45 Minuuttia TÄNÄÄN 20.00 Aiheena VAMMAISET LAPSET JA NYKYAJAN ULTRAT

Miten te jotka sanotte ettei teistä ole hoitamaan vammaista lasta toimitte jos lapsi vammautuu myöhemmin? sanotteko silloin että musta ei oo hoitamaan vammaista lastani?
Kukaan meistä ei oo valmis mihinkään mutta elämä opettaa ja kasvattaa pärjäämään sellaistenkin asioiden kanssa joita ei omalle kohdalle osaa ajatella tai aattele itselle tapahtuvaksi.

Niinpä täysin samaa mieltä, ihmisen on ihan turha suunnitella elämäänsä minkään tarkan kuvion mukaan, se saattaa kääntyä ihan eripäin hetkessä. Ja aina se ei ole huono asia, mutta uusi asia johon tottuminen vaatii aikaa.

Pysytäänpä nyt aiheessa eli syntyvissä lapsissa, eikä aleta jankkaamaan sitä jos jossain myöhemmässä vaiheessa lapsi vammautuu jotenkin, asia olisi sitten tietenkin aivan toinen

 

Miten te jotka sanotte ettei teistä ole hoitamaan vammaista lasta toimitte jos lapsi vammautuu myöhemmin? sanotteko silloin että musta ei oo hoitamaan vammaista lastani?
Kukaan meistä ei oo valmis mihinkään mutta elämä opettaa ja kasvattaa pärjäämään sellaistenkin asioiden kanssa joita ei omalle kohdalle osaa ajatella tai aattele itselle tapahtuvaksi.

Niinpä täysin samaa mieltä, ihmisen on ihan turha suunnitella elämäänsä minkään tarkan kuvion mukaan, se saattaa kääntyä ihan eripäin hetkessä. Ja aina se ei ole huono asia, mutta uusi asia johon tottuminen vaatii aikaa.

Pysytäänpä nyt aiheessa eli syntyvissä lapsissa, eikä aleta jankkaamaan sitä jos jossain myöhemmässä vaiheessa lapsi vammautuu jotenkin, asia olisi sitten tietenkin aivan toinen

Millähän lailla toinen????

 

Miten te jotka sanotte ettei teistä ole hoitamaan vammaista lasta toimitte jos lapsi vammautuu myöhemmin? sanotteko silloin että musta ei oo hoitamaan vammaista lastani?
Kukaan meistä ei oo valmis mihinkään mutta elämä opettaa ja kasvattaa pärjäämään sellaistenkin asioiden kanssa joita ei omalle kohdalle osaa ajatella tai aattele itselle tapahtuvaksi.

Niinpä täysin samaa mieltä, ihmisen on ihan turha suunnitella elämäänsä minkään tarkan kuvion mukaan, se saattaa kääntyä ihan eripäin hetkessä. Ja aina se ei ole huono asia, mutta uusi asia johon tottuminen vaatii aikaa.

Pysytäänpä nyt aiheessa eli syntyvissä lapsissa, eikä aleta jankkaamaan sitä jos jossain myöhemmässä vaiheessa lapsi vammautuu jotenkin, asia olisi sitten tietenkin aivan toinen

Millähän lailla toinen????

Mietippä sitä ihan iseksesi

 

Miten te jotka sanotte ettei teistä ole hoitamaan vammaista lasta toimitte jos lapsi vammautuu myöhemmin? sanotteko silloin että musta ei oo hoitamaan vammaista lastani?
Kukaan meistä ei oo valmis mihinkään mutta elämä opettaa ja kasvattaa pärjäämään sellaistenkin asioiden kanssa joita ei omalle kohdalle osaa ajatella tai aattele itselle tapahtuvaksi.

Niinpä täysin samaa mieltä, ihmisen on ihan turha suunnitella elämäänsä minkään tarkan kuvion mukaan, se saattaa kääntyä ihan eripäin hetkessä. Ja aina se ei ole huono asia, mutta uusi asia johon tottuminen vaatii aikaa.

Pysytäänpä nyt aiheessa eli syntyvissä lapsissa, eikä aleta jankkaamaan sitä jos jossain myöhemmässä vaiheessa lapsi vammautuu jotenkin, asia olisi sitten tietenkin aivan toinen

Millähän lailla toinen????

Mietippä sitä ihan iseksesi

Mun ei todellakaan tarvi tiedän aiheesta sen verran paljon....

 

Mielipiteitä on monia ja mun mielestä taas, mitä enemmän seulontaa, sitä parempi. Ja aion itsekin käydä kaiken mahdollisen seulonnan läpi ja kyllä, jos saan tietää odottavani vammaista lasta, raskaus keskeytetään.

Tämä on meidän elämää ja kukaan toinen ei voi tätäkään päättää meidän puolesta.

Ja ne seulonnat ei kuitenkaan TAKAA sinulle tervettä lasta.

 

Ja kaikki kehitysvammat eivät edes näy ultrissa kuten ei esikoisenkaan vamma näy.

 

Paskaa saan niskaan mutta minä olin np-ultrassa, täysin vapaaehtoisesti. Minä pyysin lapsivesitutkimusta koska turvotusta oli. Lääkäri ei ehtinyt edes ehdottaa. Hänen mielestään en olisi sitä edes tarvinnut ottaen huomioon nuoren ikäni. Ja miksi halusin lapsivesitutkimuksen, siksi että olisin voinut varautua mahdollisesti vammaiseen lapseen. Tiedän hyvin ettei testi ole ehdoton totuus. Mutta minulle se testin saaminen oli tärkeää.

 

Miten te jotka sanotte ettei teistä ole hoitamaan vammaista lasta toimitte jos lapsi vammautuu myöhemmin? sanotteko silloin että musta ei oo hoitamaan vammaista lastani?
Kukaan meistä ei oo valmis mihinkään mutta elämä opettaa ja kasvattaa pärjäämään sellaistenkin asioiden kanssa joita ei omalle kohdalle osaa ajatella tai aattele itselle tapahtuvaksi.

Niinpä täysin samaa mieltä, ihmisen on ihan turha suunnitella elämäänsä minkään tarkan kuvion mukaan, se saattaa kääntyä ihan eripäin hetkessä. Ja aina se ei ole huono asia, mutta uusi asia johon tottuminen vaatii aikaa.

Pysytäänpä nyt aiheessa eli syntyvissä lapsissa, eikä aleta jankkaamaan sitä jos jossain myöhemmässä vaiheessa lapsi vammautuu jotenkin, asia olisi sitten tietenkin aivan toinen

Millähän lailla toinen????

Mietippä sitä ihan iseksesi

Asia ei ole yhtään toinen!!Suhtautumisesi vammaisiin on silloin tullut jo ilmi.

 

Mä olen käynyt, ja tulen käymäänkin ultrissa. Tarpeen vaatiessa myös muissa seulonnoissa. MUTTA, se ei tarkoita sitä että aikoisin keskeyttää raskauden jos jotain vikaa löytyy.

 

Voin kertoa että nyt todella tajuan kuinka ihanassa olotilassa meidän perhe on,raskaus 10viikolla eikä meillä ole sitä kamalaa pelkoa mitä tuntuu lähes jokaisella olevan vaan nautimme raskaudesta,lapsi otetaan vastaan sellaisena kuin se on ja on täysin tervetullut omana itsenään

 

Tai se, että testit sanoo lapsen olevan terve, mutta on kaikesta huolimattaan syntyessään vaikeavammainen?

Seulonnoissa ei sanota lapsen olevan täysin terve, vaan kerrotaan että mitään poikkeavaa ei löydy. Se ei ole sama asia!

Kyllä vaan tässä tietämässäni tapauksessa oli puhuttu, että "normaalit kromosomit."

Jos on normaalit kromosomit ei se tarkoita, että on terve.

 

Tai se, että testit sanoo lapsen olevan terve, mutta on kaikesta huolimattaan syntyessään vaikeavammainen?

Seulonnoissa ei sanota lapsen olevan täysin terve, vaan kerrotaan että mitään poikkeavaa ei löydy. Se ei ole sama asia!

Kyllä vaan tässä tietämässäni tapauksessa oli puhuttu, että "normaalit kromosomit."

Jos on normaalit kromosomit ei se tarkoita, että on terve.

Ei niin, läheskään kaikki ei näy missään seuloissa.

 

Jos on normaalit kromosomit ei se tarkoita, että on terve.

Ei tarkoita ei. Vammainen voi olla muutenkin kuin "kromosomeiltaan sairas" Totta on että lausunnossa lukee: normaalit kromosomit ja XX tai XY. Omalla kohdalla lääkäri sanoi että kromosomit näyttävät olevan kunnossa, synnytyksen jälkeen tiedetään varmuudella onko lapsi terve.

Itse olen synnyttänyt vaikeasti vammaisen lapsen,kuolleena rv 32. Mitään ei huomattu ultrissa tai silloisessa veriseulassa. Lapseni ei olisi koskaan päässyt pois sairaalasta jos olisi syntynyt elävänä.

 

mun serkku oli se toinen haastateltava..

 

Jepjep, tää on varmaan sellanen hyvä tappelun kohde taas. Minulla itselläni on kehitysvammainen lapsi, jolla on kromosomipoikkeavuus. Ainoa maailmassa, toista samanlaista ei tiedetä olevan. Eikä näin ollen edes tiedetä että kromosomipoikkeavuus aiheuttaa kehitysvammaisuuden. Vai onko se vain sivulöydös. Jokaisella meillä voi olla jokin kromosomipoikkeavuus, joka ei aiheuta mitään. Itse olen sitä mieltä, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus testeihin, niihin kun ei ole pakko mennä! Itse en ole mennyt, enkä aio tulevaisuudessakaan mennä. Jokainen taaplaa tyylillään...

 

Kyllä taas huomaa että täällä suurimman äläkän nostavat eivät ole joutuneet oikeasti vaikean valinnan eteen. Me keskeytimme raskauden, koska lapsi olisi kuollut jo vatsassa, ei elinmahdollisuuksia - mielestäni oli parempi olla jatkamatta hänen kärsimystään odottamalla että hän kuolee joka tapauksessa. MIelestäni tällaisissa tapauksissa tämä valinta on oikea.

Tuo ohjelma oli hyvin yksipuolinen, siinä oli otettu perheiksi tällaisia joilla on hyvin lievä down-poikkeavuus lapsella. Helppohan heidän on sanoa, että down ei vaikeuta elämää, kun heillä on käynyt hyvin. Down voi kuitenkin olla myös erittäin vaikea ja vakava vamma - miksei tällaisia esimerkkejä otettu? Tai tällaisia kuten meillä, että lapsella ei ole elinmahdollisuuksia.

Miettikää ihmiset vähän nenää pidemmälle kun lauotte näitä lausuntojanne... ei kaikki ole niin musta-valkoista ja yksinkertaista...

 

Vammaisellako ei oikeutta elämään/syntyä tänne? Minusta ei olisi tekemään sitä päätöstä!

 

Jepjep, tää on varmaan sellanen hyvä tappelun kohde taas. Minulla itselläni on kehitysvammainen lapsi, jolla on kromosomipoikkeavuus. Ainoa maailmassa, toista samanlaista ei tiedetä olevan. Eikä näin ollen edes tiedetä että kromosomipoikkeavuus aiheuttaa kehitysvammaisuuden. Vai onko se vain sivulöydös. Jokaisella meillä voi olla jokin kromosomipoikkeavuus, joka ei aiheuta mitään. Itse olen sitä mieltä, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus testeihin, niihin kun ei ole pakko mennä! Itse en ole mennyt, enkä aio tulevaisuudessakaan mennä. Jokainen taaplaa tyylillään...

Minä olen joutunut valkinnan eten. Se riskiotetiin että lapsivoi kuolla jo vatsassa tai jää henkiin pahasti vammaisena,. kaksi tuntia pikkuinen poikamme jaksoi elää. eikä kasuta, koska jos kuitenkin diagnoosi olisi ollut väärä sekin on mahdollista

 

eipä ne kaikki vammat näy ultrissa tai muissakaan kokeissa välttämättä
Ja enpä tiedä montaa ihanampaa ihmistä maan päällä kuin eräät tuntemani vaikeasti vammaiset sekä oman veljeni joka on myös kehitysvammainen =) ja veljeni vammaisuus ei näkynyt ultrissa.

 

Kyllä taas huomaa että täällä suurimman äläkän nostavat eivät ole joutuneet oikeasti vaikean valinnan eteen. Me keskeytimme raskauden, koska lapsi olisi kuollut jo vatsassa, ei elinmahdollisuuksia - mielestäni oli parempi olla jatkamatta hänen kärsimystään odottamalla että hän kuolee joka tapauksessa. MIelestäni tällaisissa tapauksissa tämä valinta on oikea.

Tuo ohjelma oli hyvin yksipuolinen, siinä oli otettu perheiksi tällaisia joilla on hyvin lievä down-poikkeavuus lapsella. Helppohan heidän on sanoa, että down ei vaikeuta elämää, kun heillä on käynyt hyvin. Down voi kuitenkin olla myös erittäin vaikea ja vakava vamma - miksei tällaisia esimerkkejä otettu? Tai tällaisia kuten meillä, että lapsella ei ole elinmahdollisuuksia.

Miettikää ihmiset vähän nenää pidemmälle kun lauotte näitä lausuntojanne... ei kaikki ole niin musta-valkoista ja yksinkertaista...

Niin ei ole.. on todella ikävää että olette valinnan eteen joutuneet mutta kun kaikki ei todella ole mustavalkoista.. Täällä on myös niitä joille on syntynyt vammainen lapsi kaikista tutkimuksista huolimatta.

Tekeekö se sitten meistä tyhmiä tai ymmärtämättömiä että koemme elämämme onnelliseksi lapsen vammasta huolimatta?

Näissä asioissa ei ole yhtä oikeaa ratkaisua...

 

Kuka meistä voi sanoa että haluaa ehdoin tahdoin kromosomeiltaan poikkeavan lapsen ? Monen kirjoitukset meinaan tuntuvat siltä, että vasta sitten kun on valmis ottamaan vastaan vaikka miten vaikeasti vammaisen lapsen niin on tosi hyvä super paras äiti.

Minä en ole valmis ottamaan vastaan vammaista lasta vaan jos voin valita niin otan terveen lapsen. Mutta jos meille nyt niin ikävästi kävisi, että seuraava lapsemme olisikin testeistä huolimatta vammainen niin sitten se vain olisi niin eikä sille voi mitään.
Joku välkky jo kirjoitti, että hylkäisikö terveen lapsen saanut äiti lapsensa jos se myöhemmin vammautuisi...aika surkea vertaus mielestäni. Se on vaan niitä hetkiä joiden mukaan on sitten elettävä. Ihminen sopeutuu yllättävän hyvin.

Ja koska nämä ovat mielipide-asioita niin millä oikeudella te kaiken hyväksyvät ja kestävät äidit ammutte alas meidät jotka emme ole valmiita ja halukkaita ottamaan vastaan vammaista lasta vaan haluamme mieluummin terveen lapsen ...?

 

En jaksanut lukea ihan kaikkien kommentteja, mutta muutamat teistä tuossa mainitsi että "ei minusta ole hoitamaan vammaista lasta" tai "en jaksaisi hoitaa vammasita lasta", niin aloin vain miettimään että mistäs sen sitte niinku tietää etukäteen, ettei jaksa tai ei vain ole siihen?

 

Onko se sitten ihmisarvoista elämää esim. maata koko ikä vihanneksena jossain laitoksessa?

 

En jaksanut lukea ihan kaikkien kommentteja, mutta muutamat teistä tuossa mainitsi että "ei minusta ole hoitamaan vammaista lasta" tai "en jaksaisi hoitaa vammasita lasta", niin aloin vain miettimään että mistäs sen sitte niinku tietää etukäteen, ettei jaksa tai ei vain ole siihen?

Tätä minäkin mietin.Kuminkin yleensä sitä jotenkin vaan selviää, vaikka ois vaikeampaakin.

 

Onko se sitten ihmisarvoista elämää esim. maata koko ikä vihanneksena jossain laitoksessa?

ei kaikki vammaiet oo vihanneksi, vamma voi olla melko huomaamaton.