Uusperhe ja lapset, miten menetellä?

[Vierad]

Hei, nyt olisi vinkit kalliita.
Miehellä on kaksi lasta, 10&5, minulla yksi 10-vuotias.
Vanhemmat lapset tulee hyvin juttuun pieniä kärhämiä totta kai joskus on niin kuin kaikilla.
Eilen lähdettiin huvipuistoon ja lähtiessä sovittiin että kukaan ei ala kiukkuamaan mistään vaan pidetään hauskaa. No ei se niin mennyt..
Heti kun sinne päästiin pienimmälle ei kelvannut mikään, naama mutrussa kulki ja mieskin tuskasi pari kertaa että hermot menee.
Myöhemmin vanhempi sai kiukkuamalla ja jankuttamalla tahtonsa läpi karkkien suhteen. Ja miehestä minun muksu teki väärin kun kulki laitteissa yksin eikä toisen tytön kanssa. Olisi kuulema pitänyt odottaa laitteen luona jos ei itse kyseiseen laitteeseen halunnut.

Mimä ymmärrän että meitä on monen luonteisia lapsia ja mikä pätee yhteen ei toimi toisella, ja voi olla että olen unohtanut jo millaisia pienet lapset on, mutta minusta ei ole ok että puistoon tai kylään lähdetään ja siellä murjotetaan tai kiukutaan vaan silloin lähdetään pois ei meno miellytä.
Voi olla että minun mukula toimi väärin kun ainoana lapsena on tottunut että omassa tahdissa kiertää laitteita, eikä toinen edes halunnut lähteä niihin mitkä korkealle menee.
Tämä toinen iso tyttö saa aina jankuttamalla tahtonsa läpi, oli niin kehunutkin minun tytölle ja niin kävi nytkin.
Nyt kun ei vielä samassa osoitteessa asuta olisi hyvä alkaa harjoittelemasn kahden huushollin tapojen yhdistämistä ettei kaikki shokkiaaltona jonain päivänä tule. Mutta miten?
Onko minulta väärin odottaa että 5-vuotias käyttäytyy "ihmisten ilmoilla" ? Tai että minun on vain katsottava kun yksi jankuttamalla saa tahtonsa läpi? Ja käskeä omani kulkemaan koko ajan toisen kyljessä kiinni?
Minäkin olen oman eroni jälkeen antanut luvattoman paljon periksi kaikessa omalleni joka näkyy nyt siinä miten puhuu minulle, ei kylläkään muille, mutta varmaan jotain muutakin korjattavaa löytyy, molemmista päistä.
Mutta miten näitä saa sovitettua yhteen, kun on kyse miten molemmat aikuiset odottaa erillaisia käytöstapoja?
Meillä kerätään lelut kasaan ja siivotaan huoneet iltaisin, heillä ei, meillä syödään aina yhdessä ja heillä ei, mutta nuo on juttuja missä on helppo löytää se kultainen keskitie.
Miten muut olette ratkoneet kasvatukselliset jutut?
Minä ensin ajattelin että eihän ne minulle kuulu, mutta eilen mies sanoi että tietenkin kuuluu kun yhdesdä ollaan ja aikaa vietetään ja jos vielä joskus yhdessäkin asutaan, no totta.. Silti tuntuu jotenkin oudolta mennä puuttumaan.. Mutta kai se on jos mielitään että homma toimii eikä kenenkään tarvitse hampaita kiristellä.

 

["vieras."]

Yhteen ei kannata muuttaa, jos nyt jo erilaiset tavat hiertää välejä. Parempi pitää taloudet erillään ja talossa talon tavalla eli kun mies lapsineen on luonasi niin tekevät kuten sinä sanot ja heillä taas toimitaan heidän säännöillä. Kun kuljette yhdessä niin kumpikin vastaa omasta lapsesta ja antaa ohjeet omalle lapselle miten toimia ja saako yksin kulkea.

 

[astrolabe]

No ainakaan niitä ratkaisuja ei voi keskustella, kun tilanne päällä. Eli ens kerralla ennen lähtöä sovitte keskenänne pelisäännöt, jotka kerrotaan myös lapsille kotona. Lapsia on erilaisilla luonteilla varustettuina ja tilanteet vaihtelee paljon, joten vaikea sanoa mitä käytöstä voi odottaa. Ainakin joka kerta voi petrata.

 

[Aloit.]

Joo siis niin me tehtiin, sovittiin sääntöjä joissa ei pysynyt ensin lapset ja sitten mies.
Tietysti ihan kaikkea mahdotonta aina sopia kun tiedä mitä vastaan tulee mut käyttäytymisestä sovittiin.
Mies vaan on sitä mieltä että pienimmältä ei niitä voi odottaa.

 

[Aloit.]

Minusta tuo nyt on käsittämätöntä että ratkaisu olisi että turha asioista on puhua, pysytään erillään ja molemmilla omat säännöt vaikka yhdessä jossain ollaan :O
Varsinkin jos aikuiset sitä mieltä on että joku yhteinen sävel pitäisi löytää ja on valmis neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja.

 

["vieras."]

Joo siis niin me tehtiin, sovittiin sääntöjä joissa ei pysynyt ensin lapset ja sitten mies.
Tietysti ihan kaikkea mahdotonta aina sopia kun tiedä mitä vastaan tulee mut käyttäytymisestä sovittiin.
Mies vaan on sitä mieltä että pienimmältä ei niitä voi odottaa.

Säännöt koskevat myös 5 -vuotiaita ja tottaki pitää käyttäytyä jo kuten 10 -vuotiaankin. Milloinkas mies aikoi alkaa vaatimaan 5-vuotiaalta käytöstä. Alkaa olla jo myöhäistä tuossa iässä käytöstapoja ja sovittuja asioita vaatimaan. Kasvatus alkaa heti synnyttyä. Ei sitten kouluiässä.

 

[Aloit.]

Ei olla vielä keskusteltu niin paljon että en osaa sanoa. Hänestä lapsen kuuluu voida näyttää tunteensa . Joo niin minustakin, mutta ei kylässä tai huvipuistossa.

 

[viera.s]

Mitä se 5-vee sitten teki? Jos tosiaan vaan murjotti eikä halunnut mennä laitteisiin, niin en minä sellaisesta pelihousuja repisi, jättäisin vaan käytöksen huomioimatta. Jos taas kovaan ääneen huusi ja riehui, niin sellaiseen toki pitää minusta puuttua tarvittaessa myös rangaistuksin, kun lapsi on sentään jo 5-vuotias eikä mikään uhmaikäinen taapero. Mitään iloisen näyttelemistä ei voi kuitenkaan vaatia tuonikäiseltä, mielestäni tiettyyn rajaan asti tunteita saa näyttää myös huvipuistossa.

Oma lapsesi toimi epäkohteliaasti, jos ilmoittamatta jätti toisen tytön yksin. Voihan sitä silti mennä eri laitteeseen, mutta silloin sanotaan, että minä menen sillä välin tuohon toiseen härveliin, nähdään ajeluiden jälkeen paikassa x. Mutta mitään katoamistemppuja ei sovi tehdä ja jos tyttösi näin teki, niin minusta keskustelu toisen huomioimisesta ja kohteliaista tavoista olisi paikallaan.

Karkkiasiaan, kuulostaa aika tiukalta jos 10-vuotiailla ei ole ollenkaan omaa taskurahaa eikä heille myöskään osteta mitään extraa edes tuollaisessa poikkeustilanteessa. Jankuttamalla ei toki pidä saada tahtoaan lävitse, mutta oliskohan alunalkaenkin ollut syytä antaa vähän siimaa.

 

[lto]

Ei olla vielä keskusteltu niin paljon että en osaa sanoa. Hänestä lapsen kuuluu voida näyttää tunteensa . Joo niin minustakin, mutta ei kylässä tai huvipuistossa.

Olen tästä eri mieltä.

Joo, on kurjaa, jos lapsi kitinällään "pilaa" huvipuistoreissun. Ja siinä tulee tunne, että sun kanssas en lähde enää mihinkään.

Kuitenkin osalla 5-vuotiaista on vahva uhmakausi meneillään, ja se on hyvin yksilöllistä. Minusta lapsen pitää saada näyttää tunteensa kylässä tai huvipuistossakin, aikuinen sitten määrittelee milloin menee liian pitkälle. Ilmeisesti lapsen isän mielestä ei mennyt. Itse olen tehnyt sen valinnan, että meidän perhe toimii uhmasta huolimatta niin kuin toimisi muutenkin, ja uhmis sitten vaan kulkee mukana.

Huonoa käytöstä ei tietenkään pidä sallia 5-vuotiaalle, mutta et avannut mikä on huonoa käytöstä. Minusta 5-vuotias tai minkään ikäinen ei saa uhman varjolla fyysisesti satuttaa toisia, rikkoa tavaroita tai haukkua rumasti muita. Itsekseen kiukuttelu, huonotuulisuus tms. taas nyt kuuluu uhman perusolemukseen enkä tiedä miksi lasta siitä pitäisi rankaista, oltiin sitten missä tahansa

Terkuin yksi parin lapsen äiti ja 5-vuotiaiden ryhmän lastentarhanope

 

[lto]

Olen tästä eri mieltä.

Joo, on kurjaa, jos lapsi kitinällään "pilaa" huvipuistoreissun. Ja siinä tulee tunne, että sun kanssas en lähde enää mihinkään.

Kuitenkin osalla 5-vuotiaista on vahva uhmakausi meneillään, ja se on hyvin yksilöllistä. Minusta lapsen pitää saada näyttää tunteensa kylässä tai huvipuistossakin, aikuinen sitten määrittelee milloin menee liian pitkälle. Ilmeisesti lapsen isän mielestä ei mennyt. Itse olen tehnyt sen valinnan, että meidän perhe toimii uhmasta huolimatta niin kuin toimisi muutenkin, ja uhmis sitten vaan kulkee mukana.

Huonoa käytöstä ei tietenkään pidä sallia 5-vuotiaalle, mutta et avannut mikä on huonoa käytöstä. Minusta 5-vuotias tai minkään ikäinen ei saa uhman varjolla fyysisesti satuttaa toisia, rikkoa tavaroita tai haukkua rumasti muita. Itsekseen kiukuttelu, huonotuulisuus tms. taas nyt kuuluu uhman perusolemukseen enkä tiedä miksi lasta siitä pitäisi rankaista, oltiin sitten missä tahansa

Terkuin yksi parin lapsen äiti ja 5-vuotiaiden ryhmän lastentarhanope

Lisään vielä, että ylipäätään huonotuulisuus, itsekseen kiukuttelu tai se, ettei halua mennä laitteisiin ei ole minkään ikäiselle lapselle rankaistavaa. Oli uhmaa tai ei.

 

["Tiukkis"]

Mä en ole ammattikasvattaja ja muutenkin aika tiukkis ja epäräydellinen äiti, jolla myös on viisivuotias ja hermot menee usein.. Mutta kyllä viisivuotiaalta minusta voi odottaa tiettyjä käytöstapoja!

Olen myös sitä mieltä, että yhteisistä jo sovituista säännöistä pidetään kiinni, myös mies! Jankuttamalla ei anneta periksi kenellekään ja joka mukulalla yhdessä oltaessa on samat säännöt! Tuntuu kurjalta sinun lapsesi puolesta, jos hän pitää kiinni sovituista säännöistä, mutta sitten toinen saa huonolla käytöksellä jotain extraa, kuten tässä nyt karkkia jankuttamalla.

Kymmenvuotiaat osaavat jo keskenään sopia asiansa, odottaako joku jotain jossain vai ei.

Asuvatko miehen lapset jatkuvasti isällään?

 

[Aloit.]

Niin siis karkkia ja muuta herkkua oli jo ostettu, mutta yhdelle se ei riittänyt ja jankuttamalla sai lisää, muut ei.
Minusta 10-vuotiaat osaa keskenään sen verran sopia että miten laitteissa menevät. Jos toinen ei halua samoihin niin kiertävät sitten eri matkaa, kuitenkin helposti löysivät meidät koko ajan jos tarvetta tuli.
Voi olla että muksuni oli epäkohtelias mennessään yksin laitteisiin mutta hankala nyt estääkään menemästä sen takia kun toinen ei sinne halua ja joutuu olemaan meidän kanssa sillä aikaa?

 

[Vieras....]

Mitä noihin laitteisiin tulee niin mun mielestä on turha viettää aikaa seisoskelemassa ja odottelemassa kun toinen käy laitteissa. Siis jos lapsilla on eri maku niin selkeämpi sopia vaikka että käydään nyt ensin yhdessä noi laitteet mihin kumpikin haluaa ja sitten molemmat voi käydä omissa laitteissaan, sovitaan missä tavataan ja milloin. 10v luulisi pystyvän sopimaan noista keskenään.

Karkki- yms säännöissä on hyvä pysyä ja jankuttamalla ei kuulu saada periksi. Toisaalta silloin kun me käydään huvipuistoissa ollaan aika joustavia herkutteluissa.

5v on 5v eikä se ole aina helppoa. Lapsi voi kiukutella siellä reissussakin mutta helpoimmalla pääsee yli kun aikuinen ei lähde mukaan.

Hyvä että mietit noita sääntöjä ja tapoja jo etukäteen. Moni rakkauden sokaisemana muuttaa heti yhteen, vuoden sisään on jo uusi vauva tulossa ja sitten vasta rupeaa ne toisen lasten tavat ärsyttämään tosissaan.

 

[astrolabe]

Ei 5v välttämättä osaa kontrolloida käytöstään. Toisaalta aikuinen voi aina ohjata sitä lapsen käytöstä silloinkin, kun tunteet lyövät yli. Mennään sivummalle ja rauhoitutaan.

Meillä on kyllä sen verran annettu periksi, että on hieman eri säännöstö vakituiseen samassa osoitteessa asuville kuin muualta tuleville. Ei ole tarkoitus tehdä lomista tai viikonlopputapaamisista mitään armeijan sulkeisia kasvaville nuorille, joilla on eri säännöt pysyvässä kodissaan. Tilanne on toinen, kun kaikki lapset olivat kirjoilla meidän luonamme. Eli tilanteet elävät ja säännöt sen mukana.