa?
Riski varmaankin aika pieni,mutta huolestuin koska itse toivomme lasta mutta inhoan kasviksia ja ei ole tullut porkkanaa kummempaa syötyä pariin vuoteen :ashamed: Taidankin soittaa tk:n ja pyytää muutenkin teettämään tarkat verikokeet jos olisi puutostiloja vaikeuttamassa raskaaksi tulemista
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Missä palstan tunnetuimmat abortinvastustajat ovat?! Toinen näkökulma ei suostu vastaamaan ollenkaan vaikka kolmessa eri ketjussa olen kysynyt. Samoin kaksi muuta mustaa nikkiä muistan, joilta olen kysynyt, mutta vastausta ei heru. MIKSI?

Anenkefalia diagnoosi on aika selkeä, jopa itse näin ultrassa, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Kun puolet päästä puuttuu niin on vaikea enää vedota "epävarmaan" diagnoosiin. Siitä ei voi parantua, siihen ei ole mitään hoitoa. Kun vahinko on käynyt, se on käynyt. Onneksi lääkäri varoitti minua googlettamasta aihetta ennen päätöstäni, sillä olisin varmaan oksentanut jos olisin nuo kuvat nähnyt ennen aborttia. Ja pyörtynyt. Ja ehkä tappanut itseni.

Oliko sinun lapsellasi siis tuo tilanne? Olen syvästi pahoillani puolestanne, eikä minulla luonnollisesti ole mitään sanottavaa lohdutukseksi. Olisin toiminut ilman muuta samoin tilanteessasi. Viaton lapsesi on nyt Jumalan luona. (sivuuta tämä kommentti jos, et itse ajattele näin). Halusin vain sanoa jotain. Toivottavasti olet saanut jotain (keskusteluapua?) tuosta asiasta yli pääsemiseen (tai sen asian kanssa elämiseen). Olen itsekin kokenut erään rankan elämäntilanteen (erilaisen kuin sinulla kylläkin) ja toivon sinulle vain oikein paljon voimia elämään.

Kyllä, oli.

Olen saanut keskusteluapua, mutta en varmaan riittävästi. Tämä netin mahtava maailma on joskus erittäin huono asia... :'( Nuo kuvat saivat minut järkyttymään niin pahasti, etten oikein ole toipunut vaikka keskeytyksestä on jo monta, monta vuotta ja olen sen jälkeen saanut kaksi tervettä lasta.

Minusta tuntuu, että kehoni petti minut, että kannoin sisälläni hirviötä. Pelkäsin aivan mahdottomasti seuraavissa raskauksissa, söin raskausvitamiineja ja vielä hieman ylimääräistä vitamiinilisää. Tiesin päässäni, että kyseessä on erittäin, erittäin harvinainen epämuodostuma, mutta tunnetasollahan se ei aina auta ollenkaan, että "tietää" jotakin.

Sen lisäksi, että anenkefalia on harvinaista, on se vieläkin onneksi harvenemaan päin paremman ravinnon ja tiedon lisääntymisen myötä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Tekisimme abortin ehdottomasti, tästä asiasta olemme keskustelleet lukuisia kertoja miehen kanssa ja kyllä, päästäisimme lapsen tuskistaan ja itsemme siinä samalla. Miltä tuntuisi kantaa lasta esim. 20 viikkoa vielä tietäen että kuolee käsiimme heti synnyttyään. Inhimillisempää olisi tehdä abortti heti kun tutkimustulokset saapuisivat.

Yhdyn tähän.
 
Vastustan sosialisia abortteja. Minusta joku downin syndrooma on vielä huono syy abortoida, koska milloinkaan ei tiedä onko syntyvä lapsi pahasti vammainen, vai ihan lievästi vammainen.
Mutta tuollaiset, että syntyvällä lapsella on ihan selkeitä fataaleja merkkejä siitä, ettei tule kohdun ulkopuolella elämään ja hengittämään, niin se on jo tarpeeksi vahva syy aborttiin.
 
Ehdottomasti abortoisin, jopa vähemmästäkin vammasta. Minusta ei ole vammaisen lapsen vanhemmaksi, vaikka olisikin elinkelpoinen. Ensimmäisessä raskaudessani lapsella todettiin downin syndrooma ja päädyin aborttiin. Jos siis vamma olisi todettavissa ennen syntymää abortoisin. Tuossa tilanteessa varsinkin se olisi ainoa järkevä ratkaisu.
 
Mä en osallistunut tarkempiin raskaudenaikaisiin tukimuksiin; ainoastaan ultriin.
Jos olisi tiedetty, että lapsi kuolee synnytyksessä, syntyy kuolleena, niin ehkä siinä tapauksessa olisin päätynyt raskaudenkeskeytykseen.Periaatteessa en hyväksy aborttia...pitää olla erityisen painavat syyt, että sen hyväksyisin.

Jossain vaiheessa syytin itseäni siitä, kun huomasin odottavani kuudetta ja siinä järkytyksen sekaisin tuntein mietin jopa aborttia :o ..... täysin mun elämänarvojeni vastaista.Raskaus eteni puoliväliin ( olin jo sopeutunut odotukseen uudesta perheenjäsenestä )ja päätyi kohtukuolemaan.Tämän jälkeen syytin itseäni jonkin aikaa, että edes olin ajatellut aborttia....ajattelin jopa, että siksi hänet otettiin pois.Mutta eihän se niin ole.Meidän pikkuinen ei vain jaksanut elää :'( Vieläkin toisinaan ikävä iskee.Tapahtuneesta nyt kolmisen kuukautta.Kaikesta huolimatta elämä jatkuu ja pikkuinen säilyy ikuisesti muistoissamme :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja hulina2:
Ehdottomasti abortoisin, jopa vähemmästäkin vammasta. Minusta ei ole vammaisen lapsen vanhemmaksi, vaikka olisikin elinkelpoinen. Ensimmäisessä raskaudessani lapsella todettiin downin syndrooma ja päädyin aborttiin. Jos siis vamma olisi todettavissa ennen syntymää abortoisin. Tuossa tilanteessa varsinkin se olisi ainoa järkevä ratkaisu.

No eikö tässä tapauksessa tulisi vaikkapa sijoitusperhe varteenotettavaksi vaihtoehdoksi? Eihän sitä vammaista lasta ole pakko pitää.

Minun suvussa yksi perhe luovutti vammaisen lapsensa laitoshoitoon, en kyllä tajua miksi. :'(

No, ehkä olen vaan liian herkkis tähän maailmaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maira:
Anteeks mutta voisko ap laittaa alotukseensa että linkki on aika roisia kamaa, ens yön painajaiset taattu kun muutenkin raskaana on vähän herkkä kaikelle... :/

Anteeksi, kuten sanoin, itse olen jo ilmeisesti turtunut noihin kuviin kun on tullut tuntikausia niitä tuijoteltua. Modeille voi ehdottaa, että muokkaavat, minä en pysty enää aloitusta muokkaamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Missä palstan tunnetuimmat abortinvastustajat ovat?! Toinen näkökulma ei suostu vastaamaan ollenkaan vaikka kolmessa eri ketjussa olen kysynyt. Samoin kaksi muuta mustaa nikkiä muistan, joilta olen kysynyt, mutta vastausta ei heru. MIKSI?

Anenkefalia diagnoosi on aika selkeä, jopa itse näin ultrassa, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Kun puolet päästä puuttuu niin on vaikea enää vedota "epävarmaan" diagnoosiin. Siitä ei voi parantua, siihen ei ole mitään hoitoa. Kun vahinko on käynyt, se on käynyt. Onneksi lääkäri varoitti minua googlettamasta aihetta ennen päätöstäni, sillä olisin varmaan oksentanut jos olisin nuo kuvat nähnyt ennen aborttia. Ja pyörtynyt. Ja ehkä tappanut itseni.

Oliko sinun lapsellasi siis tuo tilanne? Olen syvästi pahoillani puolestanne, eikä minulla luonnollisesti ole mitään sanottavaa lohdutukseksi. Olisin toiminut ilman muuta samoin tilanteessasi. Viaton lapsesi on nyt Jumalan luona. (sivuuta tämä kommentti jos, et itse ajattele näin). Halusin vain sanoa jotain. Toivottavasti olet saanut jotain (keskusteluapua?) tuosta asiasta yli pääsemiseen (tai sen asian kanssa elämiseen). Olen itsekin kokenut erään rankan elämäntilanteen (erilaisen kuin sinulla kylläkin) ja toivon sinulle vain oikein paljon voimia elämään.

Kyllä, oli.

Olen saanut keskusteluapua, mutta en varmaan riittävästi. Tämä netin mahtava maailma on joskus erittäin huono asia... :'( Nuo kuvat saivat minut järkyttymään niin pahasti, etten oikein ole toipunut vaikka keskeytyksestä on jo monta, monta vuotta ja olen sen jälkeen saanut kaksi tervettä lasta.

Minusta tuntuu, että kehoni petti minut, että kannoin sisälläni hirviötä. Pelkäsin aivan mahdottomasti seuraavissa raskauksissa, söin raskausvitamiineja ja vielä hieman ylimääräistä vitamiinilisää. Tiesin päässäni, että kyseessä on erittäin, erittäin harvinainen epämuodostuma, mutta tunnetasollahan se ei aina auta ollenkaan, että "tietää" jotakin.

Sen lisäksi, että anenkefalia on harvinaista, on se vieläkin onneksi harvenemaan päin paremman ravinnon ja tiedon lisääntymisen myötä.

Oikeasti tunnen suurta surua tilanteestasi. Itsekin käyn läpi lapseeni liittyvää raskasta asiaa (vammaisuutta), mutta tilannettani ei voi mitenkään verrata sinun tilanteeseesi. Sinun lapsesi ei ollut hirviö, hänellä oli erittäin vakava sairaus, eikä mahdollisuutta elää tässä maailmassa. Se on epäreilua sinua ja sitä lastasi kohtaan, eikä ollut oma syysi. Tuo kokemus jättää jälkensä eikä koskaan elämä enää ole ennellaan, toivon kuitenkin, että selviydytte mahdollisimman hyvin tuosta. edelleen voimia kovasti.

 
mä en hyväkksy aborttia seuraavissa tapauksissa, koska ehkäisyt on keksitty ja jälkiehkäisy myös: 1. teen abortin kun en jaksa uutta vauvaa juuri nyt
2. mulla ei ole varaa vauvaan juuri nyt
3. olin niin päissäni, etten huomannut huolehtia ehkäisystä
4. yleensäki silloin kun ehkäisy on laiminlyöty ja jätetty jälkiehkäisykin


abortti on vaihtoehto silloin, jos vauva ei tule elämään syntymänsä jälkeen vaan kuolee vatsaan tai heti synnytyksen jälkeen. jos ei ole jo synnytyksessä menehtynyt ja hänen hyväkseen ei ole mitään tehtävissä.

tai on sata varmaa, että äiti kuolee joko synnytykseen tai raskausaikana
 
Vastaanpa vielä kysymykseen, aborttia en ymmärrä silloin kun kyse on omasta piittaamattomuudesta, kun se on se helppo vaihtoehto..
Silloin abortti on ymmärrettävää kun kyse on todella vaikeasta kehityshäiriöstä, niin pahasta ettei lapsen elämänlaatua voida taata, tai jos todetaan että lapsi tulee kuolemaan heti synnytyksen jälkeen tai että äiti on vaarassa..
 

Yhteistyössä