Arnoldus on kirjoittanut näin siitä:
"Ihmisen kehitystä eivät ohjaa pelkästään munasolun ja siittiön tumassa olevat perintötekijät, vaan myös solumassassa olevien mitokondrioiden (sauvajyvästen) perintötekijät. Mitokondriot ovat kaikissa soluissa ne soluelimet, jotka tuottavat solun kehitystä ja toimintaa varten tarvittavan energian biokemiallisten reaktioiden avulla. Nykyisen käsityksen mukaan kehittyvä alkio saa mitokondrionsa pelkästään naiselta tulevan munasolun mukana, sillä siittiössä liikkumisen mahdollistavat mitokondriot ovat sen kaulaosassa ja jäävät hedelmöittymisen yhteydessä munasolun ja kehittyvän alkion ulkopuolelle. Koska mitokondriojärjestelmä tulee kehittyvään yksilöön vain naisen munasolun mukana, on naisen osuus yksilön kehityksessä huomattavasti suurempi kuin miehen. Mitokondrioissa on omat geeninsä, jotka vaikuttavat mitokondrioiden kehittymiseen ja toimivat soluissa vuorovaikutuksessa tuman kromosomien mukana tulevien geenien kanssa.
Kaikissa kasvavissa ja keittyvissä elollisissa olennoissa on solusta toiseen siirtyvä ohjausjärjestelmä, jonka seurauksena seuraava sukupolvi syntyy normaalisti kyseisen lajin perusominaisuudet jatkuvasti omaavana ja edelleen lisääntymiskykyisenä. Seuraavassa esityksessä käsitellään vain ihmisen elimistön ohjausjärjestelmää ja sen häiriöitä. Tämä ensimmäisestä alkiosolusta kaikkiin muihin soluihin koko kehityksen ajan etenevä ohjausjärjestelmä on käsittämättömän monimutkainen, mutta käytännössä kuitenkin hyvin suurella varmuudella toimiva. Toisinaan siinä voi kuitenkin tapahtua virheitä, jotka tulevat esiin synnynnäisinä sairauksina ja epämuodostumina. Osa niistä johtuu siittiön tai munasolun perintötekijöiden virheistä, niiden yhteen sopimattomuudesta tai munasolun stromaan ilmaantuneesta virheestä. Sen lisäksi sikiökauden aikana monet ulkoiset tekijät voivat saada aikaan, että kehityksen ohjausjärjestelmä ei toimi normaalilla tavalla."