Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Maamikki:
Alkuperäinen kirjoittaja jeps1:
Kuka meistä voi sanoa että haluaa ehdoin tahdoin kromosomeiltaan poikkeavan lapsen ? Monen kirjoitukset meinaan tuntuvat siltä, että vasta sitten kun on valmis ottamaan vastaan vaikka miten vaikeasti vammaisen lapsen niin on tosi hyvä super paras äiti.
Minä en ole valmis ottamaan vastaan vammaista lasta vaan jos voin valita niin otan terveen lapsen. Mutta jos meille nyt niin ikävästi kävisi, että seuraava lapsemme olisikin testeistä huolimatta vammainen niin sitten se vain olisi niin eikä sille voi mitään.
Joku välkky jo kirjoitti, että hylkäisikö terveen lapsen saanut äiti lapsensa jos se myöhemmin vammautuisi...aika surkea vertaus mielestäni. Se on vaan niitä hetkiä joiden mukaan on sitten elettävä. Ihminen sopeutuu yllättävän hyvin.
Ja koska nämä ovat mielipide-asioita niin millä oikeudella te kaiken hyväksyvät ja kestävät äidit ammutte alas meidät jotka emme ole valmiita ja halukkaita ottamaan vastaan vammaista lasta vaan haluamme mieluummin terveen lapsen ...?
Tähän peesaus!
Aika surkea vertaus omia sanojasi lainaten koko tekstisi!
Selvästi et ihan kamalasti näistä asioista tiedä, mutta elä vaan omalla tyylilläsi...
kerro mulle mitä en tiedä...ihan mielenkiinnolla haluan nyt tietää sen mistä kaikesta olen autuaan tietämätön.
Haluaisinko lapsen jolle saan vaihtaa vaippoja loppuelämän ajan tai joka ei ikinä kasva aikuiseksi vaan jää 3-vuotiaan tasolle.
Eli kun emme voi tietää kuinka vähän tai paljon vammautuneen lapsen olisimme vastaanottamassa niin miksi ottaisin sitä riskiä että tilanne olisi se pahin. Kuten tänään tuossa ohjelmassa näytettiinkin niin ne lapset olivat lieviä down:ja joten he pystyvät elämään aikalailla normaalia arkea.
Mutta hyvä, että pystyt edes hyväksymään sen että elän omalla tyylilläni
:flower: