4v yksin ulkona/naapurissa

[help]

Minulla on seuraavanlainen ongelma: naapurissa asustaa tyttö 4v joka saa olla yksin ulkona ns missä haluaa, vanhemmat pysyvät kotosalla. Kaikki tietysti tyylillään, itse en tuonikäistä yksin laskisi ympäri kyliä juoksemaan. Mutta tyttö tulee meille ja muille naapureille kylään kutsumatta, kävelee vaan suoraan ovesta sisään riisuu ulkovaatteet ja tulee leikkimään. Ei usko sanaa että meillä nyt nukutaan, syödään yms vaan tulee aina uudestaan, sanoo vaan että isi/äiti antoi luvan tulla. Siis täh? Onko muilla tapana luvata lapsi kylään kysymättä kyläpaikan vanhemmilta ensin? Minä en ikinä laittaisi tyttöäni (nyt 5v) kenellekään sopimatta ensin. Meidän tyttö ei kyllä vielä saa olla yksin muuala kuin omassa pihassa, muuten aina vanhemman kanssa.

En haluaisi olla totaalinen pirttihirmu mutta mielestäni tuollainen käytös on törkeää ja mielestäni tytön omien vanhempien tulisi tavat opettaa ei minun. Ei kenenkään kotiin minusta saa tulla kutsumatta/kysymättä ensin eikä kenenkään vanhemmat voi minusta antaa kyläilyyn kupaa ensin kyläilyvanhemmilta kysymättä. Vai olenko jotenkin tosi vanhanaikainen?

Auttakaa..

 

[vaahterapuu]

meidän esikoinen aloitti keväällä harjoittelemaan yksin pihalla olemista 4½ vuotiaana. Joka kerta ennen kuin ovesta ulos päästin kertasin asiat joita ei saa tehdä. mm pitää pysyä pihassa, kenenkään mukaan ei saa mennä yms. Kertaakaan ei hän ole mihinkään mennyt ja aina olen käynyt parvekkeella kurkkimassa että missä ovat veljensä kanssa ja ikkuna on auki jotta kuulen heidän äänensä.

Mutta siis tuohon ongelmaan niin mitäs jos seuraavan kerran vain pukisit takaisin tytön päälle ja veisit hänet kotiin ja sanoisit samalla vanhemmille että meille ei nyt sovi tulla, puhutaan siitä sitten joskus jos tyttö voisi tulla leikkimään jne. Eli painotat sitä että haluat ennalta sovittavan sen koska tyttö kyläilee mikäli edes haluat kylään. Ja lisäksi voisit vaivihkaa mainita nähneesi tytön muuallakin kuin pihalla, vaikka kysyä että saako hän lähteä pihasta? Ehkä vanhemmat luottavat sokeasti siihen että tyttö ei mihkään lähde?

On ikävää huomata kerta toisensa jälkeen että kaikki vanhemmat eivät välitä. Niin surullista kuin se onkin mutta välitä sinä ja opeta tytölle että ainakaan teille ei tulla ilman sinun ja hänen äitinsä lupaa.

 

[Naapuri]

Jos tytön vanhemmat on sanonut että mene kysymään saatko mennä ja tyttö "vähän" oikoo asiaa. Meillä 4 v poika tekee usein samaa eli oikoo.
Muuten et ole vanhanaikainen,tottakai ensin kysytää saako tulla ja
tietenkään ei saa vaan marssia sisään. Meidän pihalla sanon naapurienkin
lapsille tarvittaessa. Viimeksi kysyin varovasti että saako heidän tyttö olla kylillä kaverin kanssa,ja sai olla. Mutta minä toivon että joku sanoo meille
jos näkee jotain epäilyttävää tai jos meidän pienet 4v ja 5v marssiin jollekin naapureista kylään. En voi jutella ja opettaa lapsilleni asiasta jos en tiedä.
Joskus tietty jotkut vanhemmat suhtautuu törkeästi mut sen riskin otan.
Chemppiä sulle naapurin lasten kanssa =)

 

[äiti]

Heippa!

Olen itse sitä mieltä, että tuon ikäinen lapsi voi olla kodin lähiympäristössä itsekseen (ainakin meidän pihapiirissä, jossa on n. 60 lasta 4v tai jopa jotkut 3v ovat yksin pihalla muiden lasten joukossa), jos ympäristö on turvallinen. Ei 4v varmasti ole tahallaan tökerö ja luultavasti vanhemmat ovat sanoneet, että saat mennä kaverin luo leikkimään, jos toisen vanhemmat antavat luvan. Tämä on mielestäni ihan ok ja sinä voit hyvin tarvittaessa sanoa, että nyt ei sovi ja seistä vaikka ovella niin, että lapsi ei pääse sisään ja hyvästellä jämäkästi sekä kehoittaa tulemaan toisena päivänä uudestaan.
Tuon ikäiset eivät ole vielä sosiaaliselta käytökseltään aikuisia, eivätkä osaa lukea sinun lähettämää "piiloviestiä". Asia on sanottava ystävällisesti, mutta päättävästi suoraan. Toisaalta, jos lapset leikkivät nätisti yhdessä niin miksi ei voisi välillä tullakkin sisälle leikkimään.

 

[kilojiks]

Kannattaa käydä juttelemassa tytön vanhempien kanssa ja sopia miten kyläilyjen kanssa menetellään. Eivät välttämättä ole luvanneet,vaikka lapsi niin sanookin.Meillä on hieman alle nelivuotias, jonka käsitys luvan kysymisestä ja saamisesta on vielä hieman erilainen kuin vanhemmilla. Asian kanssa tehdään töitä, ja eiköhän se ymmärryskin tule jossain vaiheessa. Lapselle, joka tulee sopimattomasti kylään voi kyllä asiallisesti kertoa, ettei se sovi ja sanoa vaikkapa, että jutellaan kyläilystä isän/äidin kanssa.

 

[neljäveenäiti]

Minä en ainakaan laskisi omaani, vaikka kuinka turvallinen ympäristö olisi. Naapurin viisi vee tuli siskonsa kanssa kolme vee meille yksin. Joutuivat kävelemään jonkun matkaa. Tyttö väitti että lupa on. Vaatteista näin että karattu on. Saatoin tytöt kotiin ja tein sen kolmasti, muka autuaan tietämättöntä teeskennellen, oliko lupa vai ei. Äiti on ulkomaalainen, eikä suomen puhuminen luista. Selvisi kuitenkin että lupaa ei ollut. Sen jälkeen olen aina varmistanut erikseen äidiltä että lupa on, kun tyttö on meille pyrkinyt.

 

[minä]

Meidän 4v ei todellakaan pääse vielä yksin pihalle leikkimään. Eri asia voisi olla, jos asuisimme jollain rauhallisella omakotialueella, mutta nyt asumme (vielä toistaiseksi) kerrostalolähiössä. Kyse ei ole siitä, etteikö lapseni osaisi pihalla olla, mutta tällä seudulla kun asuu niin monenlaista viheltäjää, että koskaan ei voi tietää kuka hullu pihan poikki kävelee.
Ja en myöskään ottaisi tuon ikäistä kaveria meille leikkimään ellei asiasta olisi sovittu vanhempien kanssa etukäteen; neljävuotiaat kun ovat muuten tavattoman taitavia laskemaan valheita!

 

[Teutonia-fani]

Tottakai viet lapsen takaisin vanhemmilleen ja juttelet asiasta. Ei tulisi kuuloonkaan, että meidä n 4v. vaeltelisi pitkin kyliä tuolla tavoin. Onko tämän 4v:n kotona kaikki kunnossa?

 

[ajatus]

Hiukan ohi aiheen:
aikoinaan asuin pienellä kylällä rauhaisalla alueella, ja meillä esikoinen 3,5 oli pihalla itsekseen. Näin ikkunasta. Siellä kyllä sattui erät ikävä välikohtaus, perhepäivähoitajan lapset yhdessä diakonissa-äidin lasten kanssa kiusasivat rumasti, lapsi kertoi. En mennyt sanomaan heille; olin itse nuori ja kouluttamaton, ajattelin etten ole niin hyvä kuin ne muut äidit, ei ollut rohkeutta :ashamed: :headwall: mutta omani kanssa asiasta puhuttiin... 4,5 v oli reviiri jo laajempi, mutta oli sovittu aina ennen pihalle menoa missä saa olla ja mitä saa tehdä ja mitä ei. Kerrattiin ne.
noin 6 v ja pienikokoisena hän herätti järkytystä (mummot tuli taivastelemaan kun lapsi on hylätty puistoon), kun päästin pikkukaupungissa puistoon yksin. Asuimme keskustassa. Näin ikkunasta puistoon, piti ylittää yksi vähäliikenteinen suojatie, opettelimme sen. Hän meni patsaan juurelle syömään eväät, minä vahdin kuopuksen päiväunta kotona.
Huoli oli, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut seinästä seinään menevä energiapakkaus.

On siis paljolti lapsikohtaista, perhekohtaista ja paikkakuntakohtaista.

 

[taas yksi vieras]

Me asumme rauhallisella omakotialueella, leikkipuisto on tosi lähellä ja naapureita paljon. Ja lapset kohta 5v ja 7v saavat olla ulkona yksin. Kavereiden luo menevät yksin ja kaverit tulevat meille yksin. Mutta vanhempien kanssa ollaan vaihdettu puhelinnumeroita ja ollaan yhteyksissä. Ja ollaan sovittu, että vieraan saa lähettää kotiin, jos kyläpaikassa on ruoka-aika tai jos meno muuten yltyy liian rajuksi.

Mielestäni yksi perusta sille, että tämmöinen toimii, on se, että vanhemmat ovat keskenään sopineet pelisäännöt. Lapsilta se ei onnistu... Eli sinun tilanteeseesi sanoisin, että rohkeasti tytön vanhempien juttusille.

 

[äityli]

Asumme rauhallisella omakotitaloalueella ja lapset voivat olla pihalla yksin(seuraan ikkunasta) 3v, 4v ja 6v. Heillä on selvät säännöt pihan rajoita jne. Kukaan lapsista ei saa poistua ilman lupaa minnekkään. 6v voi mennä kaverinsa luo luvan kanssa. 3v ja 4v ovat pihalla enkä laskisi heitä yksin pihan ulkopuolelle. Pienempi seuraa täysin isompia, tekee mitä he tekevät.

Kaveiden tulosta sisälle olen sanonut lapsille, et pitää ensin kysyä vanhemmilta. Ei meille välttämättä voi nuin vain tulla, ulos paremminkin. Lapsia jo omasta takaa sen verran, et mietin tarkoin milloin kaverit voi tulla. 6v kaveri käy useammin, siitä ei enää vaivaa päinvastoin. Pienetkin seuraa isompia ja ovat rauhassa.

 

[help]

Kiitos kaikille vastanneille! Itse olen edelleen sitä mieltä ettei neljvuotias ole vielä tarpeeksi iso yksin liikkumaan. Kaikkea voi sattua (kuten hirttäytyä leikkitelineeseen..) ja tuon ikäiset osaa olla todella julmia toisilleen!
Jokaisen oma asia tietysti mutta liikun edelleen lasten mukana ulkona vahtina. Saahan siinä samalla itsekin raitista ilmaa ja henkireiän muille töille

 

[onnettomuudet]

\

Kiitos kaikille vastanneille! Itse olen edelleen sitä mieltä ettei neljvuotias ole vielä tarpeeksi iso yksin liikkumaan. Kaikkea voi sattua (kuten hirttäytyä leikkitelineeseen..) ja tuon ikäiset osaa olla todella julmia toisilleen!
Jokaisen oma asia tietysti mutta liikun edelleen lasten mukana ulkona vahtina. Saahan siinä samalla itsekin raitista ilmaa ja henkireiän muille töille

VAkuutusyhtiöiden mukaan KOTI on turvattomin paikka; siellä tapahtuu eniten onnettomuuksia ja tapaturmia.

Kauhukuvia voi aina maalata, niille ei loppua näy, eikä ne ole iästä kiinni. Koululaisillekin voi sattua ihan mitä vaan, kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Leikkikentällä, koulumatkalla, fillarimatkalla kaverin luo. Koko aikaa ei voi perässä vahtia, mukana kulkea.
Voi vain opettaa opastaa neuvoa yms. tietyt perusasiat ja sitten toivoa parasta.
Liiku vain edelleen lasten mukana "vahtina". Ihan hyvä, 4 v on vielä pieni.

Mutta koeta jossain vaiheessa päästää irti ja opettaa itsenäiseen liikkumiseen ja varovaisuuteen. Ettei käy kuten naapurissa, jossa 2.-luokkalainen ei kykene vieläkään kulkemaan koulumatkaa itsekseen, vaikka matka on varsin turvallinen. Koko ekaluokan aikana äiti ei opettanut sitä lapselle ja sanoi´vaan että edelleen hakee lapsen koulusta iltapäiväkerhosta eikä anna yksin kulkea kotiin... \|O mutta se on kait vähän "pöljä" sitten..

 

[HMM]

\
Ettei käy kuten naapurissa, jossa 2.-luokkalainen ei kykene vieläkään kulkemaan koulumatkaa itsekseen, vaikka matka on varsin turvallinen. Koko ekaluokan aikana äiti ei opettanut sitä lapselle ja sanoi´vaan että edelleen hakee lapsen koulusta iltapäiväkerhosta eikä anna yksin kulkea kotiin... \|O mutta se on kait vähän "pöljä" sitten..

[/quote]

Tuskinpa tuo "naapurin" äiti nyt pöljä on jos lapsestaan huolehtii. Parempi näin päin kuin äidin välinpitämättömyys. Ja eikös sitä lapsillekin opeteta, että se on ite pöljä joka toisia haukkuu.

 

[äiti myös]

Oma lapsi on opetellut noin puolen vuoden ajan ulkona olemista yksin ja kavereiden kanssa. Nyt uskalla olla kotosallakin rauhassa enkä kuiki koko ajan ikkunassa missä poika on. Meillä turvallinen ympäristö ja kaikkeahan sitä voi sattua sielläkin. Mutta joskus on vaan päästettävä liekaa hieman kauemmas.

Omasta mielestäni jokainen äiti ja isä tietää sen voiko lapsen päästää yksin pihalle. Jotkuthan luontaisesti tutkivat kaiken mahdollisen, joten silloin ehkä syytä vielä pihalla olla mukana. Mutta meijän poika sen luontoinen, että kavereiden sekaan. Muistelkaahan omaa lapsuutta millaista se oli??? Joskus leikit saattoivat olla julmia jota kuta kohtaan, mutta sitähän tätä elämä on. Kannattaa miettiä elääkö omaa elämää lasten kanssa vaiko elääkö lapsen elämää lapsen puolesta?

 

[help]

\

\
Ettei käy kuten naapurissa, jossa 2.-luokkalainen ei kykene vieläkään kulkemaan koulumatkaa itsekseen, vaikka matka on varsin turvallinen. Koko ekaluokan aikana äiti ei opettanut sitä lapselle ja sanoi´vaan että edelleen hakee lapsen koulusta iltapäiväkerhosta eikä anna yksin kulkea kotiin... \|O mutta se on kait vähän "pöljä" sitten..

Tuskinpa tuo "naapurin" äiti nyt pöljä on jos lapsestaan huolehtii. Parempi näin päin kuin äidin välinpitämättömyys. Ja eikös sitä lapsillekin opeteta, että se on ite pöljä joka toisia haukkuu.

[/quote]

Pöljä joo. Tässä ei nyt ollenkaan ollut kyse siitä ettenkö jo vähän luottaisi omaan lapseeni. Yksin osaakin ihan nätisti pihalla olla.Tässä yksi päivä jouduin ajamaan tämän naapurin lapsen useaan kertaan pois meidän pihalta; meillä oli vieraita ja punki sisään ja kiersi ikkunoita hakaten meidän taloa, valitti kun hänellä ei ole kavereita. Ei kivaa! Että jos tässä tulos siitä että hänen vanhempansa antavat lapsen kuljeskella. Se on pöljää. Jouduin komentamaan jo hieman reippaammin ja siitäkös suuttui! Kostoksi pamautti tyttöäni puukarahkalla selkään.
Toisena päivänä kaivoin kyseisen lapsen isosta kuorma-auton tuomasta hiekkakasasta kun kaivoi sinne majaa itselleen. Oliskohan vanhempansa lapsukaisen sieltä löytänyt jos kasa olisi päälle sortunut? Kun eivät edes tienneet missä liikkuu...

Että silläkin riskillä että joku minua pöljäksi katsoo seurailen missä lapseni liikkuu. Ainakaan tämä neljävuotias ei näytä todellakaan tietävän missä rajat kulkee. Olen todella tyytyväinen siitä että oma tyttöni osaa aina kysyä luvan tekemisiinsä ennenkuin tekee.

 

[anski77]

\

Kannattaa käydä juttelemassa tytön vanhempien kanssa ja sopia miten kyläilyjen kanssa menetellään. Eivät välttämättä ole luvanneet,vaikka lapsi niin sanookin.Meillä on hieman alle nelivuotias, jonka käsitys luvan kysymisestä ja saamisesta on vielä hieman erilainen kuin vanhemmilla. Asian kanssa tehdään töitä, ja eiköhän se ymmärryskin tule jossain vaiheessa. Lapselle, joka tulee sopimattomasti kylään voi kyllä asiallisesti kertoa, ettei se sovi ja sanoa vaikkapa, että jutellaan kyläilystä isän/äidin kanssa.

täytyy peesata tätä, kun olen ihan samaa mieltä. meillä on tyttö 4v4kk ja en kyllä anna vielä liikkua yksin minnekään. mun mielestä ton ikänen on vielä liian pieni.